ilmarako eristyksessä

Melkeinpä väittäisin, että kyllä ne puuseinätkin märkiä ovat.. Tai oikeammin se julkisivulaudoitus.

Syksy on hankalaa aikaa, kun sataa miltei päivittäin ja sitten kun ei sada, on joko kylmää tai ilmankosteus on jotakuinkin 100%. Eli mikään ei kuivu, vaikka mitä tekisit. Ellei se julkisivu sitten saa lämpöä jostain. Ulkoilma ei sitä kyllä kuivaa, ennen kevättä.

No olishan se ihan kiva, jos sen saisi pidettyä kuivana, ehkäisi ainakin pakkasrapautumista jos ei muuta.. Mutta milläs kuivaat seinän kun viistosade kastelee?

Ilmankosteus kun pyörii jossain 100% tietämillä, niin tietäähän sen jokainen, ettei siinä mikään kuivu.

Tiili sinänsä ei lahoa eikä pilaannu. Sen pintaan mahdollisesti tarttunut lika voi homehtua, jolloin tiiliseinä alkaa lähinnä näyttää likaiselta.. Kaipa siihen voi joku sammalkin tarttua.. Vähän riippuu ympäristöstä, etenkin puut tuntuvat likaavan rakennuksia.

Olet varmaan rakennusalan ammattilainen.

Selitä kaupungin monilukuiset tiilitalot joissa ei ole mitään rakoja ulkoseinissä ja rapattu koko matkalta? Ikää niillä on monella 100 v ja terveet rakenteet.

16+8 kirjoitti:

Olet varmaan rakennusalan ammattilainen.

Selitä kaupungin monilukuiset tiilitalot joissa ei ole mitään rakoja ulkoseinissä ja rapattu koko matkalta? Ikää niillä on monella 100 v ja terveet rakenteet.

Lue lisää

Ja aivan erilaiset U-arvot kuin uudemmilla.

Esimerkiksi 100 vuotta vanha täystiilitalo on aivan eriasia kuin puutalo tiilijulkisivulla.

En silti ihan usko että tiiliseinä kuivaisi märällä syyskelillä ainakaan ihan nopeasti. Vähän tietysti riippuu siitä mikä on lämpötila siellä tuuletusraossa, eli muutaman vuosikymmenen ikäinen talo saattaa hyvinkin vuotaa lämpöä sen verran että kuivattaa jotenkin.

Täystiili ei tarvitse ilmarakoa. Eristeet tarvitsevat. Saattavat pärjätä ilmankin, mutta se on sitten tuurista kiinni, enemmän tai vähemmän.

Enkä olisi muuten ihan varma siitä, että nuo asemarakennukset ihan terveitä rakenteiltaan ovat.

On minulla itsellänikin 20-luvun talo, jossa ei ole mitään tuuletusrakoja.. On siinä vaan hauska yrittää lämmittää pirttiä kun hirret ovat jatkuvasti kosteita. Pysyy ehkä jotenkuten terveenä, jos saisi jotenkin pidettyä lämpöisenä. Ehkä onnistuikin aikanaan kun emäntä piti tulta yllä.. Itsellä vaan ei ole emäntää, eikä varaa semmoiseen määrään sähköä mitä se vaatisi.

Toisaalta, ei ne talot ennen pysyneet täysin terveinä vaikka olisi miten lämmöllä yrittänyt kuivatella.. "Kengityshän" oli niihin aikoihin ihan normaalia. Ja jos nyt joku ei tiedä mitä se tarkoittaa, niin se tarkoittaa sitä että kun alimmat hirret lahoavat, niin tilalle vaihdetaan uudet.

Kunhan kerkiän, niin tuohon taloon tulee päälle eristeet, tuuletusrimat ja vasta sen päälle uusi vaakapaneeli. Ehkä sitten se hirsi lopulta kuivaa ja lämpiää ja saan taloon kohtuullisen lämpötilan, edes jotakuinkin järkevällä energiankulutuksella.

Tähän mennessä onkin kulunut sekä puutä että sähköä, kumpaakin varmaan puolta isomman talon tarpeisiin.

The_Rat kirjoitti:

Täystiili ei tarvitse ilmarakoa. Eristeet tarvitsevat. Saattavat pärjätä ilmankin, mutta se on sitten tuurista kiinni, enemmän tai vähemmän.

Enkä olisi muuten ihan varma siitä, että nuo asemarakennukset ihan terveitä rakenteiltaan ovat.

Lue lisää

"Täystiili ei tarvitse ilmarakoa Eristeet tarvitsevat."

Voi pyhä sylvi, tätä asiantuntijaa. Eikö tiilitalossa tarvita eristeitä lainkaan?

Nyt iskä, ota pois tietsikan käyttöoikeus musikalta!

1920 kirjoitti:

On minulla itsellänikin 20-luvun talo, jossa ei ole mitään tuuletusrakoja.. On siinä vaan hauska yrittää lämmittää pirttiä kun hirret ovat jatkuvasti kosteita. Pysyy ehkä jotenkuten terveenä, jos saisi jotenkin pidettyä lämpöisenä. Ehkä onnistuikin aikanaan kun emäntä piti tulta yllä.. Itsellä vaan ei ole emäntää, eikä varaa semmoiseen määrään sähköä mitä se vaatisi.

Toisaalta, ei ne talot ennen pysyneet täysin terveinä vaikka olisi miten lämmöllä yrittänyt kuivatella.. "Kengityshän" oli niihin aikoihin ihan normaalia. Ja jos nyt joku ei tiedä mitä se tarkoittaa, niin se tarkoittaa sitä että kun alimmat hirret lahoavat, niin tilalle vaihdetaan uudet.

Kunhan kerkiän, niin tuohon taloon tulee päälle eristeet, tuuletusrimat ja vasta sen päälle uusi vaakapaneeli. Ehkä sitten se hirsi lopulta kuivaa ja lämpiää ja saan taloon kohtuullisen lämpötilan, edes jotakuinkin järkevällä energiankulutuksella.

Tähän mennessä onkin kulunut sekä puutä että sähköä, kumpaakin varmaan puolta isomman talon tarpeisiin.

Lue lisää

Eipä tuosta sinun kirjoituksesta käy ilmi, onko mökissäsi ulkovuorausta ollenkaan. Jos on, niin mistä näet hirsien olevan kosteita? Pistäpä yläpohjan eristykset ensin kuntoon ja keskity sen jälkeen seiniin. Minun vanhassa mökissä oli yläpohjassa sammalta, sahapurua ja painona hiekkaa. Näitäkään ei ollut paksua kerrosta. Laitoin reilun kerroksen selluvillaa näiden vanhojen törkyjen päälle. Kummasti rupesi mökki pysymään lämpimänä. Seuraavana vuonna purin vanhan ulkovuorauksen hirsien päältä (vuoraus suoraan hirressä kiinni). Lisäsin selluvillaeristyslevyjä 50mm. Päälle tuulensuojalevy. Koolaus ja uusi ulkovuoraus ilmaraon kanssa. Vuoden jälkeen vanhat lattiat pois ja selluvillaeristyksen (30cm) jälkeen rossilattia on mukavan lämmin. Ikkunoille en ole tehnyt muuta , kuin huoltomaalauksen. Ikkunat ovat pienikokoiset kaksilasiset. Ainoa ongelma alkuaikoina remontin jälkeen oli lämmitys joka tapahtuu leivinuunilla ja kamari pienellä uunilla, ettei meinannut millään uskoa miten pienellä puumäärällä mökki pysyy lämpimänä.

mökki 1890 kirjoitti:

Eipä tuosta sinun kirjoituksesta käy ilmi, onko mökissäsi ulkovuorausta ollenkaan. Jos on, niin mistä näet hirsien olevan kosteita? Pistäpä yläpohjan eristykset ensin kuntoon ja keskity sen jälkeen seiniin. Minun vanhassa mökissä oli yläpohjassa sammalta, sahapurua ja painona hiekkaa. Näitäkään ei ollut paksua kerrosta. Laitoin reilun kerroksen selluvillaa näiden vanhojen törkyjen päälle. Kummasti rupesi mökki pysymään lämpimänä. Seuraavana vuonna purin vanhan ulkovuorauksen hirsien päältä (vuoraus suoraan hirressä kiinni). Lisäsin selluvillaeristyslevyjä 50mm. Päälle tuulensuojalevy. Koolaus ja uusi ulkovuoraus ilmaraon kanssa. Vuoden jälkeen vanhat lattiat pois ja selluvillaeristyksen (30cm) jälkeen rossilattia on mukavan lämmin. Ikkunoille en ole tehnyt muuta , kuin huoltomaalauksen. Ikkunat ovat pienikokoiset kaksilasiset. Ainoa ongelma alkuaikoina remontin jälkeen oli lämmitys joka tapahtuu leivinuunilla ja kamari pienellä uunilla, ettei meinannut millään uskoa miten pienellä puumäärällä mökki pysyy lämpimänä.

Lue lisää

olempa kuullut että talo pysynyt hyvässä ryhdissä 100vuotta.

sitten kun eristetään alapohja hyvin niinkun usein tapana...
routa vääntääkin yllättäen perustukset pilalle kun ei enää lämpövuoto pidä routaa kurissa.

15+16 kirjoitti:

"Täystiili ei tarvitse ilmarakoa Eristeet tarvitsevat."

Voi pyhä sylvi, tätä asiantuntijaa. Eikö tiilitalossa tarvita eristeitä lainkaan?

Nyt iskä, ota pois tietsikan käyttöoikeus musikalta!

Lue lisää

Lue Kalle Päätalon kirjoja. Ollessaan rakennusmestarina Tampereella hänen johdollaan tehtiin kerrostaloja tiilestä. Kirjoista selviää seinärakenteen rakenne Kalle Päätalon tyyliin hyvin yksityiskohtaisesti.

15+16 kirjoitti:

"Täystiili ei tarvitse ilmarakoa Eristeet tarvitsevat."

Voi pyhä sylvi, tätä asiantuntijaa. Eikö tiilitalossa tarvita eristeitä lainkaan?

Nyt iskä, ota pois tietsikan käyttöoikeus musikalta!

Lue lisää

Ei ennen tarvittu. Metri tiiltä eristää tarpeeksi...

Ulkoseinien alaosassa olevat "listat" eivät ole mitään koristelistoja. Tarkista tietopohjasi.

8+19 kirjoitti:

olempa kuullut että talo pysynyt hyvässä ryhdissä 100vuotta.

sitten kun eristetään alapohja hyvin niinkun usein tapana...
routa vääntääkin yllättäen perustukset pilalle kun ei enää lämpövuoto pidä routaa kurissa.

Lue lisää

Ryhdissä olevat yli sata vuotiaat talot ovat tehty routimattoman maan päälle.

15+16 kirjoitti:

"Täystiili ei tarvitse ilmarakoa Eristeet tarvitsevat."

Voi pyhä sylvi, tätä asiantuntijaa. Eikö tiilitalossa tarvita eristeitä lainkaan?

Nyt iskä, ota pois tietsikan käyttöoikeus musikalta!

Lue lisää

Mietitäänpäs hetken mitä tarkoittaa "täystiili".. ja maristaan vasta sitten. Joskus muinoin tosiaan tehtiin sellaisiakin.

Eihän se kovin energiatehokas ole, vaikka seinät ovat julmetun paksut... Ja juuri siitä syystä tämänpäivän "tiilitalot" ovat vain tiiliverhoiltuja. Itse runkorakenne voi olla melkein mitä vaan, puusta betoniin ja eristeratkaisut mitä nyt milloinkin.

mökki 1890 kirjoitti:

Eipä tuosta sinun kirjoituksesta käy ilmi, onko mökissäsi ulkovuorausta ollenkaan. Jos on, niin mistä näet hirsien olevan kosteita? Pistäpä yläpohjan eristykset ensin kuntoon ja keskity sen jälkeen seiniin. Minun vanhassa mökissä oli yläpohjassa sammalta, sahapurua ja painona hiekkaa. Näitäkään ei ollut paksua kerrosta. Laitoin reilun kerroksen selluvillaa näiden vanhojen törkyjen päälle. Kummasti rupesi mökki pysymään lämpimänä. Seuraavana vuonna purin vanhan ulkovuorauksen hirsien päältä (vuoraus suoraan hirressä kiinni). Lisäsin selluvillaeristyslevyjä 50mm. Päälle tuulensuojalevy. Koolaus ja uusi ulkovuoraus ilmaraon kanssa. Vuoden jälkeen vanhat lattiat pois ja selluvillaeristyksen (30cm) jälkeen rossilattia on mukavan lämmin. Ikkunoille en ole tehnyt muuta , kuin huoltomaalauksen. Ikkunat ovat pienikokoiset kaksilasiset. Ainoa ongelma alkuaikoina remontin jälkeen oli lämmitys joka tapahtuu leivinuunilla ja kamari pienellä uunilla, ettei meinannut millään uskoa miten pienellä puumäärällä mökki pysyy lämpimänä.

Lue lisää

No, pahoittelen hieman epäselvää ilmaisua.. Vaakapanelointi siinä on nyt, ja siitähän oikeastaan kerroinkin jo että aion uusia sen. Muuten olisi ehkä voinut ajatella vaihtoa pystylaudoitukseen, mutta vaakapanelointi ei kasvata seinän paksuutta yhtä paljon.

Tiedän hirsien olevan kosteita, kun ne ovat kylmiä talo tuntuu jatkuvasti hieman kostealta ja niissä on kaikenlaisia ötökän koloja. Myös lahovauriot joita olen joutunut paikkailemaan viittaavat vähän siihen suuntaan.

Yläpohjankin aion kyllä remontoida. Aion kaapia kaikki vanhat muhut pihalle sieltä, sitten ilmansulkupahvit ja uudet eristykset. Ja luonnollisestikin huomattavasti paksumpana kerroksena, kun sitä tilaakin siellä on ihan ruhtinaallisesti.

Tosin, myönnettäkööt että ihan kaikesta ei voi seiniäkään syytää, kun lattiakin päästää aikamääriä ilmaa läpi. Makkarin puolella oli multapenkki, jonka vaihdoin rossipohjaiseksi. Vaati tosin pientä askartelua ihan kivienkin kanssa, kun talo lepää louhittujen kivien päällä. Ja nimenomaan kivisokkelin takia haluan pitää seinämäpaksuuden kasvattamisen aikalailla minimissä.

Tulikin aika yllätys laajennuspuuhissa kun oletin, että kellarin seinän vierellä olisi ollut ihan vaan lapiolla kasattu maavalli lämpöeristeenä, vaan eipä ollutkaan, kun siinä olikin ihan kallio. Kellari sen takana olikin louhittu siihen. Sinänsä jälkeenpäin ajateltuna ei niin iso ihme, kun 20-luvulla kylä oli täynnä poraria ja panostajaa, eli kaivoksen lähialueesta on kysymys.

Puolet talosta on nyt remontoitu, no ainakin ulkopuolta lukuunottamatta, eli seinäeristyksiä ei vielä ole, muuta kuin se että laitoin sisäpuolelle insuliittiä. Ja luonnollisestikin ilmansulkupahvit insuliitin alle. Ja pyrin parhaani mukaan tiivistelemään kaikki mahdolliset raot. Ihan normaaliin tapaan en voinut ilmansulkua asentaa, kun katto oli sen verran siistissä kunnossa että olisi tuntunut pahalta vetää siihen suoraan päälle, vaikka tavallaan helpompaa ja varmempaa se olisi kyllä ollut. No, liimailin katon ja seinien ilmansulut yhteen uretaanilla ja akryylillä. Jos siellä joku vuotokohta vielä on, niin se ei taatusti ole kuin pieni murto-osa siitä mitä alunperin.

Itse päädyin laittamaan alapohjaeristykset uretaanilevyllä.. Mieluusti olisin käyttänyt selluvillaa, mutta 150 milliä oli suurin eristepaksuus minkä sain mahtumaan, ja etenkään lattialämmityksen kanssa se ei vaan olisi ollut kovin järkevää. Etenkään kun seinien vierellä oli pakko jättää ohut kaistale vain 50 milliseksi, kun ne sokkelikivet vaan ovat siinä, eikä lattiaakaan voi nostaa ilman että tulee ongelmia vähän jokapuolella (ovet, nuohousluukut ym).

Laajennusosaan tulee sitten aikanaan pannuhuone, ja sieltäkäsin ajan lämpöä lattiaan.. Odotan innolla remontin valmistumista, kun kaikki laskelmat tuntuvat osoittelevan siihen suuntaan että energiankulutuksen pitäisi laskea noin ~80%, eikä ulospäin tule huomaamaan juuri mitään, paitsi tietenkin sen että pinnat siistiytyvät. Olen varma että lämmitetty lankkulattia tulee olemaan mukavan tuntuinen jalan alla. Tähän asti ovat varpaat palelleet vaikka käytänkin villasukkia oikein mielellänikin.

Ikkunat olen ajatellut muuten pitää entisellään, kun lasituksetkin ovat pitkälti alkuperäiset (ja sen kyllä huomaa). Mutta ikkunoiden väliin olen ajatellut kolmanneksi lasiksi selektiivilasia, jolloin U-arvo putoaa 2,8 -> 1,2.. Minkä lisäksi laitan toki tiivisteet ja ikkunalukot kuntoon (puuttuivat, kumma kyllä).

Leivinuuni pysyy jatkossakin osana taloa. Ja uskon että tulen myös käyttämään sitä, todennäköisesti jopa aiottuun tarkoitukseensa, siis ihan uunina.

tiiltä kirjoitti:

Mietitäänpäs hetken mitä tarkoittaa "täystiili".. ja maristaan vasta sitten. Joskus muinoin tosiaan tehtiin sellaisiakin.

Eihän se kovin energiatehokas ole, vaikka seinät ovat julmetun paksut... Ja juuri siitä syystä tämänpäivän "tiilitalot" ovat vain tiiliverhoiltuja. Itse runkorakenne voi olla melkein mitä vaan, puusta betoniin ja eristeratkaisut mitä nyt milloinkin.

Lue lisää

Tiilitalon runko on tiiltä, ei mitä vain.

Tiiliverhoiltu talo ei ole tiilitalo, vaan puutalo, jossa on julkisivu tiilestä.

1920 kirjoitti:

No, pahoittelen hieman epäselvää ilmaisua.. Vaakapanelointi siinä on nyt, ja siitähän oikeastaan kerroinkin jo että aion uusia sen. Muuten olisi ehkä voinut ajatella vaihtoa pystylaudoitukseen, mutta vaakapanelointi ei kasvata seinän paksuutta yhtä paljon.

Tiedän hirsien olevan kosteita, kun ne ovat kylmiä talo tuntuu jatkuvasti hieman kostealta ja niissä on kaikenlaisia ötökän koloja. Myös lahovauriot joita olen joutunut paikkailemaan viittaavat vähän siihen suuntaan.

Yläpohjankin aion kyllä remontoida. Aion kaapia kaikki vanhat muhut pihalle sieltä, sitten ilmansulkupahvit ja uudet eristykset. Ja luonnollisestikin huomattavasti paksumpana kerroksena, kun sitä tilaakin siellä on ihan ruhtinaallisesti.

Tosin, myönnettäkööt että ihan kaikesta ei voi seiniäkään syytää, kun lattiakin päästää aikamääriä ilmaa läpi. Makkarin puolella oli multapenkki, jonka vaihdoin rossipohjaiseksi. Vaati tosin pientä askartelua ihan kivienkin kanssa, kun talo lepää louhittujen kivien päällä. Ja nimenomaan kivisokkelin takia haluan pitää seinämäpaksuuden kasvattamisen aikalailla minimissä.

Tulikin aika yllätys laajennuspuuhissa kun oletin, että kellarin seinän vierellä olisi ollut ihan vaan lapiolla kasattu maavalli lämpöeristeenä, vaan eipä ollutkaan, kun siinä olikin ihan kallio. Kellari sen takana olikin louhittu siihen. Sinänsä jälkeenpäin ajateltuna ei niin iso ihme, kun 20-luvulla kylä oli täynnä poraria ja panostajaa, eli kaivoksen lähialueesta on kysymys.

Puolet talosta on nyt remontoitu, no ainakin ulkopuolta lukuunottamatta, eli seinäeristyksiä ei vielä ole, muuta kuin se että laitoin sisäpuolelle insuliittiä. Ja luonnollisestikin ilmansulkupahvit insuliitin alle. Ja pyrin parhaani mukaan tiivistelemään kaikki mahdolliset raot. Ihan normaaliin tapaan en voinut ilmansulkua asentaa, kun katto oli sen verran siistissä kunnossa että olisi tuntunut pahalta vetää siihen suoraan päälle, vaikka tavallaan helpompaa ja varmempaa se olisi kyllä ollut. No, liimailin katon ja seinien ilmansulut yhteen uretaanilla ja akryylillä. Jos siellä joku vuotokohta vielä on, niin se ei taatusti ole kuin pieni murto-osa siitä mitä alunperin.

Itse päädyin laittamaan alapohjaeristykset uretaanilevyllä.. Mieluusti olisin käyttänyt selluvillaa, mutta 150 milliä oli suurin eristepaksuus minkä sain mahtumaan, ja etenkään lattialämmityksen kanssa se ei vaan olisi ollut kovin järkevää. Etenkään kun seinien vierellä oli pakko jättää ohut kaistale vain 50 milliseksi, kun ne sokkelikivet vaan ovat siinä, eikä lattiaakaan voi nostaa ilman että tulee ongelmia vähän jokapuolella (ovet, nuohousluukut ym).

Laajennusosaan tulee sitten aikanaan pannuhuone, ja sieltäkäsin ajan lämpöä lattiaan.. Odotan innolla remontin valmistumista, kun kaikki laskelmat tuntuvat osoittelevan siihen suuntaan että energiankulutuksen pitäisi laskea noin ~80%, eikä ulospäin tule huomaamaan juuri mitään, paitsi tietenkin sen että pinnat siistiytyvät. Olen varma että lämmitetty lankkulattia tulee olemaan mukavan tuntuinen jalan alla. Tähän asti ovat varpaat palelleet vaikka käytänkin villasukkia oikein mielellänikin.

Ikkunat olen ajatellut muuten pitää entisellään, kun lasituksetkin ovat pitkälti alkuperäiset (ja sen kyllä huomaa). Mutta ikkunoiden väliin olen ajatellut kolmanneksi lasiksi selektiivilasia, jolloin U-arvo putoaa 2,8 -> 1,2.. Minkä lisäksi laitan toki tiivisteet ja ikkunalukot kuntoon (puuttuivat, kumma kyllä).

Leivinuuni pysyy jatkossakin osana taloa. Ja uskon että tulen myös käyttämään sitä, todennäköisesti jopa aiottuun tarkoitukseensa, siis ihan uunina.

Lue lisää

Kun tiedon taso on tuota luokkaa, niin oletko harkinnut vaikka suunnitelmien ostoa joltakin?

Tuosta suunnittelusta oli joitakin ketjuja sitten juttua....

Joopa joo kirjoitti:

Tiilitalon runko on tiiltä, ei mitä vain.

Tiiliverhoiltu talo ei ole tiilitalo, vaan puutalo, jossa on julkisivu tiilestä.

Luepa uudestaan. Siinä ainoassa kohdassa jossa käytin sanaa "tiilitalo" puhuttaessa tiiliverhoilluista taloista, laitoin sen sanan lainausmerkkeihin. Että on se kumma jos täytyy siitäkin ruveta viisastelemaan. Miten se olisi pitänyt sanoa, että herralle/rouvalle kelpaisi?

Punainen mallu kirjoitti:

Kun tiedon taso on tuota luokkaa, niin oletko harkinnut vaikka suunnitelmien ostoa joltakin?

Tuosta suunnittelusta oli joitakin ketjuja sitten juttua....

Mitä oikein tarkoitat? Siis meinaatko sitä kun yllätyin siitä että kellari olikin louhittu? Ja mitä minun olisi pitänyt tehdä? Teettää kalliit maaperätutkimukset?

Tavallaanhan minä teinkin maaperätutkimukset, kairan sijasta käytin vaan kaivinkonetta. Yllättynyt olisin ollut jokatapauksessa, huolimatta siitä miten se selvisi. Ja jokatapauksessa suunnitelmia oli tarkoitus tarkistaa sitten kun kallion muoto selviäisi. Sehän olisi pitänyt selvittää tavalla tai toisella kuitenkin. Ja jokatapauksessa se olisi pitänyt raapia puhtaaksi ennen louhintatöitä.

1920 kirjoitti:

Mitä oikein tarkoitat? Siis meinaatko sitä kun yllätyin siitä että kellari olikin louhittu? Ja mitä minun olisi pitänyt tehdä? Teettää kalliit maaperätutkimukset?

Tavallaanhan minä teinkin maaperätutkimukset, kairan sijasta käytin vaan kaivinkonetta. Yllättynyt olisin ollut jokatapauksessa, huolimatta siitä miten se selvisi. Ja jokatapauksessa suunnitelmia oli tarkoitus tarkistaa sitten kun kallion muoto selviäisi. Sehän olisi pitänyt selvittää tavalla tai toisella kuitenkin. Ja jokatapauksessa se olisi pitänyt raapia puhtaaksi ennen louhintatöitä.

Lue lisää

Tarkoitat juurikin tätä, mitä koko ajan jatkat.

Tuo ilmansulkupahvi tuolta särähtää jo todella pahasti. Toisaalta Suomi on täynnä väärin remontoituja taloja, joten ei talosi siinä mielessä mikään harvinaisuus tule olemaan,

tiiltä kirjoitti:

Luepa uudestaan. Siinä ainoassa kohdassa jossa käytin sanaa "tiilitalo" puhuttaessa tiiliverhoilluista taloista, laitoin sen sanan lainausmerkkeihin. Että on se kumma jos täytyy siitäkin ruveta viisastelemaan. Miten se olisi pitänyt sanoa, että herralle/rouvalle kelpaisi?

Lue lisää

Vaikka kuinka sönkkäät, niin sekoitat asioita. Tilitalo on tiilitalo. Sen runko on tehty tiilestä, eikä mistä tahansa.

Sinun "tiilitalollesi" on olemassa aivan oikea suomenkielinen termi, eli tiiliverhoiltu talo. Käytä sitä.

Tiilitalossa voi vastaavasti olla puuverhous.

Joopa joo kirjoitti:

Vaikka kuinka sönkkäät, niin sekoitat asioita. Tilitalo on tiilitalo. Sen runko on tehty tiilestä, eikä mistä tahansa.

Sinun "tiilitalollesi" on olemassa aivan oikea suomenkielinen termi, eli tiiliverhoiltu talo. Käytä sitä.

Tiilitalossa voi vastaavasti olla puuverhous.

Lue lisää

Tämän keskustelun kannalta olennaista on, onko talossa tiiliverhoilu (ilmaraolla) vai ei. Runkomateriaalilla ei tässä ole merkitystä. Siksi "tiilitalo" lainausmerkeissä oli oikein hyvä lyhenne tiilivuorattua rakennusta tarkoittamaan. Luulenpa että jokainen ymmärsi tämän tässä yhteydessä.

Mutta hyvä että pääsit kertomaan miten asia täsmälleen on. Nyt varmastikaan kellään ei ole enää erehtymisen mahdollisuutta. Yhteevetona vielä:
- Täystiilitalossa ei ole eristeitä eikä erillistä tiiliverhoilua. Se ei tarvitse ilmarakoa
- Tiiliverhoillussa talossa on yleensä eristeet, usein homehtuvaa laatua olevat. Jotta ne eivät homehtuisi, olisi hyvä olla ilmarako tiiliverhoilun ja eristeiden välissä.

The_Rat kirjoitti:

Tämän keskustelun kannalta olennaista on, onko talossa tiiliverhoilu (ilmaraolla) vai ei. Runkomateriaalilla ei tässä ole merkitystä. Siksi "tiilitalo" lainausmerkeissä oli oikein hyvä lyhenne tiilivuorattua rakennusta tarkoittamaan. Luulenpa että jokainen ymmärsi tämän tässä yhteydessä.

Mutta hyvä että pääsit kertomaan miten asia täsmälleen on. Nyt varmastikaan kellään ei ole enää erehtymisen mahdollisuutta. Yhteevetona vielä:
- Täystiilitalossa ei ole eristeitä eikä erillistä tiiliverhoilua. Se ei tarvitse ilmarakoa
- Tiiliverhoillussa talossa on yleensä eristeet, usein homehtuvaa laatua olevat. Jotta ne eivät homehtuisi, olisi hyvä olla ilmarako tiiliverhoilun ja eristeiden välissä.

Lue lisää

Muuten hyvä, mutta meni väärin.

Tiilitalolla tarkoitetaan tiliitaloa, jonka runko on tiiltä. Eristys voi olla mitä tahansa, samaten julkisivu.

Täystiilitalolla ei tarkoiteta taloa, joka on tehty kokonaan tiilistä. Tiilet ovat olleet aina niin kalliitta, että vanhatkaan talot, jotka on rakennettu tiilistä, eivät ole tiiltä kokonaan, vaan tiilien välissä on eriste, vaikka hiekkaa.

Tiiliverhoillussa talossa (myös täystiilitalossa) jätetään nykyään ilmarako, jotta ulkopuolinen kosteus (sade) ei johtuisi kapillaarisesti taloon. Tiilihän itsessään on höyrynläpäisyltään "huokeaa", eli sisältä tuleva kosteus kyllä siitä kulkeutuu läpi, joskin tätä nykyään autetaan jättämällä joka kolmanteen tiileen alimpaan riviiin pystysauma auki.

PS Lainausmerkissä oleva "huokea" tarkoittaa pientä höyrynvastusta.

Joopa joo kirjoitti:

Muuten hyvä, mutta meni väärin.

Tiilitalolla tarkoitetaan tiliitaloa, jonka runko on tiiltä. Eristys voi olla mitä tahansa, samaten julkisivu.

Täystiilitalolla ei tarkoiteta taloa, joka on tehty kokonaan tiilistä. Tiilet ovat olleet aina niin kalliitta, että vanhatkaan talot, jotka on rakennettu tiilistä, eivät ole tiiltä kokonaan, vaan tiilien välissä on eriste, vaikka hiekkaa.

Tiiliverhoillussa talossa (myös täystiilitalossa) jätetään nykyään ilmarako, jotta ulkopuolinen kosteus (sade) ei johtuisi kapillaarisesti taloon. Tiilihän itsessään on höyrynläpäisyltään "huokeaa", eli sisältä tuleva kosteus kyllä siitä kulkeutuu läpi, joskin tätä nykyään autetaan jättämällä joka kolmanteen tiileen alimpaan riviiin pystysauma auki.

PS Lainausmerkissä oleva "huokea" tarkoittaa pientä höyrynvastusta.

Lue lisää

Hyvä oppia jotain uutta.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Kerrostalojen_perusrakenteet_talotekniikka/

Tuon perusteella eristeitä ei käytetty, mutta ovat varmaan vain unohtaneet mainita asiasta.

Itse olen asunut 1911 ja 1937 rakennetuissa tiilitaloissa (ja jossain 20-luvun talossakin tietääkseni, mutta siitä en pahemmin muista). Ulkoseiniä en noissa ole nähnyt purettavan, joten en lähde kommentoimaan varmana tietona eristeiden löytyvyyttä sieltä.

The_Rat kirjoitti:

Hyvä oppia jotain uutta.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Kerrostalojen_perusrakenteet_talotekniikka/

Tuon perusteella eristeitä ei käytetty, mutta ovat varmaan vain unohtaneet mainita asiasta.

Itse olen asunut 1911 ja 1937 rakennetuissa tiilitaloissa (ja jossain 20-luvun talossakin tietääkseni, mutta siitä en pahemmin muista). Ulkoseiniä en noissa ole nähnyt purettavan, joten en lähde kommentoimaan varmana tietona eristeiden löytyvyyttä sieltä.

Lue lisää

Tarkoittanet kohtaa
"Kivitalon runko muodostui kahden tiilen paksuisista ulkoseinistä"

Jos olet sitä mieltä, että tuossa oli kaikki, eikä eristeitä käytetty, niin kannattaisi ehkä tutkia vaikka noita 1911 ja 1937 rakennettuja tiilitaloja missä asuit ja miettiä oliko ulkoseinät tosiaan noiden kahden tiilen paksuisia, eli paksuudeltaan n. 25cm.

Hieman tuntuu, että käsitteet runko ja ulkoverhous eivät aivan uponneet vieläkään sinne.

Joopa joo kirjoitti:

Tarkoittanet kohtaa
"Kivitalon runko muodostui kahden tiilen paksuisista ulkoseinistä"

Jos olet sitä mieltä, että tuossa oli kaikki, eikä eristeitä käytetty, niin kannattaisi ehkä tutkia vaikka noita 1911 ja 1937 rakennettuja tiilitaloja missä asuit ja miettiä oliko ulkoseinät tosiaan noiden kahden tiilen paksuisia, eli paksuudeltaan n. 25cm.

Hieman tuntuu, että käsitteet runko ja ulkoverhous eivät aivan uponneet vieläkään sinne.

Lue lisää

Kahden tiilen rungolla tarkoitetaan runkoa jonka paksuus on sama kuin kahden tiilen ja sauman yhteen laskettu pituus .

Osa vanhojen rakennuksien rungosta koostuu pelkästä tiilestä. Näitä kutsutaan massiivi tiilirungoksi tai massiivi tiilimuuriksi. Seinissä ei ole ollut erillistä lämmöneristettä. Tiili toimii lämpöäeristävänä materiaalina.

Myöhemmin tiilitaloihin alettiin lisäämään erilaisia lämmöneristeitä rakennus osaamisen kehittyessä. Rakenteista tuli taloudellisempi.

"Tiiliverhoiltu talo ei ole tiilitalo, vaan puutalo, jossa on julkisivu tiilestä."
Tiiliverhollussa talossa runkona voi olla myös tiiltä tai betonia

insinööriopiskelija kirjoitti:

Kahden tiilen rungolla tarkoitetaan runkoa jonka paksuus on sama kuin kahden tiilen ja sauman yhteen laskettu pituus .

Osa vanhojen rakennuksien rungosta koostuu pelkästä tiilestä. Näitä kutsutaan massiivi tiilirungoksi tai massiivi tiilimuuriksi. Seinissä ei ole ollut erillistä lämmöneristettä. Tiili toimii lämpöäeristävänä materiaalina.

Myöhemmin tiilitaloihin alettiin lisäämään erilaisia lämmöneristeitä rakennus osaamisen kehittyessä. Rakenteista tuli taloudellisempi.

"Tiiliverhoiltu talo ei ole tiilitalo, vaan puutalo, jossa on julkisivu tiilestä."
Tiiliverhollussa talossa runkona voi olla myös tiiltä tai betonia

Lue lisää

Juuri näin.

Tuollaisia massiivitiilitaloja ei tehty ihmisten asumuksiksi huonon eristävyyden vuoksi. Itse en ainakaan tällaisiin ole törmännyt Suomessa missään.

Ja tiiliverhous ottaa kantaa vain verhoukseen, ei rungon materiaaliin.

Punainen mallu kirjoitti:

Tarkoitat juurikin tätä, mitä koko ajan jatkat.

Tuo ilmansulkupahvi tuolta särähtää jo todella pahasti. Toisaalta Suomi on täynnä väärin remontoituja taloja, joten ei talosi siinä mielessä mikään harvinaisuus tule olemaan,

Lue lisää

On se hyvä että sinä tiedät miten remontoidaan oikein..

Itse olen kuitenkin nähnyt aika paljonkin korjaamalla pilattuja 1900-luvun alkupuolen rakenteita. Ja siinä sivussa oppinut yhtä jos toistakin siitä mitä niiden kanssa voi ja mitä ei todellakaan kannata tehdä.

Oma havaintoni on, että terve talo ei muovia tarvitse.

1920 kirjoitti:

On se hyvä että sinä tiedät miten remontoidaan oikein..

Itse olen kuitenkin nähnyt aika paljonkin korjaamalla pilattuja 1900-luvun alkupuolen rakenteita. Ja siinä sivussa oppinut yhtä jos toistakin siitä mitä niiden kanssa voi ja mitä ei todellakaan kannata tehdä.

Oma havaintoni on, että terve talo ei muovia tarvitse.

Lue lisää

Ei tarvitse minua uskoa, mutta usko tuota suunnittelijaa.

Tuo viimeinen lauseesi kruunaa tietämyksesi.

Mutta omapa on torppasi. Purettavia riittää ja kohta yksi lisää.

1920 kirjoitti:

On se hyvä että sinä tiedät miten remontoidaan oikein..

Itse olen kuitenkin nähnyt aika paljonkin korjaamalla pilattuja 1900-luvun alkupuolen rakenteita. Ja siinä sivussa oppinut yhtä jos toistakin siitä mitä niiden kanssa voi ja mitä ei todellakaan kannata tehdä.

Oma havaintoni on, että terve talo ei muovia tarvitse.

Lue lisää

Uudessa talossa, jossa saadaan muovit asennettua oikein, on muovit ihan ok. Vanhan talon saneerauksessa, esim. yläpohjan eristämisessä ei saada millään konstilla niitä muoveja asennettua oikealle paikalleen tiiviisti. Näissä kohteissa pidän itse ilmasulkupaperia hyvänä ratkaisuna.

insinööriopiskelija kirjoitti:

Kahden tiilen rungolla tarkoitetaan runkoa jonka paksuus on sama kuin kahden tiilen ja sauman yhteen laskettu pituus .

Osa vanhojen rakennuksien rungosta koostuu pelkästä tiilestä. Näitä kutsutaan massiivi tiilirungoksi tai massiivi tiilimuuriksi. Seinissä ei ole ollut erillistä lämmöneristettä. Tiili toimii lämpöäeristävänä materiaalina.

Myöhemmin tiilitaloihin alettiin lisäämään erilaisia lämmöneristeitä rakennus osaamisen kehittyessä. Rakenteista tuli taloudellisempi.

"Tiiliverhoiltu talo ei ole tiilitalo, vaan puutalo, jossa on julkisivu tiilestä."
Tiiliverhollussa talossa runkona voi olla myös tiiltä tai betonia

Lue lisää

Insinööriopiskelija. Nuo tiilet ovat reikätiiliä. Oletko nähnyt koskaan? Kynän mentäviä reikiä on muistaakseni 128 kpl. Seinien paksuus on noissa 400-500 mm luokkaa. U-arvoksi tulee 0,4, joka ei ole mitenkään kehno. Hirsitaloissa on huonompi U-arvo ja ilmavuodot ("hengitys") päälle.

1920 kirjoitti:

On se hyvä että sinä tiedät miten remontoidaan oikein..

Itse olen kuitenkin nähnyt aika paljonkin korjaamalla pilattuja 1900-luvun alkupuolen rakenteita. Ja siinä sivussa oppinut yhtä jos toistakin siitä mitä niiden kanssa voi ja mitä ei todellakaan kannata tehdä.

Oma havaintoni on, että terve talo ei muovia tarvitse.

Lue lisää

Siis aiot lisätä lämmöneristettä ulkopuolelle?

terapeutti kirjoitti:

Siis aiot lisätä lämmöneristettä ulkopuolelle?

Tein kerran saneeraussuunnittelua sähkön osalta erääseen siirrettävään hirsitaloon. Siinä oli ulkopuolelle merkitty 50 mm solumuovieriste. Vaikka sähkösuunnittelija olenkin, niin soitin tutulle rakennustarkastajalle jotta "onhan asia homattu onhan". Kävi sääliksi nuortaparia. Oli se huomattu.

Tässä sähkärin ohje hirsitalon eristämiseen. Ulkopuolella on vuorilauta ilmaraolla OK. Se on sääsuoja. Sisäpuolelle voi lisätä kuitulevyn. Sisäpuolelle voi lisätä 50 mm puhallusvillaa. Mutta muuten rakenne on hyväksyttävä U-arvoltaan huonoksi. Ulkopuolelle ei mitään lämmöneristettä eikä ilmansulkuja. Ilmeisesti lautainen sääsuoja ilman ilmarakoakin on toimiva, koska niitä on paljon ja hirret ovat olleet kunnossa niissä. Tosin pystylaudoituksissa on rimat ja lautojen välissä pieni ilmarako luonnostaan. Vaakalaudoitus vaatii luonnollisesti jonkinlaiset naulausalustat eli tuuletusrako tulee siinä.

Jos vanhan hirsitalon haluaa lämpimäksi edullisesti, on vain lämmitettävä edullisesti. Ilmaislämpöä maasta ja ilmasta on siis ratkaisu. Muita ratkaisuja ei ole edulliseen lämmittämiseen. Puulämmitys helloineen on tarpeen ilman vaihtamiseen, jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Hirsitaloissa pitää tajuta puulämmityksen tärkeys ilman vaihtamisessa.

kirvesmies 85v kirjoitti:

Ulkoseinien alaosassa olevat "listat" eivät ole mitään koristelistoja. Tarkista tietopohjasi.

Katselin erään vanhan koulun verhoilun alalistoja kuntoarviokeikalla. Vinolista kivijalan päällä ilmeisesti 2x5-lankusta viistetty. Päällä pystylista ilmeisesti 2x6 lankusta viistetty. Näin että se oli lankkua kun oli jatkokohdasta murentunut. Sen takaa näkyi hirsi. Tuollaiset listat ovat sääsuojia ja vaihtotavaraa. Tuossa riitti vaihtamiseksi jatkoskohtien uusiminen.

vanhempi suunn. kirjoitti:

Insinööriopiskelija. Nuo tiilet ovat reikätiiliä. Oletko nähnyt koskaan? Kynän mentäviä reikiä on muistaakseni 128 kpl. Seinien paksuus on noissa 400-500 mm luokkaa. U-arvoksi tulee 0,4, joka ei ole mitenkään kehno. Hirsitaloissa on huonompi U-arvo ja ilmavuodot ("hengitys") päälle.

Lue lisää

Reikätiiliä olen nähnyt ja muurannutkin. Tosin en koskaan 128 reikäisiä.

Massiivitiili rungolla löytyy asuinrakennuksia.

vanhempi suun. kirjoitti:

Katselin erään vanhan koulun verhoilun alalistoja kuntoarviokeikalla. Vinolista kivijalan päällä ilmeisesti 2x5-lankusta viistetty. Päällä pystylista ilmeisesti 2x6 lankusta viistetty. Näin että se oli lankkua kun oli jatkokohdasta murentunut. Sen takaa näkyi hirsi. Tuollaiset listat ovat sääsuojia ja vaihtotavaraa. Tuossa riitti vaihtamiseksi jatkoskohtien uusiminen.

Lue lisää

Tarkennan. Nuo siis vaakalistoja. Seinän verhouspuurakenne kohtaa noissa pystyvaakalistan vinon yläpinnan. Vesillä on selvä virtausreitti.

Veulaajat ehkä eivät voi mukaymmärtää mikä on pystyvaakalista. Määrittelen sen tässä vain tätä tarkoitusta varten. Se on se 2x6 lankku viistettynä syrjällään. Se alempi on lappeellaan.

Sähkäri ei tiedä mitä nämäovat oikeilta nimiltään. Mutta itse asia ei muutu miksikään siitä. Viistetyistä lankuista listat lappeellaan ja syrjällään joka tapauksessa.

vanhempi suunn. kirjoitti:

Tein kerran saneeraussuunnittelua sähkön osalta erääseen siirrettävään hirsitaloon. Siinä oli ulkopuolelle merkitty 50 mm solumuovieriste. Vaikka sähkösuunnittelija olenkin, niin soitin tutulle rakennustarkastajalle jotta "onhan asia homattu onhan". Kävi sääliksi nuortaparia. Oli se huomattu.

Tässä sähkärin ohje hirsitalon eristämiseen. Ulkopuolella on vuorilauta ilmaraolla OK. Se on sääsuoja. Sisäpuolelle voi lisätä kuitulevyn. Sisäpuolelle voi lisätä 50 mm puhallusvillaa. Mutta muuten rakenne on hyväksyttävä U-arvoltaan huonoksi. Ulkopuolelle ei mitään lämmöneristettä eikä ilmansulkuja. Ilmeisesti lautainen sääsuoja ilman ilmarakoakin on toimiva, koska niitä on paljon ja hirret ovat olleet kunnossa niissä. Tosin pystylaudoituksissa on rimat ja lautojen välissä pieni ilmarako luonnostaan. Vaakalaudoitus vaatii luonnollisesti jonkinlaiset naulausalustat eli tuuletusrako tulee siinä.

Jos vanhan hirsitalon haluaa lämpimäksi edullisesti, on vain lämmitettävä edullisesti. Ilmaislämpöä maasta ja ilmasta on siis ratkaisu. Muita ratkaisuja ei ole edulliseen lämmittämiseen. Puulämmitys helloineen on tarpeen ilman vaihtamiseen, jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Hirsitaloissa pitää tajuta puulämmityksen tärkeys ilman vaihtamisessa.

Lue lisää

Ulkopuolinen lisälämmöneriste tulee usein halvemmaksi kun sisäpuolinen. Mikäli halutaan laittaa lisäeristeen ulos niin yleensä suositellaan käytettävän villaa.

Mikäli haluaa käyttää solumuovi/polyuretaani eristeitä niin ne kannattaa yleensä laittaa sisäpuolelle.

vanhempi suunn. kirjoitti:

Insinööriopiskelija. Nuo tiilet ovat reikätiiliä. Oletko nähnyt koskaan? Kynän mentäviä reikiä on muistaakseni 128 kpl. Seinien paksuus on noissa 400-500 mm luokkaa. U-arvoksi tulee 0,4, joka ei ole mitenkään kehno. Hirsitaloissa on huonompi U-arvo ja ilmavuodot ("hengitys") päälle.

Lue lisää

Lukemani perusteella reikätiiltä alettiin käyttämään vasta myöhemmin, tyyliin 20-luvulla. Samalla seinien paksuutta ohennettiin puoleentoista tiileen.

Voin tästä vain päätellä, että 1911 valmistuneessa talossani oli todellakin massivinen tiilirunko vailla eristyksiä. Kahden tiilen ulkokuorella ja ilmeisesti ilmaraolla ennen sisäpuolta (tästä en artikkelien perusteella ole ihan varma).

The_Rat kirjoitti:

Lukemani perusteella reikätiiltä alettiin käyttämään vasta myöhemmin, tyyliin 20-luvulla. Samalla seinien paksuutta ohennettiin puoleentoista tiileen.

Voin tästä vain päätellä, että 1911 valmistuneessa talossani oli todellakin massivinen tiilirunko vailla eristyksiä. Kahden tiilen ulkokuorella ja ilmeisesti ilmaraolla ennen sisäpuolta (tästä en artikkelien perusteella ole ihan varma).

Lue lisää

En nyt enää jaksa tästä sen enempää, mutta sulla nyt vain menee runko ja kuori taas sekaisin.

insinööriopiskelija kirjoitti:

Ulkopuolinen lisälämmöneriste tulee usein halvemmaksi kun sisäpuolinen. Mikäli halutaan laittaa lisäeristeen ulos niin yleensä suositellaan käytettävän villaa.

Mikäli haluaa käyttää solumuovi/polyuretaani eristeitä niin ne kannattaa yleensä laittaa sisäpuolelle.

Lue lisää

Mitä tarkoitat "kannattaa yleensä"?

Joopa joo kirjoitti:

En nyt enää jaksa tästä sen enempää, mutta sulla nyt vain menee runko ja kuori taas sekaisin.

Voi olla. Minä kun kuvittelin, että runko olisi sisäpuolella ja kuori ulkopuolella, mutta netistä nyt lukemani perusteella runko oli ulkopinnassa. Sen sisäpuolella oli "sydänmuuri", mikä ilmeisesti tarkoittaa sisäpuolista "kuorta". Olen kyllä kovaa vauhtia vääntämässä päätäni uuden ajattelumallin mukaiseksi. Kestää vain hetken.

Siis uudestaan edellinen viestini kohta korjattuna:
> Voin tästä vain päätellä, että 1911 valmistuneessa talossani oli
> todellakin massivinen tiilirunko vailla eristyksiä. Kahden tiilen
> ulkoRUNGOLLA ja ilmeisesti ilmaraolla ennen sisäpuolta (tästä en
> artikkelien perusteella ole ihan varma).

The_Rat kirjoitti:

Voi olla. Minä kun kuvittelin, että runko olisi sisäpuolella ja kuori ulkopuolella, mutta netistä nyt lukemani perusteella runko oli ulkopinnassa. Sen sisäpuolella oli "sydänmuuri", mikä ilmeisesti tarkoittaa sisäpuolista "kuorta". Olen kyllä kovaa vauhtia vääntämässä päätäni uuden ajattelumallin mukaiseksi. Kestää vain hetken.

Siis uudestaan edellinen viestini kohta korjattuna:
> Voin tästä vain päätellä, että 1911 valmistuneessa talossani oli
> todellakin massivinen tiilirunko vailla eristyksiä. Kahden tiilen
> ulkoRUNGOLLA ja ilmeisesti ilmaraolla ennen sisäpuolta (tästä en
> artikkelien perusteella ole ihan varma).

Lue lisää

Kun kerrostalossa on huoneistoja sisä- ja ulkopihalle päin, niin tarvitaan noiden huoneistojen väliin keskelle jotain, mikä kannattelee lattiaa. Tuo kyseinen keskellä oleva tukipiste on se sydänmuuri. Eli kadultapäin katu, seinä, välipohja, sydänmuuri, välipohja, seinä, sisäpiha.

Joskus sydänmuureja tarvittaiin useampia kappaleita, jos talo oli tarpeeksi suuri.

Mutta lopettelen ja jatkot.

Joopa joo kirjoitti:

Kun kerrostalossa on huoneistoja sisä- ja ulkopihalle päin, niin tarvitaan noiden huoneistojen väliin keskelle jotain, mikä kannattelee lattiaa. Tuo kyseinen keskellä oleva tukipiste on se sydänmuuri. Eli kadultapäin katu, seinä, välipohja, sydänmuuri, välipohja, seinä, sisäpiha.

Joskus sydänmuureja tarvittaiin useampia kappaleita, jos talo oli tarpeeksi suuri.

Mutta lopettelen ja jatkot.

Lue lisää

Saatan olla väärässä mutta mielestäni tuo sydänmuuri tarkoittaa niitä kantavia väliseiniä niinkuin Joopa joo taisi tuossa edellä kertoakkin.

Aikaisemmin esille tulleessa linkissä on kirjoitettu näin.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Kerrostalojen_perusrakenteet_talotekniikka/

"Kivitalon runko muodostui kahden tiilen paksuisista ulkoseinistä ja rungon keskellä olevasta tiilisestä sydänmuurista."

Mielestäni tämä on kirjoitettu vaikasti ymmärrettäväksi. Ilmeisesti tällä kuitenkin tarkoitetaan kantavia väliseinämuureja.

rakennusterapeutti kirjoitti:

Mitä tarkoitat "kannattaa yleensä"?

Rakentamisessa on erilaisia poikkeustapauksia ja ei ole olemassa mitään ratkaisuja jotka sopisivat jokaiseen kohteeseen.

Yleensä seinät koostuu useiden eri materiaalien yhdistelmästä. Tiivimmät rakenteet tulee olla sisäreunassa ja ulospäin mentäessä materiaalien tulee olla harvempaa. Näin tehostetaan kosteuden siirtymistä ulos. Mikäli ulkopintaan laittaa liian tiiviin materiaalin niin kosteus ei välttämättä pääse siirtymään oiken.

minä kirjoitti:

Rakentamisessa on erilaisia poikkeustapauksia ja ei ole olemassa mitään ratkaisuja jotka sopisivat jokaiseen kohteeseen.

Yleensä seinät koostuu useiden eri materiaalien yhdistelmästä. Tiivimmät rakenteet tulee olla sisäreunassa ja ulospäin mentäessä materiaalien tulee olla harvempaa. Näin tehostetaan kosteuden siirtymistä ulos. Mikäli ulkopintaan laittaa liian tiiviin materiaalin niin kosteus ei välttämättä pääse siirtymään oiken.

Lue lisää

Eli joissakin tapauksissa styroksi ulkopintaan?

rakennusterapeutti kirjoitti:

Eli joissakin tapauksissa styroksi ulkopintaan?

joissain tapauksisa se on mahdollista.

Punainen mallu kirjoitti:

Ei tarvitse minua uskoa, mutta usko tuota suunnittelijaa.

Tuo viimeinen lauseesi kruunaa tietämyksesi.

Mutta omapa on torppasi. Purettavia riittää ja kohta yksi lisää.

Lue lisää

"Purettavia riittää ja kohta yksi lisää. "

Olen nähnyt ja kuullut paljon, mutta en koskaan sellaista että puutalo olisi lähtenyt lahoamaan sen takia että sitä ei ole "pelastettu" muovituksilla. Jotkut ovat lähinnä esittäneet teoreettisiä laskelmia, ehkä noin ~500 milliä paksuista seinärakenteista joihin saattaisi joissain epäedullisissa olosuhteissa muodostua liikaa kosteutta ilman höyrynsulkuja.

6" hirsi maltillinen lisäeristys on vielä niin kaukana tämän päivän vertailuarvoista, että U-arvon nousu ei muodostu ongelmaksi. Eikä siitä ilmavuodosta oleellista hyötyä rakenteille ole, siis hallitsemattomista ilmavuodoista. Ilmanvaihto toki tarvitaan, mutta se ei tarkoita sitä että tuulen täytyisi päästä puhaltamaan talosta läpi.

Mutta, mitäpä minä tätä todistelemaan. Puhuin "havainnoista", syystä että tarkoitin havaintoja, en uskomuksia, en luuloja tai laskelmia vaan käytännön havaintoja. Eli sitä mitä akateemisesta sivistystä hankkineet nimittävät "empiiriseksi aineistoksi", sitä jonka pohjalta tiede ja tutkimus omat teoriansa mallintaa.

vanhempi suunn. kirjoitti:

Tein kerran saneeraussuunnittelua sähkön osalta erääseen siirrettävään hirsitaloon. Siinä oli ulkopuolelle merkitty 50 mm solumuovieriste. Vaikka sähkösuunnittelija olenkin, niin soitin tutulle rakennustarkastajalle jotta "onhan asia homattu onhan". Kävi sääliksi nuortaparia. Oli se huomattu.

Tässä sähkärin ohje hirsitalon eristämiseen. Ulkopuolella on vuorilauta ilmaraolla OK. Se on sääsuoja. Sisäpuolelle voi lisätä kuitulevyn. Sisäpuolelle voi lisätä 50 mm puhallusvillaa. Mutta muuten rakenne on hyväksyttävä U-arvoltaan huonoksi. Ulkopuolelle ei mitään lämmöneristettä eikä ilmansulkuja. Ilmeisesti lautainen sääsuoja ilman ilmarakoakin on toimiva, koska niitä on paljon ja hirret ovat olleet kunnossa niissä. Tosin pystylaudoituksissa on rimat ja lautojen välissä pieni ilmarako luonnostaan. Vaakalaudoitus vaatii luonnollisesti jonkinlaiset naulausalustat eli tuuletusrako tulee siinä.

Jos vanhan hirsitalon haluaa lämpimäksi edullisesti, on vain lämmitettävä edullisesti. Ilmaislämpöä maasta ja ilmasta on siis ratkaisu. Muita ratkaisuja ei ole edulliseen lämmittämiseen. Puulämmitys helloineen on tarpeen ilman vaihtamiseen, jos ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Hirsitaloissa pitää tajuta puulämmityksen tärkeys ilman vaihtamisessa.

Lue lisää

"Vaakalaudoitus vaatii luonnollisesti jonkinlaiset naulausalustat eli tuuletusrako tulee siinä."

En nyt mitenkään halua ruveta vähättelemään ketään tai kuulostaa siltä että viisastelisin tai jotain..

Itsellä vaan sattuu olemaan tällainen vaakapaneelilla verhoiltu "lyhytnurkka", jossa se panelointi on suoraan hirressä kiinni. Eli ei ole minkäänlaisia "naulausalustoja", tai tuuletusrimoja tai mitään muutakaan.

1920 kirjoitti:

"Purettavia riittää ja kohta yksi lisää. "

Olen nähnyt ja kuullut paljon, mutta en koskaan sellaista että puutalo olisi lähtenyt lahoamaan sen takia että sitä ei ole "pelastettu" muovituksilla. Jotkut ovat lähinnä esittäneet teoreettisiä laskelmia, ehkä noin ~500 milliä paksuista seinärakenteista joihin saattaisi joissain epäedullisissa olosuhteissa muodostua liikaa kosteutta ilman höyrynsulkuja.

6" hirsi maltillinen lisäeristys on vielä niin kaukana tämän päivän vertailuarvoista, että U-arvon nousu ei muodostu ongelmaksi. Eikä siitä ilmavuodosta oleellista hyötyä rakenteille ole, siis hallitsemattomista ilmavuodoista. Ilmanvaihto toki tarvitaan, mutta se ei tarkoita sitä että tuulen täytyisi päästä puhaltamaan talosta läpi.

Mutta, mitäpä minä tätä todistelemaan. Puhuin "havainnoista", syystä että tarkoitin havaintoja, en uskomuksia, en luuloja tai laskelmia vaan käytännön havaintoja. Eli sitä mitä akateemisesta sivistystä hankkineet nimittävät "empiiriseksi aineistoksi", sitä jonka pohjalta tiede ja tutkimus omat teoriansa mallintaa.

Lue lisää

Et sitten ole tutustunut rintamamiestalojen remontteihin. Pahimmillaan lisätty eristystä ja vielä tiivistetty ikkunat kunnolla. Ja homepommi on valmis.

Niitäkin on, joissa on laitettu muovia seinään *ja* pistetty ilmanvaihto kuntoon. Ne toimivat. Mutta jos ilmanvaihdosta ei huolehdi, niin lisäeristämien ja tiivistäminen on ongelma. Jos taas lisäeristää imlan tiivistämistä, niin sitten ollaan niissä teoereettisissa ongelmakohdissa. Ne toki realisoituvat vasta luokkaa kymmenen vuoden päästä... Eli ei hätää jos tekee ja myy,

Hirsitalosta en tiedä. Ei sisäpuolinen höyrysulku siitä ainakaan huonompaa tekisi (jos ilmanvaihto toimii). Tärkein on se ilmanvaihto. Muista, että jos se on hoidettu ennen takkaa lämmittämällä, niin ilmanvaihto vähenee eristettä lisättäessä ja muutenkin ongelmakohdat akutoituvat (hieno sana).

The_Rat kirjoitti:

Et sitten ole tutustunut rintamamiestalojen remontteihin. Pahimmillaan lisätty eristystä ja vielä tiivistetty ikkunat kunnolla. Ja homepommi on valmis.

Niitäkin on, joissa on laitettu muovia seinään *ja* pistetty ilmanvaihto kuntoon. Ne toimivat. Mutta jos ilmanvaihdosta ei huolehdi, niin lisäeristämien ja tiivistäminen on ongelma. Jos taas lisäeristää imlan tiivistämistä, niin sitten ollaan niissä teoereettisissa ongelmakohdissa. Ne toki realisoituvat vasta luokkaa kymmenen vuoden päästä... Eli ei hätää jos tekee ja myy,

Hirsitalosta en tiedä. Ei sisäpuolinen höyrysulku siitä ainakaan huonompaa tekisi (jos ilmanvaihto toimii). Tärkein on se ilmanvaihto. Muista, että jos se on hoidettu ennen takkaa lämmittämällä, niin ilmanvaihto vähenee eristettä lisättäessä ja muutenkin ongelmakohdat akutoituvat (hieno sana).

Lue lisää

Nyt en oikein ymmärrä mitä tarkoitat? Minähän sanoin, että ilmanvaihdon täytyy olla kunnossa.

" Jos taas lisäeristää imlan tiivistämistä, niin sitten ollaan niissä teoereettisissa ongelmakohdissa."

Muuttuuko eriste sen vaarallisemmaksi, jos sen lisää vasta sitten kun rakennus on ollut jo jonkin aikaa valmis? Eli onko 100 milliä villaa vaarallisempi kuin 100 milliä villaa?

Tietysti tulee ongelmia, jos ilmanvaihto ei toimi. Esim. aikuinen ihminen hönkii ympäristöönsä muistaakseni toista litraa vettä, joka höyryksi muunnettuna lienee kuution luokkaa, mutta kun ihminen ei ole höyrykattila niin se ei haihdu 100% höyrynä, vaan ilmaan sekoitettuna kosteutena, jolloin siitä tulee kosteaa ilmaa moninkertainen määrä. Jos ilmanvaihto ei toimi, niin ongelmia tulee jokatapauksessa, oli höyrynsulkumuoveja tai ei, oli rakenteena puuta tai jotain muuta.

Puupohjaisten materiaalien käyttäyminen erityyppisissä rakenteissa tiedetään suht hyvin. Kuten sanottu, ainoastaan aivan paksuimmista nykyisistä rakenteista on esitetty, ja toistaiseksi käsittääkseni aika pitkälti täysin teoreettisiä epäilyjä että eristyksen tehokkuuden vuoksi saattaisi eristekerroksen sisään muodostua kastepiste, tai oikeammin vyöhyke jolla kosteus-lämpötila-olot alittavat "kastepisteen".. Mutta nämä koskevat vain todella paksuja eristekerroksia.

Eikä oikeastaan paksuudella ole niin suurta merkitystä, vaan kyse on siitä miten paljon lämpötila laskee eristekerroksen sisällä. Eli toisinsanoen kyse on oikeastaan U-arvosta (toki myös eristemateriaalin kosteusteknisestä toimivuudesta annetuissa oloissa). Hirren ja maltillisen eristekerroksen yhdistelmällä on vielä sen verran heikko U-arvo, että se jää reilusti alle sen mikä havaintojen (se 'empiirinen aineisto'), perusteella tiedetään toimivaksi.

1920 kirjoitti:

Nyt en oikein ymmärrä mitä tarkoitat? Minähän sanoin, että ilmanvaihdon täytyy olla kunnossa.

" Jos taas lisäeristää imlan tiivistämistä, niin sitten ollaan niissä teoereettisissa ongelmakohdissa."

Muuttuuko eriste sen vaarallisemmaksi, jos sen lisää vasta sitten kun rakennus on ollut jo jonkin aikaa valmis? Eli onko 100 milliä villaa vaarallisempi kuin 100 milliä villaa?

Tietysti tulee ongelmia, jos ilmanvaihto ei toimi. Esim. aikuinen ihminen hönkii ympäristöönsä muistaakseni toista litraa vettä, joka höyryksi muunnettuna lienee kuution luokkaa, mutta kun ihminen ei ole höyrykattila niin se ei haihdu 100% höyrynä, vaan ilmaan sekoitettuna kosteutena, jolloin siitä tulee kosteaa ilmaa moninkertainen määrä. Jos ilmanvaihto ei toimi, niin ongelmia tulee jokatapauksessa, oli höyrynsulkumuoveja tai ei, oli rakenteena puuta tai jotain muuta.

Puupohjaisten materiaalien käyttäyminen erityyppisissä rakenteissa tiedetään suht hyvin. Kuten sanottu, ainoastaan aivan paksuimmista nykyisistä rakenteista on esitetty, ja toistaiseksi käsittääkseni aika pitkälti täysin teoreettisiä epäilyjä että eristyksen tehokkuuden vuoksi saattaisi eristekerroksen sisään muodostua kastepiste, tai oikeammin vyöhyke jolla kosteus-lämpötila-olot alittavat "kastepisteen".. Mutta nämä koskevat vain todella paksuja eristekerroksia.

Eikä oikeastaan paksuudella ole niin suurta merkitystä, vaan kyse on siitä miten paljon lämpötila laskee eristekerroksen sisällä. Eli toisinsanoen kyse on oikeastaan U-arvosta (toki myös eristemateriaalin kosteusteknisestä toimivuudesta annetuissa oloissa). Hirren ja maltillisen eristekerroksen yhdistelmällä on vielä sen verran heikko U-arvo, että se jää reilusti alle sen mikä havaintojen (se 'empiirinen aineisto'), perusteella tiedetään toimivaksi.

Lue lisää

"Esim. aikuinen ihminen hönkii ympäristöönsä muistaakseni toista litraa vettä, joka höyryksi muunnettuna lienee kuution luokkaa, mutta kun ihminen ei ole höyrykattila niin se ei haihdu 100% höyrynä, vaan ilmaan sekoitettuna kosteutena, jolloin siitä tulee kosteaa ilmaa moninkertainen määrä."

Höyryllä tarkoitetaan samaa asiaa kuin vesihöyry. Vesihöyryn suhteellinen kosteus kun on 100%, niin normaalissa huonelämmössä (23 astetta) kuutio ilmaa sitoo 14 grammaa vettä. Litra vettä vaatii siis 70 kuutiota talon ilmatilassa. Tuo höyrykattila sekoilu oli kyllä niin epäselvää, että siitä nyt ei oikein taida kukaan tajuta mitään. Litra vettä höyrystetty vaatii siis tilaa 70 kuutiota huonetilassa.

Tuota selustastasi kastepisteestä ja U- arvoista nyt ei oikein tullut tajuttua. Kyllä kaikilla eristeillä saavutetaan eristeen sisällä kastepiste, myös puulla.

Joidenkin mielestä puu vain on niin ihmeellinen aine, että fysiikka ei siinä päde.

Kuten The_Rat tuossa kirjoitti, niin kyllä noitavanhoja taloja on lahonnut ja paljon.

Rakennuksen jättäminen ilman höyrysulkua on yksinkertaisesti typeryyttä. Kun eriste on tarpeeksi paksu, eikä höyrysulkua ole, niin turha puhua teoriasta, tai käytännöstä. Fakta on, että eriste saa siipeensä ja homehtuu ja lahoaa ajan vieriessä.

Näissä, usein Kailottajien siteerauksissa, sekoitetaan melkein järjestään kaksi asiaa. Ne ovat ilmasulku ja höyrysulku.

The_Rat on täysin oikeassa. Kun sekoitetaan ilma- ja höyrysulku keskenään, tilkiten talon ilmavuotoja, mutta päästämällä kosteus rakenteisiin lopputulos on yksinkertaisesti home ja laho. Kun tähän vielä yhdistetään lämmitysjärjestelmän vaihto, eli takkoja ei polteta, niin ilmanvaihto pienenee entisestään ja ongelma sen kuin korostuu.

kumpare kirjoitti:

Ryhdissä olevat yli sata vuotiaat talot ovat tehty routimattoman maan päälle.

Tai kalliolle.

Punainen mallu kirjoitti:

"Esim. aikuinen ihminen hönkii ympäristöönsä muistaakseni toista litraa vettä, joka höyryksi muunnettuna lienee kuution luokkaa, mutta kun ihminen ei ole höyrykattila niin se ei haihdu 100% höyrynä, vaan ilmaan sekoitettuna kosteutena, jolloin siitä tulee kosteaa ilmaa moninkertainen määrä."

Höyryllä tarkoitetaan samaa asiaa kuin vesihöyry. Vesihöyryn suhteellinen kosteus kun on 100%, niin normaalissa huonelämmössä (23 astetta) kuutio ilmaa sitoo 14 grammaa vettä. Litra vettä vaatii siis 70 kuutiota talon ilmatilassa. Tuo höyrykattila sekoilu oli kyllä niin epäselvää, että siitä nyt ei oikein taida kukaan tajuta mitään. Litra vettä höyrystetty vaatii siis tilaa 70 kuutiota huonetilassa.

Tuota selustastasi kastepisteestä ja U- arvoista nyt ei oikein tullut tajuttua. Kyllä kaikilla eristeillä saavutetaan eristeen sisällä kastepiste, myös puulla.

Joidenkin mielestä puu vain on niin ihmeellinen aine, että fysiikka ei siinä päde.

Kuten The_Rat tuossa kirjoitti, niin kyllä noitavanhoja taloja on lahonnut ja paljon.

Rakennuksen jättäminen ilman höyrysulkua on yksinkertaisesti typeryyttä. Kun eriste on tarpeeksi paksu, eikä höyrysulkua ole, niin turha puhua teoriasta, tai käytännöstä. Fakta on, että eriste saa siipeensä ja homehtuu ja lahoaa ajan vieriessä.

Näissä, usein Kailottajien siteerauksissa, sekoitetaan melkein järjestään kaksi asiaa. Ne ovat ilmasulku ja höyrysulku.

The_Rat on täysin oikeassa. Kun sekoitetaan ilma- ja höyrysulku keskenään, tilkiten talon ilmavuotoja, mutta päästämällä kosteus rakenteisiin lopputulos on yksinkertaisesti home ja laho. Kun tähän vielä yhdistetään lämmitysjärjestelmän vaihto, eli takkoja ei polteta, niin ilmanvaihto pienenee entisestään ja ongelma sen kuin korostuu.

Lue lisää

En edes viitsi lähteä availemaan kaikkia viestisi virheitä ja väärinymmärryksiä, mutta..

"Kun eriste on tarpeeksi paksu"

Niinpä. Ei mulla tähän oikeastaan mitään lisättävää.

1920 kirjoitti:

En edes viitsi lähteä availemaan kaikkia viestisi virheitä ja väärinymmärryksiä, mutta..

"Kun eriste on tarpeeksi paksu"

Niinpä. Ei mulla tähän oikeastaan mitään lisättävää.

Lue lisää

Soputeltalla tuota ei tapahdu.

Kyllä aivan normi hirsiseinäkin lahoaa, eli tuokin on riittävän paksu. On tietenkin näitä kailottajia, joiden mielestä hirsi on ainoa oikea aine, sekä rakenteen paksuus.

Oikeasti puu on aika onneton materiaali. Sitä on käytetty ja käytetään, koska se on halpa ja sitä on ollut ja on edelleen saatavilla. Nykyisin puuta tosin lisäkäsitellään eri kemikaalien avulla parantamaan sen kosteudenkestoa ja hidastamaan palamista.

kukkula kirjoitti:

Tai kalliolle.

Kallio on usein routimaton

Punainen mallu kirjoitti:

Soputeltalla tuota ei tapahdu.

Kyllä aivan normi hirsiseinäkin lahoaa, eli tuokin on riittävän paksu. On tietenkin näitä kailottajia, joiden mielestä hirsi on ainoa oikea aine, sekä rakenteen paksuus.

Oikeasti puu on aika onneton materiaali. Sitä on käytetty ja käytetään, koska se on halpa ja sitä on ollut ja on edelleen saatavilla. Nykyisin puuta tosin lisäkäsitellään eri kemikaalien avulla parantamaan sen kosteudenkestoa ja hidastamaan palamista.

Lue lisää

Kuinka kauan sitä lahoamista pitää sitten odottaa? Kun tällä on mennyt jo 85 vuotta, eikä se näytä vieläkään alkaneen?

1920 kirjoitti:

Kuinka kauan sitä lahoamista pitää sitten odottaa? Kun tällä on mennyt jo 85 vuotta, eikä se näytä vieläkään alkaneen?

Suomessa 100- vuotiaista puutaloista on jäljellä 1%.

Kun teet rempan noilla tietämyksilläsi, niin eiköhän talosi kuulu tuohon 99% joukkoon.

Äly vs, usko kirjoitti:

Suomessa 100- vuotiaista puutaloista on jäljellä 1%.

Kun teet rempan noilla tietämyksilläsi, niin eiköhän talosi kuulu tuohon 99% joukkoon.

"noilla tietämyksilläsi"

Ja kun ei ole mitään sanottavaa asiasta, käydään kiinni henkilöön, vai?

Juu ei laittanut höyrysulkua vaan ilmasulkupaperin...