"Liito-orava muutti kaavoitusalueelle Valkeakoskella
Kesäkuussa hyväksytty asemakaava on lähtenyt valituskierrokselle Valkeakoskella.
*Syynä ylimääräiseen kierrokseen ovat keskelle Lotilanjärven kaavoitusaluetta yllättäen ilmaantuneet liito-oravien pesintäpöntöt, kertoo Aamulehti.*
Liito-orava muutti yhteen niistä sillä seurauksella, että kaupunginvaltuuston jo hyväksymä kaava lähti valituskierrokselle. Pönttöjen asettajasta ei ole tietoa.
Valkeakosken kaupungin kaavoituspäällikkö Harri Kuivalainen pitää pesimispönttöjen asentamista sinänsä hienona tekona. Asia on kuitenkin toinen, jos pöntöillä on pyritty vaikuttamaan kaavoitustilanteeseen.
"Seurauksena on ikävä kujanjuoksu. Ellei joku vihellä peliä poikki, kaavoitusympäristöt voivat muuttua jatkossakin", Kuivalainen sanoo Aamulehdessä.
Liito-orava on vaikuttanut useisiin rakennushankkeisiin Suomessa, sillä se kuuluu EU:n erityisesti suojeltavien lajien listalle.
Arviot Suomen liito-orava kannasta vaihtelevat 10 000 ja 40 000 parin välillä."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153996566
Kesäkuussa hyväksytty asemakaava on lähtenyt valituskierrokselle Valkeakoskella.
*Syynä ylimääräiseen kierrokseen ovat keskelle Lotilanjärven kaavoitusaluetta yllättäen ilmaantuneet liito-oravien pesintäpöntöt, kertoo Aamulehti.*
Liito-orava muutti yhteen niistä sillä seurauksella, että kaupunginvaltuuston jo hyväksymä kaava lähti valituskierrokselle. Pönttöjen asettajasta ei ole tietoa.
Valkeakosken kaupungin kaavoituspäällikkö Harri Kuivalainen pitää pesimispönttöjen asentamista sinänsä hienona tekona. Asia on kuitenkin toinen, jos pöntöillä on pyritty vaikuttamaan kaavoitustilanteeseen.
"Seurauksena on ikävä kujanjuoksu. Ellei joku vihellä peliä poikki, kaavoitusympäristöt voivat muuttua jatkossakin", Kuivalainen sanoo Aamulehdessä.
Liito-orava on vaikuttanut useisiin rakennushankkeisiin Suomessa, sillä se kuuluu EU:n erityisesti suojeltavien lajien listalle.
Arviot Suomen liito-orava kannasta vaihtelevat 10 000 ja 40 000 parin välillä."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153996566
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ai miten niin vihreät? Artikkelista ymmärsin, että "ongelman" aiheutti liito-orava, joka on rauhoitettu, eikä mikään tai kukaan "vihreä".
Sama härskiys koskee lepakoita ja Kiinan jättiläispandaa, jotka "härskisti" asuvat jossain.
Etenkin vihreä eliitti Hervannassa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=684&posting=22000000004661469
Ai liito-oravako ne pöntöt itse sinne ripusti, mitä !
Haen pöntöt jonain yönä pois.
Kyseiselle toiminnalle ei ole mitään luonnonsuojelullista perustetta. Liekö samat pöntöttöttäjät tuoneet liito-oravankin samalle kankaalle. Kyseessähän ei voi olla liito-oravan luontainen biotooppi, kun pesimiseen kelpaavia lahopuita pitää pöntöin simuloida. Samalla logiikalla Vuoreksen aluetta ei olisi saanut kaavoittaa Tampereella city-karhun takia (viihtyy kuulemma Hervannan takametsissä, siis tulevalla Vuoreksen aluella). Edes vihreät eivät olleet poliittisesti niin tyhmiä, että olisivat vedonneet ko. karhuun kaavan kaatamiseksi. Tuleepahan pikaratikka asteen lähemmäksi toteutumistaan, kun Vuores saadaan valmiiksi.
Kyseessä voi olla aivan hyvin liito-oravan luontainen biotooppi, johon joku on laittanut pönttöjä ja liito-orava asettunut niihin asumaan. Itse esim. olen auttanut useinkin liito-oravia siten, että olen etsinyt liito-oravareviireitä maastosta ja asettanut näille alueille maanomistajan luvalla pönttöjä, joista useisiin on liito-oravia tullutkin. Liito-oravilla voi olla usein samalla reviirillä useita pesiä, joista osaa se voi käyttää nukkumiseen, jotakuta pesimiseen jne.
Ongelma on usein siinä, että kaavoittaja tekee tai teettää hyvin puutteellisia luontoselvityksiä. Liito-oravareviirikin on äärimmäisen helppo olla huomaamatta.
En lähtisi syyllistämään pönttöjen asettajia, sillä voihan olla, etteivät he edes ole olleet tietoisia alueen kaavoituksesta. Toisaalta liito-orava voi pesii myös linnuille tarkoitetuissa pöntöissä (jos suuaukon halkaisija n. 5 cm tai yli), joten pönttöjen ripustajat eivät edes ole välttämättä suunnitelleet pönttöjä liito-oraville.
Tuo vertaus city-karhuun ontuu vähän siinä mielessä, että liito-orava on aika paikkauskollinen laji, jonka elinalue on melko pieni ja joka ei vaeltele samalla tavalla kuin karhut. Liito-oravien liikkumista on jonkin verran tutkittu radiolähettimin ja korvamerkinnöin ja pisimmät elinaikaiset siirtymät ovat olleet muutamia kilometrejä.
Itse haluaisin vielä asettaa pikku vertailun. Monien mielestä kuin liito-oravia on niin paljon (tuhansia tai muutamia kymmeniä tuhansia pareja). Olisitko sinä huolissaan esim. suomalaisten geneettisestä perimästä ja populaatioiden sirpaleisuuden aiheuttamasta sisäsiittoisuudesta jos meitä olisi Suomen kokoisessa maassa vaikkapa 30000 jakaantuneena ympäri maata emmekä liikkuisi elinaikanamme kuin yhden peruskarttalehden alueella (mikä on selvästi suurempi kuin liito-oravan elinalue)?
Kerrankin perusteltuja vastauksia. Karhu-vertaukseni kumoutui, kuin Karjalan mänty Manta-myrskyssä. Vertauksen esitin sen takia, koska karhu kuuluu EU:n suojeluohjelmassa samaan suojeluluokityukseen, kuin liito-orava. Karhu-populaatio on murto-osa liito-oravakannasta ja myös karhun lisääntymisknopeus on huomattavasti liito-oravaa pienempi. Miksihän karhua saa metsästää, mutta liito-oravaa ei? Taitaapa tämäkin olla yksi lakien epäloogisuuksista.
Suomalaisten geneettisestä perimästä taidan olla keskimääräistä enemmän huolissani jo ennen esittämääsi vertailua. Sen sijaan minulta ei riitä juurikaan ymmärrystä liito-oravan suojelun nykymittaiselle laajuudelle. Räikein esimerkki on Helsingistä Kehä I:n ja Turuntien risteykseen kaavoitetun rivitalo-alueen kaavan uudelleenkäsittely ja toimenpidekielto liito-orava(n papana) -havainnon takia. Lisäksi voidaan kysyä, miksi EU on määritellyt liito-oravan suojelun tarpeen Suomea pykälän alemmaksi. (Ainakin vielä keväällä EU:n parlamentin sivuilta ladattava liitetiedosto suojeltavista lajeista näin sen määritteli, mutta voihan se virhe olla siinä EU-liiteartiklassakin...)
Toisekseen liito-orava-asiantuntijoiden arvio kannan suuruudesta vaihtelee sen mukaan, millä liito-oravan suojelun tarve maksimoidaan. Kun mm. minä huomautin mm. täällä, että eihän liito-orava ole taantuva laji, jos kannan kehitys on ollut sellainen, kuin asiantuntijat sen (vielä viime vuonna) esittivät. Kas kummaa, populaatio-arvio puolittui silmänräpäyksessä - alettiin käyttämään haarukan alalaitaa. Näin saatiin liito-oravasta taas taantuva laji. Koita siinä käydä asiallista keskutelua tällaisten faktojen kanssa. Tarkemmin keskustellessa selvisi vielä, että kannan määritykseen käytetään pääasiassa papana-näytteiden löytötiheyttä - jonka yhteyttä populaation suuruuteen ei ole tilasottieteellisin kriteerein pystytty todentamaan.
Pönttöjen asettelusta sen verran, että kyllä se nyt vähän epäilyttävää on, jos kukaan - edes maanomistaja - ei tiedä, kunka ne pöntöt on asetettanut. Lisäksi maanomistajan etu tuskin on, ainakaan taloudellisesti, lisätä liito-oravakantaa maillaan. Pitää myös muistaa, että se alue oli jo ehditty määritellä kaavassa asumiskäyttöön. Maan arvo romahtaa kymmenesosaan, kun sille palautetaan metsäpalstan status. Luonnonsuojelullisin kriteerein mitattuna tominta olisi kyllä järkevää, mutta kyllä maanomistaja siitä silloin tietäisi, vai mitä?
Kyseinen kaavoitussuunnitelma on ollut kyllä julkisen keskutelun alla jo kauan, kuten ne yleensä tuppaavat olemaan. Yksi syy on juuri mainitemasi puutteelliset luontoselvitykset. Tuskinpa yksikään valkeakoskelainen on jäänyt tässä asiassa uutispeiton ulkopuolelle. Lisäksi kaikki kaavoitusssuunitelmat ovat näkyvissä ainakin kaupungintaloilla, kuten muissakin kunnissa.
En siis vastusta liito-oravan suojelua, mutta nykyisessään laajuudessa liito-oravan määrittely vaarantuneeksi lajiksi aiheuttaa sen, että yksi liito-oravan papanakeko missä tahansa Suomessa - kuten Kehä I:n viereltä oleva esimerkki osoittaa - keskeyttää joka ikisen rakennushankkeen. Luulisi esimerkiksi, että moottoritien rakentaminen lähes entiselle paikalleen olisi ekologiseti kannattavempaa, kuin alueen kiertäminen yhden maassa kohtuullisen suuressa määrin esiintyvän eläinlajin vaatiman suoja-alueen takia. Ihme, että Vuosaaren satamahankkeessa ei vilauteltu liito-orava -korttia. Kaikkea muuta siellä taidettiin jo yrittääkin. Henkilökohtainen mielipiteeni on , että suojelun asetta voitaisiin lieventää yhdellä pykälällä, mutta ei sen enempää.
Kun koko Suomea ei voi kaavoittaa, voi itku, siinä meni monta tuhatta euroa taas sivu suun rahoja, joilla olisi voinut ostaa itsellensä elämän, ihmekkös tuo..kun harmittaa.
Liito-oravat ovat fiksumpia kuin kapitaalit, ne eivät hoivaa vammaisiaan, sairaitaan jne. Ne antavat luonnon hoitaa, mutta ei ihminen, sen pitää tärvellä ja paskantaa maailma täyteen, että saa lisääntyä ja tuottaa roinaa, joka ei edes luonnossa häviä.-hyi hyi..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=684&posting=22000000004533637
Vihreät ovat tekopyhiä hienopieruja jotka eivät ajattele kuin omaaitseään itserakkaita pieruja jotka joutais hävittää maanpäältä ovat vain kehityksen jarruna.
Nämä ekoterroristit saavat sairasta tyydytystä ihmisten kiusaamisesta. Tämä terrorioravajuttu on aivan samaa kuin kettutyttöjen jutut.
Kaiken takana on kuitenkin ympäristömiinisteriön ekomullahit, jotka harjoittavat valtioterrorismia kansalaisia kohtaan heiltä iteseltään ryövättyjen verorahojen avulla.
Ajattelin laittaa pihaani linnunpöntön. Täytynee ensin varmistaa, ettet ole naapurini. Saan vielä syytteet ekoterrorismista.
Jonkun linnunpöntön olen joskus tehnyt. Kettutarhoille en ole iskenyt. Enkä iske.