Rahareformi

Ei ihan roskaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeitgeist_(elokuva)

Itse leffa:

http://www.youtube.com/watch?v=i-QHvtM-PLI

Liikkeen yhteydessä noita ajatuksia kyllä esitellään. Liike on hajanainen ja kaiketi hiukan päämäärättömästi ajelehtiva, ja googlailu kyllä kertoo, että kaikkea hörhöilyä mukaan mahtuu. Sama koskee teekutsuliikettä.

Wikipediassa esitetty väite, että liike olisi perustettu elokuvan pohjalta on kaiketi roskaa. Siitä esitetään kahdenlaisia väitteitä. Nyt ei ole aikaa penkoa. Mutta liikkeessä on kyllä esillä ajatuksia joissa on yhtymäkohtia elokuviin.

Esimerkiksi saksassahan liike joutui hankaluuksia (Saksalaiset eräästä syystä tässä asiassa herkkänahkaisia) reposteltuaan juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla.

Ei keskusteltu "edesan" kanssa mistään sitten sen enempää.

a-teisti kirjoitti:

Ei ihan roskaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zeitgeist_(elokuva)

Itse leffa:

http://www.youtube.com/watch?v=i-QHvtM-PLI

Liikkeen yhteydessä noita ajatuksia kyllä esitellään. Liike on hajanainen ja kaiketi hiukan päämäärättömästi ajelehtiva, ja googlailu kyllä kertoo, että kaikkea hörhöilyä mukaan mahtuu. Sama koskee teekutsuliikettä.

Wikipediassa esitetty väite, että liike olisi perustettu elokuvan pohjalta on kaiketi roskaa. Siitä esitetään kahdenlaisia väitteitä. Nyt ei ole aikaa penkoa. Mutta liikkeessä on kyllä esillä ajatuksia joissa on yhtymäkohtia elokuviin.

Esimerkiksi saksassahan liike joutui hankaluuksia (Saksalaiset eräästä syystä tässä asiassa herkkänahkaisia) reposteltuaan juutalaisten maailmanlaajuisella salaliitolla.

Ei keskusteltu "edesan" kanssa mistään sitten sen enempää.

Lue lisää

Ehkä tuonkin liikkeen parissa, mutta suurin osa on mielestäni varsin kyseenlaista. Mitä tuohon talouteen tulee, on aika moni muukin epäileväinen rahan "ikuisesta liikkeestä".

Tätä juuri tarkoitin.... Avaukseni tarkoitus kun oli keskustella rahareformia kohtaan esitetystä kritiikistä. Onko siitä mitään käsitystä? Nyt pakkaamaan autoa ja kotiin päin...

a-teisti kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitin.... Avaukseni tarkoitus kun oli keskustella rahareformia kohtaan esitetystä kritiikistä. Onko siitä mitään käsitystä? Nyt pakkaamaan autoa ja kotiin päin...

Lue lisää

Mielestäni tuossa ei kaiketi ole kuitenkaan kyse mistään salaliitosta?

Raha ja rahan mekanismi syntyi, mutta kukaan ei ajatellut sitä, mihin se vie. Aluksi kaikki toimi hyvin. Tehtiin teorioita ja alettiin toimia niiden mukaan. Kenelläkään vain ei olltu kokemusta tai edes näkemystä siitä, mitkä ovat kokonaisvaikutukset kun aikaa kuluu.

Sitten tästä syntyi itse itseään ylläpitävä kierre. Kuin olisi päästetty ”peto” iralleen. Nyt ei kukaan enää kykene hallitsemaan tätä kokonaisuutta vaan koetetaan reagoida aina kunkin kriisin mukaan. Kenelläkään kun ei ole tietoa, miten tämä kaikki päättyy.

Itse uskon siihen näkemykseen, että tämä ihmisen luoma mekanismi tulee romahtamaan. Vaikka mekanismi ei ollut mikään salaliiton tuotos, sen ympärille on ikävä kyllä syntynyt useampia ”sisäpiirejä”, jotka eivät halua avoimesti antaa mistään tietoa.

Rahan reformiin se kaiketi liittyy vasta siinä vaiheessa, kun joko käteinen raha menettää merkityksensä tai / tai talous romahtaa ja ei ole enää muuta vaihtoehtoa.

a-teisti kirjoitti:

Tätä juuri tarkoitin.... Avaukseni tarkoitus kun oli keskustella rahareformia kohtaan esitetystä kritiikistä. Onko siitä mitään käsitystä? Nyt pakkaamaan autoa ja kotiin päin...

Lue lisää

Tuossa on se avaus jossa keskustelimme asiasta :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540089

ja tuossa se yhteenveto jonka tein käydyistä kommenteista :
http://kultaomeniahopeamaljoissa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=15&t=67

Lainaus noista teksteistä :

pertsa2012[/b] esitti seuraavaa vielä hiomatonta ratkaisua :
Valtio rupeaa pankkiiriksi ja luo siis itse kaiken virtuaalirahankin ja yksityispankit siis lopetetaan nykymuodossaan.
Siten valtio voisi poistaa suuren osan tuloverosta ja käyttää hyödykseen sen rahamäärän joka ennen KORKOJEN
muodossa meni "kasvottomille" näppäräsormille.
Siis tässäkin mallissa kuten edesa:nkin esityksessä valtio maksaisi itse veronsa.

mummomuori kirjoitti:

Mielestäni tuossa ei kaiketi ole kuitenkaan kyse mistään salaliitosta?

Raha ja rahan mekanismi syntyi, mutta kukaan ei ajatellut sitä, mihin se vie. Aluksi kaikki toimi hyvin. Tehtiin teorioita ja alettiin toimia niiden mukaan. Kenelläkään vain ei olltu kokemusta tai edes näkemystä siitä, mitkä ovat kokonaisvaikutukset kun aikaa kuluu.

Sitten tästä syntyi itse itseään ylläpitävä kierre. Kuin olisi päästetty ”peto” iralleen. Nyt ei kukaan enää kykene hallitsemaan tätä kokonaisuutta vaan koetetaan reagoida aina kunkin kriisin mukaan. Kenelläkään kun ei ole tietoa, miten tämä kaikki päättyy.

Itse uskon siihen näkemykseen, että tämä ihmisen luoma mekanismi tulee romahtamaan. Vaikka mekanismi ei ollut mikään salaliiton tuotos, sen ympärille on ikävä kyllä syntynyt useampia ”sisäpiirejä”, jotka eivät halua avoimesti antaa mistään tietoa.

Rahan reformiin se kaiketi liittyy vasta siinä vaiheessa, kun joko käteinen raha menettää merkityksensä tai / tai talous romahtaa ja ei ole enää muuta vaihtoehtoa.

Lue lisää

Tarkoitin, että Zeitgeist- ja Teekutsuliike ovat varsinaisia salaliittoteoreetikoiden mekkoja. Näissä pyörii porukkaa jotka rakentelevat niitä juutalaisten, vapaa muurarien, USAn hallinnon, tietenkin talouden, Obaman jne. ympärille mitä oudoimpia salaliittoteorioita aika ohuilla olettamilla.

Teekutsuliike vieläpä ristiriitaisesti vannoo vieläkin vapaamman markkinatalouden nimeen.

Minulle ei ole kuitenkaan oikein selvinnyt kuinka he yhdistäisivät siihen sitten rahamarkkinoiden sääntelyn. Tietenkin asialistalla ovat homot, abortti, kreationismi ym. uskonnolliselle oikeistolle sopivat teemat. Ja nykyistäkin vähäisempi sääntely.

Teekutsuliikkeen suhtautuminen rahareformiin on kuitenkin kaiketi toinen nykyisin kuin sen alussa ja se on menettänyt alkuperäisen ideansa: vastustaa tukipaketteja ja on kääntynytkin täysin kontrolloimattoman markkinatalouden kannattajaksi mikä tietenkin tarkoittaa pankkien pelastusoperaatioita aina silloin tällöin. Luultavasti porukasta on myös kadonneet sääntelyn kannattajat samalla.

Joidenkin rahareformistien väite esimerkiksi siitä, että pankit voivat luoda rajaa äärettömästi on sitten vain sontaa. Palailen palstalle huomenna, katsotaan onko kukaan löytänyt vastausta miksi se on sontaa.

pertsa2012 kirjoitti:

Tuossa on se avaus jossa keskustelimme asiasta :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540089

ja tuossa se yhteenveto jonka tein käydyistä kommenteista :
http://kultaomeniahopeamaljoissa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=15&t=67

Lainaus noista teksteistä :

pertsa2012[/b] esitti seuraavaa vielä hiomatonta ratkaisua :
Valtio rupeaa pankkiiriksi ja luo siis itse kaiken virtuaalirahankin ja yksityispankit siis lopetetaan nykymuodossaan.
Siten valtio voisi poistaa suuren osan tuloverosta ja käyttää hyödykseen sen rahamäärän joka ennen KORKOJEN
muodossa meni "kasvottomille" näppäräsormille.
Siis tässäkin mallissa kuten edesa:nkin esityksessä valtio maksaisi itse veronsa.

Lue lisää

Tällaista kokeiltiin laajasti 1900-luvulla sitä kutsuttiin kommunismiksi.

FUCKIFUU kirjoitti:

Tällaista kokeiltiin laajasti 1900-luvulla sitä kutsuttiin kommunismiksi.

FUCKIFUU sanoi :
Tällaista kokeiltiin laajasti 1900-luvulla sitä kutsuttiin kommunismiksi.
___________
"Niin taidettiin kutsua" , mutta tässä olisi kyllä kysymys vähän muustakin.

a-teisti kirjoitti:

Tarkoitin, että Zeitgeist- ja Teekutsuliike ovat varsinaisia salaliittoteoreetikoiden mekkoja. Näissä pyörii porukkaa jotka rakentelevat niitä juutalaisten, vapaa muurarien, USAn hallinnon, tietenkin talouden, Obaman jne. ympärille mitä oudoimpia salaliittoteorioita aika ohuilla olettamilla.

Teekutsuliike vieläpä ristiriitaisesti vannoo vieläkin vapaamman markkinatalouden nimeen.

Minulle ei ole kuitenkaan oikein selvinnyt kuinka he yhdistäisivät siihen sitten rahamarkkinoiden sääntelyn. Tietenkin asialistalla ovat homot, abortti, kreationismi ym. uskonnolliselle oikeistolle sopivat teemat. Ja nykyistäkin vähäisempi sääntely.

Teekutsuliikkeen suhtautuminen rahareformiin on kuitenkin kaiketi toinen nykyisin kuin sen alussa ja se on menettänyt alkuperäisen ideansa: vastustaa tukipaketteja ja on kääntynytkin täysin kontrolloimattoman markkinatalouden kannattajaksi mikä tietenkin tarkoittaa pankkien pelastusoperaatioita aina silloin tällöin. Luultavasti porukasta on myös kadonneet sääntelyn kannattajat samalla.

Joidenkin rahareformistien väite esimerkiksi siitä, että pankit voivat luoda rajaa äärettömästi on sitten vain sontaa. Palailen palstalle huomenna, katsotaan onko kukaan löytänyt vastausta miksi se on sontaa.

Lue lisää

Niin, tuossa on vain monta asiaa yhdessä. En ole kovin innostunut mistään salaliitoista. Niitä teorioita kun on aina ollut. Toisaalta tämä aika ruokkii niitä, sillä on mm. Snowden tuonut esiin aika kipeitä asioita.

Rahalla oli aluksi vastine, se ei ollut vain paperinpala. Jossain oli oikeasti kultaa, mikä vastasi sen rahan määrää mikä oli olemassa. Mutta rahaahan saa painamalla. Nyt ns. rahallista rahaa on enemmän kuin mitä sillä on vastinetta – kultaa, kiinteistöjä jne.. Velka on vain numeroita, ja rahaa on painettu tätä velkaa vasten – eli olemassa ei ole mitään vastinetta sille. On ketjutettua velkaa.

Kun valtiot nyt jo elävät velan päälle, ei sitä voida lyhentää rahalla vaan velalla. On syntynyt siis virtuaalista rahaa. Eli raha on pelkkä symboli numeroille joita järjestellään sinne ja tänne. Pankeilla on siinä suuri osuus, mutta ei erilaiset sijoitusyhtiöt jne. jää toiseksi.

Jos nyt kaikki ihmiset ryntäsivät nostamaan ihan rahana kaiken sen, mikä heillä on joko tileillä tai osakkeina, syntyisi kaaos – vain murto-osa saisi ne rahat. Vain siksi ettei sitä rahaa ole olemassa. Lopulta me kaikki olisimme vain toinen toisillemme velkaa. Talous pysähtyisi kuin seinään.

Kyllä, vaarana on että tuo kupla puhkeaa. Ihan milloin tahansa. Mitä sillä on salaliiton kanssa tekemistä?

pertsa2012 kirjoitti:

Tuossa on se avaus jossa keskustelimme asiasta :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540089

ja tuossa se yhteenveto jonka tein käydyistä kommenteista :
http://kultaomeniahopeamaljoissa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=15&t=67

Lainaus noista teksteistä :

pertsa2012[/b] esitti seuraavaa vielä hiomatonta ratkaisua :
Valtio rupeaa pankkiiriksi ja luo siis itse kaiken virtuaalirahankin ja yksityispankit siis lopetetaan nykymuodossaan.
Siten valtio voisi poistaa suuren osan tuloverosta ja käyttää hyödykseen sen rahamäärän joka ennen KORKOJEN
muodossa meni "kasvottomille" näppäräsormille.
Siis tässäkin mallissa kuten edesa:nkin esityksessä valtio maksaisi itse veronsa.

Lue lisää

Tietystikään kaikki korkotulot ei mene näppäräsormisille. Niillä rakennetaan kiinteistöjä, maksetaan palkkoja ja palveluja, luottotappiot, maksetaan veroja. Maksetaan korkoja asiakkaille ja muille joilta on lainattu, esim. keskuspankille.

Pankki lainaa 10 000, pankin saatavissa on se 10 000 ja asiakkaan tilillä. Rahaa tuli lisää, saatavan voi vaikka muudä. Korko on 500. Asiakas maksaa velan raha vähenee 10 000. Asiakkaan saama 10 000 kiertää jo maailmaa. 500 on pankin. Sillä se maksaa noita edellisiä kulujaan myös. Palkkoja joilla ihmiset elää esimerkiksi.

myös menoja kirjoitti:

Tietystikään kaikki korkotulot ei mene näppäräsormisille. Niillä rakennetaan kiinteistöjä, maksetaan palkkoja ja palveluja, luottotappiot, maksetaan veroja. Maksetaan korkoja asiakkaille ja muille joilta on lainattu, esim. keskuspankille.

Pankki lainaa 10 000, pankin saatavissa on se 10 000 ja asiakkaan tilillä. Rahaa tuli lisää, saatavan voi vaikka muudä. Korko on 500. Asiakas maksaa velan raha vähenee 10 000. Asiakkaan saama 10 000 kiertää jo maailmaa. 500 on pankin. Sillä se maksaa noita edellisiä kulujaan myös. Palkkoja joilla ihmiset elää esimerkiksi.

Lue lisää

Kun se menisikin noin yksikertaisesti. Ei mene! Ikävä kyllä. Aikansa tuo mekanismi toimii – kunnes velkaa on enemmän kuin kukaan koskaan pystyy takaisin maksamaan.

myös menoja kirjoitti:

Tietystikään kaikki korkotulot ei mene näppäräsormisille. Niillä rakennetaan kiinteistöjä, maksetaan palkkoja ja palveluja, luottotappiot, maksetaan veroja. Maksetaan korkoja asiakkaille ja muille joilta on lainattu, esim. keskuspankille.

Pankki lainaa 10 000, pankin saatavissa on se 10 000 ja asiakkaan tilillä. Rahaa tuli lisää, saatavan voi vaikka muudä. Korko on 500. Asiakas maksaa velan raha vähenee 10 000. Asiakkaan saama 10 000 kiertää jo maailmaa. 500 on pankin. Sillä se maksaa noita edellisiä kulujaan myös. Palkkoja joilla ihmiset elää esimerkiksi.

Lue lisää

Kaikki suomalaiset ovat velkaa lähes 17.000 ekua, ja velka kasvaa koko ajan.
http://velkakello.fi/

mummomuori kirjoitti:

Kun se menisikin noin yksikertaisesti. Ei mene! Ikävä kyllä. Aikansa tuo mekanismi toimii – kunnes velkaa on enemmän kuin kukaan koskaan pystyy takaisin maksamaan.

Valtaosa rahasta, koroistakin muodostuneesta kyllä lähtee kiertoon. Ongelma mm. Friedmanin mukaan rahan "pihtaajat" jotka eivät sitä kiertoon takaisin laita. "Holvaajat". Kaikki joilla on tilillään säästöjä.

Jos kaikki raha liikkuisi talouden rattaissa mitään lisävelkaantumista ei tapahtuisi. Friedman oli ekonomisti, filosofi ja talousnobelisti sekä rahavarannon sääntelyn ja kansalaispalkan kannattaja.

Friedman ei aivan selkeästi edustanut mitään talouspoliittista linjaa vaan oli poiminut näkemyksiään sieltä täältä ollen kuitenkin enemmän kallellaan oikeistoon kuin toinen nobelisti Krugman.

Tuossa esitetty idea, kun laina maksetaan pankille takaisin se raha katoaa maailmasta pitää sinänsä kyllä paikkansa.Se ei kasva nyt siis kuitenkaan täysin hallitsemattomasti kuten joskus väitetään. Ja rahaa myös katoaa.

Rahoituslaitokselle korko on myyntikate. Tuosta listasta puuttui ainakin maksettavat osingot ja erilaiset muut varainhankinnan kulut kuin korot.

Talousdemokratialiikekin ymmärtääkseni myöntää (joku artikkeli jäänyt mieleeni?) ettei heillä ole mitään poppakonstia vaan jonkinasteinen kokonaisvelan kasvu vaaditaan jotta järjestelmä voi pysyä pystyssä viitaten juuri Friedmaniin.

Friedman ei aivan selkeästi kai edustanut mitään talouspoliittista linjaa vaan oli poiminut näkemyksiään sieltä täältä ollen kuitenkin enemmän kallellaan oikeistoon kun taas toinen talousnobelisti, Krugman on kallellaan vasemmalle. Ja molempien näkemyksiä on rahareformistit tuoneet esiin. Mutta taloudessa ei taida vain olla oikein yhdenlaisia totuuksia eikä helppoja ratkaisuja.

Tuosta Teekutsuliikkeestä ei pitäisi käyttää ehkä sanaa rahareformi vaan talousreformi.

a-teisti, ei kirj. kirjoitti:

Valtaosa rahasta, koroistakin muodostuneesta kyllä lähtee kiertoon. Ongelma mm. Friedmanin mukaan rahan "pihtaajat" jotka eivät sitä kiertoon takaisin laita. "Holvaajat". Kaikki joilla on tilillään säästöjä.

Jos kaikki raha liikkuisi talouden rattaissa mitään lisävelkaantumista ei tapahtuisi. Friedman oli ekonomisti, filosofi ja talousnobelisti sekä rahavarannon sääntelyn ja kansalaispalkan kannattaja.

Friedman ei aivan selkeästi edustanut mitään talouspoliittista linjaa vaan oli poiminut näkemyksiään sieltä täältä ollen kuitenkin enemmän kallellaan oikeistoon kuin toinen nobelisti Krugman.

Tuossa esitetty idea, kun laina maksetaan pankille takaisin se raha katoaa maailmasta pitää sinänsä kyllä paikkansa.Se ei kasva nyt siis kuitenkaan täysin hallitsemattomasti kuten joskus väitetään. Ja rahaa myös katoaa.

Rahoituslaitokselle korko on myyntikate. Tuosta listasta puuttui ainakin maksettavat osingot ja erilaiset muut varainhankinnan kulut kuin korot.

Talousdemokratialiikekin ymmärtääkseni myöntää (joku artikkeli jäänyt mieleeni?) ettei heillä ole mitään poppakonstia vaan jonkinasteinen kokonaisvelan kasvu vaaditaan jotta järjestelmä voi pysyä pystyssä viitaten juuri Friedmaniin.

Friedman ei aivan selkeästi kai edustanut mitään talouspoliittista linjaa vaan oli poiminut näkemyksiään sieltä täältä ollen kuitenkin enemmän kallellaan oikeistoon kun taas toinen talousnobelisti, Krugman on kallellaan vasemmalle. Ja molempien näkemyksiä on rahareformistit tuoneet esiin. Mutta taloudessa ei taida vain olla oikein yhdenlaisia totuuksia eikä helppoja ratkaisuja.

Tuosta Teekutsuliikkeestä ei pitäisi käyttää ehkä sanaa rahareformi vaan talousreformi.

Lue lisää

Katoaa siis muutenkin kuin pankkien takaisin saamina luottoina. Jatkuvasti. Rahan määrä on kyllä kasvanut maailmassa. Ihan reippaasti. Mutta myös elintaso on noussut. Köyhissäkin maissa. Pitää muistaa, ettei se afrikan nälkää näkevänkään (absoluuttinen köyhyys on vähentynyt maailmassa ihan merkittävästikin) tilanne parane ellei rahan määrä maailmassa kasva. Asioilla on aina vähintään kaksi puolta. No, ajovuoro iskee pian... Pimeää on.

myös menoja kirjoitti:

Tietystikään kaikki korkotulot ei mene näppäräsormisille. Niillä rakennetaan kiinteistöjä, maksetaan palkkoja ja palveluja, luottotappiot, maksetaan veroja. Maksetaan korkoja asiakkaille ja muille joilta on lainattu, esim. keskuspankille.

Pankki lainaa 10 000, pankin saatavissa on se 10 000 ja asiakkaan tilillä. Rahaa tuli lisää, saatavan voi vaikka muudä. Korko on 500. Asiakas maksaa velan raha vähenee 10 000. Asiakkaan saama 10 000 kiertää jo maailmaa. 500 on pankin. Sillä se maksaa noita edellisiä kulujaan myös. Palkkoja joilla ihmiset elää esimerkiksi.

Lue lisää

myös menoja SANOI :
Tietystikään kaikki korkotulot ei mene näppäräsormisille.
_________________
Rahan luominen ähkinänkuoressa :

Proseduuri on seuraava :
Pankki antaa aapolle 10 000 euron shekin moottoripyörän ostoon - rahaa on
luotu 10 000 euroa plus omavaraisuusprosentin edellyttämä määrä(1000
euroa) pitää olla olemassa.
Aapo vie shekin kauppiaalle ja saa pyöränsä.
Kauppias vie tuon 10 000 euron shekin pankkiin josta pankki voi kirjoittaa 9000
euron uuden lainashekin ja 10% omavaraisuuteen.
Rahaa on tähän mennessä luotu 19 000 euroa.
Kun noita lainakierroksia on koossa 16 on rahaa luotu 81469 euroa ja pankki
perii joka lantista käyvän KORON.
kun alkuperäinen lainashekki oli vain 10 000 euroa niin maksettava korko alkuperäiselle pääomalle on hirvittävä.

Tuo kaikki tarkoittaa käytännössä sitä ,että kaikki varallisuus ajelehtii hitaasti
,mutta varmasti kohti rahalaitoksia josta nopsat sormet siirtävät pennoset
parempiin taskuihin.

Koron osuutta ei ole missään luotu eikä olemassa missään muodossa joten
koron "synnyttäminen" maailmaan vaatii jatkuvaa taloudellista kasvua jotta
yritykset pystyisivät maksamaan tuon palkkaerän työntekijöille.

Lisäksi tuo koron osuus on juuri osasyyllinen yleiseen inflatoriseen kehitykseen.

pertsa2012 kirjoitti:

myös menoja SANOI :
Tietystikään kaikki korkotulot ei mene näppäräsormisille.
_________________
Rahan luominen ähkinänkuoressa :

Proseduuri on seuraava :
Pankki antaa aapolle 10 000 euron shekin moottoripyörän ostoon - rahaa on
luotu 10 000 euroa plus omavaraisuusprosentin edellyttämä määrä(1000
euroa) pitää olla olemassa.
Aapo vie shekin kauppiaalle ja saa pyöränsä.
Kauppias vie tuon 10 000 euron shekin pankkiin josta pankki voi kirjoittaa 9000
euron uuden lainashekin ja 10% omavaraisuuteen.
Rahaa on tähän mennessä luotu 19 000 euroa.
Kun noita lainakierroksia on koossa 16 on rahaa luotu 81469 euroa ja pankki
perii joka lantista käyvän KORON.
kun alkuperäinen lainashekki oli vain 10 000 euroa niin maksettava korko alkuperäiselle pääomalle on hirvittävä.

Tuo kaikki tarkoittaa käytännössä sitä ,että kaikki varallisuus ajelehtii hitaasti
,mutta varmasti kohti rahalaitoksia josta nopsat sormet siirtävät pennoset
parempiin taskuihin.

Koron osuutta ei ole missään luotu eikä olemassa missään muodossa joten
koron "synnyttäminen" maailmaan vaatii jatkuvaa taloudellista kasvua jotta
yritykset pystyisivät maksamaan tuon palkkaerän työntekijöille.

Lisäksi tuo koron osuus on juuri osasyyllinen yleiseen inflatoriseen kehitykseen.

Lue lisää

Paljonko menee aikaa jos yksi kierros kestää vaikka 3-5 vuotta?

kiinnostas tietää kirjoitti:

Paljonko menee aikaa jos yksi kierros kestää vaikka 3-5 vuotta?

Ja paljonko siinä ajassa syö jo inflaatio? Lisäksi kun elintaso nousee maailmassa hyödykkeitä myös tuotetaan enemmän, rahaakin voi liikkua enemmän. Pitää muistaa, että valtaosa luodusta rahasta menee lisääntyneeseen kulutukseen. Se kuinka kestävää se on muuten on toinen asia.

Talouskuplia tulee ja menee ja järjestelmässä on korjaamisen varaa mutta ei sitä korjata ihan yksinkertaisin 3 minuutin video-oppain. Sitä nämä ei käsitä.

Näiden yksinkertaistukset joissa huomioidaan yksi tekijä ja jätetään loput huomioimatta ovat yleistyksiä jotka vievät kyllä harhapoluille.

Sitten nämä jättävät kokonaan pohdintojensa ulkopuolelle esimerkiksi varjopankkisektorin jonka aiheuttamat tuhot ovat eri skaalassa kuin antolainauksen johon he keskittyvät. Varjopankkitoinnan ongelmiin ei raha refomisteillakaan ole tainnut juuri vastauksia olla?

a-teisti kirjoitti:

Ja paljonko siinä ajassa syö jo inflaatio? Lisäksi kun elintaso nousee maailmassa hyödykkeitä myös tuotetaan enemmän, rahaakin voi liikkua enemmän. Pitää muistaa, että valtaosa luodusta rahasta menee lisääntyneeseen kulutukseen. Se kuinka kestävää se on muuten on toinen asia.

Talouskuplia tulee ja menee ja järjestelmässä on korjaamisen varaa mutta ei sitä korjata ihan yksinkertaisin 3 minuutin video-oppain. Sitä nämä ei käsitä.

Näiden yksinkertaistukset joissa huomioidaan yksi tekijä ja jätetään loput huomioimatta ovat yleistyksiä jotka vievät kyllä harhapoluille.

Sitten nämä jättävät kokonaan pohdintojensa ulkopuolelle esimerkiksi varjopankkisektorin jonka aiheuttamat tuhot ovat eri skaalassa kuin antolainauksen johon he keskittyvät. Varjopankkitoinnan ongelmiin ei raha refomisteillakaan ole tainnut juuri vastauksia olla?

Lue lisää

Ja inflaatio matalien korkojen aikana pitää sen luodun rahan määrän osaltaan kurissa. Se kun polttaa kynttilää kahdesta päästä: syö rahoituslaitosten korkotuloja, luotua rahaa, että laskee rahan arvoa muutoinkin. Euro ei ole euro ensi vuonna.

Tuo pertsan esittämä skenaario vaatii aikaa 80 vuotta. Se olisi hyvä toki tuoda ilmi kun tuollaista esittää. Lisäksi summa on ylimitoitettu, järjestelmä ei toimi aivan noin. Ihmisillä kun on tapana myös maksaa niitä velkojaan ja se pääoma silloin katoaa rahamarkkinoilta.

mummomuori kirjoitti:

Kaikki suomalaiset ovat velkaa lähes 17.000 ekua, ja velka kasvaa koko ajan.
http://velkakello.fi/

Lue lisää

Valtionveloissa on järjestelmä jossa valtio ottaa velkaa yksityisiltä finanssilaitoksilta. Kuitenkin se lainaa aina itseltään periaatteessa. Rahaa sääntelee kuitenkin keskuspankit (meillä EKP), ja ehkä lepsummin kuin voisivat. Oikeastaan ohjauskorko on ainoa keino mitä käytetään.

Valtion velka (velanotto) voitaisiin hoitaa nähdäkseni osin myös valtion (meillä EKP:n ja valtion) välisenäkin asiana. Käsittääkseni. Valtio lainaisi itseltään, keskuspankiltaan. En näe tähän muuta estettä kuin kommunismin pelon.

a-teisti kirjoitti:

Valtionveloissa on järjestelmä jossa valtio ottaa velkaa yksityisiltä finanssilaitoksilta. Kuitenkin se lainaa aina itseltään periaatteessa. Rahaa sääntelee kuitenkin keskuspankit (meillä EKP), ja ehkä lepsummin kuin voisivat. Oikeastaan ohjauskorko on ainoa keino mitä käytetään.

Valtion velka (velanotto) voitaisiin hoitaa nähdäkseni osin myös valtion (meillä EKP:n ja valtion) välisenäkin asiana. Käsittääkseni. Valtio lainaisi itseltään, keskuspankiltaan. En näe tähän muuta estettä kuin kommunismin pelon.

Lue lisää

Miksi tällaista järjestelmää ei ole? Maasrictin sopimus kieltää luotolliset keskuspankkitilit valtioilta. Miksi niin on kirjattu? Jaa... Siitä voi esittää arveluja.

mummomuori kirjoitti:

Niin, tuossa on vain monta asiaa yhdessä. En ole kovin innostunut mistään salaliitoista. Niitä teorioita kun on aina ollut. Toisaalta tämä aika ruokkii niitä, sillä on mm. Snowden tuonut esiin aika kipeitä asioita.

Rahalla oli aluksi vastine, se ei ollut vain paperinpala. Jossain oli oikeasti kultaa, mikä vastasi sen rahan määrää mikä oli olemassa. Mutta rahaahan saa painamalla. Nyt ns. rahallista rahaa on enemmän kuin mitä sillä on vastinetta – kultaa, kiinteistöjä jne.. Velka on vain numeroita, ja rahaa on painettu tätä velkaa vasten – eli olemassa ei ole mitään vastinetta sille. On ketjutettua velkaa.

Kun valtiot nyt jo elävät velan päälle, ei sitä voida lyhentää rahalla vaan velalla. On syntynyt siis virtuaalista rahaa. Eli raha on pelkkä symboli numeroille joita järjestellään sinne ja tänne. Pankeilla on siinä suuri osuus, mutta ei erilaiset sijoitusyhtiöt jne. jää toiseksi.

Jos nyt kaikki ihmiset ryntäsivät nostamaan ihan rahana kaiken sen, mikä heillä on joko tileillä tai osakkeina, syntyisi kaaos – vain murto-osa saisi ne rahat. Vain siksi ettei sitä rahaa ole olemassa. Lopulta me kaikki olisimme vain toinen toisillemme velkaa. Talous pysähtyisi kuin seinään.

Kyllä, vaarana on että tuo kupla puhkeaa. Ihan milloin tahansa. Mitä sillä on salaliiton kanssa tekemistä?

Lue lisää

mummomuori
27.12.2013 17:22

Ihmetteletkö, muori , mitä salaliitot ja raha tekee samassa lauseessa?

a-teisti kirjoitti:

Ja inflaatio matalien korkojen aikana pitää sen luodun rahan määrän osaltaan kurissa. Se kun polttaa kynttilää kahdesta päästä: syö rahoituslaitosten korkotuloja, luotua rahaa, että laskee rahan arvoa muutoinkin. Euro ei ole euro ensi vuonna.

Tuo pertsan esittämä skenaario vaatii aikaa 80 vuotta. Se olisi hyvä toki tuoda ilmi kun tuollaista esittää. Lisäksi summa on ylimitoitettu, järjestelmä ei toimi aivan noin. Ihmisillä kun on tapana myös maksaa niitä velkojaan ja se pääoma silloin katoaa rahamarkkinoilta.

Lue lisää

Hienoa kun ymmärrät itse kutsua tuota "proseduuriksi". Siltähän ei kannata osottaa vastausta. Proseduurilta. Ohjelmoinnissahan (olet jotakin VB:lla ohjelmoinut) proseduuri ei palauta mitään, se ei kommentoi kaksisuuntaisesti, ei anna vastausta vaikka kysyisit :D. Ei Ainakaan Java, C/C , Delphi (vanha kunnon Turbo-Pascal johdannainen jolla opettelin Basicin jälkeen oikeasti ohjelmoimaan. Ne oliot tuli kuvaan. Rakenteelista.) ja Cocoa tyyppisissä kielissä.

Palautetta ei ole, ei edes "tyhjää". Arvoa voidaan sentään käsitellä. Funktiot on eri juttu, ne palauttelee mitä niiltä pyydetään.

a-teisti kirjoitti:

Hienoa kun ymmärrät itse kutsua tuota "proseduuriksi". Siltähän ei kannata osottaa vastausta. Proseduurilta. Ohjelmoinnissahan (olet jotakin VB:lla ohjelmoinut) proseduuri ei palauta mitään, se ei kommentoi kaksisuuntaisesti, ei anna vastausta vaikka kysyisit :D. Ei Ainakaan Java, C/C , Delphi (vanha kunnon Turbo-Pascal johdannainen jolla opettelin Basicin jälkeen oikeasti ohjelmoimaan. Ne oliot tuli kuvaan. Rakenteelista.) ja Cocoa tyyppisissä kielissä.

Palautetta ei ole, ei edes "tyhjää". Arvoa voidaan sentään käsitellä. Funktiot on eri juttu, ne palauttelee mitä niiltä pyydetään.

Lue lisää

Väärään läpeen. Pertsalle kuitenkin.

a-teisti kirjoitti:

Hienoa kun ymmärrät itse kutsua tuota "proseduuriksi". Siltähän ei kannata osottaa vastausta. Proseduurilta. Ohjelmoinnissahan (olet jotakin VB:lla ohjelmoinut) proseduuri ei palauta mitään, se ei kommentoi kaksisuuntaisesti, ei anna vastausta vaikka kysyisit :D. Ei Ainakaan Java, C/C , Delphi (vanha kunnon Turbo-Pascal johdannainen jolla opettelin Basicin jälkeen oikeasti ohjelmoimaan. Ne oliot tuli kuvaan. Rakenteelista.) ja Cocoa tyyppisissä kielissä.

Palautetta ei ole, ei edes "tyhjää". Arvoa voidaan sentään käsitellä. Funktiot on eri juttu, ne palauttelee mitä niiltä pyydetään.

Lue lisää

Arvoa null voidaan siis käsitellä, proseduurilta ei saa edes sitä.

Johonkin tämä reagoi, kirjoitin sanan null < > merkkien sisään. Katosi? Testaan...

a-teisti kirjoitti:

Arvoa null voidaan siis käsitellä, proseduurilta ei saa edes sitä.

Johonkin tämä reagoi, kirjoitin sanan null < > merkkien sisään. Katosi? Testaan...

a-teisti kirjoitti:

Arvoa null voidaan siis käsitellä, proseduurilta ei saa edes sitä.

Johonkin tämä reagoi, kirjoitin sanan null < > merkkien sisään. Katosi? Testaan...

Joo se hukkuu...

a-teisti kirjoitti:

Joo se hukkuu...

Siis proseduurin arvoa ei voida käsitellä. Sellaista kun ei ole. Tämä hävittää tekstin jos kirjoittaa pienempikuin null suurempikuin yhteen.... < väleillä toimii > ?

Sanomani oli: arvoa null voidan käsitellä

mietitätä(se aito) kirjoitti:

mummomuori
27.12.2013 17:22

Ihmetteletkö, muori , mitä salaliitot ja raha tekee samassa lauseessa?

mietitätä(se aito)
28.12.2013 00:39

Koska ei ole enää paljon aikaa, niin vastaan omaan kysymykseesi. Tuo ohjelma, josta puhutte(
Money As Debt - Raha on velkaa, osa 1/5 (suomenkielinen tekstitys)

on osa todistelua jonka mukaan kaiken takana on maailman johtajat, Vapaamuurarit ja juutalaiset. Tarkoitus on syöstä rahatalous sijoiltaan ja kaapata valta pienelle valtaklikille. Ei siis ole kyse mistään järkevästä talousongelmasta vaan puhtaasta pahatahtoisesta valheesta.

a-teisti kirjoitti:

Ja inflaatio matalien korkojen aikana pitää sen luodun rahan määrän osaltaan kurissa. Se kun polttaa kynttilää kahdesta päästä: syö rahoituslaitosten korkotuloja, luotua rahaa, että laskee rahan arvoa muutoinkin. Euro ei ole euro ensi vuonna.

Tuo pertsan esittämä skenaario vaatii aikaa 80 vuotta. Se olisi hyvä toki tuoda ilmi kun tuollaista esittää. Lisäksi summa on ylimitoitettu, järjestelmä ei toimi aivan noin. Ihmisillä kun on tapana myös maksaa niitä velkojaan ja se pääoma silloin katoaa rahamarkkinoilta.

Lue lisää

a-teisti sanoi :
Tuo pertsan esittämä skenaario vaatii aikaa 80 vuotta.
_________
Et nyt oikein ymmärtänyt mistä puhuttiin

Pankki kirjoittaa Aapolle tänään 10000 euron shekin ja tällöin on rahaa luotu
karkeasti ottaen tuo 10000 euroa.
Aapo osti tuolla rahalla mopon ja shekki on kauppiaalla joka kiikuttaa sen
pankkiin samana päivänä ja pankki voi nyt kirjoittaa uuden 9000 euron lainan
ja 1000 euroa omavaraisuuteen.

Rahaa eli lainaa on nyt luotu 19000 euroa saman päivän aikana ja pankki perii
joka killingistä käyvän koron eli ei mene mitään 80 vuotta.

Tuon kun pistät vaikkapa exceliin niin näet helpolla erilaisia tilanteita kun jatkat
tuota kuvailemaani prosessia.

Pankki voi tehdä tuon kuvailemani luotonlaajennuksen kuinka monta kertaa
hyvänsä samankin päivän aikana.

mieti tätä(se aito) kirjoitti:

mietitätä(se aito)
28.12.2013 00:39

Koska ei ole enää paljon aikaa, niin vastaan omaan kysymykseesi. Tuo ohjelma, josta puhutte(
Money As Debt - Raha on velkaa, osa 1/5 (suomenkielinen tekstitys)

on osa todistelua jonka mukaan kaiken takana on maailman johtajat, Vapaamuurarit ja juutalaiset. Tarkoitus on syöstä rahatalous sijoiltaan ja kaapata valta pienelle valtaklikille. Ei siis ole kyse mistään järkevästä talousongelmasta vaan puhtaasta pahatahtoisesta valheesta.

Lue lisää

mieti tätä(se aito) sanoi :
Koska ei ole enää paljon aikaa, niin vastaan omaan kysymykseesi. Tuo ohjelma, josta puhutte(
Money As Debt - Raha on velkaa, osa 1/5 (suomenkielinen tekstitys)

on osa todistelua jonka mukaan kaiken takana on maailman johtajat, Vapaamuurarit ja juutalaiset.
___________
Et ymmärtänyt esityksestä pätkääkään.

pertsa2012 kirjoitti:

mieti tätä(se aito) sanoi :
Koska ei ole enää paljon aikaa, niin vastaan omaan kysymykseesi. Tuo ohjelma, josta puhutte(
Money As Debt - Raha on velkaa, osa 1/5 (suomenkielinen tekstitys)

on osa todistelua jonka mukaan kaiken takana on maailman johtajat, Vapaamuurarit ja juutalaiset.
___________
Et ymmärtänyt esityksestä pätkääkään.

Lue lisää

pertsa2012
28.12.2013 10:17

Kiitos kommentistasi. Vihdoin jotakin joka ei liity naispappeihin tai homoihin.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti sanoi :
Tuo pertsan esittämä skenaario vaatii aikaa 80 vuotta.
_________
Et nyt oikein ymmärtänyt mistä puhuttiin

Pankki kirjoittaa Aapolle tänään 10000 euron shekin ja tällöin on rahaa luotu
karkeasti ottaen tuo 10000 euroa.
Aapo osti tuolla rahalla mopon ja shekki on kauppiaalla joka kiikuttaa sen
pankkiin samana päivänä ja pankki voi nyt kirjoittaa uuden 9000 euron lainan
ja 1000 euroa omavaraisuuteen.

Rahaa eli lainaa on nyt luotu 19000 euroa saman päivän aikana ja pankki perii
joka killingistä käyvän koron eli ei mene mitään 80 vuotta.

Tuon kun pistät vaikkapa exceliin niin näet helpolla erilaisia tilanteita kun jatkat
tuota kuvailemaani prosessia.

Pankki voi tehdä tuon kuvailemani luotonlaajennuksen kuinka monta kertaa
hyvänsä samankin päivän aikana.

Lue lisää

Luin hiukan huolimattomasti. Viittasin siihen mekanismiin kuinka pankit rahaa käsittelevät eli aivan noin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Kun pankki lainaa vaikkapa 10 000 euroa syntyy sille sekä velka, että saatava. Velka joka syntyy on talletus asiakkaan tilille, myönnetty laina ja saatava asiakkaan velka pankille.

Velkakin on rahaa, pankki on asiakkaalle velkaa 10 000 ja sillä on saatavia saman verran ( korot). Rahaa on 20 000 mutta nettovarallisuuden kasvu? yksinkertaistaen se on 0 euroa. Kun asiakas maksaa lainansa pankille poistuu pankin kirjanpidosta niin velka kuin saatavakin. Rahaa katoaa. Tähän rahan kiertoon viittasin.

Sanotaan, että pankeilla ei ole rahaa, mutta niillä kyllä on, talletuksia keskuspankissa. Tämä on pankkitoiminnan perusta. Väitteelle ettei pankeilla rahaa ole on kuitenkin perusteensa mutta ei siitä enempää tässä.

Pankilla on rajoitteita tuon esittämäsi rahanluomismekanismin suhteen. Muitakin kuin omavaraisuusvaatimukset. Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin? Pankkihan velkaantuu tällöin. Tästä velasta se selviää vain tuolla keskuspankkirahalla, pankkien välisessä maksuliikenteessä vain se on käypää rahaa. Oikeaa rahaa. Myöntäessään liikaa luottoja pankki ajautuu ongelmiin: liian moni kiikuttaa ne shekkinsä kilpailevaan pankkiin eikä pankki kykene maksamaan velkojaan muille pankeille.

Tai mitä tapahtuu jos tilillesi siirretään 1000 euroa toisesta pankkiryhmästä? Tai myyt talosi ja kauppa summa siirretään toisesta pankkiryhmästä tilillesi? Sekin on taas oikeaa rahaa, keskuspankkirahaa. toinen pankki rikastuu, toinen köyhtyy.

Tämä operoiminen keskuspankkirahalla rajoittaa pankin lainanantoa. Sen täytyy olla järkevässä suhteessa pankilla olevaan tai saatavilla olevaan keskuspankkirahaan. Mainitsemaasi "luotonlaajennusta" ei voi siis toistaa rajattomasti kerta kerran perään.

a-teisti kirjoitti:

Luin hiukan huolimattomasti. Viittasin siihen mekanismiin kuinka pankit rahaa käsittelevät eli aivan noin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Kun pankki lainaa vaikkapa 10 000 euroa syntyy sille sekä velka, että saatava. Velka joka syntyy on talletus asiakkaan tilille, myönnetty laina ja saatava asiakkaan velka pankille.

Velkakin on rahaa, pankki on asiakkaalle velkaa 10 000 ja sillä on saatavia saman verran ( korot). Rahaa on 20 000 mutta nettovarallisuuden kasvu? yksinkertaistaen se on 0 euroa. Kun asiakas maksaa lainansa pankille poistuu pankin kirjanpidosta niin velka kuin saatavakin. Rahaa katoaa. Tähän rahan kiertoon viittasin.

Sanotaan, että pankeilla ei ole rahaa, mutta niillä kyllä on, talletuksia keskuspankissa. Tämä on pankkitoiminnan perusta. Väitteelle ettei pankeilla rahaa ole on kuitenkin perusteensa mutta ei siitä enempää tässä.

Pankilla on rajoitteita tuon esittämäsi rahanluomismekanismin suhteen. Muitakin kuin omavaraisuusvaatimukset. Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin? Pankkihan velkaantuu tällöin. Tästä velasta se selviää vain tuolla keskuspankkirahalla, pankkien välisessä maksuliikenteessä vain se on käypää rahaa. Oikeaa rahaa. Myöntäessään liikaa luottoja pankki ajautuu ongelmiin: liian moni kiikuttaa ne shekkinsä kilpailevaan pankkiin eikä pankki kykene maksamaan velkojaan muille pankeille.

Tai mitä tapahtuu jos tilillesi siirretään 1000 euroa toisesta pankkiryhmästä? Tai myyt talosi ja kauppa summa siirretään toisesta pankkiryhmästä tilillesi? Sekin on taas oikeaa rahaa, keskuspankkirahaa. toinen pankki rikastuu, toinen köyhtyy.

Tämä operoiminen keskuspankkirahalla rajoittaa pankin lainanantoa. Sen täytyy olla järkevässä suhteessa pankilla olevaan tai saatavilla olevaan keskuspankkirahaan. Mainitsemaasi "luotonlaajennusta" ei voi siis toistaa rajattomasti kerta kerran perään.

Lue lisää

"Muitakin kuin omavaraisuusvaatimukset. Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin?"

Entä sitten rahaa luodaan silloinkin samalla periaatteella.

pertsa2012 kirjoitti:

"Muitakin kuin omavaraisuusvaatimukset. Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin?"

Entä sitten rahaa luodaan silloinkin samalla periaatteella.

Lue lisää

Et ymmärtänyt? Voiko pankki saada rajattomasti keskuspankkirahaa? Rahaa ei luoda tuossa, pankilla tulee oikeasti olla ne rahat talletettuna keskuspankkiin. Ellei ole iskee pankkiin maksuvalmiuskriisi.

Keskuspankkirahaa ei noin vain luoda, sitä pankit luovat esimerkiksi houkuttelemalla pitkäaikaistallettajia.

a-teisti kirjoitti:

Et ymmärtänyt? Voiko pankki saada rajattomasti keskuspankkirahaa? Rahaa ei luoda tuossa, pankilla tulee oikeasti olla ne rahat talletettuna keskuspankkiin. Ellei ole iskee pankkiin maksuvalmiuskriisi.

Keskuspankkirahaa ei noin vain luoda, sitä pankit luovat esimerkiksi houkuttelemalla pitkäaikaistallettajia.

Lue lisää

"Et ymmärtänyt? Voiko pankki saada rajattomasti keskuspankkirahaa? Rahaa ei luoda tuossa, pankilla tulee oikeasti olla ne rahat talletettuna keskuspankkiin. Ellei ole iskee pankkiin maksuvalmiuskriisi. "

Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta on virtuaalirahaa , setelirahaa on ehkä vain
noin 3% liikkeellä olevasta rahasta.

Et ymmärrä? Sinun proseduuriasi ei voida toistaa loputtomassa loopissa koska on erilaisia mekanismeja jotka rajoittavat sitä, kuten tämä:

"Entä jos kauppias kiikuttaakin shekin kilpailevaan pankkiin? Pankkihan velkaantuu tällöin. Tästä velasta se selviää vain tuolla keskuspankkirahalla, pankkien välisessä maksuliikenteessä vain se on käypää rahaa. Oikeaa rahaa. Myöntäessään liikaa luottoja pankki ajautuu ongelmiin: liian moni kiikuttaa ne shekkinsä kilpailevaan pankkiin eikä pankki kykene maksamaan velkojaan muille pankeille."

Se ei liity tähän asiaan, että tuon shekin avulla pankki voi luotottaa, vaan pointti oli, että tuo luototuksesta syntyvä saatava ei kelpaa pankkienvälisessä maksuliikenteessä. Se ei ole määritelmällisesti edes oikeastaan rahaa.

Ja kun edelliseen liität esimerkkiin mitä tapahtuu jos noita shekkejä (velkoja) toisille rahoituslaitoksille on liikaa niin ymmärrät, että se on luototusta rajoittava tekijä, pankin hallussa oleva keskuspankkiraha.

pertsa2012 kirjoitti:

"Et ymmärtänyt? Voiko pankki saada rajattomasti keskuspankkirahaa? Rahaa ei luoda tuossa, pankilla tulee oikeasti olla ne rahat talletettuna keskuspankkiin. Ellei ole iskee pankkiin maksuvalmiuskriisi. "

Suurin osa liikkeellä olevasta rahasta on virtuaalirahaa , setelirahaa on ehkä vain
noin 3% liikkeellä olevasta rahasta.

Lue lisää

Niin? Kyse oli nyt kuitenkin niistä älyttömistä ja harhaanjohtavista yksinkertaistuksista joihin sorrutte. Se kun ei vain oikeasti mene niin, että pankki voisi toistaa tuota "proseduuriasi" ikuisessa silmukassa.

a-teisti kirjoitti:

Niin? Kyse oli nyt kuitenkin niistä älyttömistä ja harhaanjohtavista yksinkertaistuksista joihin sorrutte. Se kun ei vain oikeasti mene niin, että pankki voisi toistaa tuota "proseduuriasi" ikuisessa silmukassa.

Lue lisää

"Niin? Kyse oli nyt kuitenkin niistä älyttömistä ja harhaanjohtavista yksinkertaistuksista joihin sorrutte. Se kun ei vain oikeasti mene niin, että pankki voisi toistaa tuota "proseduuriasi" ikuisessa silmukassa."

Niin se suurinpiirtein käytännössä menee.

pertsa2012 kirjoitti:

"Niin? Kyse oli nyt kuitenkin niistä älyttömistä ja harhaanjohtavista yksinkertaistuksista joihin sorrutte. Se kun ei vain oikeasti mene niin, että pankki voisi toistaa tuota "proseduuriasi" ikuisessa silmukassa."

Niin se suurinpiirtein käytännössä menee.

Lue lisää

Joo, mutta te todellakin "unohdatte" sen, että keskuspankkirahan määrä pankissa sääntelee myös pankkien luotonantoa. Ja sitä keskuspankkirahaa ei voi luoda lisää luotottomalla lisää. Tätä et kai kiistä?

Sitten on tietenkin esim. ohjauskorko jolla voidaan säännellä luototusta, lisätä tai vähentää kysyntää ja tarjontaa. Verotuksellakin voidaan vaikuttaa.

Jos pankilla on keskuspankkirahaa miljardi ei se siitä mihinkään kasva vaikka pankki myöntää luottoja. Mutta vähentyä se voi, aina kun pankin myöntämä luotto siirretään pankin taseesta jonkin toisen pankin tilille tai nostetaan käteisenä.

Tietenkin samalla pankilla on myös sitten saatavia toisilta rahoituslaitoksilta. Näiden pitää olla kuitenkin tasapainossa. Muuten hukka perii pankin. Pankki joka lähtisi sooloilemaan ja luotottaisi holtittomasti huomaisi pian olevansa muille rahoituslaitoksille velkaa niin paljon sitä oikeaa rahaa, että se kaatuisi.

Tietenkin rahoituslaitoksilla on muitakin tulolähteitä kuin suora antolainaus joten yksinkertaistus tämäkin on mutta keskuspankkiraha on pankkitoiminnan pohja ja sääntelee vahvasti kaikkea sitä mitä pankki voi tehdä.

En väitä etteikö luototuksen kuvauksesi sinänsä ole oikean suuntainen (tosin unohdatte kaikki pankin kulutkin, pankki elää velkomisoikeuksilla mutta se on myös useissa tapauksissa velallinen. Virhe jälleen) mutta kritisoin sitä kuinka julistatte vääristeltyä totuutta yksinkertaistaen asiat tarkoitushakuisesti.

a-teisti kirjoitti:

Joo, mutta te todellakin "unohdatte" sen, että keskuspankkirahan määrä pankissa sääntelee myös pankkien luotonantoa. Ja sitä keskuspankkirahaa ei voi luoda lisää luotottomalla lisää. Tätä et kai kiistä?

Sitten on tietenkin esim. ohjauskorko jolla voidaan säännellä luototusta, lisätä tai vähentää kysyntää ja tarjontaa. Verotuksellakin voidaan vaikuttaa.

Jos pankilla on keskuspankkirahaa miljardi ei se siitä mihinkään kasva vaikka pankki myöntää luottoja. Mutta vähentyä se voi, aina kun pankin myöntämä luotto siirretään pankin taseesta jonkin toisen pankin tilille tai nostetaan käteisenä.

Tietenkin samalla pankilla on myös sitten saatavia toisilta rahoituslaitoksilta. Näiden pitää olla kuitenkin tasapainossa. Muuten hukka perii pankin. Pankki joka lähtisi sooloilemaan ja luotottaisi holtittomasti huomaisi pian olevansa muille rahoituslaitoksille velkaa niin paljon sitä oikeaa rahaa, että se kaatuisi.

Tietenkin rahoituslaitoksilla on muitakin tulolähteitä kuin suora antolainaus joten yksinkertaistus tämäkin on mutta keskuspankkiraha on pankkitoiminnan pohja ja sääntelee vahvasti kaikkea sitä mitä pankki voi tehdä.

En väitä etteikö luototuksen kuvauksesi sinänsä ole oikean suuntainen (tosin unohdatte kaikki pankin kulutkin, pankki elää velkomisoikeuksilla mutta se on myös useissa tapauksissa velallinen. Virhe jälleen) mutta kritisoin sitä kuinka julistatte vääristeltyä totuutta yksinkertaistaen asiat tarkoitushakuisesti.

Lue lisää

"velkaa niin paljon sitä oikeaa rahaa,"

Mitä on oikea raha???
_____________________
Keskuspankki voi joutua pääomittamaan pankkia jos tallettajat marssivat
kassaluukulle ja vaativat talletuksiaan setelirahana suurin joukoin.

pertsa2012 kirjoitti:

"velkaa niin paljon sitä oikeaa rahaa,"

Mitä on oikea raha???
_____________________
Keskuspankki voi joutua pääomittamaan pankkia jos tallettajat marssivat
kassaluukulle ja vaativat talletuksiaan setelirahana suurin joukoin.

Lue lisää

Niin? Tästäkään ei ole nyt kyse. Oikea raha on keskuspankkirahaa. Pankkien taseissa oleva uloslainattu raha ei ole oikeastaan rahaa. Pitäisi kai etsiä joku linkki.

Se onko tuo raha sitten täysin vastikkeeton on ajattelutapakysymys. Ajatellaan, että lainaat pankista rahaa jotakin käyttötarkoitusta varten. Yleensä tällöin vaaditaan vakuuksia. Laina ei ole vastikkeeton vaan se luotu raha vaan se on sidoksissa vakuuteen. Tämä vakuus on kenties ostettu velkarahalla, maksettu jo ja se pääoma on nollattu, poistettu rahan määrästä. Laina vakuuksia vastaan on oikeastaan transaktio eikä poikkea hirveästi myymisestä.

Mutta kyse on edelleen siitä, että yksinkertaistatte asioita tuomalla esiin vain yhden ainoan asiaan liittyvän seikan. Kysyn: mitkä mekanismit rajoittavat pankkien rahan luomista?

a-teisti kirjoitti:

Niin? Tästäkään ei ole nyt kyse. Oikea raha on keskuspankkirahaa. Pankkien taseissa oleva uloslainattu raha ei ole oikeastaan rahaa. Pitäisi kai etsiä joku linkki.

Se onko tuo raha sitten täysin vastikkeeton on ajattelutapakysymys. Ajatellaan, että lainaat pankista rahaa jotakin käyttötarkoitusta varten. Yleensä tällöin vaaditaan vakuuksia. Laina ei ole vastikkeeton vaan se luotu raha vaan se on sidoksissa vakuuteen. Tämä vakuus on kenties ostettu velkarahalla, maksettu jo ja se pääoma on nollattu, poistettu rahan määrästä. Laina vakuuksia vastaan on oikeastaan transaktio eikä poikkea hirveästi myymisestä.

Mutta kyse on edelleen siitä, että yksinkertaistatte asioita tuomalla esiin vain yhden ainoan asiaan liittyvän seikan. Kysyn: mitkä mekanismit rajoittavat pankkien rahan luomista?

Lue lisää

Tarkoitan siis, että se maksettu asunto-osakekaan ei ole oikeastaan minkään arvoinen ellei joku luo sitä vastaan rahaa, ota lainaa esimerkiksi. Pankin kannalta ajateltuna se on arvokas vain silloin kun pankki ja asiakas ovat velkasuhteessa, puolin ja toisin jonka kohteena on tuo asunto-osake on.

Silloin kun velkasuhdetta ei ole on tämä pääoma poistunut rahamarkkinoilta. Se voidaan luoda kuitenkin uudestaan lainaamalla rahaa tuota asunto-osaketta vastaan tai myymällä se.

a-teisti kirjoitti:

Tarkoitan siis, että se maksettu asunto-osakekaan ei ole oikeastaan minkään arvoinen ellei joku luo sitä vastaan rahaa, ota lainaa esimerkiksi. Pankin kannalta ajateltuna se on arvokas vain silloin kun pankki ja asiakas ovat velkasuhteessa, puolin ja toisin jonka kohteena on tuo asunto-osake on.

Silloin kun velkasuhdetta ei ole on tämä pääoma poistunut rahamarkkinoilta. Se voidaan luoda kuitenkin uudestaan lainaamalla rahaa tuota asunto-osaketta vastaan tai myymällä se.

Lue lisää

Edellyttäen tietenkin, että ostaja ostaa sen velaksi. Jos maksaa käteisellä ja rahat siirretään toiseen pankkiin tai laitetaan sukanvarteen niin pankin luotonantokyky heikkenee koska se kuluttaa sitä keskuspankkirahaa.

Tämä on syy miksi luotattava pankki vaatii, että luottotili on samassa pankissa kuin mistä luotto otetaan.

a-teisti kirjoitti:

Edellyttäen tietenkin, että ostaja ostaa sen velaksi. Jos maksaa käteisellä ja rahat siirretään toiseen pankkiin tai laitetaan sukanvarteen niin pankin luotonantokyky heikkenee koska se kuluttaa sitä keskuspankkirahaa.

Tämä on syy miksi luotattava pankki vaatii, että luottotili on samassa pankissa kuin mistä luotto otetaan.

Lue lisää

a-teisti sanoi :
Tämä on syy miksi luotattava pankki vaatii, että luottotili on samassa pankissa kuin mistä luotto otetaan.
__________
Pankki saa tuon vakavaraisuuspykälän täytettyä tuohon lainaan ja siksi he
haluavat sitäkin että henkilön raha-asiat siirretään heille.

Nuo vakavaraisuusprosentit sitten ovat vähän mitä sattuu.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti sanoi :
Tuo pertsan esittämä skenaario vaatii aikaa 80 vuotta.
_________
Et nyt oikein ymmärtänyt mistä puhuttiin

Pankki kirjoittaa Aapolle tänään 10000 euron shekin ja tällöin on rahaa luotu
karkeasti ottaen tuo 10000 euroa.
Aapo osti tuolla rahalla mopon ja shekki on kauppiaalla joka kiikuttaa sen
pankkiin samana päivänä ja pankki voi nyt kirjoittaa uuden 9000 euron lainan
ja 1000 euroa omavaraisuuteen.

Rahaa eli lainaa on nyt luotu 19000 euroa saman päivän aikana ja pankki perii
joka killingistä käyvän koron eli ei mene mitään 80 vuotta.

Tuon kun pistät vaikkapa exceliin niin näet helpolla erilaisia tilanteita kun jatkat
tuota kuvailemaani prosessia.

Pankki voi tehdä tuon kuvailemani luotonlaajennuksen kuinka monta kertaa
hyvänsä samankin päivän aikana.

Lue lisää

Miten pankki joka voi luoda määrättömästi tuota rahaa voi tehdä konkan?

tuumiskelija77 kirjoitti:

Miten pankki joka voi luoda määrättömästi tuota rahaa voi tehdä konkan?

tuumiskelija77 sanoi :
Miten pankki joka voi luoda määrättömästi tuota rahaa voi tehdä konkan?
___________
Jos on lama-aika ja lainoja ei oteta ja lisäksi tulee luottotappioita niin silloin.
Jos ei ole velkaa ei ole rahaakaan (josta voisi saada korkoa),mutta kaikki
kulut ovat ennallaan.

Tähän saattaa liittyä sitten vielä se ,että ihmiset alkavat nostaa rahojaan pankista
seteleinä ja jos pankkia ei pääomiteta niin se kaatuu siihenkin.

Omistajat ovat tietysti jo hyvissä ajoin kotiuttaneet korkotuottonsa.

tuumiskelija77 kirjoitti:

Miten pankki joka voi luoda määrättömästi tuota rahaa voi tehdä konkan?

Pankki ei voi luoda määrättömästi rahaa. Siksi se voi kaatua. Pankki tekee konkurssin kun velkojen määrä ylittää sen omistamat käteisvarat, keskuspankki rahan ja arvopaperien arvon. Tämä ei sisällä epälikvidejä varoja kuten pankkien velkomisoikeuksia, lainoja joita se on myöntänyt.

Tätä luotua rahaa pankki ei voi siis käyttää velkojensa maksuun muutoin kuin yrittämällä myydä näitä velkomisoikeuksia rahoitusmarkkinoille jotta voisi ostaa markkinoilta käteistä rahaa tai keskuspankkirahaa. Ainoaa kelvollista rahaa jolla pankki voi selvitä sitoumuksistaan. Likvidejä varoja. Ja kun tämä toiminta on lähes väistämättä tappiollista niin...

Arvopaperien, kiinteän omaisuuden ja sen sellaisen myyminen voi olla tuottoisaakin. Velkomisoikeudet on käytännössä myytävä tietenkin edullisempaan hintaan kuin pankin odotustuotto niistä on. Tällöin ne voivat korjata toki tilapäisesti tasetta mutta ovat kuitenkin pankille aivan varmasti sen jälkeen tappiollisia lainoja.

Ja kyllähän tätä harrastavat pankit joita ei edes konkurssi uhkaa, myyvät riskilainojaan jotta saisivat varmasti edes jotakin. Riskistä riippuu sitten hinta.

Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. Tuo luotu raha on aivan tyhjän arvoista tässä suhteessa.

a-teisti kirjoitti:

Pankki ei voi luoda määrättömästi rahaa. Siksi se voi kaatua. Pankki tekee konkurssin kun velkojen määrä ylittää sen omistamat käteisvarat, keskuspankki rahan ja arvopaperien arvon. Tämä ei sisällä epälikvidejä varoja kuten pankkien velkomisoikeuksia, lainoja joita se on myöntänyt.

Tätä luotua rahaa pankki ei voi siis käyttää velkojensa maksuun muutoin kuin yrittämällä myydä näitä velkomisoikeuksia rahoitusmarkkinoille jotta voisi ostaa markkinoilta käteistä rahaa tai keskuspankkirahaa. Ainoaa kelvollista rahaa jolla pankki voi selvitä sitoumuksistaan. Likvidejä varoja. Ja kun tämä toiminta on lähes väistämättä tappiollista niin...

Arvopaperien, kiinteän omaisuuden ja sen sellaisen myyminen voi olla tuottoisaakin. Velkomisoikeudet on käytännössä myytävä tietenkin edullisempaan hintaan kuin pankin odotustuotto niistä on. Tällöin ne voivat korjata toki tilapäisesti tasetta mutta ovat kuitenkin pankille aivan varmasti sen jälkeen tappiollisia lainoja.

Ja kyllähän tätä harrastavat pankit joita ei edes konkurssi uhkaa, myyvät riskilainojaan jotta saisivat varmasti edes jotakin. Riskistä riippuu sitten hinta.

Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. Tuo luotu raha on aivan tyhjän arvoista tässä suhteessa.

Lue lisää

"Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa..."

Siis tietenkin on. Tuosta pankki vetää välistä koron, myyntikatteena josta muodostuu kulujen jälkeen pankin voitto tai tappio. Luototus ei kuitenkaan ole mikään taikurin hattu josta voidaan taikoa miljardi jos on siitä puute.

Toki pankit harrastavat muutakin sijoitustoimintaa eikä tulos synny vain rahan lainaamisesta vaikka se pankkien perustoimintaa tallettamisen (pankile tappiollista mutta pakollista) ohella onkin.

a-teisti kirjoitti:

Pankki ei voi luoda määrättömästi rahaa. Siksi se voi kaatua. Pankki tekee konkurssin kun velkojen määrä ylittää sen omistamat käteisvarat, keskuspankki rahan ja arvopaperien arvon. Tämä ei sisällä epälikvidejä varoja kuten pankkien velkomisoikeuksia, lainoja joita se on myöntänyt.

Tätä luotua rahaa pankki ei voi siis käyttää velkojensa maksuun muutoin kuin yrittämällä myydä näitä velkomisoikeuksia rahoitusmarkkinoille jotta voisi ostaa markkinoilta käteistä rahaa tai keskuspankkirahaa. Ainoaa kelvollista rahaa jolla pankki voi selvitä sitoumuksistaan. Likvidejä varoja. Ja kun tämä toiminta on lähes väistämättä tappiollista niin...

Arvopaperien, kiinteän omaisuuden ja sen sellaisen myyminen voi olla tuottoisaakin. Velkomisoikeudet on käytännössä myytävä tietenkin edullisempaan hintaan kuin pankin odotustuotto niistä on. Tällöin ne voivat korjata toki tilapäisesti tasetta mutta ovat kuitenkin pankille aivan varmasti sen jälkeen tappiollisia lainoja.

Ja kyllähän tätä harrastavat pankit joita ei edes konkurssi uhkaa, myyvät riskilainojaan jotta saisivat varmasti edes jotakin. Riskistä riippuu sitten hinta.

Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. Tuo luotu raha on aivan tyhjän arvoista tässä suhteessa.

Lue lisää

"Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. "

He pyrkivätkin luomaan sellaista rahaa josta saavat sitten moninkertaiset korkotuotot
alkupääomaan nähden ja pitämään omistajien tilit lihavina.

pertsa2012 kirjoitti:

"Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. "

He pyrkivätkin luomaan sellaista rahaa josta saavat sitten moninkertaiset korkotuotot
alkupääomaan nähden ja pitämään omistajien tilit lihavina.

Lue lisää

Niin, ne pyrkivät tuottaman voittoa kuten tuo lähikauppakin.

Tuossa on hyvin hoidettu pankki:

https://www.poppankki.fi/c/document_library/get_file?uuid=58507b74-6f53-43c3-a99f-f26a48cbd4eb&groupId=10304

Luotot 3.6 miljardia euroa, talletukset 3.9 miljardia euroa. Talletuksiin sisältyy myös talletettu keskuspankkiraha. Miksi tuo pankki ei ole luonut rahaa tuhat kertaisesti jos se on niin vaivatonta kuin väität sen olevan? Vai tiedätkö mitä tapahtuu jos tämä ero repeää kovin paljon luottojen suuntaan? Tiedät. Pankki kaatuu.

Liikevoitto on reilu puoli prosenttia keskitaseesta. Huonompi kuin lähikaupalla. Ymmärrä, että pankeilla on myös kuluja jos korkotuottojakin.

pertsa2012 kirjoitti:

"Pankilla ei ole siis mitään keinoa luoda luotottamalla sellaista rahaa jolla se voisi maksaa työntekijöidensä palkkoja, ostamiaan palveluja, tilisiirtoja muihin pankkeihin ja sen sellaista. "

He pyrkivätkin luomaan sellaista rahaa josta saavat sitten moninkertaiset korkotuotot
alkupääomaan nähden ja pitämään omistajien tilit lihavina.

Lue lisää

Et kommentoinut väitteitäni. Missä menee vikaan ja miksi, väite ja vastaväite. Perustelut ketjussa.


- Pankit voivat luoda rahaa rajattomasti. Eivät voi.

- Lähes kaikki korkotuotto antolainauksessa on voittoa jota voidaan kääriä rajattomasti. Ei voida. Marginaalit jossa voittoa voi tehdä ovat itseasiassa aika pienet (sääntely). Jättipotit ja jättikuplat ovat varjopankkitoiminnan puolella mutta se ei kiinnosta? Rahoitusinstrumentit ovat kenties liian monimutkaisia jotta niitä voisi ruotia? Kyllä, ne ovat sitä jopa taloustieteilijöille osin.

- Pankit luovat rahaa. Kyllä mutta se on itseasiassa keskuspankin liikepankeille ulkoistama tehtävä. Keskuspankki sitten sääntelee kuinka paljon liikepankit voivat uutta rahaa luoda. Talouskuplat eivät ole pohjimmiltaan rahan luomismekanismin syytä vaan huonon talouspolitiikan syytä.

- Luotu raha olisi jotenkin pankin omistamaa ja käytössä olevaa rahaa. Ei ole. Se ei ole itseasiassa edes rahaa ennen kuin se on jollakin henkilöllä, yrityksellä, yhteisöllä jne. hallussaan. Pankki ei voi maksaa sillä sitoumuksiaan.

- Rahan määrä lisääntyy hallitsemattomasti. Ei lisäänny. Erilaiset mekanismit rajoittavat rahan luomista. Ja huom! rahaa myös poistuu markkinoilta kun velkapääomia kuoletetaan. Rahan määrän on lisäännyttäväkin kun rahan arvoa syö inflaatio ja ihmisten elintaso nousee (rahaan vaihdettavia hyödykkeitä on yhä useimpien saatavilla). Muutoin rahasta tulisi erittäin kallis hyödyke.

Outoa on myös ihmettely käteisen, painetun ja lyödyn rahan vähäisestä määrästä. Sitä ei ole tarvetta painaa ja lyödä enempää kuin on kysyntää. Jos kaikki käytössä oleva raha olisi fyysisesti olemassa mitä ihmettä sillä tehtäisiin? Siitä valtaosa jouduttaisiin varastoimaan johonkin. Ei ihmiset maksa autojaan ja asuntojaan käteisellä nykyisin.

Sama raha ei voi kahdessa paikkaa, bitteinä ja seteleinä samaan aikaan ihmisten hallussa. Varastointi olisi ainoa vaihtoehto. Tai sitten tulisi lopettaa elektroninen rahan käsittely.

Ettekä ymmärrä keskuspankkirahan, pankin käteisvarantojen ja arvopaperien eroa pankin luomaan rahaan.

a-teisti kirjoitti:

Et kommentoinut väitteitäni. Missä menee vikaan ja miksi, väite ja vastaväite. Perustelut ketjussa.


- Pankit voivat luoda rahaa rajattomasti. Eivät voi.

- Lähes kaikki korkotuotto antolainauksessa on voittoa jota voidaan kääriä rajattomasti. Ei voida. Marginaalit jossa voittoa voi tehdä ovat itseasiassa aika pienet (sääntely). Jättipotit ja jättikuplat ovat varjopankkitoiminnan puolella mutta se ei kiinnosta? Rahoitusinstrumentit ovat kenties liian monimutkaisia jotta niitä voisi ruotia? Kyllä, ne ovat sitä jopa taloustieteilijöille osin.

- Pankit luovat rahaa. Kyllä mutta se on itseasiassa keskuspankin liikepankeille ulkoistama tehtävä. Keskuspankki sitten sääntelee kuinka paljon liikepankit voivat uutta rahaa luoda. Talouskuplat eivät ole pohjimmiltaan rahan luomismekanismin syytä vaan huonon talouspolitiikan syytä.

- Luotu raha olisi jotenkin pankin omistamaa ja käytössä olevaa rahaa. Ei ole. Se ei ole itseasiassa edes rahaa ennen kuin se on jollakin henkilöllä, yrityksellä, yhteisöllä jne. hallussaan. Pankki ei voi maksaa sillä sitoumuksiaan.

- Rahan määrä lisääntyy hallitsemattomasti. Ei lisäänny. Erilaiset mekanismit rajoittavat rahan luomista. Ja huom! rahaa myös poistuu markkinoilta kun velkapääomia kuoletetaan. Rahan määrän on lisäännyttäväkin kun rahan arvoa syö inflaatio ja ihmisten elintaso nousee (rahaan vaihdettavia hyödykkeitä on yhä useimpien saatavilla). Muutoin rahasta tulisi erittäin kallis hyödyke.

Outoa on myös ihmettely käteisen, painetun ja lyödyn rahan vähäisestä määrästä. Sitä ei ole tarvetta painaa ja lyödä enempää kuin on kysyntää. Jos kaikki käytössä oleva raha olisi fyysisesti olemassa mitä ihmettä sillä tehtäisiin? Siitä valtaosa jouduttaisiin varastoimaan johonkin. Ei ihmiset maksa autojaan ja asuntojaan käteisellä nykyisin.

Sama raha ei voi kahdessa paikkaa, bitteinä ja seteleinä samaan aikaan ihmisten hallussa. Varastointi olisi ainoa vaihtoehto. Tai sitten tulisi lopettaa elektroninen rahan käsittely.

Ettekä ymmärrä keskuspankkirahan, pankin käteisvarantojen ja arvopaperien eroa pankin luomaan rahaan.

Lue lisää

Katteles nyt tuotakin :


http://www.uusisuomi.fi/raha/103194-”eurooppa-ja-suomi-kohta-nurin-–-ratkaisu-naurettavan-helppo”

pertsa2012 kirjoitti:

Katteles nyt tuotakin :


http://www.uusisuomi.fi/raha/103194-”eurooppa-ja-suomi-kohta-nurin-–-ratkaisu-naurettavan-helppo”

Lue lisää

Joopa joo... Luodaan tuhat miljardia... Eihän se nyt niin mene. Uusipaavalniemi on sitä mieltä, että rahan arvo ei laskisi. Jättää kuitenkin perustelematta miten Zimbabve-ilmiöltä vältyttäisiin. Ja kun ei perustele: tyhjää hölinää.

a-teisti kirjoitti:

Joopa joo... Luodaan tuhat miljardia... Eihän se nyt niin mene. Uusipaavalniemi on sitä mieltä, että rahan arvo ei laskisi. Jättää kuitenkin perustelematta miten Zimbabve-ilmiöltä vältyttäisiin. Ja kun ei perustele: tyhjää hölinää.

Lue lisää

a-teisti
_______

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=1294
Pohjois-Dakotassa toimii valtionpankki joka luo rahaa ja Kalifornia on
siirtymässä samaan systeemiin.

Systeemi olisi järkevä meilläkin.

Pohjois-Dakotan esimerkki rohkaiseva

Pohjois-Dakota on toistaiseksi ainoa osavaltio, jossa toimii osavaltion omistama julkinen pankki. Pohjois-Dakotassa osavaltio tallettaa veroista kerätyt varat liikepankkien sijaan omaan pankkiinsa. Bank of North-Dakota (BND) toimii osittaisvarannon periaatteella; se pystyy lainaamaan sinne talletetut varat moninkertaisesti, eli se pystyy LUOMAAN RAHAA luotonlaajennuksen avulla aivan kuin mikä tahansa muukin pankki.

BND toimii yhteistyössä osavaltiossa toimivien liikepankkien kanssa ja myöntää edullista rahoitusta moniin hyödyllisiin hankkeisiin osavaltion alueella, ja sen toiminta myös tuottaa voittoa osavaltiolle; viimeisen 10 vuoden aikana BND:n toiminta on tuonut 300 miljoonaa dollaria osavaltion kassaan, mikä on väestöltään Helsingin kokoisessa osavaltiossa suuri summa. Pohjois-Dakota on USA:n ainoa osavaltio, jonka budjetti on ollut koko ajan ylijäämäinen vuonna 2008 alkaneen kriisin jatkuessa; täällä rahat oli sijoitettu paikalliseen reaalitalouteen eikä spekulatiivisiin hintakupliin.

Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. Tämä puolittaisi esim. julkisten infastruktuurihankkeiden hinnan ja ehkä ennen pitkää koko julkisen alijäämän, sillä kuten mainitsin, Kaliforniankin velasta puolet on pelkkää korkoa korolle, rahaa joka kaikki valuu pankkiirien taskuun kaikkien muiden kustannuksella.

Muutamia muita lukuja Pohjois-Dakotasta: osavaltiossa on maan alhaisin työttömyysprosentti (3,5), vähiten kotien pakkohuutokauppoja, vähiten luottokorttimaksuhäiriöitä ja viimeisen 10 vuoden aikana yksikään pankki osavaltiossa ei ole mennyt konkurssiin.

Pohjois-Dakotassa on mennyt niin hyvin, että veroja on kevennetty viime vuosien aikana 400 miljoonan dollarin edestä samaan aikaan kun muut osavaltiot ja liittovaltio nostavat veroja ja toteuttavat leikkauslistoja maksaakseen pankkiirien laskut.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti
_______

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=1294
Pohjois-Dakotassa toimii valtionpankki joka luo rahaa ja Kalifornia on
siirtymässä samaan systeemiin.

Systeemi olisi järkevä meilläkin.

Pohjois-Dakotan esimerkki rohkaiseva

Pohjois-Dakota on toistaiseksi ainoa osavaltio, jossa toimii osavaltion omistama julkinen pankki. Pohjois-Dakotassa osavaltio tallettaa veroista kerätyt varat liikepankkien sijaan omaan pankkiinsa. Bank of North-Dakota (BND) toimii osittaisvarannon periaatteella; se pystyy lainaamaan sinne talletetut varat moninkertaisesti, eli se pystyy LUOMAAN RAHAA luotonlaajennuksen avulla aivan kuin mikä tahansa muukin pankki.

BND toimii yhteistyössä osavaltiossa toimivien liikepankkien kanssa ja myöntää edullista rahoitusta moniin hyödyllisiin hankkeisiin osavaltion alueella, ja sen toiminta myös tuottaa voittoa osavaltiolle; viimeisen 10 vuoden aikana BND:n toiminta on tuonut 300 miljoonaa dollaria osavaltion kassaan, mikä on väestöltään Helsingin kokoisessa osavaltiossa suuri summa. Pohjois-Dakota on USA:n ainoa osavaltio, jonka budjetti on ollut koko ajan ylijäämäinen vuonna 2008 alkaneen kriisin jatkuessa; täällä rahat oli sijoitettu paikalliseen reaalitalouteen eikä spekulatiivisiin hintakupliin.

Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. Tämä puolittaisi esim. julkisten infastruktuurihankkeiden hinnan ja ehkä ennen pitkää koko julkisen alijäämän, sillä kuten mainitsin, Kaliforniankin velasta puolet on pelkkää korkoa korolle, rahaa joka kaikki valuu pankkiirien taskuun kaikkien muiden kustannuksella.

Muutamia muita lukuja Pohjois-Dakotasta: osavaltiossa on maan alhaisin työttömyysprosentti (3,5), vähiten kotien pakkohuutokauppoja, vähiten luottokorttimaksuhäiriöitä ja viimeisen 10 vuoden aikana yksikään pankki osavaltiossa ei ole mennyt konkurssiin.

Pohjois-Dakotassa on mennyt niin hyvin, että veroja on kevennetty viime vuosien aikana 400 miljoonan dollarin edestä samaan aikaan kun muut osavaltiot ja liittovaltio nostavat veroja ja toteuttavat leikkauslistoja maksaakseen pankkiirien laskut.

Lue lisää

"Pohjois-Dakotassa on mennyt niin hyvin, että veroja on KEVENNETTY viime vuosien aikana 400 miljoonan dollarin edestä samaan aikaan kun muut osavaltiot ja liittovaltio nostavat veroja ja toteuttavat leikkauslistoja maksaakseen pankkiirien laskut."

Osavaltio siis maksaa itse omia verojaan.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti
_______

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=1294
Pohjois-Dakotassa toimii valtionpankki joka luo rahaa ja Kalifornia on
siirtymässä samaan systeemiin.

Systeemi olisi järkevä meilläkin.

Pohjois-Dakotan esimerkki rohkaiseva

Pohjois-Dakota on toistaiseksi ainoa osavaltio, jossa toimii osavaltion omistama julkinen pankki. Pohjois-Dakotassa osavaltio tallettaa veroista kerätyt varat liikepankkien sijaan omaan pankkiinsa. Bank of North-Dakota (BND) toimii osittaisvarannon periaatteella; se pystyy lainaamaan sinne talletetut varat moninkertaisesti, eli se pystyy LUOMAAN RAHAA luotonlaajennuksen avulla aivan kuin mikä tahansa muukin pankki.

BND toimii yhteistyössä osavaltiossa toimivien liikepankkien kanssa ja myöntää edullista rahoitusta moniin hyödyllisiin hankkeisiin osavaltion alueella, ja sen toiminta myös tuottaa voittoa osavaltiolle; viimeisen 10 vuoden aikana BND:n toiminta on tuonut 300 miljoonaa dollaria osavaltion kassaan, mikä on väestöltään Helsingin kokoisessa osavaltiossa suuri summa. Pohjois-Dakota on USA:n ainoa osavaltio, jonka budjetti on ollut koko ajan ylijäämäinen vuonna 2008 alkaneen kriisin jatkuessa; täällä rahat oli sijoitettu paikalliseen reaalitalouteen eikä spekulatiivisiin hintakupliin.

Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. Tämä puolittaisi esim. julkisten infastruktuurihankkeiden hinnan ja ehkä ennen pitkää koko julkisen alijäämän, sillä kuten mainitsin, Kaliforniankin velasta puolet on pelkkää korkoa korolle, rahaa joka kaikki valuu pankkiirien taskuun kaikkien muiden kustannuksella.

Muutamia muita lukuja Pohjois-Dakotasta: osavaltiossa on maan alhaisin työttömyysprosentti (3,5), vähiten kotien pakkohuutokauppoja, vähiten luottokorttimaksuhäiriöitä ja viimeisen 10 vuoden aikana yksikään pankki osavaltiossa ei ole mennyt konkurssiin.

Pohjois-Dakotassa on mennyt niin hyvin, että veroja on kevennetty viime vuosien aikana 400 miljoonan dollarin edestä samaan aikaan kun muut osavaltiot ja liittovaltio nostavat veroja ja toteuttavat leikkauslistoja maksaakseen pankkiirien laskut.

Lue lisää

Olen tuon jutun lukenut. Aivan tavallinen liikepankki joka toimii tavallisen pankin tavoin paitsi, että myöntää omistajalleen korottomia lainoja. Ja vaikka se perisikin korkoa niin mitä sitten? Itselleenhän osavaltio sen koron kuitenkin maksaisi. Onpahan vain jätetty yksi manööveri rahojen pyörittelystä pois.

Kysessä ei ole siis mikään keskuspankki sen varsinaisessa merkityksessä, pankki on yhtä lailla riippuvainen keskuspankki rahasta kuin muutkin pankit.

Meilläkin pankkikriisin aikana selvisi paikallisia osuus- ja säästöpankkeja koska ne harrastivat järkevää pankkitoimintaa jolloin edes syvä taantuma ei juuri horjuttanut niitä.

Sillä ei sinänsä ole väliä kuka sen rahan markkinoille luo, tuon kaltainen osavaltionpankki vai yksityissektori. Meillä tuo toimenpide on oikeastaan vain ulkoistettu yksityissektorin tehtäväksi.

"Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. "

Meillä tämä ei toimi, valtio ei voi lainata itseltään korolla, eikä ilman koska valtiolla ei voi olla EKP:ssä luotollista tiliä kuten aiemmin jo mainitsin.

a-teisti kirjoitti:

Olen tuon jutun lukenut. Aivan tavallinen liikepankki joka toimii tavallisen pankin tavoin paitsi, että myöntää omistajalleen korottomia lainoja. Ja vaikka se perisikin korkoa niin mitä sitten? Itselleenhän osavaltio sen koron kuitenkin maksaisi. Onpahan vain jätetty yksi manööveri rahojen pyörittelystä pois.

Kysessä ei ole siis mikään keskuspankki sen varsinaisessa merkityksessä, pankki on yhtä lailla riippuvainen keskuspankki rahasta kuin muutkin pankit.

Meilläkin pankkikriisin aikana selvisi paikallisia osuus- ja säästöpankkeja koska ne harrastivat järkevää pankkitoimintaa jolloin edes syvä taantuma ei juuri horjuttanut niitä.

Sillä ei sinänsä ole väliä kuka sen rahan markkinoille luo, tuon kaltainen osavaltionpankki vai yksityissektori. Meillä tuo toimenpide on oikeastaan vain ulkoistettu yksityissektorin tehtäväksi.

"Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. "

Meillä tämä ei toimi, valtio ei voi lainata itseltään korolla, eikä ilman koska valtiolla ei voi olla EKP:ssä luotollista tiliä kuten aiemmin jo mainitsin.

Lue lisää

En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?

Nykyisin yksityissektorille valtion velanotto on tietenkin hyvä bisnes vaikka loppujen lopuksi valtio lainaa nimenomaan itseltään.

a-teisti kirjoitti:

Olen tuon jutun lukenut. Aivan tavallinen liikepankki joka toimii tavallisen pankin tavoin paitsi, että myöntää omistajalleen korottomia lainoja. Ja vaikka se perisikin korkoa niin mitä sitten? Itselleenhän osavaltio sen koron kuitenkin maksaisi. Onpahan vain jätetty yksi manööveri rahojen pyörittelystä pois.

Kysessä ei ole siis mikään keskuspankki sen varsinaisessa merkityksessä, pankki on yhtä lailla riippuvainen keskuspankki rahasta kuin muutkin pankit.

Meilläkin pankkikriisin aikana selvisi paikallisia osuus- ja säästöpankkeja koska ne harrastivat järkevää pankkitoimintaa jolloin edes syvä taantuma ei juuri horjuttanut niitä.

Sillä ei sinänsä ole väliä kuka sen rahan markkinoille luo, tuon kaltainen osavaltionpankki vai yksityissektori. Meillä tuo toimenpide on oikeastaan vain ulkoistettu yksityissektorin tehtäväksi.

"Ja mikä ehkä tärkeintä, oma pankki tarjoaa osavaltiolle ilmaista rahoitusta, lainoja, joista ei tarvitse maksaa korkoa. "

Meillä tämä ei toimi, valtio ei voi lainata itseltään korolla, eikä ilman koska valtiolla ei voi olla EKP:ssä luotollista tiliä kuten aiemmin jo mainitsin.

Lue lisää

Hirvittävän käänteentekevää tuossa ei kai ole mikään sinänsä, onhan meilläkin ollut Postisäästöpankki, sittemmin vain Postipankki ja lopulta Leonia, valtion omistama pankki. USAssa tuo voi ehkä ollakin erikoista kun jo meilläkin on vapaan kilpailun nimissä luovuttu valtion harjoittamasta liikepankkitoiminnasta.

Pankin tehtävät olivat valtion maksuliikenteen hoitaminen ja tietenkin se myös luototti valtiotakin yksityisten ja yritysten ohella.

a-teisti kirjoitti:

En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?

Nykyisin yksityissektorille valtion velanotto on tietenkin hyvä bisnes vaikka loppujen lopuksi valtio lainaa nimenomaan itseltään.

Lue lisää

a-teisti sanoi :
En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?
____________
Valtion pankki pystyy luomaan rahaa kuten mikä hyvänsä pankki ja harrastamaan
luotonlaajennusta jolloin saadut korot voidaan käyttää esim. verojen maksuun.
Tuohon suuntaan pitää mennä.

a-teisti kirjoitti:

En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?

Nykyisin yksityissektorille valtion velanotto on tietenkin hyvä bisnes vaikka loppujen lopuksi valtio lainaa nimenomaan itseltään.

Lue lisää

a-teisti sanoi :
En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?
_________
Kysymys ei oletuosta vaan siitä , että tuo valtion pankki harrastaisi luoton
laajennusta kaikkiin antamiinsa velkoihin jolloin saadut moninkertaiset korot
voitaisiin käyttää valtion menoihin.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti sanoi :
En siis näe mitään varsinaista syytä miksi valtiot eivät voisi ottaa velkaa suoraan keskuspankiltaan, miksi välissä tarvittaisiin mitään valtion omistamaa liikepankkia edes?
_________
Kysymys ei oletuosta vaan siitä , että tuo valtion pankki harrastaisi luoton
laajennusta kaikkiin antamiinsa velkoihin jolloin saadut moninkertaiset korot
voitaisiin käyttää valtion menoihin.

Lue lisää

Valtionkaan omistaman liikepankin olisi jo ihan käytännönkin syistäkin mahdoton saada keskuspankilta korotonta lainaa. Valtio itse voisi sitä ottaa suoraan nolla korollakin. Valtio voisi ottaa siis keskuspankilta nolla korolla velkaa mutta valtion omistama liikepankki ei sitä voi tehdä. Halvinta mahdollista kuviteltavissa olevaa rahaa valtiolle olisi siis koroton keskuspankkiraha.

Tuossa USAn tapauksessa kyseessä on liikepankkitoiminta jossa pankin omistaja on vain osavaltio. Ei sen kummempaa sinänsä kuin tuo edesmennyt Postipankki, eiköhän valtio pankkinsa tuotoilla rahoittanut valtion menoja.

a-teisti kirjoitti:

Hirvittävän käänteentekevää tuossa ei kai ole mikään sinänsä, onhan meilläkin ollut Postisäästöpankki, sittemmin vain Postipankki ja lopulta Leonia, valtion omistama pankki. USAssa tuo voi ehkä ollakin erikoista kun jo meilläkin on vapaan kilpailun nimissä luovuttu valtion harjoittamasta liikepankkitoiminnasta.

Pankin tehtävät olivat valtion maksuliikenteen hoitaminen ja tietenkin se myös luototti valtiotakin yksityisten ja yritysten ohella.

Lue lisää

Ja mitä tällä hetkellä kuuluu tuolle pankille? Luehan se, kuinka kuviot muuttuvat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi)

a-teisti kirjoitti:

Hirvittävän käänteentekevää tuossa ei kai ole mikään sinänsä, onhan meilläkin ollut Postisäästöpankki, sittemmin vain Postipankki ja lopulta Leonia, valtion omistama pankki. USAssa tuo voi ehkä ollakin erikoista kun jo meilläkin on vapaan kilpailun nimissä luovuttu valtion harjoittamasta liikepankkitoiminnasta.

Pankin tehtävät olivat valtion maksuliikenteen hoitaminen ja tietenkin se myös luototti valtiotakin yksityisten ja yritysten ohella.

Lue lisää

Toimiva linkki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi)

mummomuori kirjoitti:

Ja mitä tällä hetkellä kuuluu tuolle pankille? Luehan se, kuinka kuviot muuttuvat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi)

Lue lisää

Jep. Olinpa tuon kultapossukerhonkin jäsen aikoinaan. Sinne piti tallettaa jokunen kymmenen markkaa ja sai kultapossun sekä Kultapossu-lehden.

Nykyisiin en kuulu, Kultapossukerhoon on se talletusvaatimus kasvanut noista ajoista, liekö jo miljoonia.

pertsa2012 kirjoitti:

Tuossa on se avaus jossa keskustelimme asiasta :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540089

ja tuossa se yhteenveto jonka tein käydyistä kommenteista :
http://kultaomeniahopeamaljoissa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=15&t=67

Lainaus noista teksteistä :

pertsa2012[/b] esitti seuraavaa vielä hiomatonta ratkaisua :
Valtio rupeaa pankkiiriksi ja luo siis itse kaiken virtuaalirahankin ja yksityispankit siis lopetetaan nykymuodossaan.
Siten valtio voisi poistaa suuren osan tuloverosta ja käyttää hyödykseen sen rahamäärän joka ennen KORKOJEN
muodossa meni "kasvottomille" näppäräsormille.
Siis tässäkin mallissa kuten edesa:nkin esityksessä valtio maksaisi itse veronsa.

Lue lisää

Ei nyt ehkä suurta osaa kuitenkaan... Ja jos valtio olisi ainoa pankkiiri valtiossa on siinä omat riskinsä juurikin hallitsemattoman luotonannon merkeissä.

Nyt pankkien luotonantoa rajoittaa niiden maksuvelvoitteet muille rahoituslaitoksille, ne on hoidettava ihan oikealla rahalla. Ei sillä luodulla. Tämä on oikeasti voimakkaasti luotonantoa rajoittava tekijä.

Jos olisi vain yksi pankki ei tästä tarvitsi piitata, pankki voisi luotottaa käytännössä lähes rajoittamattomasti . Yhden ainoan pankin järjestelmä voi olla hyvin epävakaa, sille ei koskaan muodostuisi maksuvelvoitteita muita rahoituslaitoksia kohtaan joten sen ei yksinkertaisesti tarvitsi piitata juurikaan vakavaraisuudestaan tai maksuvalmiudestaan.

Se voisi luotottaa rajattomasti luottaen vain siihen, että ihmiset kyllä maksavat kaiken takaisin.

Ymmärrätkö pointin?

mieti tätä(se aito) kirjoitti:

pertsa2012
28.12.2013 10:17

Kiitos kommentistasi. Vihdoin jotakin joka ei liity naispappeihin tai homoihin.

Tämä muuten on asia, josta olemme aika tavalla samaa mieltä Pertsan kanssa. Ei hän mikään tyhmä mies ole!

mietitätä(se aito) kirjoitti:

mummomuori
27.12.2013 17:22

Ihmetteletkö, muori , mitä salaliitot ja raha tekee samassa lauseessa?

No, sitä kai voisi kutsua salaliitoksi, että globaali suuri rahamaailma tekee valtioita ohjaavia sopimuksia. Niistä ei kyllä huudella.

mummomuori kirjoitti:

No, sitä kai voisi kutsua salaliitoksi, että globaali suuri rahamaailma tekee valtioita ohjaavia sopimuksia. Niistä ei kyllä huudella.

mummomuori
29.12.2013 15:14

No, sitä kai voisi kutsua salaliitoksi


Jaa ja sitä kai voisi kutsua talonpoikaisjärjeksi jos havaitsee jälkien johtavan sylttytehtaalle. On hauska huomata että juuri minä taidan olla se, jota ei kaikkia tiedonantajana hyväksytä...

Nuo salaliittoteoriat ovat siinä metkoja, että niissä on aina sama rakenne ja samat syylliset. Siionin Viisasten pöytäkirjaa on näemmä moni salaliittoteoreetikko sormeillut. Täälläkin on esitetty kuinka juutalaiset yhdessä Vapaanmuurarien kanssa hallitsee rahaa ja ja haluaa hallita koko maailmaa.

Sen ei pidä antaa ihmisten asenteiden muuttuvan juutalaisvastaisiksi, sanoi tuo viharattaiden vetäjä kaikessa suuressa uskovaisen rakkaudessaan.

pertsa2012 kirjoitti:

Katteles nyt tuotakin :


http://www.uusisuomi.fi/raha/103194-”eurooppa-ja-suomi-kohta-nurin-–-ratkaisu-naurettavan-helppo”

Lue lisää

Nyt kip kap sinne koulunpenkille opettelemaan perusteet rahoitustoiminnasta.

pertsa2012 kirjoitti:

mieti tätä(se aito) sanoi :
Koska ei ole enää paljon aikaa, niin vastaan omaan kysymykseesi. Tuo ohjelma, josta puhutte(
Money As Debt - Raha on velkaa, osa 1/5 (suomenkielinen tekstitys)

on osa todistelua jonka mukaan kaiken takana on maailman johtajat, Vapaamuurarit ja juutalaiset.
___________
Et ymmärtänyt esityksestä pätkääkään.

Lue lisää

Pertsa:
"Koska ei ole enää paljon aikaa, niin vastaan omaan kysymykseesi."

Aikaa!? Mihin moinen liittyy? Maailmanloppuuko?!

huisin nevada!

Maallikon vaatimaton kommentti. Luottamus, tai riski, on rahaan verrattavaa tavaraa.

Riskianalyysien ja todennäköisyyksien avulla jotenkin haarukoitavissa, mutta aina jollain tavoin villi varsa.

Tämä velkaan perustuva pankkijärjestelmähän lähtee sieltä ruohonjuuritasolta, keskuspankista. Mikä se 20 euron seteli on muu kuin velkakirja vaikkakin koroton velkomisoikeus. Kansalainen velkoo sillä valtiota.

Ei voida lähteä muuttamaan nykyistä velkaan perustuvaa pankkijärjestelmää ellei lähdetä muuttamaan sitä ihan täältä ruohonjuuritasolta.

Ja kun rahallakin tuppaa olemaan omistajia ja sitten on heitä jotka sitä haluaisivat omistaa niin velka- ja saamasuhteita tietenkin muodostuu. Ja näin on ollut ammoisista ajoista lähtien, ei periaatteellisella tasolla mikään ole muuttunut sitten rahan keksimisen.

Pankki on oikeastaan (yksinkertaistaen) vain välittäjä noiden kahden välillä ja korko on palkkio tästä toiminnasta.

a-teisti kirjoitti:

Ja kun rahallakin tuppaa olemaan omistajia ja sitten on heitä jotka sitä haluaisivat omistaa niin velka- ja saamasuhteita tietenkin muodostuu. Ja näin on ollut ammoisista ajoista lähtien, ei periaatteellisella tasolla mikään ole muuttunut sitten rahan keksimisen.

Pankki on oikeastaan (yksinkertaistaen) vain välittäjä noiden kahden välillä ja korko on palkkio tästä toiminnasta.

Lue lisää

Eiköhän se ollut radikaalia kun rahasta tuli itseisarvo? Aiemminhan se todella oli velkakirja siitä, että sen verran kultaa oli jossain olemassa.

Nyt raha on numeroita, ei siis ole olemassa mitään fyysistä vastinetta.

Sekin on aivan uutta, että omistussuhteet menevät ristiin ja rastiin. Oikeuksia myydään ja otetaan niihin velkaa. Oikeuksista saadaan tuottoa, joka kasautuu ”johonkin” koko ajan, velka sen sijaan lisääntyy huikeaa vauhtia. Velkaa ostetaan ja myydään maapallon toiselta puolelta toiselle – yksityisten, yritysten ja valtion velkoja. Mittakaava on niin suuri, ettei sitä enää kukaan hallitse.

mummomuori kirjoitti:

Eiköhän se ollut radikaalia kun rahasta tuli itseisarvo? Aiemminhan se todella oli velkakirja siitä, että sen verran kultaa oli jossain olemassa.

Nyt raha on numeroita, ei siis ole olemassa mitään fyysistä vastinetta.

Sekin on aivan uutta, että omistussuhteet menevät ristiin ja rastiin. Oikeuksia myydään ja otetaan niihin velkaa. Oikeuksista saadaan tuottoa, joka kasautuu ”johonkin” koko ajan, velka sen sijaan lisääntyy huikeaa vauhtia. Velkaa ostetaan ja myydään maapallon toiselta puolelta toiselle – yksityisten, yritysten ja valtion velkoja. Mittakaava on niin suuri, ettei sitä enää kukaan hallitse.

Lue lisää

Kultakantaan sidotussakin valuutassa on heikkoutensa. Kultakantaan sidotut valuutat muodostivat eräällä tapaa hyvinkin vahvan rahaliiton.

Raha oli kultaa, kulta rahaa ja esimerkiksi pankeilla oli velvollisuus vaihtaa seteli johonkin määrään kultaa. Se avasi mahdollisuuksia kyllä keinotteluun.

Ja Euroopassakin jotkin valtiot painoivatkin katteetonta rahaa, rahaa jolle ei ollut kultakatetta olemassa.

Kultaa virtasi maasta toiseen ja takaisin, siirreltiin jopa siis ihan oikeaa kultaa paikasta toiseen kun sen avulla keinoteltiin. Sen ajan valuuttakeinottelua.

a-teisti kirjoitti:

Kultakantaan sidotussakin valuutassa on heikkoutensa. Kultakantaan sidotut valuutat muodostivat eräällä tapaa hyvinkin vahvan rahaliiton.

Raha oli kultaa, kulta rahaa ja esimerkiksi pankeilla oli velvollisuus vaihtaa seteli johonkin määrään kultaa. Se avasi mahdollisuuksia kyllä keinotteluun.

Ja Euroopassakin jotkin valtiot painoivatkin katteetonta rahaa, rahaa jolle ei ollut kultakatetta olemassa.

Kultaa virtasi maasta toiseen ja takaisin, siirreltiin jopa siis ihan oikeaa kultaa paikasta toiseen kun sen avulla keinoteltiin. Sen ajan valuuttakeinottelua.

Lue lisää

"Ja Euroopassakin jotkin valtiot painoivatkin katteetonta rahaa, rahaa jolle ei ollut kultakatetta olemassa. "

Loivat siis rahaa tyhjästä :D

mummomuori kirjoitti:

Eiköhän se ollut radikaalia kun rahasta tuli itseisarvo? Aiemminhan se todella oli velkakirja siitä, että sen verran kultaa oli jossain olemassa.

Nyt raha on numeroita, ei siis ole olemassa mitään fyysistä vastinetta.

Sekin on aivan uutta, että omistussuhteet menevät ristiin ja rastiin. Oikeuksia myydään ja otetaan niihin velkaa. Oikeuksista saadaan tuottoa, joka kasautuu ”johonkin” koko ajan, velka sen sijaan lisääntyy huikeaa vauhtia. Velkaa ostetaan ja myydään maapallon toiselta puolelta toiselle – yksityisten, yritysten ja valtion velkoja. Mittakaava on niin suuri, ettei sitä enää kukaan hallitse.

Lue lisää

Ei se vain numeroita ole. Käytännössä. Esimerkiksi lainan vakuudet ovat ihan oikeaa ihmisen omaisuutta ja laina on tavallaan sidottu tämän vakuuden arvoon. Transaktio, kuten tuolla jo mainitsin. Vastikkeellinen kauppa.

Vakuudettomia luottoja ei saa kuin kalliilla korolla, ne katsotaan aina enemmän ja vähemmän riskialttiiksi ja summatkin ovat melko pieniä, yleensä korkeintaan kymmeniä tuhansia.

Yhtä asiaa olenkin ihmetellyt: miksi ihmiset ottavat näitä? Jos on pankin mielestä kyvykäs maksamaan kuitenkin takaisin esim. 30 000 euron kulutusluoton on useimmiten jo jotakin omaisuuttakin. Halvemmalla sen rahan saa jos panttaa omaisuuttaan lainaa vastaan. Ei siinä itse mitään menetä jos hoitaa velvoitteensa. Säästää vain verrattuna vakuudettomaan luottoon. Ja jos et pysty maksamaan realisoidaan sitä omaisuutta joka tapauksessa.

a-teisti kirjoitti:

Ei se vain numeroita ole. Käytännössä. Esimerkiksi lainan vakuudet ovat ihan oikeaa ihmisen omaisuutta ja laina on tavallaan sidottu tämän vakuuden arvoon. Transaktio, kuten tuolla jo mainitsin. Vastikkeellinen kauppa.

Vakuudettomia luottoja ei saa kuin kalliilla korolla, ne katsotaan aina enemmän ja vähemmän riskialttiiksi ja summatkin ovat melko pieniä, yleensä korkeintaan kymmeniä tuhansia.

Yhtä asiaa olenkin ihmetellyt: miksi ihmiset ottavat näitä? Jos on pankin mielestä kyvykäs maksamaan kuitenkin takaisin esim. 30 000 euron kulutusluoton on useimmiten jo jotakin omaisuuttakin. Halvemmalla sen rahan saa jos panttaa omaisuuttaan lainaa vastaan. Ei siinä itse mitään menetä jos hoitaa velvoitteensa. Säästää vain verrattuna vakuudettomaan luottoon. Ja jos et pysty maksamaan realisoidaan sitä omaisuutta joka tapauksessa.

Lue lisää

No, saat pitää tuon uskosi. Ehkä sinulle jonain päivänä valkenee, kuinka keinotellaan ja mitä se vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämään.

”Esimerkiksi Euroopan keskuspankki ei ole käynnistänyt Kyproksen valtionlainojen tukiostoja, vaikka maan kaksivuotisen lainan korko huiteli eilen 12 prosentissa, maalle 2,5 miljardia euroa lainannut Venäjä uhkaa olla helpottamatta luoton ehtoja, ja Kyproksen valtio on toukokuussa konkurssissa, ellei maa löydä pikaisesti ulkopuolista rahoituskanavaa.”
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/pankkikriisi vie kyprosta vararikkoon/201303384203

Kyproksen pankit pullistelevat ulkomaalaisten rahaa. Noiden maiden hallitukset koettavat pelastaa kansalaisensa.
Kriisit tulevat lisääntymään yhä kiihtyvää tahtia.
”Pankki on tarkastellut raporttinsa pohjaksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n keräämiä tietoja 124 eri pankkikriisistä 27 viime vuoden ajalta. Sen mukaan lähes puoleen pankkikriiseistä liittyy myös valuuttakriisi. Myös mittavat likviditeettioperaatiot ovat kriiseille tyypillisiä. ”
”Joissain tapauksissa on turvauduttu myös kattaviin yleisiin takuujärjestelmiin, jotka ovat olleet pitkäkestoisia. Pankkikriisien nettokustannukset ovat yleensä mittavia, keskimäärin 13,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.”
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2008/09/26/merrill-lynch-usan-pankkikriisi-ei-ole-ainutlaatuinen/200825222/12
Pahin painajainen on se, että ihmiset ottavat rahana tililtä eivätkä numeroina (likviditeettikriisi) ja etenkään velkana.

”Pankkikriisi on muuttunut globaaliksi ongelmaksi. Se heijastaa koko maailman rahoitusmarkkinoilla kytevää kriisiä. Myös Kiinan ja Intian tapaiset kehittyvät taloudet ovat vaaravyöhykkeessä.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pankkikriisi

Miten kävi Yhdysvalloissa?

”Subprime-kriisi on meneillään oleva Yhdysvalloissa vuonna 2007 alkanut asuntomarkkinoiden lainakriisi. Se johti seuraavana vuonna rahoitussektorin finanssikriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Kriisin syynä oli pankkien asuntoluottojen myöntäminen usean vuoden ajan riskiasiakkaille, mikä johti asuntojen hintojen laskiessa pankkien suuriin luottotappioihin…”
Kun ”rahaa” eli numeroita piti saada liikkeelle, sitä laitettiin näin:

”Keskuspankki pumppasi pankkijärjestelmään rahaa, jotta investoinnit eivät hiljentyisi. Samalla korkoa laskettiin kahden vuoden kuluessa 1 %:iin. Korjaustoimenpide osoittautui ylimitoitetuksi. Pankeille jäi paljon pienen koron rahaa käsiin, jota se alkoi tarjota käytännössä kaikille halukkaille: myös niille joilla ei ollut työpaikkaa, omaisuutta tai vakituisia tuloja. Yksi suuri kohde johon rahaa meni, oli vähävaraisten asuntohankinnat. Tämä helpon rahan kiihdyttämä asuntojen kysynnän kasvu nosti asuntojen hinnat ylös, ja käynnisti spekulatiivisen kaupan, joka nosti hintoja entisestään, ja viimein kiinteistökuplan, joka aiheutti vuoden 2007 alusta lähtien laajan luottokriisin…”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Subprime-kriisi

Kenenkä luulet maksavan sen lopullisen rahan? No, kansalaiset tietysti. Kiinteistöjen hinnat ovat arvioita – muuttuvat kysynnän mukaan. Paljon kysyntää, hinnat nousee – otetaan lainarahalla. Kun ei kyetä maksamaan, pankki ottaa haltuunsa ja myy – halvemmalla kuin ostaja aikoinaan. Velat eivät vastaa omaisuutta silloin. Eivät edes osaketakuut, sillä niiden hinnat voivat yhdessä yössä romahtaa (Talvivaara?). Pankki karhuaa loput velalliselta.

”Euroopan unioni on määräämässä viidelle pankille sakkoja libor-, tibor- ja euribor-korkojen manipuloinnista, uutistoimisto Reuters kertoo.”
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/12/03/reuters-viisi-pankkia-saamassa-sakot-korkojen-peukaloinnista/201316826/12
Niin, eivätkä pankit aina hoida omia kulujaan.

”Iiro Viinanen sanoo, että pankeille oli pakko antaa anteeksi jopa kymmenen miljardin leimaverot.”
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/22/persaukisilta-on-turha-pyytaa-mitaan/200813968/12

Ei se mitään, suomen kansa maksoi ne. Kuten tukipaketit Kreikalle.

mummomuori kirjoitti:

No, saat pitää tuon uskosi. Ehkä sinulle jonain päivänä valkenee, kuinka keinotellaan ja mitä se vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämään.

”Esimerkiksi Euroopan keskuspankki ei ole käynnistänyt Kyproksen valtionlainojen tukiostoja, vaikka maan kaksivuotisen lainan korko huiteli eilen 12 prosentissa, maalle 2,5 miljardia euroa lainannut Venäjä uhkaa olla helpottamatta luoton ehtoja, ja Kyproksen valtio on toukokuussa konkurssissa, ellei maa löydä pikaisesti ulkopuolista rahoituskanavaa.”
http://www.kauppalehti.fi/omaraha/pankkikriisi vie kyprosta vararikkoon/201303384203

Kyproksen pankit pullistelevat ulkomaalaisten rahaa. Noiden maiden hallitukset koettavat pelastaa kansalaisensa.
Kriisit tulevat lisääntymään yhä kiihtyvää tahtia.
”Pankki on tarkastellut raporttinsa pohjaksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n keräämiä tietoja 124 eri pankkikriisistä 27 viime vuoden ajalta. Sen mukaan lähes puoleen pankkikriiseistä liittyy myös valuuttakriisi. Myös mittavat likviditeettioperaatiot ovat kriiseille tyypillisiä. ”
”Joissain tapauksissa on turvauduttu myös kattaviin yleisiin takuujärjestelmiin, jotka ovat olleet pitkäkestoisia. Pankkikriisien nettokustannukset ovat yleensä mittavia, keskimäärin 13,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.”
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2008/09/26/merrill-lynch-usan-pankkikriisi-ei-ole-ainutlaatuinen/200825222/12
Pahin painajainen on se, että ihmiset ottavat rahana tililtä eivätkä numeroina (likviditeettikriisi) ja etenkään velkana.

”Pankkikriisi on muuttunut globaaliksi ongelmaksi. Se heijastaa koko maailman rahoitusmarkkinoilla kytevää kriisiä. Myös Kiinan ja Intian tapaiset kehittyvät taloudet ovat vaaravyöhykkeessä.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pankkikriisi

Miten kävi Yhdysvalloissa?

”Subprime-kriisi on meneillään oleva Yhdysvalloissa vuonna 2007 alkanut asuntomarkkinoiden lainakriisi. Se johti seuraavana vuonna rahoitussektorin finanssikriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan. Kriisin syynä oli pankkien asuntoluottojen myöntäminen usean vuoden ajan riskiasiakkaille, mikä johti asuntojen hintojen laskiessa pankkien suuriin luottotappioihin…”
Kun ”rahaa” eli numeroita piti saada liikkeelle, sitä laitettiin näin:

”Keskuspankki pumppasi pankkijärjestelmään rahaa, jotta investoinnit eivät hiljentyisi. Samalla korkoa laskettiin kahden vuoden kuluessa 1 %:iin. Korjaustoimenpide osoittautui ylimitoitetuksi. Pankeille jäi paljon pienen koron rahaa käsiin, jota se alkoi tarjota käytännössä kaikille halukkaille: myös niille joilla ei ollut työpaikkaa, omaisuutta tai vakituisia tuloja. Yksi suuri kohde johon rahaa meni, oli vähävaraisten asuntohankinnat. Tämä helpon rahan kiihdyttämä asuntojen kysynnän kasvu nosti asuntojen hinnat ylös, ja käynnisti spekulatiivisen kaupan, joka nosti hintoja entisestään, ja viimein kiinteistökuplan, joka aiheutti vuoden 2007 alusta lähtien laajan luottokriisin…”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Subprime-kriisi

Kenenkä luulet maksavan sen lopullisen rahan? No, kansalaiset tietysti. Kiinteistöjen hinnat ovat arvioita – muuttuvat kysynnän mukaan. Paljon kysyntää, hinnat nousee – otetaan lainarahalla. Kun ei kyetä maksamaan, pankki ottaa haltuunsa ja myy – halvemmalla kuin ostaja aikoinaan. Velat eivät vastaa omaisuutta silloin. Eivät edes osaketakuut, sillä niiden hinnat voivat yhdessä yössä romahtaa (Talvivaara?). Pankki karhuaa loput velalliselta.

”Euroopan unioni on määräämässä viidelle pankille sakkoja libor-, tibor- ja euribor-korkojen manipuloinnista, uutistoimisto Reuters kertoo.”
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/12/03/reuters-viisi-pankkia-saamassa-sakot-korkojen-peukaloinnista/201316826/12
Niin, eivätkä pankit aina hoida omia kulujaan.

”Iiro Viinanen sanoo, että pankeille oli pakko antaa anteeksi jopa kymmenen miljardin leimaverot.”
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2008/05/22/persaukisilta-on-turha-pyytaa-mitaan/200813968/12

Ei se mitään, suomen kansa maksoi ne. Kuten tukipaketit Kreikalle.

Lue lisää

Et ehkä käsittänyt aivan mitä tarkoitin. Valtion velat ovat tietenkin vakuudettomia. Aina. Sijoitustoiminnassa ei ole useinkaan vakuuksia, otetaan tietoinen riski, hiukan kaikki tai ei mitään tyyliin.

Tarkoitin meille myönnettyjä lainoja, meille kuluttajille. Miksi ne ovat suhteellisen halpoja jopa? Koska ne on sidottu johonkin ihan oikeaan realisoitavaan omaisuuserään, vakuuteen.

Pankkien luoma raha on todellakin vain numeroita mutta se muuttuu kyllä ihan oikeaksi rahaksi esimerkiksi silloin kun se raha siirretään jonkin asiakkaan tilille pankin velkana asiakkaalle (lainana) jolloin muodostuu myös asiakkaan velka pankille joka kun velka sidotaan vieläpä johonkin oikeasti olemassa olevaan omaisuuserään, vakuuteen on sillä rahalla todellakin jokin käsin kosketeltava asia mihin se on kiinteästi sidoksissa. Tietenkin vakuuskin voi menettää arvoaan mutta periaatteessa näin se menee.

a-teisti kirjoitti:

Et ehkä käsittänyt aivan mitä tarkoitin. Valtion velat ovat tietenkin vakuudettomia. Aina. Sijoitustoiminnassa ei ole useinkaan vakuuksia, otetaan tietoinen riski, hiukan kaikki tai ei mitään tyyliin.

Tarkoitin meille myönnettyjä lainoja, meille kuluttajille. Miksi ne ovat suhteellisen halpoja jopa? Koska ne on sidottu johonkin ihan oikeaan realisoitavaan omaisuuserään, vakuuteen.

Pankkien luoma raha on todellakin vain numeroita mutta se muuttuu kyllä ihan oikeaksi rahaksi esimerkiksi silloin kun se raha siirretään jonkin asiakkaan tilille pankin velkana asiakkaalle (lainana) jolloin muodostuu myös asiakkaan velka pankille joka kun velka sidotaan vieläpä johonkin oikeasti olemassa olevaan omaisuuserään, vakuuteen on sillä rahalla todellakin jokin käsin kosketeltava asia mihin se on kiinteästi sidoksissa. Tietenkin vakuuskin voi menettää arvoaan mutta periaatteessa näin se menee.

Lue lisää

Tässä ketjussa on keskusteltu lähinnä juuri antolainauksesta. Yksinkertaistettu esimerkki siitä mitä ajan takaa. Ei ajatella tässä nyt korkoa, eikä vakuuden arvoa joka ei tietenkään ole 100% . Tässä esimerkissä nyt vain on.

Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa. Lainaan yhden yksikön. Kun pankki luovuttaa minulle tuon yhden yksikön se velkaantuu saman verran. Minulle.

Minulla on yksi yksikkö rahaa mutta myös saman suuruinen velka pankille. Rahaa on maailmassa nyt 11 yksikköä. Olen ostanut talon joka on tuon velan vakuus. Tämä yksi yksikkö rahaa on sidottu tuohon taloon, kiinteään omaisuuteen jonka arvo on yksi yksikkö.

Maksan velkani. Se poistuu rahamarkkinoilta, rahaa on jälleen jäljellä 10 yksikköä. Pankille asuntoni arvo on nyt nolla yksikköä. Sehän on maksettu. Niin oikeastaan minullekin koska se ei ole minkään sellaisen toimenpiteen kohteena jossa se olisi sidottu nyt rahayksikköön.

Nyt haluan sijoittaa. Valitettavasti minulla ei ole rahaa mutta onneksi asunto on maksettu. Pankki ei oikein riskipeliäni pidä riskittömänä joten saadakseni yhden yksikön rahaa minun on annettava asuntoni lainani vakuudeksi. Jälleen luotu raha on sidottu johonkin kiinteään omaisuuteen. Ei se ole mitään virtuaalista rahaa. Se on talo.

Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa. Ihan oikeaa rahaa. Velkani kuitenkin tuli kuitatuksi. Paljonko maailmassa nyt on rahaa?

Tai sitten en häviäkään. Maksan velkani. Sekin on oikeaa rahaa mutta kun olen maksanut velkani ei velkani ole enää sidottu omaisuuteeni, velka lakkaa olemasta ja talo on taas nollan arvoinen. Samalla rahan määrä maailmassa vähenee yhden yksikön verran. Paljonko maailmassa nyt on rahaa?

a-teisti kirjoitti:

Tässä ketjussa on keskusteltu lähinnä juuri antolainauksesta. Yksinkertaistettu esimerkki siitä mitä ajan takaa. Ei ajatella tässä nyt korkoa, eikä vakuuden arvoa joka ei tietenkään ole 100% . Tässä esimerkissä nyt vain on.

Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa. Lainaan yhden yksikön. Kun pankki luovuttaa minulle tuon yhden yksikön se velkaantuu saman verran. Minulle.

Minulla on yksi yksikkö rahaa mutta myös saman suuruinen velka pankille. Rahaa on maailmassa nyt 11 yksikköä. Olen ostanut talon joka on tuon velan vakuus. Tämä yksi yksikkö rahaa on sidottu tuohon taloon, kiinteään omaisuuteen jonka arvo on yksi yksikkö.

Maksan velkani. Se poistuu rahamarkkinoilta, rahaa on jälleen jäljellä 10 yksikköä. Pankille asuntoni arvo on nyt nolla yksikköä. Sehän on maksettu. Niin oikeastaan minullekin koska se ei ole minkään sellaisen toimenpiteen kohteena jossa se olisi sidottu nyt rahayksikköön.

Nyt haluan sijoittaa. Valitettavasti minulla ei ole rahaa mutta onneksi asunto on maksettu. Pankki ei oikein riskipeliäni pidä riskittömänä joten saadakseni yhden yksikön rahaa minun on annettava asuntoni lainani vakuudeksi. Jälleen luotu raha on sidottu johonkin kiinteään omaisuuteen. Ei se ole mitään virtuaalista rahaa. Se on talo.

Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa. Ihan oikeaa rahaa. Velkani kuitenkin tuli kuitatuksi. Paljonko maailmassa nyt on rahaa?

Tai sitten en häviäkään. Maksan velkani. Sekin on oikeaa rahaa mutta kun olen maksanut velkani ei velkani ole enää sidottu omaisuuteeni, velka lakkaa olemasta ja talo on taas nollan arvoinen. Samalla rahan määrä maailmassa vähenee yhden yksikön verran. Paljonko maailmassa nyt on rahaa?

Lue lisää

Mallisi oli hyvin yksinkertaistettu. Siinä ei ollut niitä todellisia tekijöitä mukana, mitkä tekevät sen mekanismin-

”Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa.”

Mistä nuo yksiköt tulivat? Ajatellaan pankkeja, joku antoi ne säilytettäväksi, eli ne ovat jonkun omaisuutta. Pankki lainaa sinulle yhden yksikön. Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin. Kun maksat velkaa, maksat ylimääräistä korkoina pankille – onhan se pantti. Pankki saa näin enemmän kuin antoi. Samalla pankki antaa vaikka kuudelle muulle velkaa.

Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi. Samoin tekevät ne kuusi muuta.

”Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa.”
Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.
No, käy hyvin ja saat lainan maksettu vaikka 15 vuoden kuluttua. Tuona aikana pankki on edelleen saanut uusia velkasitoumuksia ja yhä enemmän rahoja sekä korkoja käyttöönsä. Luonnollisesti pankki jälleen lainaa sen eteenpäin. Tietäähän se lisää rahaa.
Nyt onkin jo vaikeaa laskea, miten paljon tuottoa pankki on saanut tallettamistasi rahoista ja lyhennysten sijoittamisista edelleen. Pyörä on lähtenyt liikkeelle.
Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. Koska velkaa on hyvä olla, kiinnität sen vaikka osakesijoituksiin. Otat velkaa ja alat käydä osuuksista kauppaa. Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa. Kunnes eräänä päivänä huomaat että et saa enää edes sijoituksiasi pois myydessäsi. Velkaa pitää kuitenkin lyhentää korkoineen. Pankki saa jälleen rahaa. Huomaat ettet saa maksettua, jäät velkaa pankille – vaikka mitään vastinetta ei olekaan.
Hyvällä onnella nettoat ja myyt oikeaan aikaan. Saat tuottoja, jotka kirjaat tilillesi. Pankin käyttöön. Jotka pankki jälleen sijoittaa johonkin. Pyörän on pyörittävä lakkaamatta. Pieninkin hidastus ja pysähdys tuottaa kriisin. No, pankki menee näyränä valtion puheille saa anteeksi omat velkansa, jotta se taas voi laittaa masiinan käyntiin.

Niin, paljokohan maailmassa on rahaa sitten? Huomaa, ettei noissa prosesseissa käsitellä rahallista rahaa ensinkään. Ne ovat numeroita. Ei pankeissa oikeasti ole rahallista rahaa, vaan näitä numeraalisia lupauksia. Lupauksia jotka ovat kasvattaneet lisää lupauksia. Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä. Ja syvässä sellaisessa. Kun ei kaikille riittäisi sitä rahallista rahaa… vain numeroita eli virtuaalista rahaa.

mummomuori kirjoitti:

Mallisi oli hyvin yksinkertaistettu. Siinä ei ollut niitä todellisia tekijöitä mukana, mitkä tekevät sen mekanismin-

”Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa.”

Mistä nuo yksiköt tulivat? Ajatellaan pankkeja, joku antoi ne säilytettäväksi, eli ne ovat jonkun omaisuutta. Pankki lainaa sinulle yhden yksikön. Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin. Kun maksat velkaa, maksat ylimääräistä korkoina pankille – onhan se pantti. Pankki saa näin enemmän kuin antoi. Samalla pankki antaa vaikka kuudelle muulle velkaa.

Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi. Samoin tekevät ne kuusi muuta.

”Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa.”
Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.
No, käy hyvin ja saat lainan maksettu vaikka 15 vuoden kuluttua. Tuona aikana pankki on edelleen saanut uusia velkasitoumuksia ja yhä enemmän rahoja sekä korkoja käyttöönsä. Luonnollisesti pankki jälleen lainaa sen eteenpäin. Tietäähän se lisää rahaa.
Nyt onkin jo vaikeaa laskea, miten paljon tuottoa pankki on saanut tallettamistasi rahoista ja lyhennysten sijoittamisista edelleen. Pyörä on lähtenyt liikkeelle.
Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. Koska velkaa on hyvä olla, kiinnität sen vaikka osakesijoituksiin. Otat velkaa ja alat käydä osuuksista kauppaa. Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa. Kunnes eräänä päivänä huomaat että et saa enää edes sijoituksiasi pois myydessäsi. Velkaa pitää kuitenkin lyhentää korkoineen. Pankki saa jälleen rahaa. Huomaat ettet saa maksettua, jäät velkaa pankille – vaikka mitään vastinetta ei olekaan.
Hyvällä onnella nettoat ja myyt oikeaan aikaan. Saat tuottoja, jotka kirjaat tilillesi. Pankin käyttöön. Jotka pankki jälleen sijoittaa johonkin. Pyörän on pyörittävä lakkaamatta. Pieninkin hidastus ja pysähdys tuottaa kriisin. No, pankki menee näyränä valtion puheille saa anteeksi omat velkansa, jotta se taas voi laittaa masiinan käyntiin.

Niin, paljokohan maailmassa on rahaa sitten? Huomaa, ettei noissa prosesseissa käsitellä rahallista rahaa ensinkään. Ne ovat numeroita. Ei pankeissa oikeasti ole rahallista rahaa, vaan näitä numeraalisia lupauksia. Lupauksia jotka ovat kasvattaneet lisää lupauksia. Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä. Ja syvässä sellaisessa. Kun ei kaikille riittäisi sitä rahallista rahaa… vain numeroita eli virtuaalista rahaa.

Lue lisää

Esimerkin tarkoitus oli vain kuvata kuinka tämä luotukin raha on kuitenkin usein sidoksissa johonkin konkreettiseen omaisuuserään. Ja sitä, että omaisuudella on oikeastaan jokin arvo rahoitusmarkkinoilla ainoastaan silloin kun se on jonkin rahoitustoimenpiteen rattaissa. Ei mitään muuta.

Tietenkin jos noissa kuvitteellisissa sijoituksissa voitan yhden rahayksikön voi se lisätä taas maailmassa olevan rahan määrää sen yhden yksikön verran (kupla) mutta on tietenkin mahdollista, että se ei lisää vaan on jonkin toisen velkaa.

Mutta ketjussa on lähinnä ollut aiheena antolainausmekanismi, ei sijoitustoiminta.

a-teisti kirjoitti:

Esimerkin tarkoitus oli vain kuvata kuinka tämä luotukin raha on kuitenkin usein sidoksissa johonkin konkreettiseen omaisuuserään. Ja sitä, että omaisuudella on oikeastaan jokin arvo rahoitusmarkkinoilla ainoastaan silloin kun se on jonkin rahoitustoimenpiteen rattaissa. Ei mitään muuta.

Tietenkin jos noissa kuvitteellisissa sijoituksissa voitan yhden rahayksikön voi se lisätä taas maailmassa olevan rahan määrää sen yhden yksikön verran (kupla) mutta on tietenkin mahdollista, että se ei lisää vaan on jonkin toisen velkaa.

Mutta ketjussa on lähinnä ollut aiheena antolainausmekanismi, ei sijoitustoiminta.

Lue lisää

Toki se sitä on ainakin näennäisesti. Kun asiaa ajattelee vain tavallisen ihmisen näkökulmasta.
Kuitenkin järjestelmä on monikerroksinen. Siksi sitä on todella vaikeaa hahmottaa. eikä siis ihme että mekanismin avulla voidaan huijata miljoonia ihmisiä.

SE aika on kaukana takanapäin, kun rahalla oli joku konkreettinen vastaavuus. Nyt sitä ei enää ole. Rahan maailma on muuttunut jo niin monimutkaiseksi, etteivät edes ns. asiantuntijat voi sitä kunnolla hahmottaa. Saati sitten ohjata tai hallinnoida. Kaikki liittyy kaikkeen, ei siis voi erotella ilmiöitä toisistaan!

Hahmottamista vaikeuttaa se, ettei kyse ole vain lainoista. Siihen liittyy niin monta muuta osatekijää. Ne yhdessä luovat juuri sen mekanismin. Mekanismi on muodostunut niin monimutkaiseksi, etteivät edes asiantuntijat voi kuin luoda arveluita siitä.

Olemme aika tyhjän päällä. Jos joku palikka ei toimi, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Jos tulee talousromahdus, kukaan ei ole edes tehnyt mitään jolla tuo ongelma voidaan ratkaista.

mummomuori kirjoitti:

Toki se sitä on ainakin näennäisesti. Kun asiaa ajattelee vain tavallisen ihmisen näkökulmasta.
Kuitenkin järjestelmä on monikerroksinen. Siksi sitä on todella vaikeaa hahmottaa. eikä siis ihme että mekanismin avulla voidaan huijata miljoonia ihmisiä.

SE aika on kaukana takanapäin, kun rahalla oli joku konkreettinen vastaavuus. Nyt sitä ei enää ole. Rahan maailma on muuttunut jo niin monimutkaiseksi, etteivät edes ns. asiantuntijat voi sitä kunnolla hahmottaa. Saati sitten ohjata tai hallinnoida. Kaikki liittyy kaikkeen, ei siis voi erotella ilmiöitä toisistaan!

Hahmottamista vaikeuttaa se, ettei kyse ole vain lainoista. Siihen liittyy niin monta muuta osatekijää. Ne yhdessä luovat juuri sen mekanismin. Mekanismi on muodostunut niin monimutkaiseksi, etteivät edes asiantuntijat voi kuin luoda arveluita siitä.

Olemme aika tyhjän päällä. Jos joku palikka ei toimi, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Jos tulee talousromahdus, kukaan ei ole edes tehnyt mitään jolla tuo ongelma voidaan ratkaista.

Lue lisää

"Mekanismi on muodostunut niin monimutkaiseksi, etteivät edes asiantuntijat voi kuin luoda arveluita siitä."

Noinhan se on. Mitään autuaaksi tekevää viisasten kiveä ei ole kenelläkään. Erilaisissa talousmalleissa on kaikissa riskinsä ja vaaransa. Talouteen vaikuttavat lisäksi täysin ennustamattomatkin tekijät, kriisit, katastrofit, ennustamattomat muutokset luonnonvarojen saatavuudessa jne. Onnenpotkut myös.

Sitten jos kuvioon lisätään nuo erilaiset muut rahoitusinstrumentit on kuvio jo hankala Useimmat niistä liittyvät tietenkin viime kädessä aina antolainaukseen, tavalla tai toisella. Siihen koko talous kuitenkin kulminoituu.

Tässä oli kuitenkin tarkoitus kritisoida niitä yksinkertaistuksia ja vääriäkin väitteitä joita antolainauksen ympärille on "pankit luovat rahaa" teesin ympärille rakennettu. Luovathan ne mutta eivät aivan miten lystäävät.

Realiteetti on ettei talous voi koskaan toimia ideaalisesti. Hyvin usein esimerkiksi yksilön ja rahoitusjärjestelmän edut ovat ristiriidassa.

Juuri nytkin kun tällaisen laskusuhdanteen aikana kun ihmisten pitäisi laittaa säästöjään kiertämään ja mitä mieluiten kotimaan markkinoille he tekevät juuri päinvastoin: säästävät minkä pystyvät, eivät kuluta ja ostavat halpaa tuontitavaraa mieluimmin kuin kalliimpaa kotimaista. Inhimillistä tietenkin.

Meille olisi myös yhteisesti edullista maksaa vaikka hiukan suurempiakin korkoja jos sen vastapainona olisi vakaa rahoitussektori. Mutta mitä vielä, olemme sen tyytyväisempiä mitä halvemmalla voimme rahamme ostaa, me kilpailutamme periaatteessa pankkeja ja pankit kilpailevat meistä "erikoistarjouksilla", halvalla rahalla. Nousukauden aikaan tämä toimiikin. Aikansa, korkokilpailuhan on tunnetusti yksi ylikuumenemiseen ja kuplaan johtava mekanismi.

Pankkien sääntelyssä ei olekaan yksin kyse lainkaan vain pankkien toiminnan sääntelystä vaan yhtä tavalla meidän kuluttajien, meidän jotka rahoitusmarkkinoita arvostelemme käyttäytymisen ohjailusta jottei kulutuskäyttäytymisemme vie meitä turmioon.

Mehän kun otamme luultavasti ilomielin vastaan kaiken sen rahan jota meille tyrkytetään.

mummomuori kirjoitti:

Toki se sitä on ainakin näennäisesti. Kun asiaa ajattelee vain tavallisen ihmisen näkökulmasta.
Kuitenkin järjestelmä on monikerroksinen. Siksi sitä on todella vaikeaa hahmottaa. eikä siis ihme että mekanismin avulla voidaan huijata miljoonia ihmisiä.

SE aika on kaukana takanapäin, kun rahalla oli joku konkreettinen vastaavuus. Nyt sitä ei enää ole. Rahan maailma on muuttunut jo niin monimutkaiseksi, etteivät edes ns. asiantuntijat voi sitä kunnolla hahmottaa. Saati sitten ohjata tai hallinnoida. Kaikki liittyy kaikkeen, ei siis voi erotella ilmiöitä toisistaan!

Hahmottamista vaikeuttaa se, ettei kyse ole vain lainoista. Siihen liittyy niin monta muuta osatekijää. Ne yhdessä luovat juuri sen mekanismin. Mekanismi on muodostunut niin monimutkaiseksi, etteivät edes asiantuntijat voi kuin luoda arveluita siitä.

Olemme aika tyhjän päällä. Jos joku palikka ei toimi, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Jos tulee talousromahdus, kukaan ei ole edes tehnyt mitään jolla tuo ongelma voidaan ratkaista.

Lue lisää

Tässä "pankit luovat rahaa" mantrassa on nimenomaan kyse tästä, liiallisesta asioiden yksinkertaistamisesta:

"Hahmottamista vaikeuttaa se, ettei kyse ole vain lainoista. Siihen liittyy niin monta muuta osatekijää. Ne yhdessä luovat juuri sen mekanismin."

Kyse ei ole vain lainoista. Aivan. Kuitenkin tässä hokemassa koko ongelma on kiteytetty antolainauksen ympärille joka sekin esitetään hyvin pelkistetysti ja osin harhaan johtavastikin.

Me voimme kyllä ymmärtää melko hyvin takahikiän osuuspankin toiminnan jonka toiminta on pääasiassa perinteista pankkitoimintaa: talletuksia ja lainoja. Mutta Nordea-konsernin kanssa olemme jo kusessa.

a-teisti kirjoitti:

"Mekanismi on muodostunut niin monimutkaiseksi, etteivät edes asiantuntijat voi kuin luoda arveluita siitä."

Noinhan se on. Mitään autuaaksi tekevää viisasten kiveä ei ole kenelläkään. Erilaisissa talousmalleissa on kaikissa riskinsä ja vaaransa. Talouteen vaikuttavat lisäksi täysin ennustamattomatkin tekijät, kriisit, katastrofit, ennustamattomat muutokset luonnonvarojen saatavuudessa jne. Onnenpotkut myös.

Sitten jos kuvioon lisätään nuo erilaiset muut rahoitusinstrumentit on kuvio jo hankala Useimmat niistä liittyvät tietenkin viime kädessä aina antolainaukseen, tavalla tai toisella. Siihen koko talous kuitenkin kulminoituu.

Tässä oli kuitenkin tarkoitus kritisoida niitä yksinkertaistuksia ja vääriäkin väitteitä joita antolainauksen ympärille on "pankit luovat rahaa" teesin ympärille rakennettu. Luovathan ne mutta eivät aivan miten lystäävät.

Realiteetti on ettei talous voi koskaan toimia ideaalisesti. Hyvin usein esimerkiksi yksilön ja rahoitusjärjestelmän edut ovat ristiriidassa.

Juuri nytkin kun tällaisen laskusuhdanteen aikana kun ihmisten pitäisi laittaa säästöjään kiertämään ja mitä mieluiten kotimaan markkinoille he tekevät juuri päinvastoin: säästävät minkä pystyvät, eivät kuluta ja ostavat halpaa tuontitavaraa mieluimmin kuin kalliimpaa kotimaista. Inhimillistä tietenkin.

Meille olisi myös yhteisesti edullista maksaa vaikka hiukan suurempiakin korkoja jos sen vastapainona olisi vakaa rahoitussektori. Mutta mitä vielä, olemme sen tyytyväisempiä mitä halvemmalla voimme rahamme ostaa, me kilpailutamme periaatteessa pankkeja ja pankit kilpailevat meistä "erikoistarjouksilla", halvalla rahalla. Nousukauden aikaan tämä toimiikin. Aikansa, korkokilpailuhan on tunnetusti yksi ylikuumenemiseen ja kuplaan johtava mekanismi.

Pankkien sääntelyssä ei olekaan yksin kyse lainkaan vain pankkien toiminnan sääntelystä vaan yhtä tavalla meidän kuluttajien, meidän jotka rahoitusmarkkinoita arvostelemme käyttäytymisen ohjailusta jottei kulutuskäyttäytymisemme vie meitä turmioon.

Mehän kun otamme luultavasti ilomielin vastaan kaiken sen rahan jota meille tyrkytetään.

Lue lisää

"Noinhan se on. Mitään autuaaksi tekevää viisasten kiveä ei ole kenelläkään."

On meillä ainakin Pohjois-Dakotan malli.

pertsa2012 kirjoitti:

"Noinhan se on. Mitään autuaaksi tekevää viisasten kiveä ei ole kenelläkään."

On meillä ainakin Pohjois-Dakotan malli.

Ei se yksin autuaaksi tee, sehän on periaatteessa vain se vanha Postipankki-Leonia malli mikä meillä Suomessakin oli. Valtion omistama liikepankki joka meni ripulille. Ei ole sellaista mekanismia kai keksitty miksei tuo osavaltionkin liikepankki voisi kaatua veronmaksajien niskaan jos alkaa rytisemään?

pertsa2012 kirjoitti:

"Noinhan se on. Mitään autuaaksi tekevää viisasten kiveä ei ole kenelläkään."

On meillä ainakin Pohjois-Dakotan malli.

Kirjoitin jo tuonne aiemmin etteihän tuo eroa tavallisesta liikepankista mitenkään. No, se myöntää omistajalleen korotonta lainaa mutta mitä sitten? Vaikka omistaja maksaisi koronkin se korko palautuisi yllätys yllätys: omistajalle takaisin.

En näe mitään eroa nyt tuossa meidän vanhaan postipankkiin joka oli normaali liikepankki ja pankin liikevoitot yhteiseen hyvään, valtion laariin.

Jenkeissä tuo voi olla ihme, siellähän ei ole perinteisesti hyvällä katsottu valtion sotkeutumista markkinoiden toimintaan. Jos tuo osoittautuu viisasten kiveksi niin harmi kun Postipankkia ei patentoitu :)

mummomuori kirjoitti:

Mallisi oli hyvin yksinkertaistettu. Siinä ei ollut niitä todellisia tekijöitä mukana, mitkä tekevät sen mekanismin-

”Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa.”

Mistä nuo yksiköt tulivat? Ajatellaan pankkeja, joku antoi ne säilytettäväksi, eli ne ovat jonkun omaisuutta. Pankki lainaa sinulle yhden yksikön. Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin. Kun maksat velkaa, maksat ylimääräistä korkoina pankille – onhan se pantti. Pankki saa näin enemmän kuin antoi. Samalla pankki antaa vaikka kuudelle muulle velkaa.

Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi. Samoin tekevät ne kuusi muuta.

”Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa.”
Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.
No, käy hyvin ja saat lainan maksettu vaikka 15 vuoden kuluttua. Tuona aikana pankki on edelleen saanut uusia velkasitoumuksia ja yhä enemmän rahoja sekä korkoja käyttöönsä. Luonnollisesti pankki jälleen lainaa sen eteenpäin. Tietäähän se lisää rahaa.
Nyt onkin jo vaikeaa laskea, miten paljon tuottoa pankki on saanut tallettamistasi rahoista ja lyhennysten sijoittamisista edelleen. Pyörä on lähtenyt liikkeelle.
Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. Koska velkaa on hyvä olla, kiinnität sen vaikka osakesijoituksiin. Otat velkaa ja alat käydä osuuksista kauppaa. Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa. Kunnes eräänä päivänä huomaat että et saa enää edes sijoituksiasi pois myydessäsi. Velkaa pitää kuitenkin lyhentää korkoineen. Pankki saa jälleen rahaa. Huomaat ettet saa maksettua, jäät velkaa pankille – vaikka mitään vastinetta ei olekaan.
Hyvällä onnella nettoat ja myyt oikeaan aikaan. Saat tuottoja, jotka kirjaat tilillesi. Pankin käyttöön. Jotka pankki jälleen sijoittaa johonkin. Pyörän on pyörittävä lakkaamatta. Pieninkin hidastus ja pysähdys tuottaa kriisin. No, pankki menee näyränä valtion puheille saa anteeksi omat velkansa, jotta se taas voi laittaa masiinan käyntiin.

Niin, paljokohan maailmassa on rahaa sitten? Huomaa, ettei noissa prosesseissa käsitellä rahallista rahaa ensinkään. Ne ovat numeroita. Ei pankeissa oikeasti ole rahallista rahaa, vaan näitä numeraalisia lupauksia. Lupauksia jotka ovat kasvattaneet lisää lupauksia. Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä. Ja syvässä sellaisessa. Kun ei kaikille riittäisi sitä rahallista rahaa… vain numeroita eli virtuaalista rahaa.

Lue lisää

”Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin”

Kyllä. Se on transaktio joka ei juurikaan eroa myymisestä, maksamalla luottoasi ostelet torpaasi pikkuhiljaa takaisin.

”Pankki saa näin enemmän kuin antoi.”

Kyllä. Jos se saisi saman tai vähemmän ei se kykenisi maksamaan liiketilojaan, työntekijöidensä palkkoja, verojaan, lainaamaan korollista rahaa esim. keskuspankilta, maksamaan osinkoja omistajilleen jne. Korko on pankin myyntikate.

”Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi.”

Kyllä. Tähänhän pankkitoiminta perustuu. Vanha vertaus: kuka maksaa pankkikorttiostoksesi? Asuntovelallinen naapurisi. Siinä on totuuden siemen. Kuitenkin sitä säännellään paljonko pankki voi antaa edelleen velaksi. Joskus siinä ei onnistuta, joskus onnistutaan. Silloin kun onnistutaan meillä on taloudellisesti vakaat ja hyvät olot.

”Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.”

Korot on yleensä kyllä tuossa vaiheessa maksettu tuohon saakka. Niitähän maksetaan jatkuvasti. Ongelma ei ole korot vaan vakuuden hinnan romahdus (90-luvun pankkikriisi) jolloin velkaa jää edelleen ja korko juoksee.

Mutta jos vakuuksien arvon romahdusta ei ole tapahtunut ja talosta on maksettu vaikka 50% reaalisesta arvosta, se myydään (ja sen arvo on voinut jopa nousta vaikka 20%) niin ei siinä enää korot juokse eikä velkaa ole. Talo menee kyllä mutta saattaapa jäädä jokin pesämuna itsellekin.

Tapahtuuhan tätä koko ajan mutta ei nämä mene (ainakaan täällä Helsingissä) pankeille. Ne talot. Ihmiset pyrkivät myymään myyvät ne itse markkinahintaan. Vaikka talo onkin pankin niin kyllä sen myydä voi, pankki vain kuittaa sitten oman osuutensa.

Mutta sitten tilanne on toinen jos vakuuden arvo on romahtanut. Kysyntä on pysähtynyt. Ja aina vain pahenee jos korot nousevat pilviin. Niin, tämä oli se 90-luvun juttu. Silloin kävi noin.

”Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. ”

Tai sitten noussut. Sellainen on kehitys ollut täällä etelässä jo 20 vuotta. Muuttuu nyt kyllä jonkin verran luulisin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole mielestäni mitään hintaromahdusta, vain taittumista joka on ihan tervettäkin. Johan itsekin alan olla huolissani, että ellei hinnat ala taittua niin tässä tulee eteen se kupla, romahdus. Ihmiset velkaantuvat liikaa ja asuntoja myydään sen 90-luvun tyyliin. Omakin ”pääoma” siinä rapistuu silloin.

Ei ole siis minunkaan etu, että asuntojen hinnat vain jatkavat ja jatkavat nousuaan. Ei vaikka jo lähes velaton puolikas siitä onkin. Mutta mitä väliä sillä romahduksella on jos velat on lähes maksettu? Ei mitään? Ei ole. Mitä väliä sillä asunnon arvonnousulla on ellet lyö sitä lihoiksi? Ei mitään. Ja jossain on asuttava.

Ansiotonta arvonnousuahan se on mutta helpottaa elämää. Antaa turvallisuuden tunnetta. Varallisuus kasvaa ilman, että tarvitsee laitta tikkua ristiin. Jos muuttaisi jonnekin Kajaaniin sen voisi ulosmitata, täällä tietenkään ei. Moni tekeekin niin, eläkkeellä muutetaan takaisin seutukuntiin.

Mitäs tuossa muuten tapahtui, tuossa ansiottomassa arvonnousussa? Rahan luomistahan siinä tapahtui periaatteessa.

”Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa”

En tiedä tarkkaa päivän hintaa. Mutta ostin kun niitä myytiin 4 centtiä kappale. Ostin periaatteella ettei tässä nyt paljon hävitäkään voi. Lottoa. Nyt se kai jo 7 senttiä. En ole seurannut, ei ollut suursijoitus. Osakkeiden määrä oli kyllä suuri :D Tuo kurssinousu ei kuitenkaan anna syytä mennä autokauppaan. Pitäisi vielä aika tavalla nousta. Ihan eri lukemiin ennen kuin tässä Mercedeksellä ajetaan.

Sijoitustoiminta on kuitenkin luonteeltaan aivan erilaista kuin esimerkiksi asunto-osakekauppa. Asuntokaupoissa riskejä ennemminkin minimoidaan kuin otetaan.

Mutta jos Talvivaarasta jokin potti tulisi (olen skeptinen kyllä sen suhteen) niin voinhan aina tuon oravanpyörän omalta kohdaltani pysäyttää. Pankki ei tee rahoillani mitään rahaa enää kun menen ja nostan kaiken käteisenä ulos ja kätken lattian alle. Se on valinta kysymys: jos ei halua itselleen pientä korkotuottoa ja sallia pankille bisnestä niin rahat pois pankista. Enpä kuitenkaan taitaisi niin tehdä… Voisin kuitenkin omalta osaltani vaikuttaa.

"Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä"

Kyllä vain. Palattiin taas tähän rahan luomiseen. Jos pankit myöntäisivät rajatta luottoja niin juuri näin kävisi... Ja on tuosta syystä käynytkin. Ei nyt rajatta mutta liikaa kuitenkin maksuvalmiuteensa nähden.

a-teisti kirjoitti:

”Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin”

Kyllä. Se on transaktio joka ei juurikaan eroa myymisestä, maksamalla luottoasi ostelet torpaasi pikkuhiljaa takaisin.

”Pankki saa näin enemmän kuin antoi.”

Kyllä. Jos se saisi saman tai vähemmän ei se kykenisi maksamaan liiketilojaan, työntekijöidensä palkkoja, verojaan, lainaamaan korollista rahaa esim. keskuspankilta, maksamaan osinkoja omistajilleen jne. Korko on pankin myyntikate.

”Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi.”

Kyllä. Tähänhän pankkitoiminta perustuu. Vanha vertaus: kuka maksaa pankkikorttiostoksesi? Asuntovelallinen naapurisi. Siinä on totuuden siemen. Kuitenkin sitä säännellään paljonko pankki voi antaa edelleen velaksi. Joskus siinä ei onnistuta, joskus onnistutaan. Silloin kun onnistutaan meillä on taloudellisesti vakaat ja hyvät olot.

”Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.”

Korot on yleensä kyllä tuossa vaiheessa maksettu tuohon saakka. Niitähän maksetaan jatkuvasti. Ongelma ei ole korot vaan vakuuden hinnan romahdus (90-luvun pankkikriisi) jolloin velkaa jää edelleen ja korko juoksee.

Mutta jos vakuuksien arvon romahdusta ei ole tapahtunut ja talosta on maksettu vaikka 50% reaalisesta arvosta, se myydään (ja sen arvo on voinut jopa nousta vaikka 20%) niin ei siinä enää korot juokse eikä velkaa ole. Talo menee kyllä mutta saattaapa jäädä jokin pesämuna itsellekin.

Tapahtuuhan tätä koko ajan mutta ei nämä mene (ainakaan täällä Helsingissä) pankeille. Ne talot. Ihmiset pyrkivät myymään myyvät ne itse markkinahintaan. Vaikka talo onkin pankin niin kyllä sen myydä voi, pankki vain kuittaa sitten oman osuutensa.

Mutta sitten tilanne on toinen jos vakuuden arvo on romahtanut. Kysyntä on pysähtynyt. Ja aina vain pahenee jos korot nousevat pilviin. Niin, tämä oli se 90-luvun juttu. Silloin kävi noin.

”Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. ”

Tai sitten noussut. Sellainen on kehitys ollut täällä etelässä jo 20 vuotta. Muuttuu nyt kyllä jonkin verran luulisin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole mielestäni mitään hintaromahdusta, vain taittumista joka on ihan tervettäkin. Johan itsekin alan olla huolissani, että ellei hinnat ala taittua niin tässä tulee eteen se kupla, romahdus. Ihmiset velkaantuvat liikaa ja asuntoja myydään sen 90-luvun tyyliin. Omakin ”pääoma” siinä rapistuu silloin.

Ei ole siis minunkaan etu, että asuntojen hinnat vain jatkavat ja jatkavat nousuaan. Ei vaikka jo lähes velaton puolikas siitä onkin. Mutta mitä väliä sillä romahduksella on jos velat on lähes maksettu? Ei mitään? Ei ole. Mitä väliä sillä asunnon arvonnousulla on ellet lyö sitä lihoiksi? Ei mitään. Ja jossain on asuttava.

Ansiotonta arvonnousuahan se on mutta helpottaa elämää. Antaa turvallisuuden tunnetta. Varallisuus kasvaa ilman, että tarvitsee laitta tikkua ristiin. Jos muuttaisi jonnekin Kajaaniin sen voisi ulosmitata, täällä tietenkään ei. Moni tekeekin niin, eläkkeellä muutetaan takaisin seutukuntiin.

Mitäs tuossa muuten tapahtui, tuossa ansiottomassa arvonnousussa? Rahan luomistahan siinä tapahtui periaatteessa.

”Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa”

En tiedä tarkkaa päivän hintaa. Mutta ostin kun niitä myytiin 4 centtiä kappale. Ostin periaatteella ettei tässä nyt paljon hävitäkään voi. Lottoa. Nyt se kai jo 7 senttiä. En ole seurannut, ei ollut suursijoitus. Osakkeiden määrä oli kyllä suuri :D Tuo kurssinousu ei kuitenkaan anna syytä mennä autokauppaan. Pitäisi vielä aika tavalla nousta. Ihan eri lukemiin ennen kuin tässä Mercedeksellä ajetaan.

Sijoitustoiminta on kuitenkin luonteeltaan aivan erilaista kuin esimerkiksi asunto-osakekauppa. Asuntokaupoissa riskejä ennemminkin minimoidaan kuin otetaan.

Mutta jos Talvivaarasta jokin potti tulisi (olen skeptinen kyllä sen suhteen) niin voinhan aina tuon oravanpyörän omalta kohdaltani pysäyttää. Pankki ei tee rahoillani mitään rahaa enää kun menen ja nostan kaiken käteisenä ulos ja kätken lattian alle. Se on valinta kysymys: jos ei halua itselleen pientä korkotuottoa ja sallia pankille bisnestä niin rahat pois pankista. Enpä kuitenkaan taitaisi niin tehdä… Voisin kuitenkin omalta osaltani vaikuttaa.

"Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä"

Kyllä vain. Palattiin taas tähän rahan luomiseen. Jos pankit myöntäisivät rajatta luottoja niin juuri näin kävisi... Ja on tuosta syystä käynytkin. Ei nyt rajatta mutta liikaa kuitenkin maksuvalmiuteensa nähden.

Lue lisää

"Kyllä. Se on transaktio joka ei juurikaan eroa myymisestä, maksamalla luottoasi ostelet torpaasi pikkuhiljaa takaisin. "

Siis jo jo kerran maksettu talo on vakuutena.

mummomuori kirjoitti:

Mallisi oli hyvin yksinkertaistettu. Siinä ei ollut niitä todellisia tekijöitä mukana, mitkä tekevät sen mekanismin-

”Ajatellaan maailmaa jossa on 10 yksikköä rahaa lainattavissa.”

Mistä nuo yksiköt tulivat? Ajatellaan pankkeja, joku antoi ne säilytettäväksi, eli ne ovat jonkun omaisuutta. Pankki lainaa sinulle yhden yksikön. Vakuus on se talo, jonka ostat velalla. Niin kauan kun olet velkaa, talo on pankin. Kun maksat velkaa, maksat ylimääräistä korkoina pankille – onhan se pantti. Pankki saa näin enemmän kuin antoi. Samalla pankki antaa vaikka kuudelle muulle velkaa.

Maksat velkaa vuosikausia. Samaan aikaan kannat pankkiin lisää yksiköitä ehkä palkkana, velan lyhennyksinä ja korkoina, joita pankki jälleen antaa edelleen velaksi. Samoin tekevät ne kuusi muuta.

”Häviän kaikki uhkapelissäni ja pankki vie taloni. Se myy sen. Se saa siitä yhden yksikön rahaa.”
Pankki myy asuntosi, mutta koska korkoja on kasvanut sen verran, ei tuotto siitä riitäkään. Jäät edelleen velkaa pankille. Näin pankki on saanut lyhennykset, eli lainaamansa verran mutta myös ylimääräistä korkoina. Jotka se on jo laittanut kiertoon kasvamaan tuottoa. Sitten se sai talostasi velan lyhennystä. Lisäksi pankki lainasi ehkä sille talon ostajalle jälleen yhden yksikön verran? Joka puolestaan kantoi kaikki rahansa pankkiin.
No, käy hyvin ja saat lainan maksettu vaikka 15 vuoden kuluttua. Tuona aikana pankki on edelleen saanut uusia velkasitoumuksia ja yhä enemmän rahoja sekä korkoja käyttöönsä. Luonnollisesti pankki jälleen lainaa sen eteenpäin. Tietäähän se lisää rahaa.
Nyt onkin jo vaikeaa laskea, miten paljon tuottoa pankki on saanut tallettamistasi rahoista ja lyhennysten sijoittamisista edelleen. Pyörä on lähtenyt liikkeelle.
Oma talosi arvo on laskenut, onhan se jo vanha. Koska velkaa on hyvä olla, kiinnität sen vaikka osakesijoituksiin. Otat velkaa ja alat käydä osuuksista kauppaa. Ostat vaikka Tavivaaran osakkeita, jotka ovat hyvässä nousussa. Kunnes eräänä päivänä huomaat että et saa enää edes sijoituksiasi pois myydessäsi. Velkaa pitää kuitenkin lyhentää korkoineen. Pankki saa jälleen rahaa. Huomaat ettet saa maksettua, jäät velkaa pankille – vaikka mitään vastinetta ei olekaan.
Hyvällä onnella nettoat ja myyt oikeaan aikaan. Saat tuottoja, jotka kirjaat tilillesi. Pankin käyttöön. Jotka pankki jälleen sijoittaa johonkin. Pyörän on pyörittävä lakkaamatta. Pieninkin hidastus ja pysähdys tuottaa kriisin. No, pankki menee näyränä valtion puheille saa anteeksi omat velkansa, jotta se taas voi laittaa masiinan käyntiin.

Niin, paljokohan maailmassa on rahaa sitten? Huomaa, ettei noissa prosesseissa käsitellä rahallista rahaa ensinkään. Ne ovat numeroita. Ei pankeissa oikeasti ole rahallista rahaa, vaan näitä numeraalisia lupauksia. Lupauksia jotka ovat kasvattaneet lisää lupauksia. Jos nyt kaikki ryntäisivät nostamaan käteistä rahaa, pankki olisi kriisissä. Ja syvässä sellaisessa. Kun ei kaikille riittäisi sitä rahallista rahaa… vain numeroita eli virtuaalista rahaa.

Lue lisää

Miten tavallisesta tallaajasta voi tulla asuntosijoittaja? Ihan sattumaltakin. Sattuma, pankki, rakkaus.

Kun tutustuin nykyiseen avokkiini hän asui vuokralla. Oli myynyt oman asuntonsa ja eli ”etsikko” aikaa haeskellen mieluisaa ostettavaa asuntoa.

Sitten muutti jossakin vaiheessa luokseni ja ryhdyttiin miettimään miettimään sitäkin, että ostetaanko vähän suurempi luukku ihan yhdessä ja lähempää keskustaa. Niin sitten tehtiin.

Miten se meni? Minun luukkuni meni vakuudeksi, hänen käteisvaransa uuden asunnon rahoitukseen (itse en laittanut varsinaisesti käteistä rahaa kiinni). Meillä oli uusi koti. Tässä vaiheessa tehtiin lakimiehen välityksellä sitten uudet omistussuhteet. Tietenkin, emme olleet emmekä ole aviossa.

Vakuutena ollut asunto vuokrattiin. Tietenkin. Taas. Vuokralaiset (pari) ovat maksaneet noin neljänneksen lainanhoitokuluistamme kun kaikki kulut on vähennetty, lähinnä vastike ja verottajalle menevä osuus ovat rasitteita. Jotain jääkaappia on uusittu ja pintaremonttia tehty mutta ne on mennyt omana työnä. Maalien ja listojen hinnalla.

Vakuus oli siis tässä tapauksessa tuottanut kuitenkin rahaa. Oli kaikista viisainta tuolloin olla myymättä. Viisainta oli tarjota se pankille vakuudeksi. Sitä ansiotontakin arvonnousua on ollut reippaasti.

Se voi jopa mennäkin jossakin vaiheessa myyntiin. Ei se vuokratuotto järisyttävä ole. Mutta tuottoa joka kuukausi. Mutta niin kauan kun on velkaa on vuokralainenkin.

Ei tuo olisi onnistunut jos ei olisi ollut osunut kohdalle sitä rakkautta jolla oli vielä vapaata pääomaa itsellään. Sattumallakin voi olla siis osuutensa.

Ja se vielä, että tämä ei ole vaatinut velanottoa mitään järkyttäviä summia kuitenkaan. Lyötiin vain pääomat yhteen ja siinä se. Pelkistetysti. Netottiin sillä tosi elämässä yksi asunto.

a-teisti kirjoitti:

Ei se yksin autuaaksi tee, sehän on periaatteessa vain se vanha Postipankki-Leonia malli mikä meillä Suomessakin oli. Valtion omistama liikepankki joka meni ripulille. Ei ole sellaista mekanismia kai keksitty miksei tuo osavaltionkin liikepankki voisi kaatua veronmaksajien niskaan jos alkaa rytisemään?

Lue lisää

a-teisti sanoi :
Ei se yksin autuaaksi tee, sehän on periaatteessa vain se vanha Postipankki-Leonia malli mikä meillä Suomessakin oli. Valtion omistama liikepankki joka meni ripulille. Ei ole sellaista mekanismia kai keksitty miksei tuo osavaltionkin liikepankki voisi kaatua veronmaksajien niskaan jos alkaa rytisemään?
____________
Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi.

Jos antolainauskorko on 3% niin vuosikorko alkuperäiselle summalle voi mennä
yli 20 prosenttiin.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti sanoi :
Ei se yksin autuaaksi tee, sehän on periaatteessa vain se vanha Postipankki-Leonia malli mikä meillä Suomessakin oli. Valtion omistama liikepankki joka meni ripulille. Ei ole sellaista mekanismia kai keksitty miksei tuo osavaltionkin liikepankki voisi kaatua veronmaksajien niskaan jos alkaa rytisemään?
____________
Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi.

Jos antolainauskorko on 3% niin vuosikorko alkuperäiselle summalle voi mennä
yli 20 prosenttiin.

Lue lisää

Eihän tuossa Pohjois-Dakotan mallissasi ole mitään mullistavaa, normaali liikepankki, Postipankki-Leonia malli jossa valtio omistaa pankin ja liikevoitto käytetään kaikenlaiseen yhteiseen hyvään. Meillä on siis ollut käytössä tuo Pohjois-Dakotan malli ja useissa maissa on edelleen.

"Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi."

Pankkeja kuitenkin on kaatunut. Eli ne voivat mennä konkurssiin. Meilläkin sellaiset kuin SYP, SKOP, KOP, STS ja tuo Postipankki.

Miten pankki voi kaatua antolainaustoimintansa seurauksena? Pari oppikirjaesimerkkiä:

Pankki on aggressiivisesti pyrkinyt valtaamaan markkinaosuuksia ja on mahdollisesti joutunut lainaamaan itsekin keskuspankkirahaa (se ei todellakaan voi luoda sitä itselleen tuosta vain) ja asiakkaat eivät maksakaan velkojaan pankille.

Tämä rapauttaa pankin pääoman nollaan. Tämä ei edellytä tietenkään edes sitä, että pankilla itsellään olisi velkaa, lainattua keskuspankkirahaa, sekin luonnollisesti riittää kun riittävän suuri osa asiakkaista lopettaa lainojensa lyhentämiset.

Toinen oppikirjaesimerkki. Pankkia kohtaa maksuvalmiuskriisi, sillä on maksuvelvoitteita muita rahalaitoksia kohtaan mutta sillä ei ole keskuspankkirahaa eikä riittävästi maksuja (keskuspankkirahaa) ohjaudu sille muista rahalaitoksista. Se on luotottanut liikaa maksuvalmiuteensa nähden.

”Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi.”

Mutta kun tässä tilanteessa lisää luotottaminen (rahan luominen) vain pahentaa asiaa, maksuvalmiuskriisi syvenee.

Pankki voi kaatua siis jopa siinä tilanteessa, että asiakkaat maksavat tunnollisesti lainansa. Pankkia kohtaa maksukyvyttömyys, se ei suoriudu velvoitteistaan. Vaikka pankin varat olisivatkin velkoja suuremmat niin kassavaje (keskuspankkirahan puute) voi kaataa pankin. Sillä ei ole likvidejä varoja ja ellei se niitä jostakin saa se kaatuu.

a-teisti kirjoitti:

Eihän tuossa Pohjois-Dakotan mallissasi ole mitään mullistavaa, normaali liikepankki, Postipankki-Leonia malli jossa valtio omistaa pankin ja liikevoitto käytetään kaikenlaiseen yhteiseen hyvään. Meillä on siis ollut käytössä tuo Pohjois-Dakotan malli ja useissa maissa on edelleen.

"Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi."

Pankkeja kuitenkin on kaatunut. Eli ne voivat mennä konkurssiin. Meilläkin sellaiset kuin SYP, SKOP, KOP, STS ja tuo Postipankki.

Miten pankki voi kaatua antolainaustoimintansa seurauksena? Pari oppikirjaesimerkkiä:

Pankki on aggressiivisesti pyrkinyt valtaamaan markkinaosuuksia ja on mahdollisesti joutunut lainaamaan itsekin keskuspankkirahaa (se ei todellakaan voi luoda sitä itselleen tuosta vain) ja asiakkaat eivät maksakaan velkojaan pankille.

Tämä rapauttaa pankin pääoman nollaan. Tämä ei edellytä tietenkään edes sitä, että pankilla itsellään olisi velkaa, lainattua keskuspankkirahaa, sekin luonnollisesti riittää kun riittävän suuri osa asiakkaista lopettaa lainojensa lyhentämiset.

Toinen oppikirjaesimerkki. Pankkia kohtaa maksuvalmiuskriisi, sillä on maksuvelvoitteita muita rahalaitoksia kohtaan mutta sillä ei ole keskuspankkirahaa eikä riittävästi maksuja (keskuspankkirahaa) ohjaudu sille muista rahalaitoksista. Se on luotottanut liikaa maksuvalmiuteensa nähden.

”Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi.”

Mutta kun tässä tilanteessa lisää luotottaminen (rahan luominen) vain pahentaa asiaa, maksuvalmiuskriisi syvenee.

Pankki voi kaatua siis jopa siinä tilanteessa, että asiakkaat maksavat tunnollisesti lainansa. Pankkia kohtaa maksukyvyttömyys, se ei suoriudu velvoitteistaan. Vaikka pankin varat olisivatkin velkoja suuremmat niin kassavaje (keskuspankkirahan puute) voi kaataa pankin. Sillä ei ole likvidejä varoja ja ellei se niitä jostakin saa se kaatuu.

Lue lisää

Kuulostaa tietenkin ristiriitaiselta, että lisäämällä luototustaan ja siten tulojaan pankki voi ajaa itsensä konkurssiin mutta tässä takana piilee juuri se luotonantoa rajoittava tekijä: vaatimus keskuspankkirahalla operoimisesta kaikessa muussa kuin pankin sisäisessä maksuliikenteessä.

Pankin toiminnan perusta ei ole se, että se voi luoda rahaa vaan se, että se voi hankkia keskuspankkirahaa jotta se voi luotottaa. Ellei sitä ole ei pankki voi luotottaa.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti sanoi :
Ei se yksin autuaaksi tee, sehän on periaatteessa vain se vanha Postipankki-Leonia malli mikä meillä Suomessakin oli. Valtion omistama liikepankki joka meni ripulille. Ei ole sellaista mekanismia kai keksitty miksei tuo osavaltionkin liikepankki voisi kaatua veronmaksajien niskaan jos alkaa rytisemään?
____________
Jos luotonlaajennuksella moninkertaistetaan alkuperäinen lainasumma niin
konkurssiin meno käy hyvin vaikeaksi.

Jos antolainauskorko on 3% niin vuosikorko alkuperäiselle summalle voi mennä
yli 20 prosenttiin.

Lue lisää

Eikä tämäkään huono malli ole ollut, kunnallinen liikelaitos:

"Helenin merkitys Helsingin taloudelle on ollut äärimmäisen tärkeä jo pitkään. Energialaitos on tuonut vuosien 2003–2013 aikana kaupungille reilut 1 700 miljoonaa euroa."

http://www.hs.fi/kaupunki/a1382497047763

Energian myynti on luultavasti aika riskitöntä. Ja itse maksan sen pakollisen sähkön kyllä mielummin kunnallisessle liikelaitokselle kuin jollekin Vattenfalille.

Kunnallinen on myynyt sitä (ja kaukolämpöä) vieläpä kohtuulliseen hintaan vaikka noususuunnassa sähkän hinta on ollutkin. Laskivat kyllä syksyllä hintaa.

a-teisti kirjoitti:

Miten tavallisesta tallaajasta voi tulla asuntosijoittaja? Ihan sattumaltakin. Sattuma, pankki, rakkaus.

Kun tutustuin nykyiseen avokkiini hän asui vuokralla. Oli myynyt oman asuntonsa ja eli ”etsikko” aikaa haeskellen mieluisaa ostettavaa asuntoa.

Sitten muutti jossakin vaiheessa luokseni ja ryhdyttiin miettimään miettimään sitäkin, että ostetaanko vähän suurempi luukku ihan yhdessä ja lähempää keskustaa. Niin sitten tehtiin.

Miten se meni? Minun luukkuni meni vakuudeksi, hänen käteisvaransa uuden asunnon rahoitukseen (itse en laittanut varsinaisesti käteistä rahaa kiinni). Meillä oli uusi koti. Tässä vaiheessa tehtiin lakimiehen välityksellä sitten uudet omistussuhteet. Tietenkin, emme olleet emmekä ole aviossa.

Vakuutena ollut asunto vuokrattiin. Tietenkin. Taas. Vuokralaiset (pari) ovat maksaneet noin neljänneksen lainanhoitokuluistamme kun kaikki kulut on vähennetty, lähinnä vastike ja verottajalle menevä osuus ovat rasitteita. Jotain jääkaappia on uusittu ja pintaremonttia tehty mutta ne on mennyt omana työnä. Maalien ja listojen hinnalla.

Vakuus oli siis tässä tapauksessa tuottanut kuitenkin rahaa. Oli kaikista viisainta tuolloin olla myymättä. Viisainta oli tarjota se pankille vakuudeksi. Sitä ansiotontakin arvonnousua on ollut reippaasti.

Se voi jopa mennäkin jossakin vaiheessa myyntiin. Ei se vuokratuotto järisyttävä ole. Mutta tuottoa joka kuukausi. Mutta niin kauan kun on velkaa on vuokralainenkin.

Ei tuo olisi onnistunut jos ei olisi ollut osunut kohdalle sitä rakkautta jolla oli vielä vapaata pääomaa itsellään. Sattumallakin voi olla siis osuutensa.

Ja se vielä, että tämä ei ole vaatinut velanottoa mitään järkyttäviä summia kuitenkaan. Lyötiin vain pääomat yhteen ja siinä se. Pelkistetysti. Netottiin sillä tosi elämässä yksi asunto.

Lue lisää

Onpa paljon omenoita yläpuolella mutta miksi niistä kaikista on haukattu pala?

Tuhlausta! kirjoitti:

Onpa paljon omenoita yläpuolella mutta miksi niistä kaikista on haukattu pala?

Se kuva vaan oli sopiva palstalle kun olen kuulema syntinen ihminen. Ja sitten kun en suostu oikein käyttämään muita tietokoneita kuin Applea paitsi olosuhteiden pakosta.

CP/M, DOS, Windowsit 2.0-3.1, Xp, NT, (versiot 7-8 on aika outoja, jotakin asetuksiakin saa hakea kauan) Linux, OS X.

Tuo OS X on hienostunut versio UNIXista, Linux vähemmän hienostunut. Kauniin kuoren alla on täysiverinen UNIX-käyttöjärjestelmä.

Jotakin olet oppinut, aiemmin väitit, että pankki voi toistaa luotonlaajennusmekanismia loputtomiin.

"Ennen pitkää asiakkaat huomaisivat, ettei pankki pysty pitämään lupaustaan siitä, että heidän tileillään olevaa rahaa voidaan käyttää heidän omiin maksuihinsa."

Tätä olen kai yrittänyt kertoa? Jos pankki luotottaa liikaa suhteessa sen omistaman keskuspankkirahan määrään kyky välittää asiakkaiden maksuja muihin rahalaitoksiin heikkenee ja lopulta se on maksuvalmiuskriisissä. Tuossa lainauksessasi tarkoitetaan juuri tätä.

"Niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen, että pankista voi halutessaan nostaa rahansa, pankit eivät kuitenkaan tarvitse käteistä."

Ja se luottamus menee sillä siunaamalla hetkellä kun pankilta loppuu tuo kyky välittää noita asiakkaiden maksuja muille rahoituslaitoksille.

Tietenkään järjestelmä ei ole aivan noin yksinkertainen, pankilla voi olla tilapäisesti vähemmän keskuspankkirahaa kuin sen tarve on (luotollinen tili siis) koska sen määrää tarkastellaan pidemmän ajan keskiarvona. Ja pankki voi lainata sitä vaikka yön yli lainana kunhan sillä on vakuudet kunnossa. Tai lainata itse ylimääräistä keskuspankkirahaansa muille. Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa.

Siis toistit oikeastaan sen mitä simulle on yritetty jo kertoa. Tietenkin keskuspankkikin luo keskuspankkirahan mutta koska sille on oltava vakuus on siinä tietenkin rajansa. Pankin varallisuus siis sääntelee sitä kuinka paljon se voi saada keskuspankkirahaa velaksi.

a-teisti kirjoitti:

Jotakin olet oppinut, aiemmin väitit, että pankki voi toistaa luotonlaajennusmekanismia loputtomiin.

"Ennen pitkää asiakkaat huomaisivat, ettei pankki pysty pitämään lupaustaan siitä, että heidän tileillään olevaa rahaa voidaan käyttää heidän omiin maksuihinsa."

Tätä olen kai yrittänyt kertoa? Jos pankki luotottaa liikaa suhteessa sen omistaman keskuspankkirahan määrään kyky välittää asiakkaiden maksuja muihin rahalaitoksiin heikkenee ja lopulta se on maksuvalmiuskriisissä. Tuossa lainauksessasi tarkoitetaan juuri tätä.

"Niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen, että pankista voi halutessaan nostaa rahansa, pankit eivät kuitenkaan tarvitse käteistä."

Ja se luottamus menee sillä siunaamalla hetkellä kun pankilta loppuu tuo kyky välittää noita asiakkaiden maksuja muille rahoituslaitoksille.

Tietenkään järjestelmä ei ole aivan noin yksinkertainen, pankilla voi olla tilapäisesti vähemmän keskuspankkirahaa kuin sen tarve on (luotollinen tili siis) koska sen määrää tarkastellaan pidemmän ajan keskiarvona. Ja pankki voi lainata sitä vaikka yön yli lainana kunhan sillä on vakuudet kunnossa. Tai lainata itse ylimääräistä keskuspankkirahaansa muille. Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa.

Siis toistit oikeastaan sen mitä simulle on yritetty jo kertoa. Tietenkin keskuspankkikin luo keskuspankkirahan mutta koska sille on oltava vakuus on siinä tietenkin rajansa. Pankin varallisuus siis sääntelee sitä kuinka paljon se voi saada keskuspankkirahaa velaksi.

Lue lisää

"Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa. "

Tässä on se pirullinen seikka, että yhden riittävän markkinaosuuden omaavan pankin ajautuminen maksuvalmiuskriisiin heijastuu helposti myös hyvin nopeasti muiden pankkien maksuvalmiuteen. Tässä ei auta kuin jostain taikoa rahaa. Keskuspankkirahaa.

Yleensä se on valtio joka joko pääomittaa (tilanne on jo paha, pankki on käyttänyt pääomansa, ei hyvä) tai antaa vakuudettoman luoton. Tai ainakin huonoilla vakuuksilla.

a-teisti kirjoitti:

"Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa. "

Tässä on se pirullinen seikka, että yhden riittävän markkinaosuuden omaavan pankin ajautuminen maksuvalmiuskriisiin heijastuu helposti myös hyvin nopeasti muiden pankkien maksuvalmiuteen. Tässä ei auta kuin jostain taikoa rahaa. Keskuspankkirahaa.

Yleensä se on valtio joka joko pääomittaa (tilanne on jo paha, pankki on käyttänyt pääomansa, ei hyvä) tai antaa vakuudettoman luoton. Tai ainakin huonoilla vakuuksilla.

Lue lisää

Velka on rahaa kuten keskustelun alussakin.
Base II "säännöstö" on kaiketi voimassa vieläkin , mutta miten.

Katso nyt tuostakin :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540089/#comment-54349379

"SEC päätti, että Bear Stearnsin, Merrill Lynchin, Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja Lehman Brothersin vakavaraisuutta ei säädelty tarkasti määrätyillä, sijoituksia koskeneilla määräyksillä. Sen sijaan pankit saivat itse pitää huolen siitä, että niiden vakavaraisuus noudatti kansainvälistä Basel II -säännöstöä.

pertsa2012 kirjoitti:

Velka on rahaa kuten keskustelun alussakin.
Base II "säännöstö" on kaiketi voimassa vieläkin , mutta miten.

Katso nyt tuostakin :
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540089/#comment-54349379

"SEC päätti, että Bear Stearnsin, Merrill Lynchin, Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja Lehman Brothersin vakavaraisuutta ei säädelty tarkasti määrätyillä, sijoituksia koskeneilla määräyksillä. Sen sijaan pankit saivat itse pitää huolen siitä, että niiden vakavaraisuus noudatti kansainvälistä Basel II -säännöstöä.

Lue lisää

"Velka on rahaa kuten keskustelun alussakin."

En ole kai kiistänyt etteikö talous ole velkavetoinen?

Mutta kun ei liity tuokaan nyt ollenkaan asiaan. Ei tässä ole siitä keskusteltu esimerkiksi siitä onko joku rikkonut sääntöjä vai ei, onko tehty huonoa ja vastuutonta talouspolitiikkaa (jota tuo linkkisi politiikka on, seuraus sääntelyn lähes täydellisestä vapauttamisesta) eikä edes siitä mitkä syyt aiheuttavat noita talouskuplia vaan siitä voivatko pankit voi luoda määrättömästi rahaa vai eivät. Meni sivuraiteelle nyt.

USAn asuntomarkkinoiden ylikuumenemin oli asia josta useat taloustieteilijät varoittivat jo etukäteen. Asuntokupla ei tullut lainkaan yllätyksenä monille taloustieteilijöille, heistä useat varoittamasta päästyään varoittivat siitä vuosia etukäteen mutta koska kyseessä on myös politiikka ei heitä kuunneltu. Väärät mielipiteet poliittisesta näkökulmasta.

a-teisti kirjoitti:

"Velka on rahaa kuten keskustelun alussakin."

En ole kai kiistänyt etteikö talous ole velkavetoinen?

Mutta kun ei liity tuokaan nyt ollenkaan asiaan. Ei tässä ole siitä keskusteltu esimerkiksi siitä onko joku rikkonut sääntöjä vai ei, onko tehty huonoa ja vastuutonta talouspolitiikkaa (jota tuo linkkisi politiikka on, seuraus sääntelyn lähes täydellisestä vapauttamisesta) eikä edes siitä mitkä syyt aiheuttavat noita talouskuplia vaan siitä voivatko pankit voi luoda määrättömästi rahaa vai eivät. Meni sivuraiteelle nyt.

USAn asuntomarkkinoiden ylikuumenemin oli asia josta useat taloustieteilijät varoittivat jo etukäteen. Asuntokupla ei tullut lainkaan yllätyksenä monille taloustieteilijöille, heistä useat varoittamasta päästyään varoittivat siitä vuosia etukäteen mutta koska kyseessä on myös politiikka ei heitä kuunneltu. Väärät mielipiteet poliittisesta näkökulmasta.

Lue lisää

a-teisti
_______
Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon mutta sitä kai säätelee
tällä hetkellä Base II säännöstö josta pirukaan ei ota selvää.

Se on vain selvää ,että jenkit ovat lopettanet virtuaalirahan määrien julkaisemisen.
Häveliäisyyssyistäkö??

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti
_______
Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon mutta sitä kai säätelee
tällä hetkellä Base II säännöstö josta pirukaan ei ota selvää.

Se on vain selvää ,että jenkit ovat lopettanet virtuaalirahan määrien julkaisemisen.
Häveliäisyyssyistäkö??

Lue lisää

"Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon..."

Kyllä ja perustellutkin sen. Et ole kuitenkaan pyrkinyt edes kumoamaan perusteluja kun olen väittänyt, että rajoittamattomasti pankki ei velkarahaa voi luoda. Siis voi vai ei voi. Looppi on mutta sillä on ehtolaudeensa, ei se ole ikuinen For..Next. Se on ennemminkin Repeat...Until.

Sitten tähän:

"SEC päätti, että Bear Stearnsin, Merrill Lynchin, Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja Lehman Brothersin vakavaraisuutta ei säädelty tarkasti määrätyillä, sijoituksia koskeneilla määräyksillä. Sen sijaan pankit saivat itse pitää huolen siitä, että niiden vakavaraisuus noudatti kansainvälistä Basel II -säännöstöä.

Ratkaisun merkitys tajuttiin vasta vuosia myöhemmin.

– Päätöksellä viisi suurinta investointipankkia päästettiin valloilleen, The New York Times -lehti arvioi syksyllä 2008.

– Kettu oli nyt päästetty vapaaksi kanalassa, arvioi puolestaan Fund Strategyn päätoimittaja Vanessa Drucker."

Mitä tapahtui? Luovuttiin suurelta osin sääntelystä. Luovuttiin samalla vielä valvonnastakin! Luotettiin pankkien ja pankkiiriliikkeiden omaan moraaliin. Tripla virhe. Ja se osoittautui huonoksi, ne tekivät vilppiä, toimivat vastoin sääntöjä.

Kyllä Base II säännöistä tolkun saa. Nuo pankit eivät vain noudattaneet niitä.Liikaa ahneille paskiaisille vapauksia. Jos nuo pankit olisivat toimineet sääntöjen mukaan paljolta olisi vältytty. Tai niitä olisi valvottu. Tai säännöstelyä ei olisi purettu ainakaan noin laajasti. jne.

a-teisti kirjoitti:

Jotakin olet oppinut, aiemmin väitit, että pankki voi toistaa luotonlaajennusmekanismia loputtomiin.

"Ennen pitkää asiakkaat huomaisivat, ettei pankki pysty pitämään lupaustaan siitä, että heidän tileillään olevaa rahaa voidaan käyttää heidän omiin maksuihinsa."

Tätä olen kai yrittänyt kertoa? Jos pankki luotottaa liikaa suhteessa sen omistaman keskuspankkirahan määrään kyky välittää asiakkaiden maksuja muihin rahalaitoksiin heikkenee ja lopulta se on maksuvalmiuskriisissä. Tuossa lainauksessasi tarkoitetaan juuri tätä.

"Niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen, että pankista voi halutessaan nostaa rahansa, pankit eivät kuitenkaan tarvitse käteistä."

Ja se luottamus menee sillä siunaamalla hetkellä kun pankilta loppuu tuo kyky välittää noita asiakkaiden maksuja muille rahoituslaitoksille.

Tietenkään järjestelmä ei ole aivan noin yksinkertainen, pankilla voi olla tilapäisesti vähemmän keskuspankkirahaa kuin sen tarve on (luotollinen tili siis) koska sen määrää tarkastellaan pidemmän ajan keskiarvona. Ja pankki voi lainata sitä vaikka yön yli lainana kunhan sillä on vakuudet kunnossa. Tai lainata itse ylimääräistä keskuspankkirahaansa muille. Mutta jos sitä ei ole kun pitäisi olla on maksuvalmiuskriisi välitön, pankkien välisessä maksuliikenteessä ei voi ilmoittaa, että maksan ensi kuussa.

Siis toistit oikeastaan sen mitä simulle on yritetty jo kertoa. Tietenkin keskuspankkikin luo keskuspankkirahan mutta koska sille on oltava vakuus on siinä tietenkin rajansa. Pankin varallisuus siis sääntelee sitä kuinka paljon se voi saada keskuspankkirahaa velaksi.

Lue lisää

Niin, kyllä vain pitää laajentaa loputtomiin. Nyt ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin jatkuvan kasvun tie. Se tarkoittaa juuri tuota: ”…pankki voi toistaa luotonlaajennusmekanismia loputtomiin.”

Ratkaisuja etsitään, eikä nuo Pertsan kertomat mallit ole mitenkään poissuljettuja. Eipä juuri ole ehdotettu tai edes etsitty muita vaihtoehtoja…

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti
_______
Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon mutta sitä kai säätelee
tällä hetkellä Base II säännöstö josta pirukaan ei ota selvää.

Se on vain selvää ,että jenkit ovat lopettanet virtuaalirahan määrien julkaisemisen.
Häveliäisyyssyistäkö??

Lue lisää

Ehkä, sillä se on aiheuttanut liikaa levottomuutta sijoitustoiminnassa. Se vanha malli toimii, mitä kansa ei tiedä, siitä se ei ole levoton. Mutta kyllä nämäkin asiat pian ”tietovuodetaan”…

a-teisti kirjoitti:

"Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon..."

Kyllä ja perustellutkin sen. Et ole kuitenkaan pyrkinyt edes kumoamaan perusteluja kun olen väittänyt, että rajoittamattomasti pankki ei velkarahaa voi luoda. Siis voi vai ei voi. Looppi on mutta sillä on ehtolaudeensa, ei se ole ikuinen For..Next. Se on ennemminkin Repeat...Until.

Sitten tähän:

"SEC päätti, että Bear Stearnsin, Merrill Lynchin, Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja Lehman Brothersin vakavaraisuutta ei säädelty tarkasti määrätyillä, sijoituksia koskeneilla määräyksillä. Sen sijaan pankit saivat itse pitää huolen siitä, että niiden vakavaraisuus noudatti kansainvälistä Basel II -säännöstöä.

Ratkaisun merkitys tajuttiin vasta vuosia myöhemmin.

– Päätöksellä viisi suurinta investointipankkia päästettiin valloilleen, The New York Times -lehti arvioi syksyllä 2008.

– Kettu oli nyt päästetty vapaaksi kanalassa, arvioi puolestaan Fund Strategyn päätoimittaja Vanessa Drucker."

Mitä tapahtui? Luovuttiin suurelta osin sääntelystä. Luovuttiin samalla vielä valvonnastakin! Luotettiin pankkien ja pankkiiriliikkeiden omaan moraaliin. Tripla virhe. Ja se osoittautui huonoksi, ne tekivät vilppiä, toimivat vastoin sääntöjä.

Kyllä Base II säännöistä tolkun saa. Nuo pankit eivät vain noudattaneet niitä.Liikaa ahneille paskiaisille vapauksia. Jos nuo pankit olisivat toimineet sääntöjen mukaan paljolta olisi vältytty. Tai niitä olisi valvottu. Tai säännöstelyä ei olisi purettu ainakaan noin laajasti. jne.

Lue lisää

"Kyllä Base II säännöistä tolkun saa. Nuo pankit eivät vain noudattaneet niitä.Liikaa ahneille paskiaisille vapauksia. Jos nuo pankit olisivat toimineet sääntöjen mukaan paljolta olisi vältytty. Tai niitä olisi valvottu. Tai säännöstelyä ei olisi purettu ainakaan noin laajasti. jne."

Sääntöjä ei siis noudateta - looppi jatkuu,,,,,!!

mummomuori kirjoitti:

Niin, kyllä vain pitää laajentaa loputtomiin. Nyt ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin jatkuvan kasvun tie. Se tarkoittaa juuri tuota: ”…pankki voi toistaa luotonlaajennusmekanismia loputtomiin.”

Ratkaisuja etsitään, eikä nuo Pertsan kertomat mallit ole mitenkään poissuljettuja. Eipä juuri ole ehdotettu tai edes etsitty muita vaihtoehtoja…

Lue lisää

Jatkuvan kasvun politiikka on kyllä se politiikka jota noudatetaan ja johon pyritään. Se on kuitenkin rajoitettua. Tuo Pertsan esimerkki Errill Lynchistä, Goldman Sachsista jne. kertoo sen kuinka käy kun sen rajoitteista luovutaan.


"Teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportin mukaan 364 päivän kikkailu oli osoitus siitä, että pankit noudattivat säädösten kirjainta mutta eivät henkeä. Järjestön mukaan näyttää siltä, että joissakin tapauksissa pankit piilottivat kikalla riskejään eivät vain viranomaisilta – vaan myös omilta hallituksiltaan."

Eli jopa omistajia huijattiin? Kenties. Nuo Pertsan esimerkit eivät kuitenkaan ole suoraan esimerkkejä antolainausmekanismista, ketjun aiheesta vaan monimutkaisemmista rahoitusmekanismeista.

"Talouskriisin jälkiselvittely on osoittanut, että Greenspan teki vakavia virheitä. Niistä pahin saattoi olla koron pitäminen alhaalla liian kauan. Vaikka Yhdysvaltain talous lähti ripeään kasvuun pari vuotta it-kuplan puhkeamisen jälkeen, Fed piti korkotason erittäin alhaisena."

Hauskaa kun edes joku allekirjoittaa, että liiallinen korkokilpailu on tuhon tie, kuten tuoalla aiemmin väitettiin :) Noi, onhan se jo kauan tiedetty eikä ole tietenkään oma oivallukseni.

a-teisti kirjoitti:

"Sinä olet kiistänyt tuon jatkuvan loopin olemassaolon..."

Kyllä ja perustellutkin sen. Et ole kuitenkaan pyrkinyt edes kumoamaan perusteluja kun olen väittänyt, että rajoittamattomasti pankki ei velkarahaa voi luoda. Siis voi vai ei voi. Looppi on mutta sillä on ehtolaudeensa, ei se ole ikuinen For..Next. Se on ennemminkin Repeat...Until.

Sitten tähän:

"SEC päätti, että Bear Stearnsin, Merrill Lynchin, Goldman Sachsin, Morgan Stanleyn ja Lehman Brothersin vakavaraisuutta ei säädelty tarkasti määrätyillä, sijoituksia koskeneilla määräyksillä. Sen sijaan pankit saivat itse pitää huolen siitä, että niiden vakavaraisuus noudatti kansainvälistä Basel II -säännöstöä.

Ratkaisun merkitys tajuttiin vasta vuosia myöhemmin.

– Päätöksellä viisi suurinta investointipankkia päästettiin valloilleen, The New York Times -lehti arvioi syksyllä 2008.

– Kettu oli nyt päästetty vapaaksi kanalassa, arvioi puolestaan Fund Strategyn päätoimittaja Vanessa Drucker."

Mitä tapahtui? Luovuttiin suurelta osin sääntelystä. Luovuttiin samalla vielä valvonnastakin! Luotettiin pankkien ja pankkiiriliikkeiden omaan moraaliin. Tripla virhe. Ja se osoittautui huonoksi, ne tekivät vilppiä, toimivat vastoin sääntöjä.

Kyllä Base II säännöistä tolkun saa. Nuo pankit eivät vain noudattaneet niitä.Liikaa ahneille paskiaisille vapauksia. Jos nuo pankit olisivat toimineet sääntöjen mukaan paljolta olisi vältytty. Tai niitä olisi valvottu. Tai säännöstelyä ei olisi purettu ainakaan noin laajasti. jne.

Lue lisää

Repeat...Until mitä??

a-teisti kirjoitti:

Jatkuvan kasvun politiikka on kyllä se politiikka jota noudatetaan ja johon pyritään. Se on kuitenkin rajoitettua. Tuo Pertsan esimerkki Errill Lynchistä, Goldman Sachsista jne. kertoo sen kuinka käy kun sen rajoitteista luovutaan.


"Teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportin mukaan 364 päivän kikkailu oli osoitus siitä, että pankit noudattivat säädösten kirjainta mutta eivät henkeä. Järjestön mukaan näyttää siltä, että joissakin tapauksissa pankit piilottivat kikalla riskejään eivät vain viranomaisilta – vaan myös omilta hallituksiltaan."

Eli jopa omistajia huijattiin? Kenties. Nuo Pertsan esimerkit eivät kuitenkaan ole suoraan esimerkkejä antolainausmekanismista, ketjun aiheesta vaan monimutkaisemmista rahoitusmekanismeista.

"Talouskriisin jälkiselvittely on osoittanut, että Greenspan teki vakavia virheitä. Niistä pahin saattoi olla koron pitäminen alhaalla liian kauan. Vaikka Yhdysvaltain talous lähti ripeään kasvuun pari vuotta it-kuplan puhkeamisen jälkeen, Fed piti korkotason erittäin alhaisena."

Hauskaa kun edes joku allekirjoittaa, että liiallinen korkokilpailu on tuhon tie, kuten tuoalla aiemmin väitettiin :) Noi, onhan se jo kauan tiedetty eikä ole tietenkään oma oivallukseni.

Lue lisää

"Velka on rahaa"
Ei ole monimutkaista eikä totuudenvastaista - loopissa.

a-teisti kirjoitti:

Jatkuvan kasvun politiikka on kyllä se politiikka jota noudatetaan ja johon pyritään. Se on kuitenkin rajoitettua. Tuo Pertsan esimerkki Errill Lynchistä, Goldman Sachsista jne. kertoo sen kuinka käy kun sen rajoitteista luovutaan.


"Teollisuusmaiden järjestön OECD:n raportin mukaan 364 päivän kikkailu oli osoitus siitä, että pankit noudattivat säädösten kirjainta mutta eivät henkeä. Järjestön mukaan näyttää siltä, että joissakin tapauksissa pankit piilottivat kikalla riskejään eivät vain viranomaisilta – vaan myös omilta hallituksiltaan."

Eli jopa omistajia huijattiin? Kenties. Nuo Pertsan esimerkit eivät kuitenkaan ole suoraan esimerkkejä antolainausmekanismista, ketjun aiheesta vaan monimutkaisemmista rahoitusmekanismeista.

"Talouskriisin jälkiselvittely on osoittanut, että Greenspan teki vakavia virheitä. Niistä pahin saattoi olla koron pitäminen alhaalla liian kauan. Vaikka Yhdysvaltain talous lähti ripeään kasvuun pari vuotta it-kuplan puhkeamisen jälkeen, Fed piti korkotason erittäin alhaisena."

Hauskaa kun edes joku allekirjoittaa, että liiallinen korkokilpailu on tuhon tie, kuten tuoalla aiemmin väitettiin :) Noi, onhan se jo kauan tiedetty eikä ole tietenkään oma oivallukseni.

Lue lisää

Kyllä sitä on rajoitettu, mutta niistä rajoituksista koetetaan päästä pois. Monet poliittiset tahto ajavat tätä. Eli ettei valtiot puutu talouden mekanismiin millään tavoin. Koska jo on sen verran valveutuneita tahoja, rajoituksia tehdään. Mutta kukaan ei tiedä, auttavatko ne mitään.

Rahaa luodaan virtuaalisesti yhä lisääntyviä määriä. Koska kaikki vain ajaa omaa etuaan, juuri nuo kilpailu sekä salailu tilanteet tulevat lisääntymään. Kasvu ei ole aina sitä, miltä se näyttää…

pertsa2012 kirjoitti:

"Kyllä Base II säännöistä tolkun saa. Nuo pankit eivät vain noudattaneet niitä.Liikaa ahneille paskiaisille vapauksia. Jos nuo pankit olisivat toimineet sääntöjen mukaan paljolta olisi vältytty. Tai niitä olisi valvottu. Tai säännöstelyä ei olisi purettu ainakaan noin laajasti. jne."

Sääntöjä ei siis noudateta - looppi jatkuu,,,,,!!

Lue lisää

Niin niin... Nyt on puhuttu vain antolainauksen mekanismeista periaatteellisella tasolla. Ei siitä kuinka systeemiä voi kusettaa kuten tuossa tehtiin.

Mutta osattiin sitä ennenkin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Idmanin_kavallusjuttu

Tuosta on paljon seikkaperäisempi kertomus Suomen pankkihistoriasta kertovassa kirjassa: Erehtymättömät, sen alusta tämän päivän kriisin alkuun.

pertsa2012 kirjoitti:

Repeat...Until mitä??

Ehdollinen toistolause, toista (aina vähintään kerran) kunnes... Pythonissa, Javassa, Pascalissa... Sama kuin do...While siis.

mummomuori kirjoitti:

Kyllä sitä on rajoitettu, mutta niistä rajoituksista koetetaan päästä pois. Monet poliittiset tahto ajavat tätä. Eli ettei valtiot puutu talouden mekanismiin millään tavoin. Koska jo on sen verran valveutuneita tahoja, rajoituksia tehdään. Mutta kukaan ei tiedä, auttavatko ne mitään.

Rahaa luodaan virtuaalisesti yhä lisääntyviä määriä. Koska kaikki vain ajaa omaa etuaan, juuri nuo kilpailu sekä salailu tilanteet tulevat lisääntymään. Kasvu ei ole aina sitä, miltä se näyttää…

Lue lisää

Tämä taantuma on hyvä esimerkki mihin sääntelyn vapauttaminen johti. Sitä oli myös 90-luvun pankkikriisi: kova markka, valuutta lainat vapautettiin ja lopulta pakon edessä tehty raju devalvaatio (tai kaksikin), kellutus. Kriisi kasassa. Sitten vielä Neuvostoliiton romahdus siihen. Suomi kävi tuolloin hyvin lähellä Kreikan tilannetta, ajautumista maksukyvyttömyyteen. Saksan rahoitus pelasti meidät. Väitetään.

Se oli seuraus sarjasta talouspoliittisia vääriä päätöksiä. Siihen vaikutti osaltaan myös NL:n romahdus. Sitä en tiedä onko mikään talousjärjestelmä tuollaiselle immuuni. tuskin.

a-teisti kirjoitti:

Ehdollinen toistolause, toista (aina vähintään kerran) kunnes... Pythonissa, Javassa, Pascalissa... Sama kuin do...While siis.

"Ehdollinen toistolause, toista (aina vähintään kerran) kunnes... Pythonissa, Javassa, Pascalissa... Sama kuin do...While siis."

Sitä juuri kysyin.

pertsa2012 kirjoitti:

"Ehdollinen toistolause, toista (aina vähintään kerran) kunnes... Pythonissa, Javassa, Pascalissa... Sama kuin do...While siis."

Sitä juuri kysyin.

Rahan luominen ei ole ikuinen silmukka. Se on ehdollinen, Repeat...Until. Jatkuu... Kunnes. Kunnes esimerkiksi pankki on luotottanut liikaa keskuspankkirahaansa nähden. Sitten tulee stoppi. Silmukka hyppää ohjelman loppuu, End.

a-teisti kirjoitti:

Ehdollinen toistolause, toista (aina vähintään kerran) kunnes... Pythonissa, Javassa, Pascalissa... Sama kuin do...While siis.

a-teistille :
Ei kannata heittää sumuverhoa,,,,

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vähimmäisvarantojärjestelmä#V.C3.A4himm.C3.A4isvarantoj.C3.A4rjestelm.C3.A4_l.C3.A4nsimaissa_nyky.C3.A4.C3.A4n

Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eivätkä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta

.

a-teisti kirjoitti:

Rahan luominen ei ole ikuinen silmukka. Se on ehdollinen, Repeat...Until. Jatkuu... Kunnes. Kunnes esimerkiksi pankki on luotottanut liikaa keskuspankkirahaansa nähden. Sitten tulee stoppi. Silmukka hyppää ohjelman loppuu, End.

Lue lisää

Keskuspankki pystyy ohjailemaan asioita vain ohjauskorkonsa avulla.

Liikepankit myöntävät lainan joka lähtee elämään itseäistä elämäänsä kunnes
kuolee - ja se on sitten matematiikkaa tutkia paljonko korkoa tuottavia
lainoja on liikenteessä ja mitkä olisivat tuotot.

pertsa2012 kirjoitti:

a-teistille :
Ei kannata heittää sumuverhoa,,,,

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vähimmäisvarantojärjestelmä#V.C3.A4himm.C3.A4isvarantoj.C3.A4rjestelm.C3.A4_l.C3.A4nsimaissa_nyky.C3.A4.C3.A4n

Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eivätkä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntään. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta

.

Lue lisää

Totta. Keskuspankit voivat rajoittaa juuri tuota kysyntää. Joko ohjauskorolla tai verotuksella (valtion toimenpide mutta sillä voidaan ohjata myös rahoitusmarkkinoilta, viedään ostovoimaa pois tai lisätään sitä). Kun pankki keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan on keskuspankkiraha pankille kalliimpaa. Ja sitä kautta luotot meille kalliimpia. Ei se kummempaa ole. Keskuspankin ohjauskorko määrittelee rahan hinnan. Se karsii asiakkaita ja pakottaa pankin harkitsemaan luototustaan tarkemmin koska riskitkin (luottotappioiden) nousevat luonnollisesti, velka on ihmisille kalliimpaa. Sen talon osto maksaa enemmän kuin ennen kun korko nousee.

Mutta kun ne eivät ihan oikeasti voi myöntää niitä luottoja rajattomasti. Usko nyt se.

"Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta"

Kyllä. Sen pankkikorttiostoksesi maksat jonkin toisen asuntolainalla. Talletuksilla on kuitenkin merkitystä. Varsinkin pitkäaikaistalletuksilla. Ne ovat kauppatavaraa. Sijoitustuotteita pankeille joilla se tekee bisnestä. Se voi niiden avulla hankkia myös keskuspankkirahaa. Rajoitteita ne eivät siis ole :) Päin vastoin.

Rajoite luotottaa tulee pankkien kyvystä saada haltuunsa keskuspankkirahaa. Enää tätä en viitsi toistaa.

pertsa2012 kirjoitti:

Keskuspankki pystyy ohjailemaan asioita vain ohjauskorkonsa avulla.

Liikepankit myöntävät lainan joka lähtee elämään itseäistä elämäänsä kunnes
kuolee - ja se on sitten matematiikkaa tutkia paljonko korkoa tuottavia
lainoja on liikenteessä ja mitkä olisivat tuotot.

Lue lisää

Rahoitusmarkkinoiden toiminta on äärettömän monimutkainen mekanismi jota emme voi edes ymmärtää kuin pintapuolisesti. Rahaa syntyy, rahaa kuolee. Kuoletettu, maksettu laina hävittää rahaa vastapainona sille, että uudet myönnetyt lainat lisäävät sitä. Rahan määrä kuitenkin lisääntyy koska lainoja maailmassa myönnetään aina vain enemmän. Velkaannumme siis lisää.

Pitää kuitenkin muistaa, että osaltaan tämä johtuu myös elintason parantumisesta maailmassa, luototuksen piiriin tulee uusia ihmisiä. Jatkuvasti.

Rahaa ohjautuu myös niille keskuspankeille. Valtiolle. Korkoina. Yksi verotuspohjan lähde meillä on keskuspankkiraha josta pankit maksavat korkoa jos ja kun sitä lainaavat.

Eihän keskuspankki senttiäkään mitään rahaansa lahjoita, vain lainaa pankeille. Tai myy sen rahan. Mutta meille, kansalaisille se on velkaa.

Velkaperustaisesta taloudesta voidaan luopua vain rakentamalla koko keskuspankkijärjestelmä jotenkin uudelleen. Sinne se on rakennettu, että raha on velkaa.

a-teisti kirjoitti:

Rahoitusmarkkinoiden toiminta on äärettömän monimutkainen mekanismi jota emme voi edes ymmärtää kuin pintapuolisesti. Rahaa syntyy, rahaa kuolee. Kuoletettu, maksettu laina hävittää rahaa vastapainona sille, että uudet myönnetyt lainat lisäävät sitä. Rahan määrä kuitenkin lisääntyy koska lainoja maailmassa myönnetään aina vain enemmän. Velkaannumme siis lisää.

Pitää kuitenkin muistaa, että osaltaan tämä johtuu myös elintason parantumisesta maailmassa, luototuksen piiriin tulee uusia ihmisiä. Jatkuvasti.

Rahaa ohjautuu myös niille keskuspankeille. Valtiolle. Korkoina. Yksi verotuspohjan lähde meillä on keskuspankkiraha josta pankit maksavat korkoa jos ja kun sitä lainaavat.

Eihän keskuspankki senttiäkään mitään rahaansa lahjoita, vain lainaa pankeille. Tai myy sen rahan. Mutta meille, kansalaisille se on velkaa.

Velkaperustaisesta taloudesta voidaan luopua vain rakentamalla koko keskuspankkijärjestelmä jotenkin uudelleen. Sinne se on rakennettu, että raha on velkaa.

Lue lisää

Pitää nyt erottaa siis keskuspankkiraha jolla on sääntelevä vaikutus ja kysyntää/tarjontaan perustuva pankkien luoma raha. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

Keskuspankki sitten voi pyrkiä vaikuttamaan tuohon kysyntään ja tarjontaa.

a-teisti kirjoitti:

Totta. Keskuspankit voivat rajoittaa juuri tuota kysyntää. Joko ohjauskorolla tai verotuksella (valtion toimenpide mutta sillä voidaan ohjata myös rahoitusmarkkinoilta, viedään ostovoimaa pois tai lisätään sitä). Kun pankki keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan on keskuspankkiraha pankille kalliimpaa. Ja sitä kautta luotot meille kalliimpia. Ei se kummempaa ole. Keskuspankin ohjauskorko määrittelee rahan hinnan. Se karsii asiakkaita ja pakottaa pankin harkitsemaan luototustaan tarkemmin koska riskitkin (luottotappioiden) nousevat luonnollisesti, velka on ihmisille kalliimpaa. Sen talon osto maksaa enemmän kuin ennen kun korko nousee.

Mutta kun ne eivät ihan oikeasti voi myöntää niitä luottoja rajattomasti. Usko nyt se.

"Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta"

Kyllä. Sen pankkikorttiostoksesi maksat jonkin toisen asuntolainalla. Talletuksilla on kuitenkin merkitystä. Varsinkin pitkäaikaistalletuksilla. Ne ovat kauppatavaraa. Sijoitustuotteita pankeille joilla se tekee bisnestä. Se voi niiden avulla hankkia myös keskuspankkirahaa. Rajoitteita ne eivät siis ole :) Päin vastoin.

Rajoite luotottaa tulee pankkien kyvystä saada haltuunsa keskuspankkirahaa. Enää tätä en viitsi toistaa.

Lue lisää

a-teisti
_________
Pankit "maksavat" rahastaan tuon ohjauskoron verran ja mikään muu ei
rajoita heidän antolainaustaan eli rahan luomista.

a-teisti kirjoitti:

Tämä taantuma on hyvä esimerkki mihin sääntelyn vapauttaminen johti. Sitä oli myös 90-luvun pankkikriisi: kova markka, valuutta lainat vapautettiin ja lopulta pakon edessä tehty raju devalvaatio (tai kaksikin), kellutus. Kriisi kasassa. Sitten vielä Neuvostoliiton romahdus siihen. Suomi kävi tuolloin hyvin lähellä Kreikan tilannetta, ajautumista maksukyvyttömyyteen. Saksan rahoitus pelasti meidät. Väitetään.

Se oli seuraus sarjasta talouspoliittisia vääriä päätöksiä. Siihen vaikutti osaltaan myös NL:n romahdus. Sitä en tiedä onko mikään talousjärjestelmä tuollaiselle immuuni. tuskin.

Lue lisää

"Tämä taantuma on hyvä esimerkki mihin sääntelyn vapauttaminen johti. Sitä oli myös 90-luvun pankkikriisi: kova markka, valuutta lainat vapautettiin ja lopulta pakon edessä tehty raju devalvaatio (tai kaksikin), kellutus. Kriisi kasassa. Sitten vielä Neuvostoliiton romahdus siihen. Suomi kävi tuolloin hyvin lähellä Kreikan tilannetta, ajautumista maksukyvyttömyyteen. Saksan rahoitus pelasti meidät. Väitetään."

Nuo sinun selittelysi eivät mitenkään liity rahan luomisen huijaukseen vaan
heittävät vain savuverhoa asioitten ylle jotteivat ihmiset ymmärtäisi mistä on
pohjimmaltaan kyse - haluatko sitä??

pertsa2012 kirjoitti:

a-teisti
_________
Pankit "maksavat" rahastaan tuon ohjauskoron verran ja mikään muu ei
rajoita heidän antolainaustaan eli rahan luomista.

Väärin meni. Lopetetaan nyt keskustelu aiheesta mutta vastaapa vielä tähän.

Miten pankin käy jos se luotottaa 20 kertaisesti (vedettiin oikein yläkanttiin jos se auttaisi ymmärtämistä) sen mitä sillä on keskuspankkirahaa ja/tai kykyä hankkia sitä kun 50% sen myöntämistä lainoista ohjautuu toisten rahoituslaitosten tileille vaikkapa asuntokauppojen seurauksena. Lainat maksetaan tietenkin pankin asiakkaalle joille laina on myönnetty mutta jos toinen asuntokauppa onkin sellainen, että myyjän tili on toisessa pankissa jonne raha täytyy siirtää niin mitä tapahtuu?

Lupasin, etten tätä enää mainitse mutta mainitsen kerran vielä: vain keskuspankkiraha on kelvollista rahaa tässä. Ei muu.

Pankille ei taas tule keskuspankkirahaa samassa suhteessa muista rahoituslaitoksista koska se on lainoittanut varsin avokätisesti. Mitä tapahtuu?

a-teisti kirjoitti:

Väärin meni. Lopetetaan nyt keskustelu aiheesta mutta vastaapa vielä tähän.

Miten pankin käy jos se luotottaa 20 kertaisesti (vedettiin oikein yläkanttiin jos se auttaisi ymmärtämistä) sen mitä sillä on keskuspankkirahaa ja/tai kykyä hankkia sitä kun 50% sen myöntämistä lainoista ohjautuu toisten rahoituslaitosten tileille vaikkapa asuntokauppojen seurauksena. Lainat maksetaan tietenkin pankin asiakkaalle joille laina on myönnetty mutta jos toinen asuntokauppa onkin sellainen, että myyjän tili on toisessa pankissa jonne raha täytyy siirtää niin mitä tapahtuu?

Lupasin, etten tätä enää mainitse mutta mainitsen kerran vielä: vain keskuspankkiraha on kelvollista rahaa tässä. Ei muu.

Pankille ei taas tule keskuspankkirahaa samassa suhteessa muista rahoituslaitoksista koska se on lainoittanut varsin avokätisesti. Mitä tapahtuu?

Lue lisää

"Ensimmäinen vaikutuksiltaan järisyttävä muutos oli lokakuussa 2008 tehty päätös antaa pankkien lainata niin paljon keskuspankkirahaa kuin ne riittäviä vakuuksia vastaan haluavat. Toinen keskuspankkirahan määrän ennenäkemättömän korkealle nostanut päätös oli 12 kuukauden mittaisten operaatioiden käyttöönotto kesäkuussa 2009. "

Ongelma on aika monitahoinen ja säännöistäkin poikkeeava.

pertsa2012 kirjoitti:

"Tämä taantuma on hyvä esimerkki mihin sääntelyn vapauttaminen johti. Sitä oli myös 90-luvun pankkikriisi: kova markka, valuutta lainat vapautettiin ja lopulta pakon edessä tehty raju devalvaatio (tai kaksikin), kellutus. Kriisi kasassa. Sitten vielä Neuvostoliiton romahdus siihen. Suomi kävi tuolloin hyvin lähellä Kreikan tilannetta, ajautumista maksukyvyttömyyteen. Saksan rahoitus pelasti meidät. Väitetään."

Nuo sinun selittelysi eivät mitenkään liity rahan luomisen huijaukseen vaan
heittävät vain savuverhoa asioitten ylle jotteivat ihmiset ymmärtäisi mistä on
pohjimmaltaan kyse - haluatko sitä??

Lue lisää

Olet pihalla kuin lumiukko? Puhuttiin mekanismista, sen teoreettisesta toiminnasta antolainauksen osalta. Ja vain antolainauksen. Ei muusta talouspolitiikasta. Ei muista rahoitusmarkkinoiden mekanismeista. Vain siitä mitä olet jankuttanut. Antolainaus.

Väitteesi, että pankit voivat luoda määrättömästi rahaa on kuitenkin ihan silkkaa ******. Eikö noissa esimerkeissäsi rahan luominen loppunut? Missä loputon luuppi? Ja syyt olivat niitä monimutkaisempia rahoitusmekanismeja, niitä joita tässä ei ole käsitelty. Lainojen rakentaminen yhä monimutkaisimmiksi ja riskialttiimmiksi instrumenteiksi.

Väärinkäytökset ja monimutkaisemmat rahoitusmekanismit olisivat oman keskustelun arvoisia. Tosin on niin, että kun erilaisiin yhdistettyihin ja ketjutettuihin rahoitusinstrumentteihin kun mennään niin luulen putoavani kärryiltä aika pian.

pertsa2012 kirjoitti:

"Tämä taantuma on hyvä esimerkki mihin sääntelyn vapauttaminen johti. Sitä oli myös 90-luvun pankkikriisi: kova markka, valuutta lainat vapautettiin ja lopulta pakon edessä tehty raju devalvaatio (tai kaksikin), kellutus. Kriisi kasassa. Sitten vielä Neuvostoliiton romahdus siihen. Suomi kävi tuolloin hyvin lähellä Kreikan tilannetta, ajautumista maksukyvyttömyyteen. Saksan rahoitus pelasti meidät. Väitetään."

Nuo sinun selittelysi eivät mitenkään liity rahan luomisen huijaukseen vaan
heittävät vain savuverhoa asioitten ylle jotteivat ihmiset ymmärtäisi mistä on
pohjimmaltaan kyse - haluatko sitä??

Lue lisää

Ja siis kommentoin muummomuorin näkemysiä sääntelystä, pidän sitä tarpeellisena kuten kai mummomuorikin.

a-teisti kirjoitti:

Olet pihalla kuin lumiukko? Puhuttiin mekanismista, sen teoreettisesta toiminnasta antolainauksen osalta. Ja vain antolainauksen. Ei muusta talouspolitiikasta. Ei muista rahoitusmarkkinoiden mekanismeista. Vain siitä mitä olet jankuttanut. Antolainaus.

Väitteesi, että pankit voivat luoda määrättömästi rahaa on kuitenkin ihan silkkaa ******. Eikö noissa esimerkeissäsi rahan luominen loppunut? Missä loputon luuppi? Ja syyt olivat niitä monimutkaisempia rahoitusmekanismeja, niitä joita tässä ei ole käsitelty. Lainojen rakentaminen yhä monimutkaisimmiksi ja riskialttiimmiksi instrumenteiksi.

Väärinkäytökset ja monimutkaisemmat rahoitusmekanismit olisivat oman keskustelun arvoisia. Tosin on niin, että kun erilaisiin yhdistettyihin ja ketjutettuihin rahoitusinstrumentteihin kun mennään niin luulen putoavani kärryiltä aika pian.

Lue lisää

"Väitteesi, että pankit voivat luoda määrättömästi rahaa on kuitenkin ihan silkkaa ******. "

Se on olemassaolevaa elämää :-)

pertsa2012 kirjoitti:

"Ensimmäinen vaikutuksiltaan järisyttävä muutos oli lokakuussa 2008 tehty päätös antaa pankkien lainata niin paljon keskuspankkirahaa kuin ne riittäviä vakuuksia vastaan haluavat. Toinen keskuspankkirahan määrän ennenäkemättömän korkealle nostanut päätös oli 12 kuukauden mittaisten operaatioiden käyttöönotto kesäkuussa 2009. "

Ongelma on aika monitahoinen ja säännöistäkin poikkeeava.

Lue lisää

Oliko oikeasti reaalivakuudet? Ei varmasti. Kyllä vain, keskuspankitkin ovat lähteneet kautta aikain huumaan mukaan ja huomanneet kun romahdius on tullut etteihän heillä mitään vakuuksia olekaan oikeasti. Mutta se on poöitiikkaa. Talouteen vaikuttaa politiikka, reaaliteettit, sattuma ja ties mitä. Ei yksinkertainen kuvio.

Ylikierroksilla käymisen estäminen on yksi keskuspankkien tehtävä. Ei ne siinä aina onnistu. Raju nousuhan oli ennen tätäkin laskua. Ja ennen 90-luvun kriisiä.

Ne voittaa jotka lähtee mukaan alkumetreillä, matti myöhäiset häviää. Yksinkertaistetusti. Meidän sijoitusasunto hankittiin kun lähdettiin mukaan heti kun huomattiin, että on nousua ja sattui olemaan rahaakin. Nyt en lähtisi samassa tilanteessa. Myisin.

a-teisti kirjoitti:

Oliko oikeasti reaalivakuudet? Ei varmasti. Kyllä vain, keskuspankitkin ovat lähteneet kautta aikain huumaan mukaan ja huomanneet kun romahdius on tullut etteihän heillä mitään vakuuksia olekaan oikeasti. Mutta se on poöitiikkaa. Talouteen vaikuttaa politiikka, reaaliteettit, sattuma ja ties mitä. Ei yksinkertainen kuvio.

Ylikierroksilla käymisen estäminen on yksi keskuspankkien tehtävä. Ei ne siinä aina onnistu. Raju nousuhan oli ennen tätäkin laskua. Ja ennen 90-luvun kriisiä.

Ne voittaa jotka lähtee mukaan alkumetreillä, matti myöhäiset häviää. Yksinkertaistetusti. Meidän sijoitusasunto hankittiin kun lähdettiin mukaan heti kun huomattiin, että on nousua ja sattui olemaan rahaakin. Nyt en lähtisi samassa tilanteessa. Myisin.

Lue lisää

Minä panttasin asuntoni ja ostan sen pankilta takaisin periaatteessa halvemmalla kuin olin "myynyt" eli pantannut. Tai ei se ihan vielä ole ostettu takaisin. Vuokralainen maksaa velkaani sen verran, että se menee noin. Win-Win tilanne. Pankki ja me voitamme. Halpa korko mahdollistaa se. Ja asunnon arvo on noussut koko ajan.

a-teisti kirjoitti:

Minä panttasin asuntoni ja ostan sen pankilta takaisin periaatteessa halvemmalla kuin olin "myynyt" eli pantannut. Tai ei se ihan vielä ole ostettu takaisin. Vuokralainen maksaa velkaani sen verran, että se menee noin. Win-Win tilanne. Pankki ja me voitamme. Halpa korko mahdollistaa se. Ja asunnon arvo on noussut koko ajan.

Lue lisää

Siis panttasin kun otin velkaa sitä vastaan. Fakta on kuitenkin, että aika halvalla on tulossa omaisuuserä meille. Pankissahan ne osakekirjat on. Mutta jos kriisi sattuisi meille niin eihän sillä pankilla enää ole siihen suurta velkomisoikeutta. Hävyttömän halvalla saattoi ostaa asunnon kun osasi pelata oikeaan aikaan.

pertsa2012 kirjoitti:

"Väitteesi, että pankit voivat luoda määrättömästi rahaa on kuitenkin ihan silkkaa ******. "

Se on olemassaolevaa elämää :-)

Kommentoitko pankkien keskuspankinrahan tarvetta? Mikä yhteys sillä on lainoitukseen?

a-teisti kirjoitti:

Kommentoitko pankkien keskuspankinrahan tarvetta? Mikä yhteys sillä on lainoitukseen?

"Mikä yhteys sillä on lainoitukseen?"

Velka on rahaa!! :-)

pertsa2012 kirjoitti:

"Mikä yhteys sillä on lainoitukseen?"

Velka on rahaa!! :-)

Ei tuo mikään vastaus ollut. Mä pärjään tässä kommentoinnissa kännissäkin. Etpä vastannut kuitenkaan kysymykseeni. Menen baarin kunhan saan viekoiteltua luvan siihen.