Sekä suomea että ruotsia osaavana minulla on kokemusta molempien kielien ominaisuuksista.
Ruotsinkieli toimii hyvin yksinkertaisissa käytännöllisissä tilanteissa, esimerkiksi "Jag skall bygga en stuga".
Ruotsi ei sitä vastoin sovi abstraktien asioiden ilmaisuun. Siihen on kieli liian yksinkertainen ja kulmikas. Suomen kielessä ei ole tätä ongelmaa.
Varmasti tästäkin syystä Ruotsin yläluokka käytti pääasiallisesti ranskan kieltä aina 1800-luvun alkuvuosiin. Nythän Ruotsissa on keskusteltu ruotsinkielen poistamisesta kokonaan ja siirtymisestä englanninkieleen. Säästöt olisivat kuulemma suuret.
Ruotsinkieli toimii hyvin yksinkertaisissa käytännöllisissä tilanteissa, esimerkiksi "Jag skall bygga en stuga".
Ruotsi ei sitä vastoin sovi abstraktien asioiden ilmaisuun. Siihen on kieli liian yksinkertainen ja kulmikas. Suomen kielessä ei ole tätä ongelmaa.
Varmasti tästäkin syystä Ruotsin yläluokka käytti pääasiallisesti ranskan kieltä aina 1800-luvun alkuvuosiin. Nythän Ruotsissa on keskusteltu ruotsinkielen poistamisesta kokonaan ja siirtymisestä englanninkieleen. Säästöt olisivat kuulemma suuret.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Muumiruotsi on todella hölmön kuuluista.
Kaksikielinen Taberman sanoi, että kirjoittaa suomeksi, koska se on ruotsia ilmaisuvoimaisempi kieli.
No onhan suomen kielessä sentään kirosanat, toisin kuin ruotsissa.
Luuletko, että siksi surut usein käyttävät suomenkielisiä kirosanoja?
Ei se siitä johdu, vaan suomen kielen halveksunnasta.
Rumia sanoja on mukavampi sanoa moukkamaisella suomella kuin sivistyneellä ja fiinillä ruotsilla. ;-)
Saattaa olla noin, mutta on samanaikaisesti rasistisista ja saamatonta ruotsinkielisiltä.
Suomenkieli perustuu subjekteihin. Subjekti ilmaisee jatkuvuutta, ja välillä jähmeyttä. Indo-eurooppalaiset kielet perustuvat verbeihin. Verbit ilmaisevat liikuvuuta, joustavuuta, tilanteiden koko ajan muutumista. Siksi erityyppiset kielet aktivoivat aivoissa myös eri alueita. Länsimainen yhteiskunta perustuu liikuvuuteen ja muuttuvaan ympärisöön.
Siksi kielet myös vaikuutavat eri tavalla ihmisten käsitykseen eliympäritöstään. Ympäristössä missä kaikki tapahtuu nopeasti on verbeihin perustuva kieli tärkeä että erittäin nopeasti aivot reagoi tapathumaketjuun. Subjekteihin perustuvan kielen aivoaktiviteetti sen sijaan on tärkeä tasapainon ylläpitämiseksi.
Suomenkielisen ihmisen aivoissa tehdään länsimaisessa yhteiskunnassa millisekuntien "käännöstyöt" että aivot pystyy reagoimaan (tämä voi olla jopa liian pitkä aika ettei ehdi vaaroja väistyä esim. liikenteessä, teollisuudessa). Kun taas ruotsinkielisen henkilön aivot tekee "käännöstyöt" kun tulee lepoon ja jatkuvuuteen liittyviä tilanteita.
Parhaiten ja nopeimmin avoit toimii kun henkilöllä on tasavertaiset kielitaoidot näin erirakteisissä kielissä
Viimeisten tutkimusten mukaan on paljastunut että suomenkielisten aivot reagoivat molemmissa näissä tapauksissa tehokkaammin kuin ruotsinkielisten aivot.
Luultavasti tämä johtuu suomenkielen matemaattisesta, algoritmisesta ja monimuotoisesta struktuurista.
Pisa-tutkimusten mukaan suomenkieliset aivot ovat paljonkin luovempia kuin ruotsinkieliset. Tämän voitte tarkastta Pisa-raportista.
Avoit? Sulla ADHD potilaalla tuskin toimii edes poit.
Ylpeä hesalainen kirjoitti :"Ruotsinkieli toimii hyvin yksinkertaisissa käytännöllisissä tilanteissa, esimerkiksi "Jag skall bygga en stuga".
Ruotsi ei sitä vastoin sovi abstraktien asioiden ilmaisuun. Siihen on kieli liian yksinkertainen ja kulmikas. Suomen kielessä ei ole tätä ongelmaa."
Minulla on se sormenpäätuntuma, että suomen kieli kuten uralilaiset kielet yleensäkin sopii hyvin kuvaamaan asioita kuten ne nyt ovat. Eli suomen kielellä voi mukavasti maalata kielellisen freskon siitä, miltä kaikki nyt näyttää. Mutta sitten kun pitäisi kuvata muuttuvia asioita ja yhteiskunnan sisäistä dynamiikkaa, niin yleisesti ottaen indoeurooppalaisillä kielillä se käy kätevämmin kuin suomen kielellä ja sen sukuisilla kielillä. Siksi maanviljelyksen leviäminen ja sen mukana tapahtunut yhteiskunnan monimuotoistuminen lisäsi indoeurooppalaisten kielten suosiota uralilaisten kielten kustannuksella valtaosassa Eurooppaa.
Suomen kielen säilyminen ja suhteellinen vahvistuminen Suomessa selittynee kahdella seikalla: suomeksi on voinut esittää tarvittavan reitin toiselle paljon yksityiskohtaisemmin kuin millään indoeurooppalaisella kielellä päätteiden sekä prepositioiden ja postpositioiden avulla, toiseksi suomi on sopinut vokaalipitoisuutensa vuoksi erinomaisesti loitsujen kieleksi.
Suomen kielellä on luotu ihan mahdottoman paljon uutta, kun ottaa huomioon kuinka huonossa asemassa suomenkieliset ovat olleet modernina aikana!
Höpö höpö kirjoitti :"Suomen kielellä on luotu ihan mahdottoman paljon uutta, kun ottaa huomioon kuinka huonossa asemassa suomenkieliset ovat olleet modernina aikana!"
Tuota en kiistä, mutta ota huomioon, että jollei suomen kielellä olisi ollut etulyöntiasemaa tarkassa paikan ja reitin ilmaisussa indoeurooppalaisiin kieliin nähden, ja jollei se olisi ollut magian harjoittamisen kannalta aivan erinomainen kieli, niin se olisi lakannut olemasta jo paljon ennen kristinuskon tuloa Suomeen. Tämä ei ole pelkästään minun ajatelmani, vaan tätä ovat esittäneet kyllä monet suomen kielen historian tutukijatkin, ja heiltä minä nuo perustelut nappasinkin.
Suomenkieli on todella ilmaisuvoimainen ja rakenteltaan joustava kieli - ja sen oppiminen, hallitseminenkin - vaatii paljon jopa suomea äidinkielenään puhuvalta. Ulkomaalaisten onkin hyvin vaikea oppia suomea, ja jopa monet Suomen ruotsinkielisetkin osaavat suomea heikosti, eivätkä hyvin osaavatkaan aina tavoita suomen kielen kaikkia vivahteita ja esimerkiksi piilomerkityksiä ts. osaa lukea rivien välistä.
Ruotsi taas on melko yksinkertainen kieli, ja sitä oppivat puhumaan täydellisesti monet ulkomaalaisetkin - kun vain on motivaatiota sen opiskeluun. Käyttäjilleen ruotsi on varmasti rakas kieli, mutta esimerkiksi suomenkielisen on kovin vaikea saada juuri mitään tunnetta ruotsin kielestä, ruotsin kieli ei ns. kiehdo mieltä.
Hyvin sanottu. Ja kum kieli ei kiehdo meitä, kaikki motivaatio sen opetteluun puuttuu. Ei auta, vaikka se olisi helppoa.
Kyllä ruotsi kauniimpi kieli on kuin monet muut kielet.
Tämä on tutkittu asia.
Suomen kieli on ns. nollakieli: kukaan ei sitä halua osata vaan luetaan englantia.
Omaa parastamme ajatellessamme, ruotsi olisi paras ykköskieli Suomessakin.
Ruotsin kieli kuulostaa kanojen kaakatukselta. Ruma kieli kuin mikä !
Kukaan koko maailmassa ei halua kuulla sitä.
Useimmat maailman kansalaiset pitävät ruotsia yhtenä kauneimmista kielistä kuulla.
Sen lisäksi se on helppo oppia useimmille.
Suomalaisilla on vaikeuksia kaikessa kieltenoppimisessa.
Ruotsin kieli on äärimmäisen ruma kaikkien kansainvälisten experttien mukaan.
Kuulostaa kuulemmä täysin hölmöltä.