Miten te haaveilijat jaksatte haaveilla, miten te pystytte siihen vaikka tilanne olisi epävarma tai sitä ei olisi ollenkaan kuin sinun oma ajatuksesi vain ilman vastakaikua? Tai saati kirjoittaa täällä haaveiluistanne. Ennen olin sellainen, enää en jaksa sellaista eikä ole enää haluakaan unelmoida. En tätä pahalla tai ilkkuen kysy/ihmettele, ihmettelen vain miten joillain täällä löytyy puhtia sellaiseen ja mistä ja mikä on sen puhdin salaisuus?
Silmät auenneet aikoja sitten
Itse jo tajuan
4328
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joillekin sekin on tapa elää, pää pilvissä paossa todellisuudesta. Paljon enemmän saisi aikaan tuolla reaalimaailmassa.
Haaveilusta ei vain pääse eroon, kun on rakastunut...
Terapiaa yksinäisyyteen.
Niin kauan on helppo haaveilla, kun ei tiedä totuutta.