Moikka. Pakko päästä avautumaan jonnekin..
Olen nyt kolmatta kertaa raskaana. Ekan kerran raskaus päätettiin, koska tapahtui vakava hoitovirhe.. Toinen päättyi keskenmenoon. Ja tässä raskaudessa olen päässyt kymmenennelle viikolle asti, ja eilen se alkoi; tuhruvuoto. Ihan samanlainen kun tuossa aiemmassa keskenmenossani. Silloin vuodin tuhrua 2 päivää, kolmantena päivänä vuoto alkoi todenteolla.
Tänään sitten vuotoa tuli enemmän ja tuntui kuin sydämeni olisi pysähtynyt..
Pääsin sitten neuvolaan parissa tunnissa tarkastukseen ja voi sitä helpotusta ja onnea kun lääkäri sanoi; kyllä täällä sydän lyö ihan reippaasti. Helpotuksen itkuhan siitä pääsi.. Lopuksi pikkuinen esitteli vielä liikkumistaitojaan kun aloitti villin potkuttelun. Nyt olen itkeskellyt pitkin päivää sekavin tuntein.. Itken säikähdystä, itken pelkoa, itken onnea ja itken kun näin lapseni liikkeet..
Ihan mahdotonta touhua tämä raskaus. Isoja tunteita, vielä isompia pelkoja ja niin valtavasti menetettävää.. Vielä kun muutaman viikon toukka pysyisi sisällä, riskit pienenisivät siedettävälle asteelle...
Olen nyt kolmatta kertaa raskaana. Ekan kerran raskaus päätettiin, koska tapahtui vakava hoitovirhe.. Toinen päättyi keskenmenoon. Ja tässä raskaudessa olen päässyt kymmenennelle viikolle asti, ja eilen se alkoi; tuhruvuoto. Ihan samanlainen kun tuossa aiemmassa keskenmenossani. Silloin vuodin tuhrua 2 päivää, kolmantena päivänä vuoto alkoi todenteolla.
Tänään sitten vuotoa tuli enemmän ja tuntui kuin sydämeni olisi pysähtynyt..
Pääsin sitten neuvolaan parissa tunnissa tarkastukseen ja voi sitä helpotusta ja onnea kun lääkäri sanoi; kyllä täällä sydän lyö ihan reippaasti. Helpotuksen itkuhan siitä pääsi.. Lopuksi pikkuinen esitteli vielä liikkumistaitojaan kun aloitti villin potkuttelun. Nyt olen itkeskellyt pitkin päivää sekavin tuntein.. Itken säikähdystä, itken pelkoa, itken onnea ja itken kun näin lapseni liikkeet..
Ihan mahdotonta touhua tämä raskaus. Isoja tunteita, vielä isompia pelkoja ja niin valtavasti menetettävää.. Vielä kun muutaman viikon toukka pysyisi sisällä, riskit pienenisivät siedettävälle asteelle...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei ghgjhk!
Huoh, onpa sinulla rankat viikot ja jännät päivät. Noita viikkoja ennen kuin12 raskausviikkoa tulee täyteen voi kyllä hyvin kutsua piinaviikoiksi. Itse olen kokenut varhaisen keskenmenon ja sen jälkeen kesti todella pitkään, ennen kuin uskalsin luottaa raskauteen ja siihen että saisin elävän lapsen syliini. Raskaus on kyllä sellainen tunnemyllerrys että huh huh. Voimia sinulle!
Sinikka-pappi
Mites Sinikka, missä vaiheessa se sielu liimataan kiinni alkioon, embrioon, sikiöön, vauvaan, jne?
Eli menikö päin h€lvettiä vai ei?
Kiitos Sinikka. Ei tässä oikein osaa iloita ollenkaan, ja toisille kertominen on jotenkin vaikeaa. Isovanhemmille uskallettiin jouluna kertoa, muttei juurikaan kenellekään muulle. Ensimmäisestä raskaudesta olin niin onnellinen, mutta lopputulos oli niin tuskainen, ettei oikein sen jälkeen salli tuntea mitään auvoisuutta.. No ehkä siinä vaiheessa kun maha kasvaa niin alkaa rentoutumaan. Vaikka kyllä se viime kertainen potkutteluesitys kevensi sydäntä huomattavasti :)