HAASTATTELU Professori Jan Kregel näkee euron kriisissä yhteneväisyyksiä taannoisen Argentiinan rahoituskriisin kanssa. Kreikan kaltaisille, käytännössä varattomille euromaille on pakko antaa paljon anteeksi.
” Edessäni istuvasta, rusettia käyttävästä herrasmiehestä piti tulla taloustieteen seuraava suuri nimi.
Jan Kregelin paikka John Maynard Keynesin, Joan Robinsonin ja Nicholas Kaldorin kaltaisten Cambridgen yliopiston tuotosten manttelinperijänä oli taattu. Sen sijaan uusklassisen taloustieteen hyökyaalto hukutti 1970-luvun kiihtyvän inflaation ja työttömyyden seurauksena alleen Kregelin koulukunnan.
Vaikka talouspolitiikka lähti toiseen suuntaan, Kregelistä tuli kysytty asiantuntija ympäri maailman. 1990-luvulla hän ennusti euron ajautuvan kriisiin.
– Minulle se oli ilmiselvää, Kregel sanoi Taloussanomille Ateenassa”
-----------------------------------------------------------
”. Argentiina oli sitonut valuuttansa dollariin ja avannut rajansa. Paikallinen teollisuus näivettyi ja vaihtotase painui pakkaselle. Ulkomailta tulevat pääomavirrat kuitenkin rahoittivat maan budjettivajetta ja estivät maksutasekriisin syntymisen, Kregel kertoo.
Hänen mukaansa oli selvää, että näin kävisi myös euroalueella. Matalat korot pahensivat tilannetta. ”
”Euro oli EU-komission
epätoivoinen kasvuyritys
– Komissiossa Jacques Delors ja muut yrittivät rahaliiton avulla pelastaa poliittisen projektin, joka oli kuolemassa. He sanoivat, että euro saa ihmiset taas kiinnostumaan Euroopasta, Kregel kuvailee yhteisvaluutan syntyä.
Hänen mukaansa euro nähtiin myös vastauksena iänikuiseen vaihtotaseiden epätasapainoon Saksan ja Italian välillä. Niillä ei olisi enää väliä, koska vajeet olisivat "sisäisiä", eli samassa valuutassa nimettyjä.”
----------------------------------------------------------
”Velkakikkailua
komission siunauksella
Taloudellisia kriteerejä katsottiin euron luomisessa läpi sormien. Esimerkiksi Italialla ei olisi ollut Kregelin mukaan mitään asiaa euroon, mutta poliittisesti se ei voinut jäädä ulkopuolelle.
Maa toimi Kreikan tavoin ja kutsui finanssinikkarit paikalle saadakseen valtion rahoitusaseman näyttämään sopivalta– Nämä olivat hyvin yksinkertaisia temppuja. Kvartaaleittain korkoa maksava sadan miljoonan liiran velkakirja muutettiin alennetun nimellisarvon velkakirjaksi. Yhdellä kynänsutaisulla velan arvoa oli vähennetty viidenneksellä ja korot lähetetty 20 vuoden päähän, Kregel sanoo.
– Italialaiset sanoivat avoimesti komission tilastoviranomaiselle Eurostatille toimivansa näin. He taas sanoivat "selvä, se on täysin okei". Kaikki tiesivät tämän. Sinun täytyi olla idiootti, jos et epäillyt mitään.”
---------------------------------------------
”Professori epäilee avoimesti Kreikan takaisinmaksukykyä.
– Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan. Ei koskaan. Ei ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuutta, että näin tulisi käymään.
Kregelin mukaan Saksa voi saada rahojaan takaisin vain antamalla Kreikan hengittää, juuri niin kuin Argentiinan tapauksessa on käynyt. Maa keskeytti maksut velkojille ja keskittyi työllisyyden ja talouskasvun palauttamiseen. Mitä enemmän se kasvoi, sitä enemmän velkojat saivat rahojaan takaisin.
Kregelin mukaan ainoa syy keskustelun välttelemiseen on pelko siitä mitä tapahtuu, kun saksalaiset veronmaksajat ymmärtävät joutuvansa maksumiehiksi.
– Nyt on tälle keskustelulle jo korkea aika. ”
……………….. ……………………….
Näin siis Saksassa tuumaillaan. Suomessa kansa vielä jaksaa uskoa euro ihmeeseen, vaikka sen sanoisi kuka tahansa talousnero. Pitäisikö nyt Jutan ja Jyrkin alkaan maksamaan suomelle töppäyksiään, kun tekivät sopimuksia yli muiden, eli asinatuntijoita kuulematta. Ihmettelen syvästi sitä. Miten alakansakoulunopettaja Jutta Urpilainen ON niin viisas, että itsekin uskoi valheisiinsa.
Nyt saivat taas yhden suun ruokittavaksi., eli Latvian. saas nähdä koska siellä alkaa tuo ”puhdistus operaatio”! Ennen sitä kyllä lähtee taas muutama yritys suomestaLatvian halpatyövoiman maahan. Kyllä hallitus osaa! ple!
” Edessäni istuvasta, rusettia käyttävästä herrasmiehestä piti tulla taloustieteen seuraava suuri nimi.
Jan Kregelin paikka John Maynard Keynesin, Joan Robinsonin ja Nicholas Kaldorin kaltaisten Cambridgen yliopiston tuotosten manttelinperijänä oli taattu. Sen sijaan uusklassisen taloustieteen hyökyaalto hukutti 1970-luvun kiihtyvän inflaation ja työttömyyden seurauksena alleen Kregelin koulukunnan.
Vaikka talouspolitiikka lähti toiseen suuntaan, Kregelistä tuli kysytty asiantuntija ympäri maailman. 1990-luvulla hän ennusti euron ajautuvan kriisiin.
– Minulle se oli ilmiselvää, Kregel sanoi Taloussanomille Ateenassa”
-----------------------------------------------------------
”. Argentiina oli sitonut valuuttansa dollariin ja avannut rajansa. Paikallinen teollisuus näivettyi ja vaihtotase painui pakkaselle. Ulkomailta tulevat pääomavirrat kuitenkin rahoittivat maan budjettivajetta ja estivät maksutasekriisin syntymisen, Kregel kertoo.
Hänen mukaansa oli selvää, että näin kävisi myös euroalueella. Matalat korot pahensivat tilannetta. ”
”Euro oli EU-komission
epätoivoinen kasvuyritys
– Komissiossa Jacques Delors ja muut yrittivät rahaliiton avulla pelastaa poliittisen projektin, joka oli kuolemassa. He sanoivat, että euro saa ihmiset taas kiinnostumaan Euroopasta, Kregel kuvailee yhteisvaluutan syntyä.
Hänen mukaansa euro nähtiin myös vastauksena iänikuiseen vaihtotaseiden epätasapainoon Saksan ja Italian välillä. Niillä ei olisi enää väliä, koska vajeet olisivat "sisäisiä", eli samassa valuutassa nimettyjä.”
----------------------------------------------------------
”Velkakikkailua
komission siunauksella
Taloudellisia kriteerejä katsottiin euron luomisessa läpi sormien. Esimerkiksi Italialla ei olisi ollut Kregelin mukaan mitään asiaa euroon, mutta poliittisesti se ei voinut jäädä ulkopuolelle.
Maa toimi Kreikan tavoin ja kutsui finanssinikkarit paikalle saadakseen valtion rahoitusaseman näyttämään sopivalta– Nämä olivat hyvin yksinkertaisia temppuja. Kvartaaleittain korkoa maksava sadan miljoonan liiran velkakirja muutettiin alennetun nimellisarvon velkakirjaksi. Yhdellä kynänsutaisulla velan arvoa oli vähennetty viidenneksellä ja korot lähetetty 20 vuoden päähän, Kregel sanoo.
– Italialaiset sanoivat avoimesti komission tilastoviranomaiselle Eurostatille toimivansa näin. He taas sanoivat "selvä, se on täysin okei". Kaikki tiesivät tämän. Sinun täytyi olla idiootti, jos et epäillyt mitään.”
---------------------------------------------
”Professori epäilee avoimesti Kreikan takaisinmaksukykyä.
– Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan. Ei koskaan. Ei ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuutta, että näin tulisi käymään.
Kregelin mukaan Saksa voi saada rahojaan takaisin vain antamalla Kreikan hengittää, juuri niin kuin Argentiinan tapauksessa on käynyt. Maa keskeytti maksut velkojille ja keskittyi työllisyyden ja talouskasvun palauttamiseen. Mitä enemmän se kasvoi, sitä enemmän velkojat saivat rahojaan takaisin.
Kregelin mukaan ainoa syy keskustelun välttelemiseen on pelko siitä mitä tapahtuu, kun saksalaiset veronmaksajat ymmärtävät joutuvansa maksumiehiksi.
– Nyt on tälle keskustelulle jo korkea aika. ”
……………….. ……………………….
Näin siis Saksassa tuumaillaan. Suomessa kansa vielä jaksaa uskoa euro ihmeeseen, vaikka sen sanoisi kuka tahansa talousnero. Pitäisikö nyt Jutan ja Jyrkin alkaan maksamaan suomelle töppäyksiään, kun tekivät sopimuksia yli muiden, eli asinatuntijoita kuulematta. Ihmettelen syvästi sitä. Miten alakansakoulunopettaja Jutta Urpilainen ON niin viisas, että itsekin uskoi valheisiinsa.
Nyt saivat taas yhden suun ruokittavaksi., eli Latvian. saas nähdä koska siellä alkaa tuo ”puhdistus operaatio”! Ennen sitä kyllä lähtee taas muutama yritys suomestaLatvian halpatyövoiman maahan. Kyllä hallitus osaa! ple!
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Argentiina oli sitonut valuuttansa dollariin ja avannut rajansa. Paikallinen teollisuus näivettyi ja vaihtotase painui pakkaselle. Ulkomailta tulevat pääomavirrat kuitenkin rahoittivat maan budjettivajetta ja estivät maksutasekriisin syntymisen, Kregel kertoo."
Sama turmion tie uhkaisi välittömästi Ukrainaakin, mikäli se lännettyisi ja eurottuisi. Esimerkkejä on vastaavasta jo kylliksi. Ukrainassa ne on kyllä havaittu, ja Venäjällä tietenkin vielä tarkemmin. Ukrainan kannattaa kuunnella isoveljeään Venäjää eikä Brysselin seireenien houkutuslaulua - tai puolalaisten ja balttien hysteerisiä venäläisvastaisia vuodatuksia ja lapsellista pelottelua.
"Nyt saivat taas yhden suun ruokittavaksi., eli Latvian."
Baltian lilliputtitasavaltojen eurottuminen ja natottuminen tulee vielä osoittautumaan niille valtavaksi onnettomuudeksi. Taloudelliset ja sotilaalliset itsemääräämismahdollisuutensa nuo maat ovat jo menettäneet. Neuvostoajan jälkeinen väestökehitys on katastrofaalinen. Baltia vanhenee ja autioituu. Taloudellisesti se on tyhjän päällä. Sotaliitto-Naton eteentyönnettyä sillanpääasemaa ei tulla tositilanteessa puolustamaan. Sillä on pelkän miinakentän rooli, kuten kylmän sodan aikana Länsi-Saksalla Naton suunnitelmissa. Damokleen miekka riippuu reunavaltioiden yllä. Lopulta niiden on nöyrryttävä ja etsittävä turvaa Venäjästä, kuten historiansa aikaisemmissakin vaiheissa. Vain länsi voi sen yrittää estää... Mutta ei enää kauan.
Uskoo, että maksaa, höynät!
Älä sekaannu typerine kommentteisine miesten keskusteluun saattanan idiootti! Haista piitkä viittu! Me koroljovin kanssa pistetään vielä sellaaset metrin pituset jatkot näihin pikku avauksiimme.
Muista nyt jatkossa pitää suusi kiinni pöljä!
Homopuskan kigki hampaaton louskuttaa leukojaan, taas ,mölli!
persu-Töppis louskuttaa leukojaan:
http://www.dotgif.org/wp-content/uploads/2011/02/ArnoldNoTeethDGDO_48f.gif
Voi että tuota Töppistä, kaikkien imuttajien kingiä...nuo ikenet on varmaan sametinpehmeät...ooooOOOOHHH!!!!
Upilainen, Rehn ja Katainen maanpetostuomiolle! Eiköhän Merisalon rikokset näihin verrattuna ollut lähinnä hyttysen kusi Itämeressä.
säädä äijä kellos oikiaan aikaan