Tilasin juuri uuden isopurjeen ensikaudeksi ja ajattelin laittaa veneeseni nyt myös barskat. Tässä yksilössä ei niitä ole aiemmin ollut, mutta muissa veneissä mulla on kyllä niitä ollut.
Aikaisemmin ne on olleet mastolta taljalle vaijeria ja taljassa sitten joku perus purjehdusköysi kokoluokkaa 8mm. Nyt ajattelin vetää mastosta saakka nykyaikaisemmalla materiaalilla. Siksi otsikon kysymys: Mistä materiaalista ne olisi järkevintä tehdä? Vene on Inferno 29 enkä kisaa sillä, ihan vaan hupia purjehdin. 6mm dyneema varmaan riittäisi muuten, mutta on ehkä liian ohutta käsitellä?
Aikaisemmin ne on olleet mastolta taljalle vaijeria ja taljassa sitten joku perus purjehdusköysi kokoluokkaa 8mm. Nyt ajattelin vetää mastosta saakka nykyaikaisemmalla materiaalilla. Siksi otsikon kysymys: Mistä materiaalista ne olisi järkevintä tehdä? Vene on Inferno 29 enkä kisaa sillä, ihan vaan hupia purjehdin. 6mm dyneema varmaan riittäisi muuten, mutta on ehkä liian ohutta käsitellä?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Taljan voit pitää nykyisellään, korvaat vain vaijerin 8 mm Dyneemalla.
En olisi ihan vakuuttunut, että Inferno 29:n rikiin kannattaa barduunoita laittaa, mutta sitähän et kysynyt.
Millaista barduunasysteemiä mietit, kun puhut dyneeman käsiteltävyydestä? Yleensähän itse barduunaa ei mitenkään käsitellä, ainoastaan sen lopussa olevaa taljaa. Se mastolta taljalle tuleva pätkä voi olla 5 mm kuoretonta dyneemaa (esim. Dynaone), 6 mm on jo aika varman päälle 29-jalkaiseen. Nuo kestävät enemmän kuin vastaava vaijeri, joten paksuudeksi voi huoletta valita saman kuin valitsisi vaijerille, kunhan huolehtii, ettei köysi kulu.
Taljaan riittäisi tietysti selvästi ohuempikin, mutta kuoreton dyneema ei ole sovelias vinssille eikä lukkoihin eli kuorellisena paksuuden pitää kuitenkin olla samat 5-6 mm tai jopa 8 mm, lukoista ja/tai vinsseistä riippuen.
Dyneema köysien murtulujuudet ovat varsin hulppeita. Hyvälaatuisen päälikuorettoman dyneema köyden murtulujuus on aavistuksen suurempi kuin saman paksuisen 1x19 lankaisen haponkestävän teräsvaijerin.
Kun mitoitetaan dyneemaa korvaamaan vaijeria, on syytä huomioida se, että vaijerin suositeltu maksimi käyttökuorma on 40-45% murtolujuudesta kun taas köysille harvemmin suositellaan yli 20% käyttökuormaa. Prässätyt vaijeripäätteet eivät heikennä vaijeria. Köysissä spleissit ja varsinkin solmut heikentävät murtolujuutta melkoisesti
Inferno 29:ssä etuvantti lienee 5 mm vaijeria, jota vastaisi siis 4mm barduunavaijeri. Yllä mainituilla arvoilla laskettuna 5mm dyneema on minimi hyvin tehdyillä spleissauksilla. 6 mm köydellä päät voinee tehdä solmuilla ja päästään samoihin käyttökuormiin vaijerin kanssa.
Joo, ajatuskatko... Hetken mietin barskojen tuomista suorina plokin kautta sille kolmannelle vinssiparille ja siitä lukoille. Mutta tulin järkiini ;) Talja viuluplokilla ja rapulukolla taitaa olla järkevin kuitenkin. Silloin voi tietysti voi laittaa eri materiaalia mastolta viuluplokille ja siihen taljaan siitä alas sitten paksumpaa, joka on miellyttävämpää käsitellä.
Kyllä toi vene kaipaa barskoja, erityisesti kakkosen keleissä... Ei voi vetää rikiä niin tiukalle, ettei etustaagi spoijaisi ja jenni pussittaisi tietyissä olosuhteissa. Barskat auttaa siihen. Mulla on tapana normaalisti pitää ne barskat sivuvanteissa kiinni ja ottaa käyttöön vasta sitten, kun niitä tarvitaan.
Onko dyneemalle muita järkeviä hankintapaikkoja kuin Marnela?
Parhaan trimmattavuuden barduunaan saat 2:1 taljalla ja vinssillä. Viuluplokeilla joissa on rapulukko saadaan aikaiseksi 4:1 talja, jossa on melkoisesti kitkaa eli barduunan kiristysvoima jää aika vaatimattomaksi käsin vedettäessä. Mikäli virittelet vinssisysteemin, jossa voimaa on reilusti käytössä, niin kannattaa varmistua siitä, että runkoon tuleva kiinnityspiste on tarpeeksi vahva.
Eikös Infernossa ole osatakila taaksepäin suunnatuilla saalingeilla? Barduunat kireälle vetämällä saat ylävantit löystymään ja maston sivusuuntainen tuenta löystyy. Tämän varmaan kyllä tiesitkin.
Juu, juuri sellainen se takila on. Barskoja kaipaan lähinnä kelissä, jossa keulalla on kakkosgenu ja iso on joko taytenä tai ekassa reivissä. Siinä kelissä ilman barskoja ajaessa keulastaagi spoijaa ja keulapurje alkaa pussittaa. Vaikka olen vetänyt vantit mittarin kanssa jopa vähän ylikireiksi. Jos leen puoleinen ylävantti noissa olosuhteissa löystyy, se ei haittaa. Purjeiden muoto ja toimivuus on tärkeintä.
Luuvartin vantista sitä kait yleensä varoitellaan... barduuna tukee sivuttaissuunnassa heikommin kuin saalingin kautta kulkeva ylävantti? Eli jos kiristät liikaa toppi alkaa taipua sivusuunnassa?
Jatkaisin Joakimin dyneemapohdiskelua hieman uudesta vinkkelistä. 5 mm KUORELLINEN dyneema voi murtolujuudeltaan olla 1200 kp ja 8mm jopa 3300kp. Vetolujuudet ovat sitä luokkaa, että plokit hajoavat paljon ennen. Riittävä murtolujuus kuorettomalla saavutetaan hyvin ohuilla köysillä. Sillon murtolujuuden vuoksi ison plokin kehrän ulkoväliin mahtuu ohut dyneema ja homma on pielessä. Minulle uusi ongelma on, että köysilukot kovassa vedossa pitävät kuoren mutta sisustan dyneema luistaa. Eli pito äkillisesti pettää köyden kuoriutuessa pilalle. Kuorettoman dyneeman pito on minusta ongelmallinen. Pinta tuntuu kovin liukkaalta. Jopa solmujen pito tuntuu huonolta. Eli onko kuorettoman dyneeman pidolle muuta ratkaisua kuin oma vinssi ja knaapi ilman vinssin vapauttajaa?
Barduunasta sen verran, että sain kaavailemani takastaagin poiston suunnittelun yhteydessä tiedon, että barduunan veto 38 ft veneessä ylittäisi 2000 kp ja kiinnityskohtaa peräpeilissä tulisi vahvistaa laminoimalla!
Kyllä minulla paalu- ja jalussolmut ovat pitäneet kuoritussa dyneemassa. Kaikki kiinteästi paikallaan olevat olen pleissannut, koska kuorettoman dyneeman pleissaus on todella helppoa.
Itse en käyttäisi kuoretonta dyneemaa lainkaan lukoissa ja vinsseillä, koska pito noilla on todella huono köyden lujuuteen nähden ja kulutussuojaa ei ole.
Plokeissa kuoritut dyneemat ovat toimineet ongelmitta, tosin tuollainen yhdistelmä minulla on vain takastaagissa, jossa on moninkertainen kaskadi kuorettomalla dyneemalla ennen viimeistä taljaa, jossa on ainoa kuorellinen köysi. Ensimmäinen kaskadi (no kukonjalka) on 5 mm dyneemalla ja 75 mm plokilla.
Tuossa Mikan barduunassahan ei olisi lainkaan kuoretonta dyneemaa plokeissa juoksevana ellei siinäkin käytä kaskadia, jonka säätövara tosin ei ehkä riitä barduunaan.
Tuo saamasi vetokuorma on mitoitusarvo, jonka perusteella valitaan myös vaijeri/köysi. 38-jalkaisessa barduuna tai hekki on tyypillissesti 6-7 mm vaijeria, jonka murtolujuus on 3-4 tn.
Osatakila. Ja barska ja keulastaagi ja ylävantti samassa pisteessä.
Ylävantti tukee sivusuunnassa ja barska kiristää keulastaagia....
Miksi luuvartin ylävantti olisi tuossa tilanteessa vaarassa?
Toppi taipuu liikaa vaan nyt, kun barskaa ei ole ja koittaa hekillä edes vähän saada sitä keulastaagia kiristettyä...
Barduunahan taivuttaa mastoa, jolloin ylävantit löystyvät tuollaisessa rikissä, jossa saalingit ovat reilusti taaksepäin. Taipumaa voi rajoittaa alavanteilla, muttei samalla tavalla kuin alabarduunoilla.
Noissa rikeissä barduunat olivat aika yleisiä lisävarusteita 80-luvulla, mutta myöhemmin ne on poistettu suurimmasta osasta, varsinkin kisaavista veneistä, melkolailla tarpeettomina. Itsekin olen kisannut jopa Albin Expressillä barduunoilla.
Eikös oikaise...
Tarkoitin toppia saalingeista ylöspäin. Barduunan kiristäminen vetää mastoa taakse, mikä löysentää luun ylävanttia. Tämä sallii maston taipumisen sivuttain saalingeista ylöspäin.
Siksi barduunat eivät oikein toimi taakse suunnattujen saalinkien kanssa.
Näin olen ainakin Vene-lehdestä tai WB-Sailsin viritysohjeesta ollut ymmärtävinäni. Ei tosin itse kokeiltu.
Pitää paikkansa. Taaksepäin taivutettujen saalinkien kanssa barduunat ovat ongelmalliset, etenkin jos ne on kiinnitetty ylävanttien kohdalle. Tällaisessa takilassa keulastaagin kiristäminen ei oikein onnistu. Maston pumppaamista voi sen sijaan vähentää check-stay-naruilla, jotka kiinnitetään selvästi päävanttien alapuolelle.
In-line-saalingeilla, etenkin toppirikisellä kutteritakilalla barduunat toimivat hienosti stabiloiden mastoa ja kiristäen fokkaa. Kokemusta on. Veto barduunoissa on kyllä välillä hirmuinen, kun vedän ne kiinni 50-vinssillä ja kaksinkertaisella taljalla. Kun barduunan löysää nopeasti, koko vene tärähtää.
Hyvin on toiminut minulla lukuisissa veneissä. Vantit pitää olla sen verran kireällä, että ne ei vielä löysty kun barduuna kiristetään.
Hmmm... ymmärrän pointin. Ja olet oikeassa tuossa . Kaikki on monen tekijän summa kuitenkin. Ei niitä barskoja ole tarkoituskaan vetää "viulunkieleksi" vaan järjen kanssa juuri sopivasti, jotta keulastaagi sopivasti kiristyy ja jenni saa sen muodon, mitä tarvitaankin.
Kaikessa tällaisessa hifistelyssä on kuitenkin se hyvä puoli, että ne barskat voidan jättää sinne sivuvanteille ja unohtaa ne. Tai käyttää, kun siltä tuntuu ja todeta niiden hyöty... tai haitta. LYSsissä sakotetaan tuota mun venettä barskoista, ei kai aiheetta kuitenkaan?
Meillä oli kilpurissa (Mean Marine 32) kuoretonta dyneemaa ne barskat. Inhottavat käsitellä, liukasta kun mikä. Luisti lukoissa ja solmujen teko oli todellakin haasteellista.
Ei Lyssi välitä barskoista, eli barskoja voi ilman mittalukumuutoksia käyttää, vaikka niitä ei taulukkoveneessä tai mittakirjassa olisi mainittu.
Taisi ollakin se sama Mean Marine, josta barska napsahti vierellä pian Hanko-Sandhamnin startin jälkeen. Olisiko veneen nimi silloin ollut Mean Mari, en varmuudella muista. Äkkiseltään tuntuu oudolta ajatukselta se kuorettoman dyneeman tuonti käsiin ja lukoille. Onhan ne kuorittavatkin dyneemat keksitty niihin paikkoihin, jossa samaa köyttä pitää käsitellä tai vinssata. Eihän noi hi-tec -kuidut edes tykkää hyvää kuluttamisesta.
Seppomartin varoittelu siitä, että kuorellisen dyneeman kuori saattaa pysyä lukossa, kun sisus luistaa, on varteenotettava näkökohta. Sen suhteen barskoissa se tavallisempi rakenne, jossa alapää on erillisenä taljana, on turvallisempi. Itse olen vaihtanut barskojen vaijerit dyneemaan ja tuli kyllä paljon mukavammiksi käsitellä. Eivätkä enää kolistelekaan kannella, eivätkä syö purjeen saumoja samalla tavalla.
En usko, että barduunat aiheuttavat ongelmia maston kestävyydelle. Inferno ei liene kovin jäykkä vene. Vetävät ne vähän sivulle. Kun vielä ylävanteilla on riittävä kiristys.
Barduubat vaikuttavat sen verran vähän, ettei se lyssiin vaikuta kuten alla todetaan.
Kun vene ei tule kisaan, virittäisin infernon rikin suhteelliseen kovaa tuulta silmällä pitäen. Reilu purjeala takaa kuitenkin hyvät kevyen kelin ominaisuudet. Siis ylävantit kireälle ja alavantit myös aika kireälle, että saadaan takastaagin toiminta tehokkaammaksi. Kun vetää takastaagia sen mitä jaksaa, pitää iso vielä saada suoraksi. Alavanttien kireys siis ison muodon mukaan. Ei ehkä haittaa, vaikka huippu (saalingista ylöspäin) taipuukin kovalla tuulella jonkunverran suojanpuolelle infernossa. Vapaa toppi mene joka tapauksessa.
En minäkään lähtisi barduunoita laittamaan.
Miten paljon barduunat Infernossa tai vastaaavissa veneissä vaikuttavat? Nousevat paremmin tuuleen ja ehkä reivata tarvii vasta myöhemmin.
Ehkä helpottavat etustaagin hallintaa, jos vanttien kireydet ovat liian löysät navakalla tuulella. Uskaltaako sitten kuitenkaan jättää vantteja kevyen tuulen asentoon ja barduunalla oikaista etustaagi? Varmasti löysää ylävantteja lisää ja taivuttaa mastoa suojanpuolelle. Onko sitten yhtään sen parempi kuin aavistuksen kireämmät vantit ilman barduunoita?
Vaikutus ei voi olla kovin suurí, jos vantit ovat oikealla kireydellä kulloisenkiin keliin. Mutta en tiedä.
Juu, sama vene. Nimi oli Mean Mari, mutta se tunnettiin kyllä paremmin "Räyhärock" -nimellä.... pääsponsorin ja kylkiteippausten mukaan.
No joo, mulla on ollutkin muutamat viime vuodet riki "ylikireenä" jopa kovaan keliin. Purjemaakarin (Hartik sails) ilmoittamaan maksimikireytteen olen lisännyt vielä semmosen 10%. Silti katselen usein huolestuneena keulastaagin taipumaa.... sille haluisin saada tehtyä jotain, siksi ajattelin koittaa barskoja.
Taidan laittaa nyt siis 5mm kuoretonta mastolta taljalle ja siihen taljaan sitten kuorellista 6-8mm dyneemaa. Ja alaplokiin pelikaanilukko, jolla sen saa nopeasti tarvittaessa kiinni takakulmaan ja ihan yhtä nopeasti irti ja vietyä eteen löysänä sivuvantille, kun sitä ei tarvita.
Vaan miten olette ratkaisseet kuorettoman dyneemabarduunan aiheuttaman äänisaasteen? Omassa veneessäni kireälle vedetty barduuna alkaa pitämään aivan sietämätöntä ulinaa tuulessa. Barduuna alkaa jotenkin resonoimaan tuulessa ja ääni syntyy siitä, loppuu kyllä, jos barduunasta pitää kädellä kiinni. Vaijeribarduuna ei ruvennut resonoimaan ilmeisesti sen kierteisen pinnan takia (vertaa lämpövoimaloiden piippujen spiraalimaiset tuulenohjaimet).
Muuten köysibarduuna on kyllä ylivoimainen vaijeriveljeensä verrattuna.
Ääni johtuu sopivasta herätteestä ja ominaistaajuudesta, jotka osuvat samalle taajuudelle. Heräte riippuu tuulennopeudesta ja köyden/vaijerin paksuudesta. Ominaistaajuus taas riippuu vapaasta pituudesta, ominaispainosta (kg/m) ja jännitysvoimasta. Dyneemalla ominaispaino on 8 kertaa alempi, jolloin sen ominaistaajuus on ~3-kertainen vaijeriin nähden. Tästä syystä vaijeri ei värähtele samoissa olosuhteissa, joissa dyneema (tai muu köysi) värähtelee.
Ominaistaajuudet ovat aika matalia, mutta niillä on kerrannaistaajuuksia (2, 3, 4 jne. kertainen taajuus). 5 mm dyneema 5000 N (500 kg) vedossa ja 10 m vapaalla matkalla värähtelee taajuuksilla 30, 60, 90 jne. Hz. Vastaavasti 5 mm vaijeri 10, 20, 30, 40 jne. Hz.
Heräte tulee von Karman pöyrteistä, joiden taajuus riippuu suhteellisen tuulen nopeudesta ja paksuudesta. Esim. 10 m/s ja 5 mm antaa n. 400 Hz herätteen. Värähtely ei siis tapahdu alimmalla ominaistaajuudella, vaan sen melko korkealla kerrannaisella. Vaijerille kerrannainen on niin korkea, että vaimennusta on liikaa värähtelyyn.
Värähtelyn estäminen onnistuu muuttamalla ominaistaajuutta tai lisäämällä vaimennusta. Kädellä hoituu molemmat. Samoin voi yrittää laittaa jotain kädenkorviketta, kuten köydenpätkän tai kuminauhan, mutta yleensä nämä eivät toimi kuin tietyllä alueella (tuulennopeus ja jännitys).
Lisää dyneemakokemuksia. Kuoriutuminen Spinlock- vinssinvapauttajalla tapahtui TWS 25 kts eli noin 20 AWS. 100m2 spinnulla 10mm dyneemafallin kuorma on ollut suuruusluokkaa 1000kp?. Toinenkin kuorintatapaus sattui alagaijassa mutta kuormaa en osaa arvatakkaan. Ihan sunnuntaikäytössä kuoriutuminen ei taida olla ongelma- paisi isoissa veneissä?. Tilalle ostin Spectraa. En tietä onko yhtään paremmin kuori ja sisusta toisissaan kiinni.
Kutteristaagin alaosan korvaaminen dyneemalla tekee staagin säilömisen helpommaksi jos se on poistettavissa. Kuorellisessa dyneemassa solmujen pitäminen ei ole ongelma. Kuorettomassa solmut luistivat ja staagi löystyi. Usean solmun eksoottinen kombinaatio kuten kalastussiimoissa lopulta pitää mutta aukeaa vain puukolla. Pleissi on helppo ja pitää paremmin. Dyform kutteristaagin korvaaminen dyneemalla ja hänksien korvaaminen dyneemashakkeleilla on harkinnassa. Olisi poistettavassa kutteristaagissa metallia miellyttävämpää. Kamat ovat veneessä mutta solmujen pito vielä arveluttaa.
Kuoriutuuko Spectra yhtälailla?
Onkohan Dyneemalla ja Spectralla muuta eroa kuin nimi? Molemmat lienevät jotain polyetyleenia. Auttaako kuorintaa jos ompelee muutamat stitchit sinne tänne?
Katselin tuoteselostuksia. On monenlaista dyneemaa ja osassa varoitellaan, ettei sovi lukolle. Joissakin on välikerros " carbonized Zwischenmantel" ja erikseen maininta, että sopii stopperille. Siis täytyy olla tarkkana fallimateriaalin valinnassa etenkin spinnulle. Yleissääntönä kuitenkin sanoisin, että kuori ja dyneemasisus liukuvat keskenään. Se luultavasti on käsin havaittavissakin ostoa harkitessa.
Mistä löysit sopivat helat dyneemalle vai pystyykö vanhaa vaijerinhelaa käyttämään?
En ole vielä hankkinut, kevääseen on aikaa....
Ja mullahan ei siis ollut tuossa veneessä barskoja aikaisemmin. Mutta mitä heloja tarkoitat? Tuohon tulee vaan viuluplokit. Ja alempaan rapulukolla oleva ploki. Siis ihan perinteinen järjestely.
Tarkoitin helalla vaijerin mastonpäässä olevaa "tmallinen" joka lukittuu maston koloon, oikeata termiä en tiedä mutta seldenin mastossa tällainen. Saako osaa erikseen niin että ei ole prässätty vaijeriin ja voisi vaihtaa vajerin dyneemaan?
Saa. Dyneemalle on omanlaisensa, jossa on lenkki päässä.
Puristepääte "T" tuskin onnistuu dyneemaan. Yksinkertaisinta olisi katkaista vaijeri haluamastasi kohdasta ja pistää Blue wave silmukkapääte ja solmita dyneema siihen. Kysyisin rikiammattilaisilta ensin, ettei pyörää tarvitse keksiä uudelleen.
Kaupasta saa ihan standardeja T-päätteitä, joissa on köysilenkki. Sellaisella siis dyneemabarduuna kiinni mastoon. Kunnolliset ikävä kyllä maksavat paljon, 30--40 euroa/kpl. Kysy esim. Vene Bremeriltä.
Seldeniltä löytyy valmiita T-terminaaleja silmukalla, juuri dyneemaa varten. Seldenin tuotenumero 174-138. Tässä dokumentissa: http://www.seldenmast.com/flipbook/default.cfm?pubID=6E61CD92-E634-290F-33FA7CD6FBEB0EEA sivulla 28
Kiitos Mika linkistä. Vielä jäi mietityttämään t-terminaalin lukitus, joskus barduuna tipahtanut kun ei ole ollut "vedossa" ja on viety mastolle, saako noita securing strabbeja erikseen ja millä yleensä kiinnitetty (niitti, ruuvi) mastoon, jotta saisi t-päätteen joskus irti?
Hei
Minulla on 29-jalkaisessa 7/8 rikauksessa Seldenin yhden taaksepäin suunnatun saalinkiparin masto , jossa on ollut myös alun perin barduunat. Vaihdoin vaijerit 5-vuotta sitten kuorettomaan dyneemaan ja ostin uudet Seldenin t-päätteet silmukalla. Minulla on t-kappaleiden lukitus tehty siten, että menee tuo lukkoliuska poikittain t-kappaleen uran poikki. Toisessa päässä pop-niitti ja toisessa koneruuvi. Ei tipu t-kappaleet ja on tarvittaessa myös mahdollista irrottaa ilman poraa.
En ole katunut, että annoin vaijereille kenkää. Nyt tuuli pitää dyneemat irti purjeesta ja kaikki toimii paremmin tai ainakin helpommin.
Täytyy myöntää, että tällaisessa taaksepäin suunnatuilla saalingeilla on vähän minimaallista tämä barduunoiden hyöty vaikka nuo on kiinni reilusti ylävattien yläpuolella.
Pieni huomatus T-päätteestä tuolla tavalla varmistettuna.Pääte ei todellakaan pääse putoamaan. Mutta isoa nostaessa pitää olla tarkkana, ettei pääte nouse purjeen mukana purjetta nostaessa poikittain. Siihen asentoonhan se osaa jäädä jumiin ja on minulla pari kertaa sen tehnyt. Onneksi ei ole tullut vedettyä barskaa kovin tiukalle siinä tilassa.
Sittemmin olen laittanut päätteestä päätteeseen ohuen dyneeman maston etupuolelta, joka rajoittaa pääteiden liikkeen niin ylös. Purjeen takaliikin taakse menevän barskan kyllä huomaa, mutta headboardin mukana nousevaa barskaa ei niin helpolla.
Kun tämä säie heräsi uudelleen eloon niin kerron dyneeman kestämiisestä vinssinvaapauttajassa uutisia. Duesseldorfin eilen loppuneilla messuilla kyselin Spinlock osastolla stopperin pidosta. Myyjän mukaan normaalistopperin puristus kohdistuu liian pieneen pinta-alaan kun lukon kahva puristaa vain päältä. Gleistein dyneeman kuoriutuminen ei tuntunut olevan ainan uutta. Hänen mukaansa pitäisi käyttää sellaista mallia, missä myös alapuolella on liikkuva leuka. Ulkoisesti se on paljon suurempi kuin tavanomainen Spinlock vinssinvapauttaja. Toinen esiin tullut mahdollisuus on Constrictor 2012 textile clutch. Oudon näköinen tekstiilisukka stopperina. Kolmas ja helpoin vaihtoehto on palata käyttämään polyesteriä spinnufallina.
Omassa veneessä on samanlaiset stoppariliuskat barduunoiden kiinnityksessä kuin dynbarilla.
Mihin seppomartti päädyit parhaimpana vinssivapauttajana? Samoilla messuilla kokeilin Spinlockin XX lukkoa, se tuntuu uskottavalta. Lewmarin D2 en päässyt hypistelemään, se olisi rutkasti halvempi vaihtoehto.
Pistän ostamani Spectrafallin paikalleen ja vinssin vapauttajan taakse knaapin estämään sisustan luistamista. Ellei toimi niin sitten polyesterit käyttöön. En viitsi vaihtaa 1-7 vuotta vanhoja Spinlockeja ja kallistakin olisi.