Tasa-arvoa ?

Päivän hyysärissä ( HS) ruodittiin Ps:n kansanedustajan Tom Packalenin ehdotusta asuinalueiden pisteytyksestä. Idea sai oikeutetun täystyrmäyksen.
Mielenkiintoinen sivujuonne oli Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professorin Martin Scheinen tulkinta miksi malli on tuomittava:
"...Ratkaisevaa on lopputulos. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimien ratkaisujen perusteella on selvää, että neutraaleilla perusteilla tehtävä ihmisten erottelu on kiellettyä, jos se johtaa t o s i a s i a s s a ihmisten syrjivään erotteluun toisistaan"

Mikä olisi kanta siihen että ruotsinkieliset pääsevät opiskelemman yliopistoihin helpommin vain kielensä vuoksi ?
Yleinen patenttivastaus on suruilla ollut että pääsee suomenkielinenkin opiskelemaan ruotsiksi, ei ruotsinkielisiä kiintiöitä ole "korvamerkitty" vain äidinkieleltään ruotsinkielisille. Kuitenkin lopputulos on, että suomenkielisiä t o s i a s i a s s a syrjitään jos he eivät ole samalla ( helpolla) viivalla äidinkielensä vuoksi.

Martin - pojun mukaan tämä on varmaan OK, koska hän on ruotsinkielinen.....
1772
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Lapsenomainen p.ersu luulee, että yliopistoihin valitaan opiskelijat äidinkielen perusteella. Yliopistoilla on oikeus määritellä valintakriteerit. Jos menee opiskelemaan mitä alaa tahansa valintakriteerit kyllä kerrotaan. Kerrotaan mistä kouluaineista pitää ollaa arvosanat ja moniin oppilaitoksiin on lisäksi pääsykokeet. Luonnollista on, että kieliperustaisissa oppilaitoksissa joudutaan osoittamaan kielitaito ja se koskee kaikkia yliopistoja. Ei voi antaa opetusta, jos kommunikaatio ei toimi. Suomenkielisen on annettava näyttö ruotsin kielen taidosta, jos haluaa ruotsinkieliseen yliopistoon. Onko sekin p.ersun mielestä liikaa vaadittu, kun ruotsin kieli on vielä kaikille pakollinen oppiaine.

Äänestä
  • Mitä ihmettä sinä valehtelet! Väitätkö TOSIAAN, että yliopistoissa ei ole kielikiintiötä?

    Äänestä

  • Haloo! kirjoitti:

    Mitä ihmettä sinä valehtelet! Väitätkö TOSIAAN, että yliopistoissa ei ole kielikiintiötä?

    En ole hän, mutta kyllä noin tosiaan on. Kaikki ruotsin kieltä taitavat voivat hakea. Äidinkielen ei tarvitse olla ruotsi. Jos on riittävän hyvät yo-paperit, et tarvitse edes mennä kielikokeeseen.

    Äänestä

  • Kyllä vaan kirjoitti:

    En ole hän, mutta kyllä noin tosiaan on. Kaikki ruotsin kieltä taitavat voivat hakea. Äidinkielen ei tarvitse olla ruotsi. Jos on riittävän hyvät yo-paperit, et tarvitse edes mennä kielikokeeseen.

    Siis tuo riittävän hyvä yo-paperi koski Hankenia. Muita en ole tarkistanut.

    Äänestä

  • Sitaatti:
    "Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

    Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.

    Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään."

    Näin oli tilanne syksyllä 2011.
    Ei kannata kinastella onko ruotsinkielisiä kiintiöitä vai ei, koska niitä on.
    "Liikaako vaadittu" voisi kommentoida onko hänestä oikein kielen perusteella diskriminointi ja sen selittäminen koko Suomen "kaksikielisyydellä" OK?

    Äänestä

  • Kyllä vaan kirjoitti:

    En ole hän, mutta kyllä noin tosiaan on. Kaikki ruotsin kieltä taitavat voivat hakea. Äidinkielen ei tarvitse olla ruotsi. Jos on riittävän hyvät yo-paperit, et tarvitse edes mennä kielikokeeseen.

    Et ymmärtänyt "Kyllä vaan" asian pointtia.
    Ihmiset asetetaan lähtökohtaisesti eri asemaan äidinkielen perusteella.
    Voisihan olla pienemmät pistemäärät ja kiintiöt vaikka mustahiuksisille, "kyllä ihmiset voivat värjätä hiuksesnsa"
    Onnistuisiko tuo syrjintä kielen perusteella Ruotsissa tai Norjassa ?

    Äänestä

  • p.ersu kirjoitti:

    Sitaatti:
    "Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

    Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.

    Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään."

    Näin oli tilanne syksyllä 2011.
    Ei kannata kinastella onko ruotsinkielisiä kiintiöitä vai ei, koska niitä on.
    "Liikaako vaadittu" voisi kommentoida onko hänestä oikein kielen perusteella diskriminointi ja sen selittäminen koko Suomen "kaksikielisyydellä" OK?

    2012 tilanne näytti olevan päinvastainen. Suomen kieltä taitavat pääsivät opiskelemaan oikeustiedettä alemmilla pisteillä kuin ruotsin kieltä taitavat.
    Mikäs tässä nyt oli se ongelma?

    Äänestä

  • Opiskelutopiskeltu kirjoitti:

    Et ymmärtänyt "Kyllä vaan" asian pointtia.
    Ihmiset asetetaan lähtökohtaisesti eri asemaan äidinkielen perusteella.
    Voisihan olla pienemmät pistemäärät ja kiintiöt vaikka mustahiuksisille, "kyllä ihmiset voivat värjätä hiuksesnsa"
    Onnistuisiko tuo syrjintä kielen perusteella Ruotsissa tai Norjassa ?

    Jos sinun mielestäsi tarvitaan mustahiuksia juristeja, niin ajattelutapasi olisi looginen.

    Äänestä

  • Kyllä vaan kirjoitti:

    Jos sinun mielestäsi tarvitaan mustahiuksia juristeja, niin ajattelutapasi olisi looginen.

    "Kyllä vaan"

    Osuit asian ytimeen, ehkä huomaamattasi. Koko järjestelmä jossa koko Suomi on "kaksikielinen" on vain äidinkieleltään ruotsinkielisille räätälöity etuilujärjestelmä. Emme tarvitsisi ruotsinkielisiä juristeja, lääkäreitä ym. Näin paljon jos Suomi olisi yksikielinen maa ( kuten voisi olettaa kielenpuhujien määrän perusteella). Tietysti jos tarkoitus on muuttaa kieliryhmien tilanne 50%/50% ymmärrän tämän nykyisen politiikan, mutta en ikinä hyväksy sitä.

    Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet suomenkielisissä kunnissa turvataan parhaiten niin että nämä opettelevat suomenkielen hyvin.
    Näinhän tekevät muutkin vieraskieliset jos muuttavat esim. Joensuuhun.

    Äänestä

  • Kyllä vaan kirjoitti:

    2012 tilanne näytti olevan päinvastainen. Suomen kieltä taitavat pääsivät opiskelemaan oikeustiedettä alemmilla pisteillä kuin ruotsin kieltä taitavat.
    Mikäs tässä nyt oli se ongelma?

    "Kyllä vaan"

    Olisiko niin että tilanne on taas toinen 2014.

    Ruotsinkielisiä juristeja on liikaa, 25% kaikista. Älä siis saivartele.

    Äänestä

Joensuuhun saatiin 2014 alkaen oikeustieteellisen 40 uutta suomenkielistä aloituspaikkaa.

Äänestä
  • Tässä vielä entisen opetusministerin Jukka Gustafssonin mietteitä 1.10. 2012:

    "Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.

    Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa."

    Reilun viikon päästä Gustafsson perui täysin puheensa, koska häntä oli hieman "opastettu" svedu-mafian toimesta ja hän joutui eroamaan toukokuussa 2013 koska ei nauttinut enää ruotsinkielisten luottamusta.
    Poliittinen ruumis.

    Äänestä

  • p.ersu kirjoitti:

    Tässä vielä entisen opetusministerin Jukka Gustafssonin mietteitä 1.10. 2012:

    "Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.

    Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa."

    Reilun viikon päästä Gustafsson perui täysin puheensa, koska häntä oli hieman "opastettu" svedu-mafian toimesta ja hän joutui eroamaan toukokuussa 2013 koska ei nauttinut enää ruotsinkielisten luottamusta.
    Poliittinen ruumis.

    Jos opiskelemaan pääsyn edellytykseksi laitettaisiin tietty äidinkieli, se olisi kaiketi syrjintää. Mutta näin ei ole. Kun porukka hakee englanninkielisiin koulutusohjelmiin tai suomenkielisiin, niin kielitaito tarkistetaan, mitä siitä opiskelusta kovin puutteellisella kielitaidolla tulisi. Mutta ehdoksi ei tietenkään saa laittaa sitä, että äidinkielen olisi oltava englanti tai suomi.

    Äänestä

  • p.ersu kirjoitti:

    Tässä vielä entisen opetusministerin Jukka Gustafssonin mietteitä 1.10. 2012:

    "Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.

    Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa."

    Reilun viikon päästä Gustafsson perui täysin puheensa, koska häntä oli hieman "opastettu" svedu-mafian toimesta ja hän joutui eroamaan toukokuussa 2013 koska ei nauttinut enää ruotsinkielisten luottamusta.
    Poliittinen ruumis.

    On väärin, että on kiintiöitä? Sekö se p.ersun kysymys olikin vai oliko se kysymys, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan vai mikä. Asiat tuntuvat sekoittuvan p.ersun päässä. Kiintiöt ovat sitä varten, että lääkäri- ja lakimieskunnasa on syytä olla ruotsinkielisiäkin. Et ole tuonut esille, sitä kuinka monta ei olisi päässyt opiskelemaan ilman kiintiöitä. Kiintiöt koskevat tosi vähäistä määrää opiskelupaikkoja. Ruotsinkielisiin yliopistoihin ei ole kiintiöitä ja niihin pääsee suomenkieliset, jos vain täyttävät osaamiskriteerit. Kaikkiin ruotsinkielisiin koulutuspaikkoihin on suomenkielisillä täydet oikeudet eikä sinne valita äidinkielen perusteella. Valintapisterajat eri oppilaitoksiin riippuvat hakijoitten määrästä, koulun sijainnista ja opintoalasta. Osittain omaa hölmöyttä, jos ei viitsi hakeutua ruotsinkielisiin oppilaitoksiin; ruotsinkieli ei ole ylivoimaisen vaikeaa mutta p.ersu osaltaan pilaa tämänkin mahdollisuuden monelta nuorelta niinkuin sukulaistytöltään.

    Äänestä

  • Monta mieltä kirjoitti:

    On väärin, että on kiintiöitä? Sekö se p.ersun kysymys olikin vai oliko se kysymys, että ruotsinkieliset pääsevät helpommin opiskelemaan vai mikä. Asiat tuntuvat sekoittuvan p.ersun päässä. Kiintiöt ovat sitä varten, että lääkäri- ja lakimieskunnasa on syytä olla ruotsinkielisiäkin. Et ole tuonut esille, sitä kuinka monta ei olisi päässyt opiskelemaan ilman kiintiöitä. Kiintiöt koskevat tosi vähäistä määrää opiskelupaikkoja. Ruotsinkielisiin yliopistoihin ei ole kiintiöitä ja niihin pääsee suomenkieliset, jos vain täyttävät osaamiskriteerit. Kaikkiin ruotsinkielisiin koulutuspaikkoihin on suomenkielisillä täydet oikeudet eikä sinne valita äidinkielen perusteella. Valintapisterajat eri oppilaitoksiin riippuvat hakijoitten määrästä, koulun sijainnista ja opintoalasta. Osittain omaa hölmöyttä, jos ei viitsi hakeutua ruotsinkielisiin oppilaitoksiin; ruotsinkieli ei ole ylivoimaisen vaikeaa mutta p.ersu osaltaan pilaa tämänkin mahdollisuuden monelta nuorelta niinkuin sukulaistytöltään.

    "Monta mieltä"
    Asiat sekoittuvat vain omassa päässäsi. Kiintiöt ovat tässä tapauksessa väärin koska ne tosiasiassa luovat epätasa-arvoisen tilanteen.
    Jos suomenkielinen haluaa päästä opiskelemaan pienemmillä pistemäärillä, hänen on ensin opiskeltava kunnolla hänelle vieras kieli. Tulee mieleen 1850 luku.....
    Suomen ruotsinkieliset ovat lähes täysin nykyään kaksikielisiä, joten heidän tilanteensa on tältäkin osalta erilainen.(Normaali tilanne vähemmistölle).
    Hyväksyn kiintiöt ja erityiskohtelun lapsille, vanhuksille, vammaisille, mutta en mitään kiintiöitä rodun, kielen ym. Sellaisen perusteella.
    Onko ruotsinkieli vamma ?
    Kysymys ei ole siitä, kuinka monelta on opiskelupaikka mennyt ohi tai siitä kuinka vaikea tai helppo ruotsinkieli on.
    Kysymys on suomenkielisten ihmisoikeutta ja tasavertaisuutta loukkaavasta toiminnasta. Periaatteesta.
    Tällä järjestelmällä pysyvät ruotsinkielisten heikommatkin vesat kiinni opiskelumahdollisuuksista akateemisiin ammatteihin.
    Tämä etuilujärjestelmä heikentää Suomen kilpailukykyä, koska osa lahjakkaista suomenkielisistä syrjäytyy muihin töihin ( palvelualoille?)

    Olen varma että täälläkin nykyistä järjestelmää puolustavat muuttaisivat äkkiä mielipiteensä jos samaa etua olisi tarjolla suomenkielelle Ruotsissa tai jos maamme kieliryhmien suhteet olisivat toisinpäin.

    Äänestä

  • Täällä esitetään, että suomenkielinen olisi koulutuksen suhteen jotenkin paitsiossa. Suomessa 20 yliopistoa lisäkeskuksineen. Niistä on vain kaksi pientä selkeästi ruotsinkielisiä. Ikäluokasta menee suhteessa vähän enemmän ruotsinkielisiä opiskelemaan yliopistoihin kuin suomenkielisiä. Ammattitutkinnoissa tilanne on päinvastainen. Ammattitukinnon suorittaneilla on jo suurelta osin paremmat palkat kuin yliopistotutkinnon suorittaneista. Vain todella harvat yliopistotutkinnon suorittaneista pääsevät ns, hyvälle johtajan palkkatasolle. Akateeminen koulutusinnokkuus johtuu suurelta osin perhetaustoita eikä sillä ole tänä päivänä erityisemmin statusarvoa. Suomessa koulutetaan liiaksi akateemisia ja liian vähän ammatti-ihmisiä joilla sitten onkin parempi kysyntä
    Esim. Sveitsissä akateemisen tutkinnon suorittaa tosiharva opiskelija. Ammattillinen koulutus on siellä todella arvostettua.

    Äänestä

Huomionarvoinen asia on sekin että Tom Packalen on suomenruotsalainen. Ehkä Packalenin missio on tuottaa persuille negatiivista huomiota? Olisiko Packalen RKP:n soluttama troijalainen kilpailevaan puolueeseen sillä persut ja RKP ovat olleet kovasti tukkanuottasilla. Ainakin RKP:tä tuntuu persut närästävän erityisen paljon.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


p.ersu kirjoitti:

Päivän hyysärissä ( HS) ruodittiin Ps:n kansanedustajan Tom Packalenin ehdotusta asuinalueiden pisteytyksestä. Idea sai oikeutetun täystyrmäyksen.
Mielenkiintoinen sivujuonne oli Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professorin Martin Scheinen tulkinta miksi malli on tuomittava:
"...Ratkaisevaa on lopputulos. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimien ratkaisujen perusteella on selvää, että neutraaleilla perusteilla tehtävä ihmisten erottelu on kiellettyä, jos se johtaa t o s i a s i a s s a ihmisten syrjivään erotteluun toisistaan"

Mikä olisi kanta siihen että ruotsinkieliset pääsevät opiskelemman yliopistoihin helpommin vain kielensä vuoksi ?
Yleinen patenttivastaus on suruilla ollut että pääsee suomenkielinenkin opiskelemaan ruotsiksi, ei ruotsinkielisiä kiintiöitä ole "korvamerkitty" vain äidinkieleltään ruotsinkielisille. Kuitenkin lopputulos on, että suomenkielisiä t o s i a s i a s s a syrjitään jos he eivät ole samalla ( helpolla) viivalla äidinkielensä vuoksi.

Martin - pojun mukaan tämä on varmaan OK, koska hän on ruotsinkielinen.....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu