Mun pikkuveli on liki 40-kymppinen, mut ollu aina vähän ressukka ja toisten tuupittavissa eteen päin. Hankaluuksiin ajautui nuorena helposti, mutta äiti aina makso sakot yms. Toiset hommas aina uuden duunipaikan, kun vanha ei jaksanu kiinnostaa. Nyt just sano taas ittensä irti, kun saa liian huonoa liksaa. Mieluummin on nälässä himassa. Alkoholiongelmakin on aika vakava, mutta antabusta ei suostu ottamaan. Nyt tuntuu, että oma pää alkaa olla täynnä toisten huolien kelaamista. Toiset sanoo, että sehän on aikuinen ihminen, mutta ei se mitään auta. Yöunet menee ja kroppa on ihan kankeena jännityksestä. Ei sillä ole enää puhelinta eikä autookaan, kun kaikki meni duunin myötä. Onks kellään samanlainen tilanne. Oma perhe-elämä onneks on ihan jees ja muksutkin ok.
Ikuinen pikkuveli
sisko
2301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
itse tajusin vasta nyt että 4-kymppinen isosisko on melko varmasti adhd:stä kärsivä. Kuulostaa samanlaiselta tuo historia kuin meillä, aina piti olla pelastamassa ja suojelemassa jostain.
Mutta kannattaa käydä esim. seuraavilla sivuilla:
http://groups.msn.com/ADHDaikuiset/addadhdtestiaikuisille.msnw
Ne on myös oppineet siihen, että joku pelastaa ja tukee koko ajan. Ei niille saa antaa pikkusormea, ne vie koko käden. Mun mielestä kyseessä ei ole aikuinen ihminen. Kerroin joskus tuttavalle että sisko hylkäsi lapsensa, kommentti kuului että se on aikuisen ihmisen oma päätös. Jo silloin kirpaisi, tuli mieleen että anteeks vaan, mikä aikuinen? Nyt tiedän ettei se kyennyt huolehtimaan niistä kunnolla, kun itsellä on tunne-elämä lapsen tasolla. Mutta tohon adhd:hen on olemassa lääkitystä yms, jos ko. henkilöt vaan saatais tajuamaan ja hyväksymään asia. Kas siinä pulma.
Yritä elää omaa elämää kaikesta huolimatta.
Isoveljelläni sama ongelma. Hän aloittaa paljon muttei koskaan saa mitään aikaiseksi. Koulua vaihtanut monet kerrat, mutta mikään ei koskaan kiinnosta. Tutkimuksiin häntä ei saa. Kaikista ongelmistaan hän syyttää äitiämme. Veljelläni on ongelmia juomisensa suhteen ja jos hän viinaa saa, hän on aivan kamala! Itsetuhoinen ja väkivaltainen pääosin. Poliisien kanssa ollut monet kerrat tekemisissä. Vielä jokin aika itkin veljeni takia, mutta en enää. Olen päättänyt etten voi tehdä mitään. Minulle sanotaan ettei kukaan ole veljensä vartija. Kai se on uskottava hyvällä. Omakin elämä vaaka laudalla..
Voimia teille!