Virumme etäällä toisistamme,
ajatuksin kosketamme,
kärsien erkanemme,
onko tämä elämämme ?
ajatuksin kosketamme,
kärsien erkanemme,
onko tämä elämämme ?
Miksikäs näin
kysyn nyt
49318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Näinkö tää käsikirjoitus menee?
Kenelle laitoit.
En kehtaa paljastaa. Hän aavistaa kyllä ;)
et täällä kehtaa, sano pois vaan.
Että olen jostain hullusta syystä ihastunut ! Tapahtuu harvoin minulle. Putosin heti.
Jostain hullun syystä ? Eli se mikä tippuu siinä vaiheessa
vois olla järki. Normaalilta kuulostaa.
Niin..
Mutta, että häneen ja minä. Järki karkasi, eikä ole palannut. Onneksi hän ei tiedä !
Mutta varmasti älykkäänä aavistaa kyllä. Toivottavasti hän ei sentään sääli minua.
Eli säälii !!!
Voi...
Höpö. Ennustus kuuluu näin: Löydätte toisenne, arvostatte toisianne ja rakastatte ilman rajaa ja määrää. Tulette hyvin onnelliseksi ja elätte yhdessä elämäänne loppuun asti hellien ja lempien toisianne.
Joo ja lehmät lentää Kiinaan.
Ennustuksen toteutuminen onkin sitten meidän itsemme varassa :D
Niinhän se on. Se joko toteutuu tai sitten ei.
Haluat että erkanet.Kysyn nyt sinulta?
Niin :(
Annan hänelle omaa tilaa.
oletko varma että hän haluaa tai tarvitsee sitä, ehkä sen takia
virutte etäällä toisistanne
ajatuksin vain kosketatte
kärsien erkanette toisistanne
elämää ? yhdenlaista on toki.
Olen ymmärtänyt niin, että hän haluaa etäisyyttä.
aattelin että jos vain ajatuksin kosketatte, etäällä toisistanne, erkanevasti.
puhumattomuuttako ?
sillä nämä kirjoittamas asiat varmasti etenee.
Ei etene, kuten ei muillakaan täällä..samassa veneessähän me soudetaan. Kapteeni puuttuu eikä perämiestäkään näy.
Tuuliajolla siis. Missä kapteeni tai kuka ois se oikee kapteeni ?
Ja mihin perämies on kadonnut ja kuka ois se perämies ?
En ole koskaan etäisyyttä halunnut, läheisyyttään vain. En tosin voinut / osannut / uskaltanut sitä näyttää.
Tuo on totuus ja rehellisyys paketoituna. Näin minäkin.
Elämämme on sitä miksi sen itse luomme.
Syitähän meillä on. Ei kuitenkaan koko totuutta sitten kuitenkaan. Kun on paljon epäselvää, on paljon epävarmuutta.
Syithän aina löytyy ja aina voi keksiä lisää, jos loppuu kesken.
Taidankin vain kopioida nuo pari kirjoittamaas riviä,
siltä se TOTUUS sitten näyttää :(
Pitäiskö oikeesti kysyä ihan naamatusten?
Täällähän voit keskustella vaikkapa feikkaavan naapurin Jorman kanssa.
Tunnistaako kaivattusi sinua, tuskin.
Rohkaisee mielesi, kerranhan täällä eletään.
Kaikkihan me haluamme olla sen kaivatun kanssa..
Jormanko ?
Enpä usko, että hän on täällä.
Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Jospa me jotenkin... Aina rakkaus ei katso aikaa eikä paikkaa ja on yllätys itsellekin. Kun me joskus taas kohdataan, huomaat sitten kyllä asioita ja tiedät mitä tunnen sua kohtaan.
kun me joskus taas kohdataan....
miten? missä?
Tiedän jo nyt. Tiedät kyllä sinäkin. Miksikäs siis näin.......
....................
...............
............
................... ???
Ei meidän totuutta tarvitse etsiä,
me tiedämme totuuden !!! Miks...............................?
Ihanaa, että tiedätte toistenne tunteet.
Totuushan on RAKKAUS
Hän tietää ja minä tiedän miksi. Se riittää.
Toisinaan se on noinkin ja joskus toisin.
Onhan näitä, että tunteita on, mutta käytännössä ei vain toimi.
Ristiriitaista.
Sanon vain, että asioilla on tapana järjestyä.
No, niinhän sinä aina sanot !
anna minullekkin vähän sitä järjestystä,
jos ei muualle niin päähäni !!
Tiedätkö, rakastan tosi paljon sinua.
Kiitos epäjärjestyksestä !
Kiitos samoin muru. Sekoitat aina kaiken, mutta tykkään siitä.
Toivottavasti murusi lukee tuon :D)))
Hän varmaan pitäisi siitä.
Ei hän lue tai jokainen muru lukee, you know. Uinuttuaan kun heräämme unestamme, huomaamme olevamme haudattujen toiveiden hautausmaalla lukemassa muistokirjoituksia.
Kyllä, ymmärrän mitä tarkoitat tuolla murulla.
Jotkut toiveet eivät ole tarkoitettu toteutettaviksi.
Mutta tahtoisin hänen olevan se toteutettavaksi tarkoitettu. Ei pelkkä toive vaan myös toteutus.
No tottakai !!
Toivon unelmasi toteutuvan.
kirjoitin edellisen enemmänkin itselleni.
Tässä tapauksessa ei tosiaan ole TOTTAKAI. Naivi ajatuskin, että olisi.
Tarkoitin, että tottakai toivoisin sinulle tapahtuvan niin, että saisit hänet. Tai mitähän minä tarkoitin. Olen niin sekaisin jos totta puhutaan. Sekaisin omista tunteistani. Anteeksi !
Aika perus ihastuneena ;) mullaki sama!
toi kuulostaa vähän ristiriitaselta...jos teidän välillä on jonkilainen toimiva ajatuksellinen yhteys, niin eikö sekin kerro jotain molemminpuolisista tunteista tms. yhteisymmärryksestä? tulkitsetko vaan toisen kaipaavan etäisyyttä jottei sun "tarvitsis" tehdä aloitetta suuntaan tai toiseen? mitä itse haluat ja kaipaat? tunnistatko tunteesi? haluatko tutustua riskillä vaiko jatkaa kaipailua kärsien samalla hitaasti mutta varmasti etääntyen? kerää ajatukses ja rohkeutes!