Suora sähkö on kannattavin! Maalämpö kannattamattomin.
Ilmasto lämmennyt - maalämpö ei kannata
Halvaksi tulee
681468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Grynderin laseilla katsottuna on tilanne näin, asukkaan mielestä päinvastoin. Turha provoavaus jälleen kerran.
Jos noin ajattelee, niin ilppi on kannattavin. Kustannukset samaa luokkaa suoran sähkön kanssa, mutta kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä.
ILPpi olis paras, mutta kun pitää saada lämpimät lattiat. Se on sääntö numero yksi.
Ei minkäänlaista halua asua ilman lattialämmitystä.
Puiden kanssa en tuherra ja lattiat pitää olla lämpimät. Ja kun kotioven avaa, pitää aina olla 22 astetta lämmintä, oli keli ulkona mikä hyvänsä.
Rakennnus alkaa toukokuussa ja jouluksi muutetaan. Arvaa millä lämmitän 190 neliön talon?
PILPpi on poissa laskuista.
Minä henkilökohtaisesti valitsin molemmat. On lattialämmitys ja ilppi. Ja takka tietysti, ja puukiuas.
Voi muuten olla pienimuotoinen pettymys tuo lattialämmitys uudessa talossa. Jos ei ole tarkkaan suunniteltu, niin lattioiden lämmittäminen selkeästi lämpöisiksi saattaa nostaa sisälämpötilan epämiellyttävän korkeaksi. Sitten tarvitaan ilppi viilentämään...
höpöhöpö ... rakennuslupaa ei nykyään saa niin huonosti eristetylle talolle, että lattilämmitys vaatii liian korkeaa pintalämpötilaa
Et sitten ymmärtänyt mitään. Nimenomaan sehän se ongelma onkin, että mukavan lämmin pintalämpötila lattiassa saa sisäilman lämpiämään liian lämpimäksi. Lattialämmitys siis vaatii hyvin eristetyssä talossa liian MATALAA pintalämpötilaa. Omassa 2001 rakennetussa kokonaan laattalattiaisessa talossa, tuntuu lattia tällaisilla nollakeleillä aika kylmältä. Vasta kun ulkona on kunnolla pakkasta, alkaa lattia tuntua jalkaan mukavalta.
Tuolla ensikesän rakentajalla tulee siis joko sähkökaapelit taikka vesiputket lattiaan, sekä kesän viilennykseen ilppi.
Jos vesiputket, niin vaihtoehdoiksi jää maalämoö tai sähkölämmitys veteen. Kallistuisin arvaamaan maalämpöä 190 neliön taloon jos on lapsia ja sähkökattila jos on vsin 1-2 aikuista.
22 astetta on liikaa!
Jaa..? Meillä 10 v uudemmassa talossa ei vesikiertoisen kanssa ole vastaavaa ongelmaa. Laattaa on tosin vain sauna, kylppäri, khh ja vessa.. Onkohan sinulla säätökäyrät ihan kohdallaan, vai onko lattialämmityksesi toteutettu suoralla sähköllä?
Niissä laattalattiaisissa saunassa, kylppärissä, khh:ssa ja vessassa sulla varmaan on myöskin kosteuden vuoksi lattioissa korkeampi lämpötila. Puulattia, muovimatto tai edes laminaatti ei parikymmentäasteisena tunnu jalkaan läheskään yhtä kylmältä kuin laatta, koska laatta johtaa paremmin lämpöä. Vrt. vaikka huoneenlämpöinen juomalasi tai samanlämpöinen puinen paistinlasta. Juomalasi tuntuu käden ihoa vasten kylmältä, paistinlasta ei. Tai toisinpäin saunalahden mainoksen vitsi kullatuista saunan lauteista: Ei puiset lauteet 80-asteisessa saunassa persettä polta, mutta kullatuilla kävisi vähän ikävämmin. Kyllä säätökäyrät on ihan kohdillaan, mutta parikymmentäasteinen kivilattia nyt vaan tuntuu jalkaan kylmältä paremman lämmönjohtavuutensa vuoksi.
Varmaan suorasähkö, jos perse kestää. 500-1000€/kk laskut talvikuukausina vähentää lattian lämpöä tehokkaasti. Sittenhän ollaankin jo puulämmittäjiä:)
500 varmaan maksimi, ellei sattumalta harrasta terästeollisuutta autotallissa.
Meikäläisellä on suora sähkölämmitys ja koko sähkön kulutus (lämmitys käyttösähkö) on n. 7000 kWh tänä vuonna. Lisänä vajaa 3 mottia klapeja.
Tähän voi päästä suoralla sähköllä ja pienellä investoinnilla.
"Rakennnus alkaa toukokuussa ja jouluksi muutetaan"
Taas yksi yltiöpositiivinen alkaa unelmaansa toteuttamaan.
Taas sain yksi 500000€ siivet selkään. Onnea vaan matkaan.
Hyvin kannattaa, 2013 lämmityskustannukset alle 900 €. Öljyllä olisi ollut 3000 €.- Yhtä lailla kannattaa uudisrakennuksiin poislukien koirankopit.
Miksi yltiöpositiivinen? 8 kk on aivan realistinen suunnitelma. 190 neliön talon rakentamiseen kuluu 1400 tuntia pihoineen rakennusliikkeeltä ja 6000 tuntia wannabe-rakentajalta jolla ei ole rahaa.
500000 taikka neliön hinta on niin vaihteleva ja rakentajakohtainen, ettei sitä kannata edes arvuutella taikka kommentoida.
Monen vuoden rakennusprojektit amatöörivoimin on menneisyyttä.
Eihän siinä ole kun 7kk ja kesälomatkin välissä. Heinäkuussa ei rakennusliikkeillä tapahdu muuta liikettä kun kesäpojat siivoaa pihoja. Tuleehan tuolla vauhdilla hyvä homepommi kun lattiat ei edes ehdi kunnolla kuivaa. Ja jos rakennusliikeellä teettää talon alusta loppuun niin ei taida 500000€ riittää. Että turha kommentoida ihan wannabee arvuuttelulla. Totuus on vaan niin erilainen kun paperille piirretty.
Tumpelolle totuus on erilainen kuin paperille piirretty.
Jos ei osaa suunnitella, laskea, johtaa, valvoa ja rakentaa, totuus on erilainen. Eli kannattaa antaa rakentaminen sen osaaville.
900€ lämmityskulut, mutta entäs ne laitteet - ilmaisetko?
Meillä on 1800€ kaikki sähkö ja ei ole velkaa mistään enää.
Kunkahan monta omakotitalon rakennusprojektia vuodessa suomessakin kaatuu mahdottomaan aikatauluun. Rakennusliikkeilläkin järkijään kaikki projektit myöhässä. Nykyään aikataulut on ihan maksimisuorituksella laskettu. Yksikin vastoinkäyminen tai vaikka ammattimiehen sairasloma niin aikataulu kusee. Sitten hutkitaan sinne päin ja lopputulos on mitä on. 7kk on liian lyhyt aika rakentaa ok-talo. Elementeistä voi onnistua ei pitkästä tavarasta. Harkkotaloista puhumattakaan.
Meillä nousi hirsitalo vuonna 2006 4kk aikana välillä touko - elokuu, mutta olikin kuiva ja lämmin intiaanikesä. Mahtaa tuo yksi hötky tehdä hometalon.
Hirsitalon uskaltaa vähän nopeamminkin rakentaa.
Lämmityskulut ja kaikki sähkö muuten meillä 1500€/v. Suora sähkö lattiakaapeleilla ja leivinuuni keskellä taloa. Hyvä valinta näillä ilmoilla!
Sinähän valehtelet. Ei nuo väitteesi ole totta. Nuo on vain sinun tyhmiä ajatuksia- olisit jättänyt kirjoittamatta, kun ei kerta ole mitään järkevää sanottavaa.
Kyllä kesälläkin rakennetaan ihan täysillä. Meillä on kahden miehen firma ja ensi kesänäkin tehdään yksi talo kokonaan ja yhdet pohjat vielä syksyllä yhtä talopakettia varten talveksi. Syksyllä ja talvella sitten lomaillaan jos keritään. Viikko ainakin hirvijahtiin ja lapsen hiihtolomaviikolla etelään uimaan.
Ja lattioiden kuivumisajaksi on kyllä tekemistä, ei se ole ongelma.
Ei ne tietenkään ilmaiset ole, mutta ei niistä velkaakaan ole. Ja kesällä 2015 eli 4,5 vuodessa hankinnasta ovat itsensä maksaneet takaisin.
viva las vegas, meillä meni 160m2 talossa öljyä viimetalvena 1200L ja nyt syyskuu24 päivä noin 3kk mennyt 300L tähän mennessä. eli lauhat talvet helpottaa kaikkia lämmitysmuotoja yhtä a samalla kaavalla :) se siitä takasinmaksuajastasi :)
totta nuo tuossa alempana puhuu, viimekesänä valetut ja valitettavasti pinnoitetut laatat eivät kerinneet ainakaan eteläsuomessa kuivua riittävästi, saas nähdä onko parin vuoden päästä lisää astmaatikkoja.. itselle en ainakkaan tuollaista huolisi.
satamillisen laatan PITÄÄ kuivua 3-4kk ja mieluiten talvella, kesällä saa käyttää kuivureita ja puhaltimia aika pitkään.
Joo, ja öljyn hintakin on jatkuvasti laskusuunnassa. Ei aikaakaan kun se taas maksaa enää vain 0,61 €/litra kuten keväällä 2007.
Eli hyvin kerkeää kesässä rakentamaan. 6-7cm laattoja tehdään nykyään ja 2kk kuivattelu riittää. Kosteusmittari on lahjomaton.
Juu olen kanssa alalla mutta siellä suorittaja puolella en siellä teettäjä puolella. Ja nuo ajatukset on ihan käytännöstä koottuja. Firman johtajille ja pikkupomoille nuo hommat on aina nopeita ja helppoja. Toki saa sellaista betoniakin mikä kuivaa alle kk pinnoitus kuntoon. Ja se 7kk menee todella nopeasti, vaikka painaa ihan täysillä. Niin kun eräässä laulussakin sanottiin..
Ja ei tuohon 6cm mahdu kaikki, 8cm tekee jo tiukkaa saada verkot, lämmitysputket ja sähkömiehetkin lykkää sinne omia putkiansa. 10cm on sellainen raja millä jotenkin onnistuu tuo kaikki. Niin ja tämä nyt oli vaan työnsuorittajan näkemys. On niin paljon helpompi saada ne putket paperilla siihen laattaan kun työmaalla käytännössä. Voihan sitä vaikka laskea... Koroke 30mm, verkko 6mm (usein 4 päällekkäin) n. 24mm ja lattialämmitysputki 20mm ja sitten olisi hyvä saada betonia päälle 20mm vähintään. Paljonkos tuli OHOH 94mm !!!! Ja tuossa sähkö ja putkimiesten pitää saada kaikki tavaransa sen verkon alle joka on työmaaoloissa joskus aika kova vääntö. Näin se vaan on erilaista työmaalla kun paperilla.
Se on vihoviimeinen suunnitteluvirhe laittaa valuun mitään muuta kuin koroke, verkot, lattialämmitysputket ja siihen 20mm päälle eli tuo 6-7cm on toimiva. Eli ei ole suorittajan moka vaan suunnittelijan! Eli tilaajan joka hyväksyy suunnittelijoiden rahastusperiaatteen!
24 mm verkkoja päällekkäin ja koroke putki 50 mm...joo varmaan olet rakentaja..
Mittaa ihan piruuttaan kuinka paksu on 6mm verkko ja laita niitä 4 päällekkäin ja mittaa uudelleen. Pakkohan noita on päällekkäin laittaa kun määräykset vaativat limitystä. Itse et ole varmaan edes verkkoa nähnyt muuta kun nettikaupan kuvissa. Ja 30mm verkonkoroke on 30mm ja 20mm putki 20mm. Ne mitat tuskin vähenee vaikka kuinka mittaa. Verkkoja asettelemalla tai sitomalla harjateräksen pätkillä yhteen saadaan hiukan lisätilaa muille. Mutta on meinaa saatanan kova homma isommissa lattioissa. On kokemusta puolen hehtaarin lattian "puikottamisesta" Tuskin tarvitsee keskustella enempää asiasta.
Niin ja laske uudelleen noitten läpimitat ja sano paljonko sait tulokseksi. Jo pelkkä koroke on väh. 25mm, verkko 12mm, lämmitys putki 20mm ja 20mm suojabetonia. Putkivalmistajat antavat asennussyvyydeksi 30-40mm. 80mm on lattioita tehty. Onnistuu huolellisella työllä ja matalilla korokkeilla. Mutta yleiseksi käytännöksi on tullut tuo 100mm. Onpa joskus käynyt niinkin että on tehty lattia kuvien ja siinä olevien mittojen mukaan ja lattialämmitysputket tuli vilkkumaan pintaan. Sen jälkeen suunnittelija nosti 2cm lattian paksuutta, 80mm-100mm. No nämähän on vaan tyhmän rakennusmiehen lukemia, suunnittelijat on aina niin paljon lukeneempia ja viisaampi. Ne saavat 60mm mahtumaan niin paljon tavaraa että ihmetyttää.
Kaikille arvostelijoille voisin antaa pähkinän purtavaksi. Nykyään käytetään lattian eristeen alla kapilaarikatkoa joka on raekooltaan 8-16mm. Haluaisin nähdä sen työmiehen joka tekee tuosta materiaalista peilipintaa oikeaan korkoon millilleen että lattian pohja on koko 200m2 alueelta ihan tasainen ennen eristeen asennusta. Jokainen joka on tuosta lattian pohjaa tehnyt tietää mistä kirjoitin. Se on sitten eriasia jos valetaan ontelon päälle.
Jos tuohon tulee vähänkin heittoja ylöspäin niin suunnittelijan tarpeet ei sovikkaan lattiaan, sen takia nuo pohjat tehdää yleensä alas n. 2cm ihan vaan varmuuden vuoksi. Ja tämä on ihan yleinen käytäntö. Eipä taida olla suomessa yhtään maanvaraista laattaa johon olisi mennyt vaan se laskettu määrä betonia. Sitä ei vaan kaikille amatööreille kerrota.
Taas kerran eksytään aiheesta. Mitähän hirvijahdit ja etelän uimiset kuuluvat maalämmön kannattavuuteen? Entäs talon rakentamisen aikataulut?
Maksaneet takaisin. Mihin verrattuna?
Mikä on talon koko, paljonko sähkön ja veden kulutus? Alle 220 neliön (huoneistoalaa) talossa maalämpö ei maksa itseään takaisin järjestelmän teknisen käyttöiän aikana eli takaisinmaksuaika on pitempi.
No pitäiskö joka ketjun olla inttämistä yhaara vastaan muu maailma?
Ml kannattavuus on tapauskohtaista vaikka yhaara julistaa sen maksavan 40000 ja olevan kannattamaton kaikissa maailman kohteista.
Kerropa miten tuollaisessa idiootin aloituksessa pitäisi kestää? Miten siinä voisi pysyä?
Hienoa lukea kun ihmiset ei osaa yksinkertaista laskua suorittaa. Voin kokemuksesta sanoa että 6cm paksuja maavaraisia lattioita ei suomessa tehdä. Ja tuskin ontelonkaan päälle niin uhuita. 8cm on se lukema mistä lähdetään. Ja kyllä se 99% päätyy tuohon 10cm eli 100mm. 6mm verkko on jo yksistään 12mm paksu. Ja koroke ja putki yhteensä minimissä 45mm. Käytäntö on vaan niin erilainen kun se leikkauskuva yhdestä kohtaa. Ja se kohtahan ei ole siitä missä verkot on päälekkäin ja muutenkin ahdasta. Kerron miksi koska siinä kohtaa lattian valun paksuus ei voi olla 6cm. Kun ne ei siihen mahdu edes suunnittelijan paperilla. Ja yleesä noissa kuvissa verkko on piirretty keskelle laattaa. Eli yläpuolella olisi tilaa vaan 30mm ja putki on jo 20mm. Samaa mieltä "päivän homman" kanssa tästä asiasta. Ja me taidetaankin olla ainoat jotka lattian pohjia ovat käytännössä tehneet.
Mihin sitten ajattelit lattiatermostaatien putket laittaa???? Ja 6-7cm ei todellakaan ole maavaraisessa toimiva, edes noilla sinun luettelemilla värkeillä. Laskes nyt ihan oikeasti ihan paperille.
Verkot on museokamaa, me olemme jo useita vuosia käyttäneet kuitubetonia. En näe verkoituksessa mitään hyötyä, täysin turha ja aikaa vievä työvaihe. Lattialämmitysputketkin on mukavampi levitellä kun ei tarvitse kompuroida verkoissa.
Vaikka niin mutta 6cm lattioita ei maavaraiseen alapohjaan valeta. 8cm on jo minimipaksuus. Sen voi vaikka jokainen tarkistaa omista piirustuksistaan. Oli sitten kuitua tai verkolla raudoitettua. Koskaan en ole 6cm lattiaa uusissa maanvaraisissa nähnyt ja olen kuitenkin useamman neliön oikeaan korkoon tasannut, jyrännyt, eristänyt ja raudoittanut. Joskus lämmitysputkiakin laittanut. Viimeksi sidoin 1300m putkea verkkoon kiinni. Ontelon päälle tehdyt on sitten oma lukunsa. Mutta niitä harvemmin ok-taloihin tulee. Eipä muuta hyviä rakennuskelejä vaan.
ILP-harkinnoissa muistettava, että huoneiston sisäovet sitten ovat turhia.
Lämmönjakautumisen edes auttavaksi takaamiseksi ilman päästävä kiertämään
(Onneksi puhutaan uusista taloista. Vanhoissa vuotavissa harakanpesissä sisäovet oltava tiukasti kiinni jottei vuotoilmat esteettömästi liiku talon päästä päähän)
Uuteen mlp on kyllä omituinen ratkaisu, jos siis yrittää perustella taloudellisesti. n.150m2 talo kuluttaa lämmitykseen sen max 5000kWh/v. Toki mlp hinnat tulee alaspäin ja jos onnistuu tinkimään pumpun alle 3000€, siihen maapiiri (1000€) ja asennus kaupanpäälle, niin sitten alkaa olee kannattavuuden rajoilla?
Ei se maalämmitys kannata millään näillä keleillä.
Anti mlp hienoja laskelmia.
Juu, pumppujen kamalat kiskurihinnat tulee hitaasti alas, toisaalta niin lämmityskulutuksetkin tulee alas nyt kun rakennusten laatuun on alettu vihdoin panostaa!
Onko eristeiden loputon lisääminen yhtä kuin rakennuksen laatu? Asumisen laatuun ei ilmeisesti panosteta kun käyttövettä ei tarvita laisinkaan, eikä toinen lämmitysjärjestelmäkään maksa mitään...
Liika eristäminen pilaa ilman, mutta toisaalta se on egologista.
Eristeiden määrää tärkeämpää on tiiveys ja toimiva rakenne sekä mm. rakennuksen ilmansuunnat. Eristeiden loputon lisääminen ei ole siis laatua.
Käyttöveden oletettu määrä vaikuttaa enemmän kuin lämmitykseen kuluva energia.
Nyt en ymmärrä,kuinka voi hyvin eristetyssä lattia lämmitys talossa olla lattiat kylmät?
Entä jos ei lämmitetä lattioden kautta vaan vaikka pattereilla samaa taloa?
Onko sitten lattiat lämpimät?
Kannattaa muuten kokeilla vaikka irtopattereilla tota juttua..
On ollut samanlaisia kirjoituksia muiltakin.
Nyt ei kyllä mene kaaliin tuo,luulisi että se vähäinenkin lämpö joka tarvitaan ja tuotetaan lattian kautta ei aiheuta kyseisiä tuntemuksia??
Olisko näin että, kun asunto on hyvin eristetty ja lämmön taltenotto hyvällä hyötysuhteella hoidettu ja vielä asukkaat ja tekniikka tuottaa ns. Hukkalämpöä on lämmityksen tarve leudoilla keleillä niin pientä, että lattian lämpötilaa ei juuri voi nostaa huoneilmaa korkeammaksi. Muutoin tulisi liian kuuma. Näin ollen lattia tuntuu jalan alla kylmältä jos on vain huoneilman luokkaa lämpötila. Olisiko näin että lattia tuntuu jalalle lämpimältä ollessaan lähellä 37 astetta? Näin vois olla...
No ainakin tässä lattialämmitystalossa 22 asteen huoneilmalle riittää tämmösillä nollakeleillä vallan hyvin 22-23 asteinen kiertovesi lattiaan ja sitäkin termostaatit vielä pätkivät. Puulattian kanssa olis varmasti ihan eri juttu, mutta kyllä 22-asteinen laattalattia tuntuu jalan alla aika vilpoiselta. Kovilla pakkasilla kun kiertovesi nousee 30 asteeseen, alkaa lattiakin tuntua miellyttävän lämpimältä.
Totta kai ne lattiat lämpimämmät ovat kuin patteritalossa, mutta nimenomaan tällaisilla rospuuttokeleillä lattiat tuntuvat kylmiltä. Jos vääntää lattiaan lisää lämpöä, nousee huoneilman lämpötila liian korkeaksi.
Johtopäätös tästä "lattiat kylmiä" keskustelusta on tietysti se, että laatta on Suomen olosuhteissa väärä materiaali asuinhuoneen lattiaan. Yksinkertaista!
meillä ns. passiivitalokriteerit täyttävän talon lattiassa kiertää nollakeleillä 24 asteinen vesi. Kierto toteutettu niin, että laattalattioissa kiertää paremmin kuin lankkulattioissa. Eri tilojen lämpötilat pysyvät 1-1,5 asteen vaihteluvälillä. Lattialämmityksen suunnittelu ja säätö on tärkeitä hommia, niitä ei saa siihen hinnat alkaen toteutukseen.
Tänä vuonna fortumin piuhaa pitkin tulee alle 12000kWh, ei tulisijaa, ei lämpöpumppuja, muutama keräin katolla. Neliöitä 173, 140m3 vettä ja 3hlö.
Kylmien talvien ongelmat olleet liian lämpimän lattian kanssa -30 pakkasilla. Jalat hikoilivat ja se on todella inhottavaa, tapahtuu kun laatta on yli 26,5 asteinen.
No jos meillä laittaa kiertoveden 24 asteeseen tällä kelillä, vetää kaikki termostaatit kiinni, kun jatkuvalla kierrolla oleva eteisen lattia sekä kosteiden tilojen lattiat lämmittävät kaikki termostaattien takanakin olevat tilat. Meillä kun on ihan kaikki lattiat laattaa, niin sitten vasta lattiat kylmiltä tuntuvatkin. Kokemusta on, kun talon edellisen omistajan jäljiltä säädöt oli päin persettä ja aika kauan sai haeskella sopivia käyriä.
Lattialämmityksen suunnittelu on tärkeää, se kun epäonnistuu, niin tulee noita rokkavan kiven ongelmia. Kivilattia on uusissa taloissa (energiatehokkaissa) todella haasteellinen suunniteltava.
Pojallani on talossaan lattiassa sähköpiuhat ja lopputulema on se että en jaksa olla siellä paria tuntia enempää, on kuin pullossa vaikka walloksi veivaa koko ajan ja aina kun kysyn on kuulemma lämmöt pois lattioista suurinpiirtein.
tiä sitten mistä se liikalämpö tulee.
lämmittämätn kivi on surkea jalalle.
ja sit kun lämmitetään mukavaksi, on pirtti 26 asteinen ja väki huohottaa.
kivi ei sovi suomalaiseen lattiaan kunnolla edes pesutiloissa. Tais itten paksu muovi alle ja siihen laattalattia jos se nyt on jokin ihmeellinen onnenlähde.
Kivi on huono nykyajan taloissa! Jotkut väittävät, että toimisi mutta sellaiseen en ole törmännyt. On joko kylmän tuntuinen tai sitten hikoo jalat, molemmat inhottavan tuntuisia.
Ja oliko täällä vielä, niitä sähkön hinnan laskuun uskovia. Öljyn hinta taitaa olla laskusuunnassa, mutta se kuittaantuu verojen nostolla.
spotit taitaa olla 30€/MWh tuntumassa
raskas teollisuus lopettelee toimintaansa Suomessa
uusi ydinvoimala valmistuu kohta
tuulivoimasta on pohjoismaissa ylitarjontaa ajoittain
Tässä taas yksi suoli24 asiantuntija antaa ammattilaisen lausunnon suomen teollisuudesta ja ydinvoimaloitten aikatauluista. Minäkin yritän samaa vaikka en tiedä asioista mitään.
Mikä vitun raskasteollisuus... ja pian työvoima on suomessa halvempaa kun muualla euroopassa. Kiitos tästä nykyiselle politiikalle ja sen ajamalle matalapalkka työlle. Kokoomus on vaan hieno puolue, pienen ihmisen asialla. Kyllä herää kiinnostus keski-euroopassa teettää täällä työtä.
Ydinvoimalan valmistumisesta sen verran että montako vuotta se on myöhässä ja paljonko se on tullut maksamaan. Tuo loppusumma kyllä sitten liitetään siihen sähkönhintaan joskus aikanaan.
Joo tuulivoimaa on tullut hetkittäin loppuvuodesta liikaa. Ja se tuulivoima on myös tuottanut bioenergiaakin joka puolella suomea. Tuskin kukaan osaa laskea sitä bioenergian määrää vaikka MWh.
"tuulivoimasta on pohjoismaissa ylitarjontaa ajoittain"
Koska, siis minä päivänä pohjoismaiden tuulisähkö on tuottanut enemmän kuin sen hetkinen pohjoismaiden koko kulutus? Heh heh heh.
625 euroa oli vuoden 2013 lämmityskulut Eteläpohjanmaalla sijaitsevassa 200 neliöisessa, v. 1992 valmistuneessa OK-talossa.
V. 2012 vastaava kulu oli 650 euroa.
Maalämpö maksaa itsensä 4 vuodessa takaisin, siihen menee enää vajaa 2 vuotta.
laskeppa uudestaan,maalämpö maksaa noin 13tuhattaeuroa,miten se 4-vuodessa maksaa itsensä
Jos maalämpö maksaaa 13 000€ ja sähkäkattila asennettuna 3000 € erotus 10 000€. Lämmityskustannukset sähköllä ehkä 3000€/vuosi maalämmöllä 1000€. Siitä se melkein tulee. Nuo luvut on kyllä omasta päästä mutta varmasti aika lähelle totuutta.
On kyllä muitakin vaihtoehtoja (esim:pelletti) kun nuo kaksi ääripäätä. Uudessa hyvin eristetyssä talossa voisi suoransäkölämmityksen kanssa olla poistoilmalämpöpumppu tai aurinkolämpö, joka vähentäisi sähkön kulutusta reilusti.
Tuulivoima on siitä ongelmallinen, että sen rinnalla on oltava täyteen kapasiteettiin kykenevä muu laitteisto. Tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista tuotantokoneistoa tuulisähkön määrään suhteutettuna. Tuulivoiman käyttöön ottaminen tarkoittaa muun koneiston alasajoa ja myöhempää nostamista tuotannoksi. Tässä menetetään paljon hyötysuhdetta, eikä henkilöstökään kuluina poistu, vaikka kuinka tuulisi. Lopulta tuulisähkö on tuulisaastetta, jota kukaan ei tarvitse tuulisina päivinä. Tämä sillä tuuleehan kaikkialla, joten näin asiaa tarkastellen, tuulivoimaa on tiettyinä hetkinä liikaa.
Fortumin valpas antoi tuloksen vuodesta -13.
Talo lämmintätilaa 259m2, kokonais ala yli 300m2.
Lämpimässä tilassa noin 4m korkeutta.
Valaistus ledeillä ja pienloistelampuilla. Sähkösauna, poreamme, varaava muurattutakka (tiileistä).
Koneellinen ilmanvaihto, mlp ja ilp. Ilp:tä käytetty jähdytykseen/lämmitykseen.
Vedenkulutus vuositasolla 180m3, kunnallinen. Astianpesukone,pyykinpesukone ja kuivausrumpu.
Kannettava- ja pöytäkone.
Satelliitti normaaleja tv.tä 4.
Valppaan kulutustulos 111000kwh/vuosi.
Ei mulla muuta