Eksyin aivan vahingossa elämäni ensimmäistä kertaa suomi24 sivulle ja vieläpä ihastumis- palstalle. Tyyliini ei todellakaan kuulu purkaa tunteitani netissä anonyyminä ja oikeassa elämässäkin olen hyvä peittää tunteeni, enkä turhia avaudu, mutta hetken aikaa lukiessani näitä juttuja täällä, aattelin itsekin kertoo stoorini kun eipä tässä lomaillessa ole toistaiseksi kovin kiireitä ennen ku duunit taas alkaa. Mutta siis asiaan....
Niinkun otsikko kertoo, nii oon ihastunut nuoreen,nättiin,hymyilevään ja kaiken puolin mukavan oloiseen apsi-neitiin. Tämä kyseinen neitokainen on ollut jo jonninaikaan unissani ja mielessäni.
Hän vaan pistää pääni pyörälle kun se kattoo mua silmiin ja hymyilee niiiiin nätisti, mutta mä tollo vaan aina meen ihan sekasin. Itse koitan näyttää pokerfacee naama peruslukemilla.
Mieleeni jäi erityisesti se kun hän yks päivä moikkas mulle (ei siis abc:llä vaan ihan vaapa-ajal) ja hymyili erityisen nätisti. Meikäläiseltä meinas silmät tippuu maahan ja olin ihan onnessani että "se muisti mut”. No, eihän se moikkaaminen tietenkään tarkota mitään mutta hyvä mieli mulle jäi.
Jotenkin vaan tuntuu, että tekis miel tehä asian eteen jotain mutta en tiijä että mitä. Ois aika noloo mennä vaan kauppajonos pyytää sitä johonkin, mutta se vaan naurais ja sanois EI. En siis tunne häntä ja en todellakaan tiedä että kelaak se mua yhtään. Tiedän vaan sen etunimen sen työpaidasta....
ÄRSYTTÄÄÄ, jotenkin niin tuskasta... MITÄ KANNATTAIS TEHÄ?
Niinkun otsikko kertoo, nii oon ihastunut nuoreen,nättiin,hymyilevään ja kaiken puolin mukavan oloiseen apsi-neitiin. Tämä kyseinen neitokainen on ollut jo jonninaikaan unissani ja mielessäni.
Hän vaan pistää pääni pyörälle kun se kattoo mua silmiin ja hymyilee niiiiin nätisti, mutta mä tollo vaan aina meen ihan sekasin. Itse koitan näyttää pokerfacee naama peruslukemilla.
Mieleeni jäi erityisesti se kun hän yks päivä moikkas mulle (ei siis abc:llä vaan ihan vaapa-ajal) ja hymyili erityisen nätisti. Meikäläiseltä meinas silmät tippuu maahan ja olin ihan onnessani että "se muisti mut”. No, eihän se moikkaaminen tietenkään tarkota mitään mutta hyvä mieli mulle jäi.
Jotenkin vaan tuntuu, että tekis miel tehä asian eteen jotain mutta en tiijä että mitä. Ois aika noloo mennä vaan kauppajonos pyytää sitä johonkin, mutta se vaan naurais ja sanois EI. En siis tunne häntä ja en todellakaan tiedä että kelaak se mua yhtään. Tiedän vaan sen etunimen sen työpaidasta....
ÄRSYTTÄÄÄ, jotenkin niin tuskasta... MITÄ KANNATTAIS TEHÄ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itsekin olen tykästynyt yhteen ABC myyjättäreen. Olen mielestäni nyt keksinyt hyvän keinon lähestyä häntä hienovaraisesti :) En viitsi kuitenkaan kertoa tätä keinoa tässä ettei paljastu
Parempi kuin et tee mitään tuon suhteen. Varsinkin jos haudot tuota juttua kovin pitkään mielessäsi susta saattaa kehkeytyä kunnon stalkkeri jollaisia kassat pelkäävät. Heidän ystävällisyytensä ja hymynsä on tarkoitettu asiakkaille. Se hymy on asiakaspalvelijan hymyä, samanlaisesti kaikille. Kohtelias ollaan mutta ei siksi että asiakas olisi jotain muuta kuin asiakas.
Joo siis mikään stalkkeri tosiaan en oo ja olen melko varma että hän ei edes tiedä että olen häneen ihastunut. Ja ei se ainenkaan vielä kovin pelokkaalta vaikuta, mutta saatan taas ajatella pikkuaivoillani vähän liikaa....Ihmetyttää vaan kun se sillon niin ilosesti moikkas hymyn kera vapaa-ajal ja edes muisti mut... Tuskin sitä kiinnostaa, haluaa vaan tosiaan antaa hyvää asiakaspalvelua.
Hommaan tule selvyys välittömästi kun menet pokkana heti seuraavalla kerralla kun näet kysymään että mitens olisi jos lähdettäisi vaikka kahville joskus? Tuo kahville lähtö on retorinen heitto, tällä selvitetään ainoastaan onko sillä mieskaveria ja onko se lainkaan kiinnostunut. Luulen että kysymys tulee yllätyksenä ja vastaus on jotain kohteliasta että katotaan nyt. Viikon päästä kysyt uudestaan että no oletkos harkinnut ehdotusta. Vielä sen jälkeen saat kerran kysyä mutta sitten pitää jo uskoa.
Ainahan voit hakeutua juttusille jossain muualla kuin hänen työpaikassaan, jos mahdollista.
Ei kannata antaa muiden rajoittaa omia tekemisiä liikaa vaan ihan itse tehdä ne päätökset. Ihmisillä on kuitenkin kokemuksia laidasta laitaan, sekä hyviä että huonoja, asioista kuin asioista, ja niiden pohjalta antavat sitten vinkkejä.
Sullehan voi käydä ihan miten tahansa.
Kerro vaan että oot ihastunut. Eipähän sitten asia enää jälkeenpäin vaivaa.
Kaupat harrastaa ihan yleisesti sitä että palkataan myyjät pärstäkertoimien mukaan töihin jotta asiakkaat ihastuisi heihin ja kävisivät sitten sen takia juurikin siinä liikkeessä asioimassa.
Ei se ole sattumaa että esimerkiksi Miss Suomi kisoista puhutaan joskus Miss Siwa kisoina kun varmaan puolet finalisteista on ainakin osa-aikaisesti töissä jossain kaupan kassalla.
Jos olet eri kaupoissa käynyt niin olet varmasti huomannut ettei siellä kaikki ulkonäöllään todellakaan koreile :D
Tuota miss siwa juttua en ole koskaan aiemmin missään ketjussa tai jutuissa nähnyt.
Aika moni nainen on kaupan kassalla töissä jossain vaiheessa elämäänsä.
Itseasiassa, mun mutsi, broidi, tyttökaverin mutsi ja kaikki sen kaverit on istuneet kaupan kassalla! Ihan tavallisen näköisiä, yhtä tyttöä oli kassalla pyydetty ulos, ei ollut lähtenyt kun seurusteli.
Tää oli jotenkin niin hauska. Sellasia ne ABC:n myyjät on...