Hei.
Missäs teidän mielestänne menee normaalin mustasukkaisuuden raja?
Meillä mieheni kans toimii seuraavalla tavalla: Kerrotaan toisillemme mitä tehdään millonkin ja kenen kanssa. Jos ollaan eri paikoissa / kaupungeissa, niin toinen saa soittaa "tarkistussoittoja" niin paljon kuin haluaa. Lähetetään myös aina kuittaus tekstari, että ollaan päästy onnellisesti kotiin, mikäli yksin liikenteessä eri paikkakunnalla. Saadaan tutkia toistemme puhelimia / sähköposteja, jos siltä tuntuu. Ei harrasteta muutenkaan sellasta toimintaa, joka saattas tehdä toisen mustasukkaiseksi (tarkoitan siis toisten kanssa flirttailua, pitkiä katseita vastakkaisen sukupuolen kanssa tms.).
Meillä oli alussa mustasukkaisuutta, mutta sitten otettiin yllä mainitut asiat käyttöön. Mustasukkaisuutta ei ole sen jälkeen ilmennyt, koska toinen voi aina puhtaalla omalla tunnolla selvittää, jos epäilee jotain.
Onko teillä ollut vastaavia sopimuksia? Miten mustasukkaisuus on suhteissanne ilmennyt?
Itse en ole koskaan tuntenut mustasukkaisuutta ahdistavaksi. Mielestäni se on vain yksi tapa osoittaa rakkautta....
Missäs teidän mielestänne menee normaalin mustasukkaisuuden raja?
Meillä mieheni kans toimii seuraavalla tavalla: Kerrotaan toisillemme mitä tehdään millonkin ja kenen kanssa. Jos ollaan eri paikoissa / kaupungeissa, niin toinen saa soittaa "tarkistussoittoja" niin paljon kuin haluaa. Lähetetään myös aina kuittaus tekstari, että ollaan päästy onnellisesti kotiin, mikäli yksin liikenteessä eri paikkakunnalla. Saadaan tutkia toistemme puhelimia / sähköposteja, jos siltä tuntuu. Ei harrasteta muutenkaan sellasta toimintaa, joka saattas tehdä toisen mustasukkaiseksi (tarkoitan siis toisten kanssa flirttailua, pitkiä katseita vastakkaisen sukupuolen kanssa tms.).
Meillä oli alussa mustasukkaisuutta, mutta sitten otettiin yllä mainitut asiat käyttöön. Mustasukkaisuutta ei ole sen jälkeen ilmennyt, koska toinen voi aina puhtaalla omalla tunnolla selvittää, jos epäilee jotain.
Onko teillä ollut vastaavia sopimuksia? Miten mustasukkaisuus on suhteissanne ilmennyt?
Itse en ole koskaan tuntenut mustasukkaisuutta ahdistavaksi. Mielestäni se on vain yksi tapa osoittaa rakkautta....
Vastaukset 8
Vanhimmat
uskomatonta, voiko tuollaista ollakaan? itse olen todella mustasukkainen,eikä mieheni ollenkaan. miten saitte tuollaiset säännöt aikaiseksi? tuliko kummaltakaan puolelta epäluottamuslausetta tai pahaa mieltä, että tälläistä on ehdotettu?
Hei.
Tottakai asiasta keskusteltiin, mutta ei kummallekkaan tullut asiasta pahaa mieltä.
Loppujen lopuksihan säännöt ovat molemmille samat, joten kaikki on tasapuolista.
Jälkeenpäin kaikki on ollut todella helppoa, eikä ongelmia ole ollut.
puhelimen ja postien luku heittää rankasti yli.
En suosittele.
Mitä sellaisia viestejä tai posteja sinulle tulee, jota ei elämänkumppanisi saisi lukea. Kyllä avoimuus, rehellisyys ja luottamus on suhteen perusta, ei yksityisyys.
Itselle ainakin kaverit kirjoittavat omista henkilökohtaisista asioista, joita kumppanin ei välttämättä tarvitse tietää. Vaikka katsoisi vain otsikot, tiedän että siitä saattaisi tulla jollekin muulle kuin kumppanille paha mieli. Eli siis älä koske kännykkääni, äläkä meileihini niin hyvin menee.
Nimenomaan: avoimuus, rehellisyys ja luottamus ovat suhteen perusta, mutta niitä pitää löytyä suhteesta ILMAN vahtimista. Jokainen ihminen on yksityinen ja suhteessa on pahasti vialla jos toisen puhelinta ja sähköpostia pitää tutkia pettämisen varalta. Jutun juju on siinä että niihin pääsee käsiksi ja ne saa katsoa jos haluaa, mutta koska luottaa kumppaniinsa niin ei sitä tee.
mikä niissä kumppanin saamissa posteissa voisi niin kiinnostaa. Onko syytä kenties epäillä jotain? Vai onko itse tehty jotain, mikä saa epäilemään toista samasta tekosesta.
Minua ei kerta kaikkiaan kiinnosta tarkistella vaimon posteja. En usko, että häntäkään minun. Kyllä ihmisellä saa jotain henkilökohtaista olla. En usko, että tekee hyvää parisuhteelle, jos aivan kaikki on yhteistä. No, kukin tyylillään.
Mieheni oli tavatessamme (n. 15 vuotta sitten) älyttömän mustasukkainen. Kiukutteli, jos katselin keskustelukumppaniani liian "suurin silmin", melkein tinttasi turpaan hääkutsusta kiittämään tullutta serkkuani jne. Vuodet ovat vierineet, ja vuosien aikana on rakennettu luottamusta niin, että mustasukkaisuus ei ole enää vuosiin ollut ongelma. Miksi? Koska en anna aihetta. En salaile mitään. Puhelimeni viesteineen on luettavissa jos kiinnostaa. (en ole koskaan huomannut että olisi kiinnostanut ;-)) Samoin sähköpostiini pääsee ihan vapaasti. Ja niin edelleen. Olemme asiasta aikanaan keskustelleet kiivaastikin, ja olen vakuuttanut mieheni, ja hän tiennee minun olevan tosissani, että minua ei väkisin pidetä. Siinä se. Jos olisin joskus pettääkseni tai vieraisiin mennäkseni, ei mikään vahtiminen minua estäisi. Vaan kun on keskinäinen kunnioitus kohdallaan,ei ole tarvetta, jos mieli joskus tekisikin. En voisi pettää omaani ihan pelkästään siitä syystä että en voisi tehdä toiselle niin. Jos vieraisiin tekisi mieli, pitäisi ensin päättää tämä stoori - ja sitähän en halua. On se vaan semmonen aarre ja onni, että on kumppani joka luottaa ja kunnioittaa!