Poikamme on nyt ensimmäisellä luokalla, kävimme hänen ollessa viisi vuotias perheneuvolassa juttelemasa pojan käytöksestä, tuntui että poika on niin villi, aina juoksee ja ei usko mitään, saa raivarit asiasta kun asiasta ja käyttää nyrkkejä ja ei edes vieraita tahdo uskoa, neuvolassa tekivät testi jotka lapsi teki "kiltisti", neuvolassa ei myöskään hillunut, joten diagnoosia ei tullut. Olenkin miettinyt onko todellakin syy kasvatuksessamme? Rajat on asetettu, kaikki on yritetty, mikään ei tunnu auttavan, lapsi nyt jo isompi mutta raivari tulee asiasta kuin asiasta vaikka väärästä sanasta, mietin että eiköhän kyseessä voisi olla tarkkaavaisuudenhäiriö. Koulussakin tulee herkästi kränää muiden kanssa.
tarkkaavaisuushäiriökö?
123
103007
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Siskoni poika, eli kummilapseni on nyt 4 vuotias ja hän on ihan pienestä asti ollut muita lapsia vilkkaampi. Ei tottele juuri mitään, hilluu ympäriinsä niin kauhealla vauhdilla, että on ihan hikinen ja saattaa epähuomiossa törmäillä jopa seiniin tai ovenpieliin. Hän saa myös kamalia raivokohtauksia. Tarhassakin saattaa yks kaks laittaa kädet korvilleen, silmät kiinni ja alkaa huutamaan suoraa huutoa. Hän kaipaa huomiota muita lapsia enemmän ja suuttuu hyvin helposti jos asiat ei mene hänen mielensä mukaisesti.
Syy ei ole kasvatuksessa, vaan kyseessä saattaa olla ADHD. Ainakin kummipoikani kohdalla.
Toivottavasti se saadaan kuriin ennen kouluikää...
Näistä vilkkaista lapsista näyttää tulevan usein liikunnallisesti lahjakkaampia. Viekää jo nuorena urheiluseuroihin ja ihailkaa. Joihinkin seuroihin voi viedä jo 4-vuotiaan. Liikunta on myös aivoille hyödyllistä, sanovat neurologit.
Meillä poitsu on ollut aina vilkas. Olen sanonutkin, että kun duracelit loppuvat, niin poitsu jatkaa.
Sinnikkään 2 vuotta kestäneen taisteluni jälkeen olemme saaneet 2 vkoa sitten pojalle lausunnon , selvä adhd.
Ja että minä tuuletin!!!
Minulla ei ollutkaan "vikaa" päässäni kun ihmettelin pojan touhuja, vaan kysymys oli siitä mistä epäilinkin.
Koulutukseni puolesta osasin heti ensi-ihmetysten jälkeen alkaa epäillä adhd:ta ja se kannatti, koska meillä on ihana tilanne se, että poika aloittaa vasta ensi syksynä koulun ja hän ehti saada diagnoosin ennen sitä.
Nyt hänellä on oma henk.koht. avustaja tarhassa ja musaterapia menossa.
Itse aloin selvittää tilannetta niin, että otin suoraan yhteyttä paikkakuntamme psykologiin, jolle selvitin poitsun käytöstä ja sain sinne ajan.
Poika kävi siellä testeissä ja touhuamassa n. 6 krt ja san myötä pääsimme jatkotutkimuksiin.
Vinnkkejä oireista ainakin meidän pojalla:
- kyvyttömyys keskittyä asioihin
- suuttuu silmittömästi jos joku asia ei onnistu
- käy ylikierroksilla tietyissä tilanteissa
- keskeyttää koko ajan keskustelut
- riitatilanteet pihalla kavereiden kanssa
- syy-seuras käsitteen puuttuminen=ei voi olla yksin ulkona
Ja paljon muuta mukavaa..
Mutta olemme onnellisia lausunnosta, nyt osaamme tukea poikaa hänelle tärkeissä asioissa ja saamme vertaistukea.
Kannattaa olla sisukas ja pitää tiukasti kiinni omasta kannasta asiassa ja hakeutua tutkimuksiin.
Meillä poika koulussa ekalla, ope kertoi että poika saataa kesken tunnin lähteä esim. vaeltelemaan ja istuksimaan luokan takana olevalle sohvalle! Ei jaksa pitkään keskittyä ja on aika arvaamaton, kerrankin oli kesken tunnin paiskannut kirjan lattialle niin että kannet irtosi. Suuttuu helposti ja nyrkit alkaa heilumaan! Aivan samanlaista, ei vaan diagnoosia ole tullut kun perheneuvolassa oli kuin herran enkeli
Kehoittaisin vielä teitä ottamaan itse yhteyttä paikkakuntanne psykologiin / koulupsykologiin ja kertoa hänelle epäilyksistänne tai toinen vaihtoehto olisi keskustella pojan opettajan kanssa ja pyytää tätä ottamaan asia puheeksi oppilashuoltoryhmässä.
Itse koulussa työskennelleenä,
- henkilökohtaisena avustajana, tutkinnon suorittaneena- tiedän ja valitettavasti voin myöntäää sen tosiasian, että mikäli lapsenne ei saa tukea itselleen asian vuoksi, vaan tilanne jatkuu samana, niin siitä tulee vain harmia, koska valitettavasti helposti näistä lapsista tehdään niitä ns. häirikköjä, jotka minun kouluaikanani laitettiin tarkkikselle, kun ei tosiaankaan tiedetty mikä on vikana, kun lapsi ei vain jaksa keskittyä.
Kysymyshän EI TODELLAKAAN ole huonosti kasvatetusta lapsesta kuten usein luullaan, vaan kyseessä on asia, jolle lapsi,eikä vanhemmat voi mitään muuta, eikä se missään nimessä ole kenenkään "syy".
Vanhemmat eivät voi kuin tukea lastaan tämän asian vuoksi ja jos ja kun sitten lausunto tulee joskus, niin olette siitä onnellsiia ja viimeistään siinä tilanteessa satte paljon hyvää apua lääkäriltä yms.
Meilläkin jatkotutkimuksissa lastenlinnassa lapsi oli ekana osastopäivänä kuin enkeli ja jälkeenpäin omahoitaja sanoikin, että hän oli ajatellut, että eihän lapsella ole mitään hämminkiä, mutta toiseen käyntiimme mennessä vieraskoreus oli kadonnut ja poika näytii oman luonteensa.
Meillää esim. kyläilyt ovat minimissä siksi, kun poika ei jaksa olla siellä ihmisiksi... ekana kahvipöydässä..heittää sohvalla kuperkeikkaa kiellosta huolimatta..keskeyttää koko ajan puheen jne. Eli ei kiitos!! :)
Ihana hän silti on ja tietenkin hyvin rakas.
Tsemppiä!!
Tuntuu vaan turhalta mennä sinne perheneuvolaan kun eivät viimekskään löytäneet mitään kun testit meni hyvin jne...mutta voisikohan opettajan kertomuksilla auttaa diagnosoinnissa, ei jaksa keskittyä pitkään, kirjoitus vaikeaa, arvaamaton,,,
..opettaja voi auttaa asiassa, mikäli vain hän todella haluaa sitä.
Ja tänä päivänä melko moni opettaja tuntee ja tietää jo paljon enemmän adhd;stä kuin ennen.
Kouluissa on oppilashuoltoryhmät, joihin kuuluu monen eri ammatin edustjat, esim. erityisopettaja, tereydenhoitaja, oma opettaja, tarvittaessa koulupsykologi sekä muita alojensa ammatti-ihmisiä.
Voisitte jutella lapsesi opettajan kanssa ja kertoa hänelle omasta epäilystänne, eli siitä että epäilette adhd:tä.
Samalla kysyisitte hänen mielipidettään asiaan siitä, että miten siellä koulussa oikein sujuu.
Adhd lapsella tunnin istuminenkin, eli sen 45 min-50 min, mitä oppitunti kestää, tuottaa todella tuskaa.
On lapsia, jotka tekevät kokeen kahdessa osassa, koska eivät jaksa keskittyä koko kokeen ajaksi tarpeeksi hyvin.
Äkkipikaisuus on hyvin selvää ja se että kun sitten suuttuu joka asiasta, niin kohtapa ne kaverit katoavatkin. Ja se on ikävää.
Tunnilla kun ei jaksa keskittyä, tulee lähdettyä vaeltelemaan ympäri luokkaa yms.
Tälläisellä lapsella saattaa olla aistiyliherkkyys, eli esim. joku verhojen suhina tai toisen oppilaan kynä naputus voi käydä pahasti hermoille. uudet asiat jännittävät ja saavat aikaan sen, että lapsi käy ylikierroksilla ja sitten asiat menee päin seiniä.
Ehdottoman tärkeää tälläiselle lapselle on säännöllisyys, eli että kaikki asiat tapahtuisi samalla tavalla, nukkumaanmeno samaan aikaan, ja rutiinit ennen kaikkea, eli pesut, pusut, syömiset yms. samalla kellonlyömällä.
Ihmiset olisivat samoja tuttuja jne.
Meillä on päiväohjelma seinällä, josta lapsi näkee joka päivä mitä milloinkin tehdään. Ohjelma on kuvina ja se on ollut erittäin hyvä meillä.
Jos lapsella on kirjoittaminen vaikeaa, se voi olla merkki myös lukihäiriöstä, toinen siitä kertova asia on lukemisen vaikus, sekä myöhemmin mahdollisesti lukiessa ja kirjoittaessa voi kaksoiskonsonanteista puuttua toinen eli kissasta tulee kisa jne.
Meillä meinaan nuoremmalla tyttärellä on lukihäiriö, melko vaikea ja hänellä se tulee esille kirjoittamisen ja lukemisen vaikeutena.
Sekin on hyvä selvittää, koska vanhempana jos on lausunto lukihäiriöstä, saa tiettyjä apuja asian vuoksi mm. ajokorttia ajaessa, ylioppilaskirjoituksissa jne.
Hei ja jos koulussa ei oteta kantaa asiaan tai esim. psykologi ei ota kantaa, niin kannattaa vaikka uhrata hieman rahaa ja viedä lapsi yksityiselle ammatti-ihmiselle. Niitä on paljon, asuinpaikasta tietenkin riippuen.
Hesassa on yksi huippu sellainen joka ottaa myös Nurmijärvellä vastaan.
Ja voit tilata ilmaiseksi adhd-keskuksesta oppaan, jossa kerrotaan kuinka kannattaa toimia adhd-lapsen kanssa.
Tsemppä !!! :)
Ja adhd-keskuksen sivuilla on paljon hyviä vinkkejä asiasta.
hitaasti kymmeneen koska itsellä nousee kiukku pintaan.
Meillä tyttö 6 vuotias ihan reipas eskarilainen.
villi on kun aropupu,juoksee,huutaa,keskeyttää puheen huutamalla,raivoaa kuin heikkopäinen...listaa voisi jatkaa pitkään.
Ei osannut edes kunnolla kävellä kun puri hiekkalaatikolla leikkikaveria poakeen niin että poski turposi.
raskasta on ollut,on pyydetty nätisti,pahasti,uhkailtu ja kiristetty mutta tulosta ei ole saatu.nyt meillä on kohta neuvolalääkärille aika ja toivon oikeasti että asiaa viedään eteenpäin ja saadaan edes joku diagnoosi.
Neuvolassa tyttö on kun pieni enkeli mutta kun kotiin päästään...teen hulluna ylitöita kun oikeasti pelkään tullakotiin esim.iltoina kun iskä on iltavuorossa.huuto ja raivoaminen on aivan kamalaa.pikkuveli kärsii suunnattomasti tilanteesta,itkeskelee heti kun joku korottaa ääntä yms.voimia sinullekkin tilanteessasi :D
... että olen osannut ja ennenkaikkea jaksanut nämä kaksi vuotta tapella saadakseni lapseni asiaa eteenpäin.
Koko ajan, kun olen jollekkin sanonut, että lapsella on varmasti adhd, niin joku "kiva" ihminen on suunnilleen sanonut, että "katoppa peiliin kenellä se on.." mutta minä vain olen tapellut asiasta ja pitänyt jääräpääni..
Asumme pienellä paikkakunnalla ja täytyy sanoa, että vaikka muuten tuntuu, että täällä ei ole mitään ja kaupunki on ihan kuollut, niin näköjään joku asia onnistuu täälläkin. :)
Minä olen saanut varmaan laskea sataan ja silti on tuntunut, että suoni katkeaa just heti päästä.. kun ei puhe, eikä mikään tehoa välillä, alkukesästä oli tilanne jo se, että meinasin soittaa Lastenlinnaan, että ottakaa tämä lapsi sinne, ilman palautusta, kun tuntui ettei mikään onnistu, mutta onneksi tilanne tasaantui.
Meille on luvattu sekin, että jos ensi syksynä koulu menee päin seiniä, niin aloitetaan lääkitys lapselle ja katsotaan auttaako se.
Nythän tappelluni ansiosta sain pojalle avustajan eskariin ja se on ollut hyvä asia.
Tsemppiä ja jaksamista !!!! :)
SAMA JUTTU MEILLÄ. POIKA OLI RAUHALLINEN JA LEIKKI PERHEPSYKOLOGIN VASTAANOTOLLA NORMAALISTI.
PÄÄSTIIN LAAJOIHIN TUTKIMUKSIIN YKSITYISEN NEUROPSYKOLOGIAN LASTENLÄÄKÄRIN LÄHETTEELLÄ JA POJALLE 4 V. VARMISTUI ADHD. DIAGNOOSI.