Irak-keskustelussa on toistuvasti väitetty, ettei USA:lla olisi ollut kuin yksi koalitio, joka olisi ollut aina täsmälleen sama ja että puheet useammista koalitioista olisivat muka vain niiden sepittämiä, jotka ”puolustelevat Lipposta kun Lipponen yritti kytkeä Suomen tuohon sotakoalitioon”.
Aion seuraavassa osoittaa, että koalitioita on ollut useampia eri aikoina ja niihin kuuluneiden valtioiden määrä ei suinkaan ole ollut selvä eikä vakio. Tekstini perustuu toki muistikuviin, mutta sikäli, kun joku aikoo osoittaa muistikuvani vääriksi, niin olisi mukavaa, jos hän tekisi sen faktojen avulla. WTC:n iskujen jälkeen muuten syntyi jo ensimmäinen koalitio, terrorismin vastaisen taistelun koalitio, johon mm. Suomi on kuulunut koko ajan, mutta pysytellään jatkossa vain Irakia koskevissa koalitioissa.
USA alkoi valmistella Irakin sotaa jo kesällä 2001. Tämä on myöhemmin paljastunut, vaikka julkisia puheita siitä, että USA hyökkää Irakiin riippumatta YK:n antamasta mandaatista, alkoikin esiintyä vasta vuoden 2002 puolella, ja syksyllä 2002 Bushin uho oli hyvin voimakasta.
Tässä vaiheessa länsimaat olivat jo jakautuneet kolmeen leiriin: USA:n kannattajiin, Irakin hyökkäyksen vastustajiin ja Suomen kaltaisiin, kantaa ottamattomiin valtioihin, jotka katsoivat, että ratkaisu sodasta kuuluu YK:n turvaneuvostolle. USA:aa avoimesti kannattaneiden maiden voidaan ilmeisesti katsoa kuuluneen USA:n koalitioon tuossa vaiheessa, kun asetarkastajat turhautuivat Irakissa kun eivät löytäneet mitään ja USA syytti Saddamia tarkastusten jarruttamisesta.
Syksyn 2002 mittaan USA:n asenne kuitenkin pehmeni, kun se näki, että sen avointa sotapolitiikkaa vastustetaan ja monet merkittävämmät valtiot kuin Suomi katsoivat, että hyökkäyksestä Irakiin voi päättää vain YK:n turvaneuvosto. Niinpä USA muutti politiikkaansa ja lähti sotavalmistelujensa rinnalla ajamaan asiaansa YK:ssa ja saikin vain kaksi viikkoa ennen Lipposen ja Bushin tapaamista YK:sta yksimielisen päätöslauselman, jossa Saddamia uhattiin ankarilla seurauksilla (Max Jakobsonin tulkinnan mukaan sodalla) jos Saddam ei taivu paljastamaan joukkotuhoaseita YK:n asetarkastajille.
Tässä tilanteessa siis oltiin, kun Lipponen ja Bush puhuivat koalitiosta ja kiittelivät toisiaan. Toisin sanoen USA valmisteli sotaa koko ajan, mutta samaan aikaan USA haki sota-aikeilleen YK:n hyväksyntää. Ilmeisesti USA:lla oli tässäkin vaiheessa tukenaan samanmielisten maiden koalitio, jotka olivat valmiit tukemaan USA:n hyökkäystä, vaikkei sille saataisikaan YK:n hyväksyntää. Suomi ei tuohon koalitioon kuitenkaan kuulunut eikä pyrkinyt siihen liittymään, koska tavatessaan toisensa sekä Lipponen että Bush olivat yksimielisiä siitä ”koalitiosta”, joka toimi YK:n puitteissa ja halusi, että YK tekee päätöksen sodan aloittamisesta.
Varsin pian jo tammikuussa 2003 kävi ilmi, ettei YK:n uhkauksilla ole Saddamiin tehoa. USA alkoi Britannian tuella vaatia YK:lta päätöslauselmaa, joka antaisi hyökkäysluvan Irakiin. Sodan vastustajat (Saksa, Venäjä, Ranska, Kiina) eivät muuttaneet mieltään, vaikka USA ja britit koettivat erilaisin sanankääntein tehdä päätöslauselmaluonnoksesta vastustajille hyväksyttävää. Tässä vaiheessa alkoi muodostua se koalitio, joka viime vaiheessa ryhtyi tukemaan USA:n sotapolitiikkaa riippumatta siitä, mitä YK kykenee päättämään.
Kun sitten kävi ilmi, ettei mikään päätöslauselmaehdotus mene YK:ssa läpi, vetivät USA ja britit esityksensä pois ja ilmoittivat kantanaan, että YK:n aiempi päätöslauselma uhkauksineen merkitsee sotaa, jos Saddam ei taivu ja siten tekee sodasta laillisen. Kun tähän tultiin helmi-maaliskuussa 2003 alkoi USA:n ympärille muodostua se sotakoalitio, joka oli valmis lähettämään joukkoja Irakiin USA:n johdolla.
Edellä kuvatun perusteella on päivän selvää ainakin kolme asiaa:
1) Teoria siitä, että olisi ollut olemassa vain yksi USAn koalitio, jonka määrittely olisi ollut täsmälleen sama sekä joulukuussa 2002 että maaliskuussa 2003, ei perustu mihinkään tosiasioihin, vaan on niiden keksintöä, jotka eivät millään muulla tavalla kykene osoittamaan Lipposta syylliseksi ja Jäätteenmäkeä rauhanenkeliksi.
2) Kun koalitioita on ollut useampia ja erilaisia, ja USA joulukuussa 2002 oli ajamassa sodankäyntistrategiaansa YK:n kautta, niin Lipposen ja Bushin tavatessa Suomi ja USA olivat samassa rintamassa YK:ssa, eli samassa ”koalitiossa”, jos tuota termiä halutaan käyttää.
3) Näin ollen se sotakoalitio, johon Jäätteenmäki turvasi mielikuvahämäyksensä tv:n vaalitenteissä, oli syntynyt vasta vuoden 2003 puolella, mistä seuraa, ettei Mannisen papereista poimittu koalitio-sana voinut tarkoittaa tätä koalitiota.
Kaiken edellä kerrotun perusteella on edelleen pakko todeta, että mitään todistusta Lipposta vastaan ei ole voitu esittää sen suhteen, että hän olisi Suomen Irak-politiikan vastaisesti pyrkinyt liittämään Suomea johonkin USA:n koalitioihin tai lupaaman Suomen tukea sellaiselle sodalla, jolla ei olisi YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä tukenaan.
Jokohan nyt saitin keskustalaiset, Lipposkaunaiset inttäjät voisivat antaa asian olla ja hyväksyä senkin faktan, että Jäätteenmäki teki virheen – niin kuin Esko Ahokin jälkikäteen sanoi – siinä, että alkoi hankkia itselleen vaalietua Irak-valheisiin turvautumalla.
Aion seuraavassa osoittaa, että koalitioita on ollut useampia eri aikoina ja niihin kuuluneiden valtioiden määrä ei suinkaan ole ollut selvä eikä vakio. Tekstini perustuu toki muistikuviin, mutta sikäli, kun joku aikoo osoittaa muistikuvani vääriksi, niin olisi mukavaa, jos hän tekisi sen faktojen avulla. WTC:n iskujen jälkeen muuten syntyi jo ensimmäinen koalitio, terrorismin vastaisen taistelun koalitio, johon mm. Suomi on kuulunut koko ajan, mutta pysytellään jatkossa vain Irakia koskevissa koalitioissa.
USA alkoi valmistella Irakin sotaa jo kesällä 2001. Tämä on myöhemmin paljastunut, vaikka julkisia puheita siitä, että USA hyökkää Irakiin riippumatta YK:n antamasta mandaatista, alkoikin esiintyä vasta vuoden 2002 puolella, ja syksyllä 2002 Bushin uho oli hyvin voimakasta.
Tässä vaiheessa länsimaat olivat jo jakautuneet kolmeen leiriin: USA:n kannattajiin, Irakin hyökkäyksen vastustajiin ja Suomen kaltaisiin, kantaa ottamattomiin valtioihin, jotka katsoivat, että ratkaisu sodasta kuuluu YK:n turvaneuvostolle. USA:aa avoimesti kannattaneiden maiden voidaan ilmeisesti katsoa kuuluneen USA:n koalitioon tuossa vaiheessa, kun asetarkastajat turhautuivat Irakissa kun eivät löytäneet mitään ja USA syytti Saddamia tarkastusten jarruttamisesta.
Syksyn 2002 mittaan USA:n asenne kuitenkin pehmeni, kun se näki, että sen avointa sotapolitiikkaa vastustetaan ja monet merkittävämmät valtiot kuin Suomi katsoivat, että hyökkäyksestä Irakiin voi päättää vain YK:n turvaneuvosto. Niinpä USA muutti politiikkaansa ja lähti sotavalmistelujensa rinnalla ajamaan asiaansa YK:ssa ja saikin vain kaksi viikkoa ennen Lipposen ja Bushin tapaamista YK:sta yksimielisen päätöslauselman, jossa Saddamia uhattiin ankarilla seurauksilla (Max Jakobsonin tulkinnan mukaan sodalla) jos Saddam ei taivu paljastamaan joukkotuhoaseita YK:n asetarkastajille.
Tässä tilanteessa siis oltiin, kun Lipponen ja Bush puhuivat koalitiosta ja kiittelivät toisiaan. Toisin sanoen USA valmisteli sotaa koko ajan, mutta samaan aikaan USA haki sota-aikeilleen YK:n hyväksyntää. Ilmeisesti USA:lla oli tässäkin vaiheessa tukenaan samanmielisten maiden koalitio, jotka olivat valmiit tukemaan USA:n hyökkäystä, vaikkei sille saataisikaan YK:n hyväksyntää. Suomi ei tuohon koalitioon kuitenkaan kuulunut eikä pyrkinyt siihen liittymään, koska tavatessaan toisensa sekä Lipponen että Bush olivat yksimielisiä siitä ”koalitiosta”, joka toimi YK:n puitteissa ja halusi, että YK tekee päätöksen sodan aloittamisesta.
Varsin pian jo tammikuussa 2003 kävi ilmi, ettei YK:n uhkauksilla ole Saddamiin tehoa. USA alkoi Britannian tuella vaatia YK:lta päätöslauselmaa, joka antaisi hyökkäysluvan Irakiin. Sodan vastustajat (Saksa, Venäjä, Ranska, Kiina) eivät muuttaneet mieltään, vaikka USA ja britit koettivat erilaisin sanankääntein tehdä päätöslauselmaluonnoksesta vastustajille hyväksyttävää. Tässä vaiheessa alkoi muodostua se koalitio, joka viime vaiheessa ryhtyi tukemaan USA:n sotapolitiikkaa riippumatta siitä, mitä YK kykenee päättämään.
Kun sitten kävi ilmi, ettei mikään päätöslauselmaehdotus mene YK:ssa läpi, vetivät USA ja britit esityksensä pois ja ilmoittivat kantanaan, että YK:n aiempi päätöslauselma uhkauksineen merkitsee sotaa, jos Saddam ei taivu ja siten tekee sodasta laillisen. Kun tähän tultiin helmi-maaliskuussa 2003 alkoi USA:n ympärille muodostua se sotakoalitio, joka oli valmis lähettämään joukkoja Irakiin USA:n johdolla.
Edellä kuvatun perusteella on päivän selvää ainakin kolme asiaa:
1) Teoria siitä, että olisi ollut olemassa vain yksi USAn koalitio, jonka määrittely olisi ollut täsmälleen sama sekä joulukuussa 2002 että maaliskuussa 2003, ei perustu mihinkään tosiasioihin, vaan on niiden keksintöä, jotka eivät millään muulla tavalla kykene osoittamaan Lipposta syylliseksi ja Jäätteenmäkeä rauhanenkeliksi.
2) Kun koalitioita on ollut useampia ja erilaisia, ja USA joulukuussa 2002 oli ajamassa sodankäyntistrategiaansa YK:n kautta, niin Lipposen ja Bushin tavatessa Suomi ja USA olivat samassa rintamassa YK:ssa, eli samassa ”koalitiossa”, jos tuota termiä halutaan käyttää.
3) Näin ollen se sotakoalitio, johon Jäätteenmäki turvasi mielikuvahämäyksensä tv:n vaalitenteissä, oli syntynyt vasta vuoden 2003 puolella, mistä seuraa, ettei Mannisen papereista poimittu koalitio-sana voinut tarkoittaa tätä koalitiota.
Kaiken edellä kerrotun perusteella on edelleen pakko todeta, että mitään todistusta Lipposta vastaan ei ole voitu esittää sen suhteen, että hän olisi Suomen Irak-politiikan vastaisesti pyrkinyt liittämään Suomea johonkin USA:n koalitioihin tai lupaaman Suomen tukea sellaiselle sodalla, jolla ei olisi YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä tukenaan.
Jokohan nyt saitin keskustalaiset, Lipposkaunaiset inttäjät voisivat antaa asian olla ja hyväksyä senkin faktan, että Jäätteenmäki teki virheen – niin kuin Esko Ahokin jälkikäteen sanoi – siinä, että alkoi hankkia itselleen vaalietua Irak-valheisiin turvautumalla.
Vastaukset 57
Vanhimmat
'jossa Saddamia uhattiin ankarilla seurauksilla (Max Jakobsonin tulkinnan mukaan sodalla) '
YK:n pääsihteerin mukaan sota oli laiton. Oliko siis kyse laittomasta uhkauksesta?
'Suomi ei tuohon koalitioon kuitenkaan kuulunut eikä pyrkinyt siihen liittymään, koska tavatessaan toisensa sekä Lipponen että Bush olivat yksimielisiä siitä ”koalitiosta”, joka toimi YK:n puitteissa ja halusi, että YK tekee päätöksen sodan aloittamisesta. '
Mitenkä nämä maat olivat asiasta yksimielisiä, jos asiaa piti vielä USA:n taholtakin selvittää jälkikäteen?
Kennedyn murhastakaan ei ole olemassa selkeää varmaa näyttöä, kuka murhan teki, mutta se on varmasti selvää, että Kennedy murhattiin ja on ollut kuolleena n. 40 vuotta.
YK:n pääsihteerin mukaan USA:n sota oli alusta asti laiton, koska USA ei saanut sodalle erillistä lupaa YK:n turvaneuvostosta, vaan tulkitsi, että pari viikkoa ennen Bushin ja Lipposen tapaamista annetussa YK:n päätöslauselmassa (jossa saddamia uhattiin vakavilla seurauksilla) olikin itse asiassa jo annettu YK:n lupa hyökkäykseen.
Asiasta on siis kaksi mielipidettä. Pääsihteeri pitää sotaa laittomana, mutta USA liittolaisineen pitää sitä laillisena, koska he toteuttavat YK:n vuonna 2002 saddamille seittämää uhkausta "vakavista seurauksista".
Loppuosaa tekstistäsi en käsitä. Miten se liittyy puheena olleisiin USAn koalitioihin?
YK:n turvallisuusneuvoston päätös uhata Saddamia ankarilla seurauksilla ei ole laiton, koska kv. oikeuden mukaan turvallisuusneuvostolla on oikeus antaa tällainen päätös. Itse sotakaan ei olisi ollut laiton, jos turvallisuusneuvosto olisi siitä päättänyt.
Kyllähän asioita voidaan jälkikäteenkin vielä selvittää sen varmistamiseksi, että todella oltiin yhtä mieltä. Ainahan verbaalissa ilmaisussa voi olla tulkinnanvaraa ja se on hyvä selvittää, jos joku alkaa kyseenalaistamaan yksimielisyyttä tai osapuolten kantoja. Ei se muuta todista.
Nimimerkki "Näin on" siteeraa tihverästi Max Jakobssonia kuin itseään!
Kummallekin on syytä muistuttaa, että YK:n turvaneuvoston päätöslauselma (1441), johon niin uutterasti tunnutaan laitonta hyökkäyssotaa perustettavan, ei missään vaiheessa oikeuttanut ainuttakaan YK:n jäsenvaltiota ns. ennalta ehkäiseviin iskuihin sen enempää tuolloin kuin myöhemminkään tässä ajassa. Ajattelevat sitten George W. Bush ja Vladimir Putin ynnä Max Jakobsson ja "Näin on" sitten mitä tahansa.
Asian olisi pitänyt olla tiedossa varsin hyvin Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspolittisessa valiokunnassa utvassakin, kun kerran siellä istuivat nimimerkin "Näin on" mielestä kaikki keskeiset ulko- ja turvallisuuspoliitiikan kotimaiset asiantuntijat?
Näin on voisi osan ajastaan Irakgaten ympärillä käyttää sen seikan perään kyselyyn, mistä Max Jakobsson oli saanut taannoin tietonsa, joilla hän eduskuntavaalien alla ryhtyi viestimissä Lipposen linnanvartijaksi. Mihin etuoikeutettuun kastiin MJ oikein kuului, kun hänellä tuntui olleen hallussaan kaikki ne asiakirjat, joiden pelkkää olemassaoloa niin UM:n Aapo Pölhö kuin Marrti Favorinkin pitivät aivan supersalaisena?!?
Tietty A(nneli) J(äätteenmäki) kun esimerkisi olisi ulkoministeri Tuomiojan mukaan kuulunut siihen joukkoon, joka olisi "pyytäessään" kyseiset asiakirjat (mm. Grossman-muistio 28.2.2003 pidetystä coalition briefing -kokouksesta, missä Suomen edustaja oli mukana, mutta esimerkiksi Ruotsin ei), mutta sitten taas käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan tietohallintopäällikkö Favorinin mukaan ei hänkään.
"Asioita ei kannata sekoittaa suotta", mutta näiden palstojen nimimerkkikirjoittelun ymmärtämiseksi ei olekaan turha palauttaa mieliin, mitä kaikkea nimimerkkin suojista täällä kirjoitellaan. "Näin on" - ja "tosi on"...
Ja sitten palata tässä tarjoiltuja linkkejä pitkin likemmäksi kaipaamaansa totuutta...
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004677951
Linkki: http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002648559
"...vielä kiittelee!
Kirjoittanut: asevelisosialisti ym.., 11.3.2004 klo 19.06
Laitan tämän vielä uutena avauksena, kun tuo avaamani jäähyväisketju on jäänyt melko kauas:
Kiitokset varsin asiallisesta ja hyvähenkisestä puheenvuorostasi, ”keskustaliberaali”! Yhdyn tuohon Sakari Karppisen näkemykseen, että jos kaltaisiasi olisi näillä saiteilla enemmän, nämä keskustelut saisivat aivan toisenlaisen luonteen, paljon miellyttävämmän, rakentavamman ja meille kaikille ajatuksia antavan.
Myönnän, että en ole minäkään läheskään aina ollut kovin rakentava enkä objektiivinen. Kehtaisinkohan puolustautua sillä, että ”seura tekee kaltaisekseen”? Ainakin jossain määrässä se on totta. Tulin nimittäin aluksi näihin keskusteluihin esitellen ihan todellisia, historiallisia faktoja tietyistä asioista, kuten mm. ns. asevelisosialistien työstä ja Urho Kekkosen käänteistä ja ”vallankaappauksesta” ensin maalaisliitossa ja sitten koko Suomessa. Mutta nuo tosiasiat eivät olleet kaikkien mieleen, ja saamissani vastineissa ei useinkaan ollut edes yritystä ryhtyä asialliseen keskusteluun tai väittelyyn asioista.
No, provosoiduinhan minä. Tuo ”Stadin kundi” tuli sitten rinnakkaisnimimerkikseni, ja sen edustamalla kevyemmällä asenteella helpotin oloani ja koetin tarjota opponenteillenikin mahdollisuutta samaan, mutta hehän sydämistyivät tyylistäni entistä enemmän, kokien kai huumorin politiikassa ja varsinkin kepua koskevana rienaavaksi pyhäin häväistykseksi. Mutta mitäpä tuosta. Nyt tuo on ohi, ainakin tällä erää, ja tuskinpa matkani jälkeen viitsin enää tänne palata, ellei tule erityistä aihetta siihen.
Ei minulla oikeasti mitään kepuvihaa ole, ei tietenkään. Minulla on niin paljon muuta elämässäni, että poliikka ei ole minulle oikeasti kovinkaan tärkeätä, se on silakoita monen muun asian rinnalla. Jo varsin pitkässä elämässäni olen kokenut yhtä ja toista vakavampaakin ja minua paljon syvemmältä koskettanutta. Olen elämäni aikana tuntenut myös monia keskustan kannattajiksi tietämiäni ihmisiä, eräitä jopa sukulaisissani ja perheystävissäni, enemmän työtovereinani, ja kaikkien kanssa olen ihan hyvin tullut toimeen. Ei noissa minun ympyröissäni kyllä politiikkaa ole juuri koskaan puhuttukaan.
Mutta siitä en pääse mihinkään, että näillä saiteilla esiintyvät kepulaiset ovat kyllä valtaosin kovin erikoista väkeä; oman ”aatteensa” sokaisemina täysin kritiikittömiä ja yhtä varmoina muut ajatussuunnat tuomitsevia, kauheita kiihkoilijoita, yksinkertaisilta vaikuttavia jankuttajia, tai törkeäkielisiä räkyttäjiä. Olet sen näköjään itsekin huomannut, ”keskustaliberaali”, kun vakuutat, että ei kepulaisten enemmistö ole sellaisia kuin täällä eniten äänessä olevat. Ei olekaan, sen tiedän, mutta näiden kanssahan tässä oli yritettävä pärjätä, ja eivät kai he olisi ymmärtäneet omasta kielestään kovin poikkeavaa, sitä olisi varmaan pidetty naurettavana pehmoiluna. ”Stadin kundin” runoudenharrastustakin pidettiin joskus sellaisena. Kiitos muuten myös tuosta mielipiteestäsi runoudenharrastajan ominaislaadusta. Omalla vastineellasi osoitat mielipiteesi oikeaksi. Kyllä minä muuten taisin käyttää tuon minulle osoittamasi säkeen – kiitos siitäkin – jossakin yhteydessä täällä, mutta on se niin hyvä, että kestää se useammankin käytön!
Sen voin luvata, että jos joskus tänne palaan, yritän taas aluksi esiintyä ihan maltillisesti ja tuoda esiin vain faktoja ja niiden pohjalta syntyviä rakentavia ajatuksia. Mutta olen aika tulisieluinen mies, vaikka olenkin jo ikämies; en tiedä, olisiko minulla mahdollisuutta onnistua sillä tavalla.
Onneksi tuolla valtakunnan politiikassa kepulaiset ja demarit taitavat tälläkin hetkellä tulla hieman paremmin toimeen keskenään. Ei tuo asetelma ole nyt kovin hyvä sielläkään. Pääministerinä on kovin kokematon ja epävarmaltakin vaikuttava mies, ja hallituksen voimahahmo näkyy olevan Tuomioja, joka on yksinäinen susi demareissa, eikä hänellä ole suurta kannatusta ja arvovaltaa takanaan. Jos Paavo Lipponen ei olisi ryhtynyt tukemaan Vanhasta, tälle hallitukselle alettaisiin veisata jo kuolinvirttä. Enkä vieläkään uskaltaisi tämän hallituksen pitkäikäisyyden puolesta vetoa lyödä, sillä vähitellen pitäisi alkaa tulla myös plus-merkkisiä tuloksia, tähänastisten tulosten edessä on vain miinus sen kaikilla toimialueilla.
Tuli taas sanotuksi mielipiteitä, mitkä eivät kaikkia kepulaisia miellytä, mutta totta ne ovat; ei sitä valheeksi tee se, että kepulaiset eivät halua sitä todeksi tunnustaa. ”En sano tätä hallitusta hyväksi vaikka banaanin antaisit” siteeratakseni Janne Ahosen eilen Puijon mäestä antamaa arviointia! Paljon vankemmalla pohjalla oli noiden puolueiden yhteistyö, kun sitä hoitivat Sorsa ja Virolainen puolueittensa voimahahmoina.
Mutta vieläkin yhteistyökykyisempi kepun edeltäjä Maalaisliitto oli aikanaan, ennen Kekkosen ”vallankaappausta”. Tuo Kalliokosken elämäkerta, jota olen jo aikaisemmin siteerannut, kertoo lähinnä OKO:n hallinnossa syntyneestä yhteistyöryhmästä, mikä vaikutti rakentavasti myös eduskuntapolitiikassa. Ryhmän johtajana toimi osuustoimintamme isäksikin sanottu Hannes Gebhard (kokoomus) ja ryhmään kuuluivat kokoomuksesta lisäksi Kyösti Haataja ja Ernst Nevanlinna, maalaisliitosta Viljami Kalliokoski, E.M.Tarkkanen ja Juhani Leppälä, sosialidemokraateista Väinö Wuolijoki, Väinö Voionmaa ja Julius Ailio. Kun Gebhard kuoli 1933, kävi ilmi, että hän oli etukäteen valinnut arkkunsa kantajat, joiden etumaisina olivat J.K.Paasikivi ja Risto Ryti ja seuraavana parina Viljami Kalliokoski ja Väinö Tanner.
Kaikkia noita edellä mainittuja miehiä yhdisti todellinen halu maan ja kansan parhaaseen ennen muuta sekä vankkumaton usko parlamentarismin ja laillisten menettelytapojen noudattamisen paremmuuteen ilman puoluepoliittisten etunäkökohtien tavoittelua niiden kustannuksella. Ja tulosta tuli, kuten tiedämme. Syksyllä 1939 maahamme hyökänneen vihollisen otti vastaan yksimielinen kansa. Nuo, jotka ovat tälläkin saitilla tuominneet Väinö Tannerin jos miksikin, eivät ymmärrä, millaisen työn hän oli tehnyt kääntäessään vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa kansalaissodassa hävinneen ja alistetuksi joutuneen kansanosan yhteen rintamaan voittajansa kanssa! Ja Kekkosta kritiikittömästi ylistävät eivät liioin tajua, miten suurta pahaa hän sai aikaan politiikassamme, mm. romuttamalla nuo Tanneri, Kallioksekn ja kumppaneiden perinteet omien tarkoitusperiensä vuoksi, usein piittaamatta parlamentarismista ja joskus laillisuudestakin. Sellainen vaikuttaa politiikan moraaliin kauan, kuten on vielä hiljattainkin saatu nähdä.
Kun olen ennen muuta "historian harrastaja", tuli taas pamfletti, vaikka tarkoitukseni oli vain kiittää Sinua, ”keskustaliberaali”, Sinua Sakari Karppinen ja muutkin minulle kiitokset ja hyvät toivotukset osoittaneet puheenvuorojen käyttäjät. Tertun olen kiitellyt ja hyvästellyt jo erikseen.
Kaikkea hyvää teille kaikille! En häiritse teitä enempää pitkään aikaan.
”asevelisosialisti”,"historian harrastaja", ”stadin kundi” ym…
Vastaa
Kerro kaverille tästä viestistä Ilmoita asiattomasta viestistä
Keskustelun kulku:
...vielä kiittelee! asevelisosi... 11.03
Terveisiä... J'accuse!!! 11.03
Ei meitä petetä! Taika-Jim 11.03
eikö täältä pääse... asevelisosi... 11.03
heh-heh hese 11.03
Aatteen ken on vanki, vapaa vain... Suomalainen 11.03
.. jäi odottelemaan Kiljusen ja ... Timo Ristimäki 12.03
... odottelee Kiljusen ja Tuomio... Timo Ristimäki 13.03
Linkki kiittelyyn: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002630250
Jos yleensä luet viestejä, joista poimit kimmokkeita vuodatuksillesi, niin olisit huomannut hyvin selvästi, etten ottanut mitään kantaa sodan laillisuuteen tai laittomuuteen, vaan ainoastaan kommentoin kumpaakin asiasta vallitsevaa käsitystä.
Älä siis laita mitään sanoja minun suuhuni, vaikkei sinulla olisikaan muuta tekosyytä päästä toistamaan itseäsi.
Itse asiassa Lipposen ja Suomen osuus saa jatkuvasti lisävalaistusta jos kansainvälistä keskustelua seuraa. Vain oma kansallinen juupas-eipästelymme on jo pitkään keittänyt omia liemiään ja kehitellyt ikiomia argumentaatioitaan kuten jälleen uudelleenlämmitetyt ideat "kahdesta koalitiosta", jne.
Uutta näkökulmaa kuitenkin merkitsee mm. Kofi Annanin julkituoma näkemys USA:n hyökkäyksen laittomuudesta ja siitä, että USA oli sekä sotaa valmistellessaan että hyökätessään eri linjoilla kuin YK. USA halusi nimenomaan sotaa, YK taas halusi varata itselleen mahdollisuuden päättää millaisia laadultaan olisivat ne "seuraamukset" joilla Saddamia uhattiin.
USA:n ja YK:n välillä kulkee siis vedenjakaja siinä että USA valmisteli koko ajan sotaa. USA ei koskaan Annanin näkemyksen mukaan ollut YK:n linjalla.
Tämä sävyhän oli juuri se kielteinen tekijä, joka julkisuudessa leimasi Bushin kanssa veljeilleen Lipposen. Kyseltiin aiheesta, mihin Suomea oikein ollaan viemässä.
Kyselijöille tuli raskasta nyrkkiä silmään. Ei sovi kysellä sellaista minkä joku on jossain tarkoituksessa salaiseksi luokitellut. Jossain vanhemmassa ja kypsemmässä demokratiassa ei salailujen paljastajaa olisi vedetty oikeuteen (kuten ei vedetty Britanniassakaan Blairin hallituksesta eronneen ministerin paljastettua myöhemmin tulenarkoja salaisia papereita), mutta Suomessa oli tarve nostaa kova julkinen älämölö, jolla kansan katseet saatiin kääntymään pois Lipposen sekoiluista.
Jos Suomi olisi toiminut linjansa mukaisesti sisäistäen YK:n näkökulman, USA:n kelkkaan ei olisi hypätty eikä salailunkaan tarvetta olisi ollut.
Koetin edellä tehdä selväksi, että USA todellakin koko ajan valmisteli sotaa ja se oli koko ajan valmis hyökkäämään riippumatta siitä, mitä YK sanoisi.
Mutta tästä kaikesta huolimatta ja kaikkien yksipuolisten sotavalmistelujensa rinnalla USA yritti a) saada YK:n painostamaan voimakkaammin Saddamia ja myös b) hyväksymään sen, että Irakiin hyökätään.
a) -kohta toteutui kaksi viikkoa ennen Lipposen ja Bushin tapaamista. b) -kohtaa käsiteltiin vasta vuonna 2003 eikä se toteutunut, joten USA tulkitsi a) kohdan antaneen sille laillisen luvan toteuttaa YK:n painostus.
Ilmeisesti olet päättänyt olla sitä mieltä, että Lipponen on syyllinen, kun et halua ottaa selkeitä tosiasioita huomioon, vaan koetat viedä huomion pois siitä, että tulkinta yhdestä ainoasta ja täsmällisesti määritellystä koalitiosta ei perustu mihinkään tosiasioihin, vaan ainoastaan haluun saada Lipponen todistetuksi syylliseksi.
Noin sitä viedään keskustelua uusille urille, kun avaus vei tosiasioineen maton sen jurputuksen alta, että "on vain yksi koalitio ja siihen se Lipponen yritti Suomen saada..."
>> USA todellakin koko ajan valmisteli sotaa ja se oli koko ajan valmis hyökkäämään riippumatta siitä, mitä YK sanoisi.
Niinpä. USA toteutti täsmälleen "Kansallisen turvallisuuden strategiaansa" eli noudatti olemassaolevaa ohjelmapaperia, jossa on esitetty ennaltaehkäisevät iskut tarpeen vaatiessa omankädenoikeudella ilman YK:a ja kootun "samanmielisten maiden koalition" tuella.
Tämä linja oli selvä, ja se oli siis Annanin mukaan linja joka oli törmäyskurssilla YK:n kanssa. Se myös törmäsi YK:n kanssa.
Mikään tässä asetelmassa ei muuta miksikään sitä että Lipposen olisi pitänyt nähdä asiat oikeissa kantimissaan, eikä veljeillä Bushin kanssa niin että tämä sai aiheen kiittää Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon.
Kun tuollainen kiitos annettiin, ja kirjaus siitä tuli julki, olihan se kaikille kuin märkä rätti vasten kasvoja. Linjavalintojen tasolla se merkitsi sitä että oli valittu Bush eikä YK.
Jälkikäteisjärkeilyt eivät muuta miksikään sitä että ulkopolitiikan toimijoiden pitäisi pystyä parempaan työhön kuin mihin Lipponen kykeni. Lipponen on ansainnut kaiken mahdollisen halveksunnan typerehtimisestään.
Erkkolaisen lehdistön kokoomuslaisen Iltalehden lööppitehtailuilla saatiin ulkopoliittista kyvyttömyyttä ja epäonnistunutta linjavalintaa koskeva keskustelu kanavoitua Jäätteenmäen menettelytapojen aiheuttamaan närkästykseen. Kävi päinvastoin kuin Kekkosen oppi kertoi. Kun ulkopolitiikka oli joutunut hunningolle, piti sen peittämiseksi saattaa sisäpolitiikka vielä enemmän hunningolle.
.,.,.
Tottakai USAn linja ei vastannut YK:n linjaa. Yhdenkään muunkaan maan linja ei vastannut YK:n linjaa, koska sellaista YK:n linjaa ei ollut olemassakaan, jossa ratkaisu Irakin olisi tehty. Myös sellaisten maiden linja poikkesi jyrkästi YK:n linjasta, jotka vastustivat hyökkäystä Irakiin. Lähinnä YK:n linjaa ovat olleet ne, jotka ovat todenneet asian olleen keskeneräisen ja vaativan YK-käsittelyä.
Yleiskäsitteellinen pöperöpatasi keittää nyt sellaista sekavetelysoppaa ettei sekavammasta enää väliä. Todellinen kaikki sanasärmät ja merkitykset läpi-imeyttänyt liemi!
>> Tottakai USAn linja ei vastannut YK:n linjaa. Yhdenkään muunkaan maan linja ei vastannut YK:n linjaa, koska sellaista YK:n linjaa ei ollut olemassakaan, jossa ratkaisu Irakin olisi tehty
Aivan loistavaa! Yleiskäsitteellisen merkityksenannon ja todistelun kukkanen!
Sama asia voitaisiin sanoa jokseenkin samoin mutta niin että se kertoisi toisen viestin.
USA hankki sotaa Irakiin, ja tämä hanke oli alunalkaen törmäyskurssilla YK:n linjan kanssa. YK:n linja oli Annanin mukaan nimenomaan se että se varasi itselleen mahdollisuuden määritellä mahdolliset sanktiot Irakia vastaan.
Siis sotahanke vastaan YK:n linja.
Millä muulla maalla oli ajettavanaan sotahanke ja vastassaan YK:n linja?
Kun kieltäydyt ottamasta faktoja huomioon, vaan sovittelet asioita omaan jälkikäteisjärkeilyysi sanomalla, että "...Lipposen olisi pitänyt nähdä asiat oikeissa kantimissaan, eikä veljeillä Bushin kanssa niin että tämä sai aiheen kiittää Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon", osoitat oman piittaamattomuutesi sen suhtaan, mitä todellisuudessa tapahtui.
Faktat olivat avauksessani. Joulukuussa 2002 USA pyrki - kaikesta muusta uhostaan huolimatta - ajamaan Irakin vastaisia toimiaan nimenomaan YK:n kautta. Siinä tilanteessa ei siis ollut olemassa mitään sellaista koalitiota, johon liittymällä Suomi olisi voinut tukea USAa sen yksipuolisessa valmistelussa Irakiin hyökkäämiseen, koska tuossa tilanteessa USA pyrki hoitamaan asian niin, että se saisi hyökkäykselle YK:n luvan.
Tämä on fakta. Ei siis mielipide.
Joulukuussa 2002 Suomi ja USA olivat samassa rintamassa YK:n kanssa. Maaliskuussa 2003 USA oli jo omilla teillään. Tämäkö Lipposen olisi pitänyt tietää ja moittia joulukussa 2002 Bushia siitä, mitä tämä tulee tekemään laittomuuksia maaliskuussa 2003?
Ajatuskulkusi on jo niin sekavaa, että alat nähdä olemattomia. YK:n linja on katsos sellainen linja, josta YK on tehnyt päätöksen. Mikään muu ei ole YK:n linjaa.
YK teki päätöksen siitä, että addamia uhattiin vakavilla seurauksilla, jos tämä ei paljasta kaikkia tietoja asetarkastajille.
Se oli YK:n linja. Yksimielinen vielä kaiken lisäksi.
USA, Britannia ja muutama muu YK:n jäsenvaltio katsoi, että tuossa linjassa on myös lupa hyökätä ilman erillistä YK:n linjaa.
Saksa, ranska, venäjä, Kiina ja muutama muukin maa taas katsoivat, että sellaista lupaa tuo YK:n päättämä linja ei sisältänyt, vaan että sotimiseen tarvittaisi erillinen YK:n päätös, mitä nämä samat maat kieltäytyivät hyväksymästä.
Irakin sota ei ollut YK:n linja, mutta ei ollut Irakin sodan vastustaminenkaan YK:n linja, koska asiaa ei koskaan YK:ssa käsitelty.
Sen sijaan pääsihteeri on katsonut muutamien jäsenmaiden ollessa samaa mieltä, että USA:n ja sen liittolaisten hyäkkäys Irakiin on laiton, koska sillä ei ollut YK:n erityistä lupaa.
USA liittolaisineen katsoo, että lupa sisältyi siihen yksimieliseen päätökseen - YK:n linjan - josa Saddamia vaarittiin taipumaan, tai muuten...
YK:ssa on siis ainakin kaksi linjaa. Usan ja sen liittolaisten linja sekä USAa ja sen liittolaisia vastustava linja.
Ja sitten on se linja, johon puolueeton, sitoutumaton ja liittoutumaton Suomi kuuluu. Tämän linjan mukaan asiasta olisi pitänyt päättää YK:ssa, koska ilman YK:n päätöstä toimiminen on tuomittavaa.
Huomaa siis, ettei Suomi ole koskaan ottanut kantaa Irakin sodan puolesta tai Irakin sotaa vastaan - ei edes Lipponen ole tätä tehnyt - vaan Suomen linja on ollut koko ajan johdonmukaisesti se, että tehdään Irakille mitä tahansa, niin asiasta on poäätettävä YK:ssa, eli asialle on saatava YK:n linja.
Nyt tuota linjaa ei todellakaan ole, vaikka se linja joillain on, että USA on heidän mielestään toiminut laittomasti. Suomenkin mielestä tuomittavasti.
YK ei ole koskaan linjannut suoraa kantaansa siihen voidaanko Irakiin hyökätä vai ei, koska USA ja Britannia vetivät päätöslauselmaehdotuksensa pois käsittelystä, kun kävi selväksi, etteivät Ranska, Saksa, Kiina ja Venäjä aio hyväksyä millään tavalla muotoiltua päätöslauselmaa, joka sallisi hyökkäyksen Irakin maaperälle.
Meillä on todellakin vain YK:n eri jäsenvaltioiden muodostamia erilaisia linjoja sekä Usan linja, muttei YK:n linjaa.
Suomen linja sisältyy minustakin hyvin siihen, mitä sanot lopuksi: "Lähinnä YK:n linjaa ovat olleet ne, jotka ovat todenneet asian olleen keskeneräisen ja vaativan YK-käsittelyä."
Kieltäydyt ottamasta faktoja huomioon. Sovittelet asioita omaan jälkikäteisjärkeilyysi.
>> Faktat olivat avauksessani. Joulukuussa 2002 USA pyrki - kaikesta muusta uhostaan huolimatta - ajamaan Irakin vastaisia toimiaan nimenomaan YK:n kautta. Siinä tilanteessa ei siis ollut olemassa mitään sellaista koalitiota, johon liittymällä Suomi olisi voinut tukea USAa sen yksipuolisessa valmistelussa Irakiin hyökkäämiseen, koska tuossa tilanteessa USA pyrki hoitamaan asian niin, että se saisi hyökkäykselle YK:n luvan.
Tottakai. Juuri noinhan USA ohjelmajulistuksensa mukaan etenikin. Uhot uhoina, kyse oli ohjelmanmukaisesta toiminnasta. Tämä ohjelma oli ollut esim. kansainvälisen oikeuden asinatuntijoiden päivittäistä pureskeltavaa jo kuukausikaupalla. Koalitio on ohjelmanmukainen termi. Bush kiitti Lipposta koalitioon liittymisestä.
Tämä on faktaa. Ei siis mielipide.
nukkua, koska näet sekavia unia valveillasi.
Mieti mitä Kofi Annanin viesti tarkoittaa. USA oli sotahankkeineen törmäyskurssilla YK:n kanssa alusta alkaen.
>> Huomaa siis, ettei Suomi ole koskaan ottanut kantaa Irakin sodan puolesta tai Irakin sotaa vastaan - ei edes Lipponen ole tätä tehnyt - vaan Suomen linja on ollut koko ajan johdonmukaisesti se, että tehdään Irakille mitä tahansa, niin asiasta on poäätettävä YK:ssa, eli asialle on saatava YK:n linja.
Suomen linja? Tättärää! Alkoiko se siitä että Bush kiitti Lipposta liittymisestä koalitioon? Ja jakui osallistumisella Grossman-kokoukseen? Ja suostumuksella Pentagonin pyyntöön karkoittaa irakilaisdiplomaatit? Ja UTVA:n julkilausumien rukkaamisella? Ja Valtasaaren varmistuksella USA:n hyökkäyspäivän aamuna, ettei Suomi vain enää ollut koalition listalla? Ja Lipposen sekoiluilla Kreikan EU-huippukokouksen lehdistötilaisuudessa? Ja Tuomiojan keskenään ristiriitaisilla selittelyillä? Ja suomalaiselle kauppavaltuuskunnalle annetulla diplomaattituella? Ja irakilaispoliisien kouluttamisella miehityshallinnon käyttöön? Ja Helena Rannan antamisella USA:n sotakoalition käyttöön?
Moneenko kohtaan voit panna ruksin: tässä me olimme YK:n linjalla? Entä miten paljon on vielä kulisseissa sellaista, jota varjellaan? Kaikki isot poliitikkopojathan ovat yhä kusi sukassa kun näistä asioista tulee puhe.
Miten sinulla tuo homma toimii? Avaatko silmäsi ehkä nukkumaan mennessäsi?
Usa yritti ajaa omaa politiikkaansa YK:ssa.
Suomi kannatti sitä, että asia päätetään YK:ssa.
USA ja Suomi olivat samaa mieltä siitä, että asia pitäisi päättää YK:ssa.
Se, että tästä oltiin samaa mieltä, ei ikinä merkitse, että Suomi olisi tukenut USAn valmistelemaa sotaa siinä, että se toteutettaisi ilman YK:n suostumusta.
Koalitio ei olen missään nimessä minkään ohjelman mukainen termi, vaan täysin yleinen sana, joka tarkoittaa liittoumaa. media puhuu esim. kepun ja demareiden hallituskoalitiosta täällä Suomessa.
On siis aivan tuulesta repäisty illuusio, että Irakin asioissa esiintyvä sana koalitio olisi eri aikoina tarkoittanut täsmällee samaa asiaa.
Jos tuo on perustelun ydin, niin se ei kestä mitään tarkastelua.
Juttusi menee nyt niin harhaiseksi soperteluksi, ettei sitä kannata enää jatkaa, kun keräät j ihan mitä tahansa uskomustesi tueksi.
Kun Bush kiitti Lipposta, ei sitä USAn koalitiota silloin edes ollut olemassa, johon Jäätteenmäki 4 kk myöhemmin viittasi.
Grossman-kokoukseen kutsuttiin kaikki maat, jotka olivat luvanneet tulla mukaan jälleenrakennukseen, jos YK niin päättää.
Irakilaisdiplomaatteja karkoittivat myös Ruotsi ja monet USA:n sotahankkeita vastustavat maat.
UTVAn julkilausumilla toistettiin Suomen Irak-politiikan linja, jotta Jäätteenmäen valheiden aiheuttama sekaannus saataisi mediassa loppuman
Valtasaaren varmistus on jotain täysin huuhaata, jossa koalitio-termiä tas sovelletaan miten sattuu.
Tuomiojan selityksissä ei ole ristiriitoja. Tuomioja on mitätöinyt kaikki Jäätteenmäen väitteet, että USAssa olisi ollut koskaan mitään epäselvää tai että Tuomioja olisi ollut yleensä mistään Jäätteenmäen väitteistä samaa mieltä.
Suomi on jokaisessa asiassa toiminut johdonmukaisesti omalla ulkopolitiikan linjallaan ja ollut ottamatta mitään kantaa sellaisiin asioihin, joissa suurvallat ovat keskenään erimielisiä.
Poliisien kouluttaminen ja Helena Rannan työkään eivät tapahdu USAn eikä sen johtaman koalition toimeksiannosta eikä heidän lukuunsa, vaan Suomi on noissakin tehtävissään toiminut puolueettoman maan periaatteiden mukaan mutta sen hyväksi, että Irak voi jonain päivänä itsenäisesti ottaa vastuun asioistaan.
Usa yritti ajaa omaa politiikkaansa YK:ssa.
Suomi veljeili Bushin kanssa eikä kannattanut sitä, että Irakiin sovellettavista sanktioista päätetään YK:ssa.
USA ja Suomi olivat de facto samaa mieltä siitä, että USAn sotahankkeelle pitäisi saada siunaus YK:ssa.
Se, että tästä oltiin samaa mieltä, merkitsee tosiasiassa ja nimenomaan, että Suomi tuki USAn valmistelemaa sotaa, vaikka se toteutettaisiin ilman YK:n suostumusta.
Koalitio tässä yhteydessä on nimenomaan hyvin erityisen ohjelman mukainen spesifi termi, eikä täysin yleinen sana, joka tarkoittaa liittoumaa. Media saa puhua mitä tahansa esim. kepun ja demareiden hallituskoalitiosta täällä Suomessa.
On siis aivan tuulesta repäisty illuusio, että Irakin asioissa esiintyvä sana koalitio olisi jokin yleinen yleiskielen sana.
Näkemyksesi on temmattu tuulesta, eivätkä lähtökohtasi ole realistisia. Ne ovat vain sisäänlämpiävässä kotimaisessa lipposta puoluestelevassa eipäsjuupastelussa kehittyneitä argumentteja. Niillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
,....,
Minä en tiennytkään että se olet sinä joka määräät millaisia operaatioita Suomi saa suorittaa USA:n sotakoalition kanssa "sen hyväksi, että Irak voi jonain päivänä itsenäisesti ottaa vastuun asioistaan".
Tuollaisen edessä ei voi muuta kuin mykistyä.
Ovatko nämä puolueettomuuden periaatteet ehkä kirjattu johonkin salaiseen paperiin? Kuka muu tietää niistä? Byääh, miksei kansalle taaskaan kerrota mitään.
Tapauksessasi on enää kaksi vaihtoehtoa: 1) et tiedä asioista mitään tai 2) tiedät asiat, mutta valehtelet tai provosoit tahallasi.
Ei se mitään, vastaan silti, kun en ole varma kummasta vaihtoehdosta on nyt kyse.
>>Usa yritti ajaa omaa politiikkaansa YK:ssa.
----------
Pitää paikkansa
>>Suomi veljeili Bushin kanssa eikä kannattanut sitä, että Irakiin sovellettavista sanktioista päätetään YK:ssa.
-----------
Suomen linja oli nimenomaan, että Irakia koskevista toimista päätetään yksinomaan YK:ssa ja "veljeili" Bushin kanssa tämän johtajuutta kiittäen juuri siksi, että USA oli joulukuussa 2002 samaa mieltä, että "Irakiin sovellettavista sanktioista päätetään YK:ssa".
>>USA ja Suomi olivat de facto samaa mieltä siitä, että USAn sotahankkeelle pitäisi saada siunaus YK:ssa.
------------------
Suomella ei ollut kantaa USA:n sotahankkeisiin, ei puolesta eikä vastaan, muuta kuin sen suhteen, että asiasta tuli päättää YK:ssa.
>>Se, että tästä oltiin samaa mieltä, merkitsee tosiasiassa ja nimenomaan, että Suomi tuki USAn valmistelemaa sotaa, vaikka se toteutettaisiin ilman YK:n suostumusta.
---------------
Tuolle mielipiteelle ei löydy todistusaineistoa mistään faktoista, ei Suomesta eikä USA:sta
>>Koalitio tässä yhteydessä on nimenomaan hyvin erityisen ohjelman mukainen spesifi termi, eikä täysin yleinen sana, joka tarkoittaa liittoumaa. Media saa puhua mitä tahansa esim. kepun ja demareiden hallituskoalitiosta täällä Suomessa.
----------
Tuolle mielipiteelle ei löydy tueksi mitään faktaa, ei Suomesta eikä USA:sta.
>>On siis aivan tuulesta repäisty illuusio, että Irakin asioissa esiintyvä sana koalitio olisi jokin yleinen yleiskielen sana.
-----------
Sellainen sana se nyt vaan on, täysin yleinen, jolla ei ole koskaan ollut mitään spesifiä määritelmää edes suhteessa Irakin Sotaan ja USA:n sotahankkeisiin.
>>Näkemyksesi on temmattu tuulesta, eivätkä lähtökohtasi ole realistisia. Ne ovat vain sisäänlämpiävässä kotimaisessa lipposta puoluestelevassa eipäsjuupastelussa kehittyneitä argumentteja. Niillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
----------------
Lipposella ei ole argumenttieni kanssa mitään tekemistä, koska näkökulmani USA:n ja Suomen ulkopolitiikkaan ja USA:n erilaisiin koalitioihin on neutraali. Pyrin ainoastaan selvittämään mitä milloinkin tapahtui, en muuta.
kun siis tavoitteeni ei ole syyttää Lipposta eikä todistaa häntä syyttömäksikään, van ainoastaan selvittää, mitä on tapahtunut, ovat kaikki muunlaiset väitteet "eipäsjuupastelussa kehittyneitä argumentteja, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä".
Näin se nyt on, joten tuskin tässä on aihetta enempään keskusteluun, jos oma tavoitteesi on tuomita syyllisiä, sillä silloin keskustelemme kahdesta eri asiasta. Sinä Lipposesta ja minä tosiasioista.
Väitteesi alkavat mennä jo primitiivireaktioiden puolelle, mutta niin yleensä käy, kun väärät tulkinnat tosiasioista tai tietoiset valheet tulevat paljastetuiksi.
Sinun on nimittäin täysin mahdoton todistaa Suomen asettuneen USA:n sotakoalition puolelle yhtään missään asiassa, koska se nyt ei vaan ole misään suhteessa totta.
Älä siis enää pahoita mieltäsi, vaan lakkaa jo yrittämästä mahdotonta asiaa.
Bush halusi hyökätä Irakiin, kukistaa Saddamin ja omia alueen luonnonvarat.
Sitä ei voinut tehdä niin että asioita nimitettäisiin niiden omilla nimillä. Siksi se piti tehdä toisella nimellä.
YK olisi ollut tietysti hienoin sumuverho. Ei vain loppujen lopuksi mennyt juttu läpi. Suomen suhteen meni, ja Lipponen oli auliisti tarjoamassa humanitaarisuuden nimissä jakoa sotasaaliille.
Lipposen suhteen on kaksi vaihtoehtoa: 1) joko hän ei tiennyt asioista mitään tai 2) hän tiesi mutta valehteli tahallaan. Minun käsiini jää että hän on ammattivalehtelija.
Sinä olet joko vilpittömän naiivi, pahasti harhassa, tai molempia. Uskon ettet itse tiedä lähtökohtiesi epärealistisuutta.
"Pyrin ainoastaan selvittämään mitä milloinkin tapahtui, en muuta."
Se mitä tapahtui ei ollut selvää edes silloin kun se tapahtui. Historiaan jää reikiä. Niitä ei voi täyttää "neutraalisuudella". Valitan.
>> Sinun on nimittäin täysin mahdoton todistaa Suomen asettuneen USA:n sotakoalition puolelle yhtään missään asiassa, koska se nyt ei vaan ole misään suhteessa totta.
Älä siis enää pahoita mieltäsi, vaan lakkaa jo yrittämästä mahdotonta asiaa.
..,,
Näyttää siltä, että USA on puolessatoista vuodessa saattanut Irakin sisällissodan partaalle. Tilanne on pahenemassa, nukkehallinto ei toimi ja sen poliiseja - niitä joita Suomikin katsoi hyväksi sotakoalitiolle kouluttaa - on jo tapettu lähes tuhat. Jälleenrakennukseen varatut rahat ovat menneet sotilaskuluihin, ja väliaikaishallinto on puhaltanut kirjanpidon ulkopuolella 20 mrd dollaria öljyvaroja kuka ties mihin. Ryöstöretki on ryöstöretki.
Kofi Annan on nyt YK-puheessaan palannut takaisin alkuun, eli palauttanut jo toisen kerran viikon sisällä vastuun Irakin tuhoamisesta Bushille - nimeltä arvon herraa edes mainitsematta. Ensin totesi Bushin hyökkäyksen laittomaksi, nyt hän jatkoi samaa teemaa todeten USA:n irrottautumisen kansainvälisestä oikeudesta epäviisaaksi. USA:han läöhti omankädenoikeuden tielle ohjelmapaperissaan "Kansallisen turvallisuuden strategia", jossa oppi ennaltaehkäisevien iskujen oikeutuksesta ja YK:n sivuuttamisesta sekä oman tukijakoalition kokoamisesta esitettiin.
Tällä julistuksella USA sanoutui irti YK:n peruskirjasta ja kansainvälisestä oikeudesta, ja siksi USA ja YK olivat täysin erityislaatuisessa keskinäissuhteessa silloin kun Bush yritti saada YK:a hyökkäyksensä sumuverhoksi. Nyt Annan haluaa palauttaa tuon sodan lähtöasetelman taas mieliin. Hänellä on moitteisiinsa hyvät eväät, niin totaalisen moraalittomasti ja kehnosti USA on asiansa Irakissa hoitanut.
Me Suomessa käymme ikiomaa lipposjäätteenmäki-ykkös-kakkos-koalitiokeskusteluamme, ja myös meille olisi hyvä palauttaa mieliin se että Lipposen käydessä Bushia nuoleskelemassa Amerikka oli itse julistamassaan poikkeustilassa YK:n suhteen. Tämä poikkeustila oli seurausta sen julistamasta ulkopoliittisesta ohjelmasta, ja myös yritys saada ennaltaehkäisevälle iskulle YK:n hyväksyntä oli vain yksi osa samaa ohjelmaa.
Toivokaamme, että Kofi Annan jatkaa suunsa avaamista ja puhuu yhä suoremmin siitä mistä USA:n hyökkäyksessä oli kyse. Nyt esitetyt puheenvuorot ovat jo tuoneet uutta otetta asian käsittelyyn.
Se mitä tapahtui ei ollut selvää edes silloin kun se tapahtui. Historiaan jää reikiä. Niitä ei voi täyttää "neutraalisuudella". Valitan.
---------------
Ei niitä oikein kannata täyttää ikiomalla mielikuvituksellakaan, ei ainakaan niin, että jättää tosiasioita ottamatta huomioon ja muokkailee toisia tosiasioita osoittamaan joku roistoksi ja toinen rauhanenkeliksi.
Et pyri totuuteen, vaan oman ennakkokäsityksesi todisteluun. keskustelua ei ole aihetta enää jatka.
Jos tarkastellaan, mitä tapahtui Bushin ja Lipposen keskustelussa joulukuussa 2002, niin on otettava huomion vain ne olosuhteet, jotka sillä hetkellä olivat olemassa: USA pyrki ajamaan sotapolitiikkaansa YK:n kautta ja saamaan YK:lta hyökkäysluvan.
Sitä USA ei sitten vuoden 2003 puolella saanut, vaan hyökkäsi omin lupineen.
Nyt, puolitoista vuotta USAn hyökkäyksen jälkeen keskustelemme siitä oliko USAn hyökkäys laiton vai laillinen. Se on hyvä keskustelunaihe, mutta sillä ei todellakaan ole mitään tekemistä Bushin ja Lipposen keskustelun kanssa, paitsi jälkiviisaus.
... eri käsitys asioista kuin Kofi Annanilla.
Jostain syystä Kofi Annan sopii omaksumaani kokonaiskuvaan paremmin kuin sinun väistöliikkeesi.
Nyt, puolitoista vuotta USAn hyökkäyksen jälkeen Annan avaa maailmanmittakaavassa keskustelun siitä oliko USAn hyökkäys laiton vai laillinen. Se on hyvä keskustelunaihe, jolla on jopa tekemistä Bushin ja Lipposen keskustelun kanssa, muutakin kuin jälkiviisaus. Se palauttaa mieleen tilanteen todelliset realiteetit: että USA oli irtisanoutunut YK:sta ja kansainvälisestä oikeudesta, ja oli asettanut itsensä ennen näkemättömään itsevaltaiseen asemaan. Näiden realiteettien vallitessa oma jäykäntyperä Lipposemme sitten meni ja mielisteli Bushia niin että tämä sai aiheen kiittää Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon.
,.,.,
,.,.,
"Joulukuussa 2002 Suomi ja USA olivat samassa rintamassa YK:n kanssa."
"Jacobsonin tulkinnan mukaan" fakta, niin kuin aloituksessa kirjoitit. Se on siis fakta sen vuoksi että Jacobson on sen niin tulkinnut.
Minusta Jacobson ei ole sen kummempi vakuuttaja kuin sinäkään.
Se on hyvä keskustelunaihe, jolla on jopa tekemistä Bushin ja Lipposen keskustelun kanssa, muutakin kuin jälkiviisaus. Se palauttaa mieleen tilanteen todelliset realiteetit: että USA oli irtisanoutunut YK:sta ja kansainvälisestä oikeudesta, ja oli asettanut itsensä ennen näkemättömään itsevaltaiseen asemaan. Näiden realiteettien vallitessa oma jäykäntyperä Lipposemme sitten meni ja mielisteli Bushia niin että tämä sai aiheen kiittää Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon.
------------
Eihän tuossa ole mitään totta.
Ei USA ollut irtisanoutunut mistään joulukuussa 2002, kun se nimenomaan yritti ajaa omaa sotapolitiikkaansa YK:n kautta, mikä epäonnistui 2003 alkupuolella ja vasta sen jälkeen USA aloitti sodan.
Jos väität, että Lipponen olisi joulukuussa 2002 mielistellyt sellaista toimintaa, joka toteutui vasta 2003, niin tuo väite ei perustu mihinkään muuhun kuin omaan haluusi nähdä asiat eri tavalla kuin ne tosiasiassa tapahtuivat.
Mikä ihme siinä on vaikea tunnustaa, että tosiasiassa USA toteutti omaa politiikkaansa joulukuussa 2002 täysin sellaisella menettelytavalla - YK:n lupaa hakien - mikä oli myös Suomen Irak linjan mukaista?
Vaite, että USA olisi joulukuussa 2002 tai myöhemminkään liittänyt Suomen Irakin sotaa puoltavien maiden koalitioon on täysi valhe.
Se, että sanon Suomen ja USA:n olleen joulukuussa 2002 samassa rintamassa on ollut oma tulkintani siitä saakka kun Jäätteenmäki esitti ensimmäisen vihjauksensa tv:ssa. Olen tuonut sen esiin aiemmin sekä kokoomuksen että keskustan lopetetuilla saiteilla useaan otteeseen.
Hyvin moni keskustelija noilla saiteilla oli myös sitä mieltä, että olimme USA;n kanssa samassa rintamassa - pikemminkin, että USA oli lieventänyt sotauhoaan juuri tuolloin ja tullut mukaan siihen rintamaan, joka edellytti Irakin vastaisten toimien päättämistä YK:ssa.
Jakobsonin mielipiteestä en tiennyt mitään ennen kuin viime viikolla luettuani hänen haastattelunsa Johtoporras-lehdestä.
Sikäli kun vakuuttavuutta haetaan, niin olen seurannut asiaa mediasta niin hyvin kuin se on ollut mahdollista. Oman kantani olen muodostanut median julkistamien faktojen pohjalta.
Kun en ole löytänyt yhtään faktaa, joka tukisi Jäätteenmäen väitettä, että Lipponen olisi pyrkinyt liittämään Suomen sellaiseen koalitioon, joka pyrki aloittamaan Irakin sodan ilman YK:n valtuutusta, niin ei minun tarvitse olla mikään "vakuuttaja", koka eivät tosiasiat siitä miksikään muutu kuka ne kulloinkin sanoo.
Kaikki faktat nimittäin tukevat sitä johtopäätöstä, että Jäätteenmäki halusi heittää lokaa Lipposen niskaan saadakseen siitä itselleen vaalietua, koska Jäätteenmäen väitteiden tueksi ei ole löytynyt mitään muuta kuin Mannisen muistion sana "koalitio", johon enää muutamat, mutta tällä palstalla sitä sitkeämmät lipposkaunaiset kepulit ovat sitten ripustaneet omat ennakkoluuloiset selityksensä, kun he eivät voi rehellisesti tunnustaa Jäätteenmäen valehdelleen Suomen Irak-politiikasta tv-kameroiden edessä
>> Mikä ihme siinä on vaikea tunnustaa, että tosiasiassa USA toteutti omaa politiikkaansa joulukuussa 2002 täysin sellaisella menettelytavalla - YK:n lupaa hakien - mikä oli myös Suomen Irak linjan mukaista?
Kyseinen USA oli maailmanhistoriallisen ohjelmallisen irtisanoutumistempun YK:sta tehnyt valtio. (YK:n historiassa mikään ei vedä vertoja USA:n ohjelmajulistukselle, esim. Indonesian taannoiset sekoilut olivat hyvin pientä. USA:n ohjelmajulistus oli ollut kuukausikaupalla maailman eniten keskusteltu paperi syksyllä 02.)
Mikään USA:n yrityksissä vetää YK mukaan sotaretkeensä ei poikennut sen ohjelmajulistuksen mukaisesta toiminnasta. Tätä USA:n yritystä piti tulkita kuten YK:sta ja kansainvälisestä oikeudesta irtisanoutuneen maailmanherruutta tavoittelevan valtion toimia pitää tulkita.
Lipponen meni ja nuoleskeli Bushia, ja Bush kiitti Suomen hallitusta liittymisestä koalitioon. Se oli toistaiseksi ehkä typerin temppu minkä kukaan suomnalainen ulkopoliitikko on suurvaltasuhteissa tehnyt. Jos Mannerheim ei aikoinaan olisi pitänyt julkisuudessa viileää suhdetta Hitleriin, vaan olisi mennyt kaulailemaan ja hörhöttänyt: "Suomen kansa tukee politiikkaanne", se olisi ollut jotain samanlaista kuin Lipposen typerehtiminen.
Mikä tässä on niin kamalan vaikeaa ymmärtää? Yksinkertaisia tosiasioita.
Tunnustan epäonnistumiseni siinä, että olisin saanut sinut hyväksymään tosiasiat.
Elä onnellisena Lipposkauhuisessa maailmassasi.
Eikö enää muuta löydy Lipposen hännän nostamiseksi (sitähän tämäkin aloitus tavoitellee) kuin iänikuinen Irak-jupakka. Tuskinpa sitä ainakaan Anneli Jäätteenmäki enää edes muistaa tuoreempien asioiden kanssa puuhatessaan. Niitähän EU-parlamentissa riittää!
Vilkkaasta kansainvälisten tapahtumien polttopisteestä, Brysselistä, päin katsottuna keskustelu pienestä episodista jonkun muinaisen vaalitaistelun tuiskeessa tuntuu varmaankin sangen kaukaiselsta ja homeen hajuiselta.
Lipposen jääminen hissuttelemaan Suomen sisäpolitiikkaan oli ehkä hänelle itselleen suuri pettymys, mutta minkäs teet jos ei minnekään valita. Lipponen lienee jo tyytynyt kohtaloonsa kun on ilmoittanut eduskunnan puheenmiehen homman kelpaavan.
Olen sen verran moneen kertaan eri keskusteluhaaroissa sanonut, ettei ole kyse Lipposesta eikä Jäätteenmäestä, vaan tämän saitin kepuleiden jatkuvasta inttämisestä, joka kohdistuu Lipposeen, mutta ei perustu mihinkään tosiasiaan.
Kun nämä kepulaiset väitteet ja suorat valheet jatkuvat kuukaudesta toisen, niin ei kai se ole kiellettyä, jos joku tuo esiin hieman faktoja siitä, miten asiat todella tapahtuivat.
Tässäkään avauksessa ei ollut tippaakaan kyse lipposesta, naav siitä keskustalaisten esittämästä väitteestä, että olisi olemassa muka vain Yksi USA:n sotakoalitio, se joka nyt sotii ja johon Lipponen muka kióetti Suomen liittää.
olen kuullut, mutta kuka on tuo Jäätteenmäki?
Mistä te oikein keskustelette?
Jäätteenmäki on kvestori. Puhumme kvestorista ja hänen tekisistään.
pitkästä aikaa laulaa, laulun:
Tippakaan en kehu,
mutta semmonen jehu
onpi Kapi Korhonen,
että surut ja murheet poissa ompi vaan,
missä ompi Kapi Korhonen!
Ihailusi Kapi Korhosesta menee minun osaltani ohi, kun en ole Korhonen.
...jäbä näkee jo koalitioita kuin känninen pikku-ukkoja.
Alusta alkaen oli olemassa vain yksi Irakin vastainen koalitio, jonka kokoonpano vaihteli kaiken aikaa. Joulukuussa 2002 Lipponen tarjosi jopa Suomeakin mukaan, mistä Bush häntä kauniisti kiitti.
Tämän koalition missio oli Saddam Husseinin vallan kaataminen, minkä se sitten tekikin.
Intät omia uskomuksiasi, mutta et kirjoita niiden tueksi koskaan ainuttakaan tosiasiaa.
Lue nyt avaus ja ketjussa käyty keskustelu ennen kuin alat toistaa itseäsi, sillä vastaukset edelliseen viestiisi on käyty läpi tänään jo useampaan kertaan tässä samassa ketjussa.
En siis ala toistaa sinulle erikseen sellaista, mikä on jo tänään käsitelty.
...avata tämä Lippos-keskustelu säännöllisin väliajoin ja aina yhtä typerien mielipiteittesi säestämänä.
Kyllä ottaa kepun vaalivoitto koville, ei muuta voi sanoa.
Se nyt sattuu olemaan fakta, jonka kanssa sinunkin täytyy tottua elämään.
Teillä keppanoilla kun järki tekee tenän enemmälle inttämiselle on pakotienä aina lapsellinen uhoaminen vaalivoitolla, entisellä tahi tulevalla. Katsoppas tätä kepun vaalimenestyksien lähihistoriaa ja lue siitä myös tulevaisuus (vuosi, kansanedustajat):
1991 55 (oppositiokausi tuotti tulosta
1995 44 (tulos hupeni nopeasti)
1999 48 (neljä vuotta ei auttanut)
2003 55 (tulihan se ”voitto” lopulta)
Kepu kahdeksanvuotisen suurisuisen oppositiokautensa ansiosta nousi vain äärimmäisen niukasti demarien ohi. Mutta sama pudotus kuin jo yhden vaalikauden jälkeen vuonna 1995 on taas edessä seuraavissa ek-vaaleissa. Sano yksi perusteltu syy, mikä sen estäisi!
Kepulta tuskin koskaan onnistuu ja ei onnistu ainakaan Vanhasen voimin se, mikä demareille onnistui viime vaalikaudella. Johtava hallituspuolue kohotti kannatustaan edellisistä vaaleista. Tässä demarien taival samalta ajalta kuin kepun edellä:
1991 48 (hyvin pitkä hallituskausi rasitti)
1995 63 (oppositiokausi tuotti pian tulosta)
1999 51 (vallassaolo rasitti)
2003 53 (suuri tunnustus L:n toisesta hall. kaudesta)
Tuolla toisessa paikkaa kyseltiin, miksi keskusta roikkuu mukana demarihallituksessa. Siihen oli vastattu, että miksipä Vanhanen ja muut kepuministerit eivät roikkuisi, kun ei ole mitään varmuutta siitä, pääseekö enää koskaan tämän neljän vuoden pestin päätyttyä niihin mukaviin ja hyväpalkkaisiin sisätöihin.
Näin se on! Sinun ja muiden kepulaisten pullistelut täällä eivät sitä estä, Vanhasen ja kumppaneiden tarttis tehdä jotakin, mutta kun kyvyt ja taidot eivät riitä mihinkään, vaikka niin hyvä neuvonantaja kuin Paavo Lipponen on neuvomassa.
...niin kuin sanoin. Ei ole pullistelua, jos sanoo asiat niin kuin ne on.
Kepu voitti vaalit ja siitä tuli päähallituspuolue, joka Matti Vanhasen johdolla yrittää rakentaa maata, Lipposen jälkeensä jättämistä savuavista raunioista.
Teidän ei nyt auta muu, kuin odottaa seuraavia vaaleja ja toivoa, että kepusta vihdoin tulisi se auringonlaskupuolue, mitä olette jo 40 vuota ennustaneet.
Älä yritä selittää syitä sille, miksi minä kirjoitan, koska sinun kepuliluonteellasi et kykene muuhun kuin kuvittelemaan muut samalla tavalla kateellisiksi ja kaunaisiksi kuin itse olet.
Kepun 6000 äänen vaalivoitto olisi helvetin hieno juttu, jos kepu käyttäisi sitä johonkin, mutta mitä voitolla on virkaa, kun kepulla ei ole mitään omaa tahtoa hallituksessa, kun se ei saa läpi edes omaa vaalitavoitettaan työnantajamaksujen alennuksesta muuta kuin SAK:n alimitoittamana ja SAK:n tulevaisuuteen lykkäämänä ja menee viemään kaikki veropäätöksetkin SAK:n vaatimuksesta tupo-neuvotteluun, vaikka työnantajapuoli edellyuttää, että veropäätökset on tehtävä joka tapauksessa erikseen ja irrallaan tuposta.
Älä siis selitä, että minua harmittaisi joku valivoitto, kun minua harmittaa se, että kepu on hallituksessa pelkkä demareiden kulissi, joka estää kansaa näkemästä, että Lipponen hallitsee Ihalaisen kanssa maata enemmän kuin koskaan pääministerinä ollessaan.
Koeta nyt tottua elämään sen faktan kanssa, että kepu on niin helvetin peloissaan oppositioon joutumisestaan, ettei se uskalla edes sanoa mitään, mitä Lipponen ei hyväksyisi saati, että kepu tekisi yhtään mitään omien kannattajiensa hyväksi.
Kaikkein hupaisin kepulikusetus kuultiin tänään välikysymyskeskustelun suorassa televisioinnissa, kun Pekkarinen otti pienyritysten arvonlisäveron alarajan nostosta kunnian kepulle, vaikka se oli SDP:n aloite jo ennen eduskuntavaaleja.
Oli siinä kepulainen röyhkeys taas huipussaan, Laitinen, kun kepu ei ennen vaaleja esittänyt ainuttakaan konkreettista asiaa pienyrittäjyyden edistämiseksi, mutta nyt ennen kuntavaalia koettaa omia itselleen demareiden teot, kun omia tekoja ei ole.
...
Sama iänikuinen (puruluu) paiskattiin jälleen koklippareiden vammautuneiden sielujen kaluttavaksi.
Se on säälittävää surutyötä Lipposen kuolleen kuninkuuden muistolle.
Koklippien isä aurinkoinen ei koskaan enään palaa.
Kun keskustelussa tuodaan esille tosiasioita, jotka kepulaisia eivät miellytä, niin reaktiona on aina alkaa sättiä viestin kirjoittajaa ja nimitellä tätä Lipposen nuolijaksi.
Mikä teistä kepuleista tekee tuollaisia luusereita, ettette te kykene keskustelkemaan mistään muusta kuin Lipposesta?
Miksi ette keskustele keskustan suurteoista hallituksessa, jolla keskustan kannattajien vaalitavoitteita toteutetaan?
Vai onko niin, ettei yhtään keskustan kannattajien vaalitavoitetta ole pantu edes suunnitteille vielä?
Näille saiteille vähän väliä kaikenkarvaisilla lippospuolustelukirjoituksilla palaavan nimimerkin "Näin on" myötäjuoksijoineen olisi hyvä sinisilmäisessä Irakin-sodan
ymmärryksessään kipaista katsomassa vaikka Michael Mooren moniailla tahoilla palkittu ja kiitelty dokumenttielokuva "Fahrenheit 9/11".
Elokuvan nimellä M.M. antaa - tiettyyn ja tunnettuun kuumuusasteeseen viittaillen
- ymmärtää, että vissin päivän eli 11.9. (2001) tapahtumien varjolla ja
valekaavussa on annettu lopunkin totuuden kuolla/palaa - niin suhteessa
"terrorismin" vastaiseen sotaan yleensä kuin Irakin-sotaan erityisesti...
Paitsi George W. Bushin ja esikuntansa ikiomien toimien osalta "totuuden"
palamisesta on ollut kyse nimimerkin kovin ja jatkuvasti "puolustaman"
ex-pääministeri Paavo Lipposen osalta "sotaan halukkaiden koalition"
lisäksi myös suhteessa Alho ja Sundqvist -skandaaleihin ynnä tietysti
Sonera- ja Jörg Haider -sotkuihin.
Jokaisessa niissä olisi pitänyt olla ainesosia valtakunnanoikeudelliseen
harkintaan - sekä yksin että yhdessä! Mutta tämä maahan onkin varsin kaukana läntisestä demokratiasta niin poliittiselta moraaliltaan kuin juridisilta käytännöiltäänkin, joten Lipponen on saanut nykyhallituksen suojeluksessda jatkaa vielä puhemiehenäkin kyseenalaista menoaan.
Siksipä paikallaan onpuhemies Lipposellekin samanmoinen elokuvavinkki: sen sijaan, että
veronmaksajien rahoilla käytätyttää kansanedustajia oopperoittenksa kummituksissa ja elokuvatettereittensa Juoksuhaudanteillään,
voisi hän viedä paitsi itsensä myös koko kansanedustajaporukan - aina
transatlanttiseen harhaan niin ikään vajonnutta pääministeri Vanhasta
myöten - katsomaan Michael Mooren filmin. Ja pahaa ei tekisi moinen
leffareissu presidentti Tarja Halosellekaan...
Mahtaisi elokuvakokemuksen jälkeen porukkaa hävettää niin aika ennen
9.12.2002 kuin pitkälti vielä sen jälkeenkin!?!
PS. Presidentti Taja Halonen sentään kuuluu viime yönä YK:n yleiskokouksessa herenneen "itsekriittiseksi" - ja vain puolitoista vuotta laittomaksi tiedetyn Bushin & Blairin kokoonjuokseman "sotaan halukkaiden koalition" eli ns. liittoutuman laittomaksi tiedetyn sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen!
YK:n pääsihteeri Kofi Annanin vanavedessä presidentti Halonen rohkeni kritisoida USA:n laitonta hyökkäystä tavalla, joka olisi toki ollut tarpeen jo syksyllä 2002, kun Bushin regime hyökkäystoimiaan valmisteli ja viimeistään 20.3.2003, jolloin isku sitten vastoin YK:n turvaneuvoston päätöslauselmia ja kansainvälisen oikeuden normeja toteutettiin.
Toivottavasti niin Lipponen kuin Ahokin ja vaikkapa asevlisosialistimonikkonimimerkkeilijäryppään vanavedessä myös nimimerkki "Näin on" vihdoinkin myös tunnustavat Irakin-sotaan liittyvät tosiasiat niin tässä maassa kuin maailmalla. Vaan intännän innokkuudestaq päätellen toiveeni lienee turha?
Kyllä minä tunnustan ihan jokaisen Irakin sotaan liittyvän tosiasian. Mielikuvitusasiat ovatkin jo eri asia.
Näin se ei ole, että se näin olisi, taikka sitten päinvastoin.
Tarkoitan , että Jäätteenmäki koklippien kannalta katsottuna mielikuvitusasiana, mutta nehän ovatkin jotain muuta, kuin surkuteltavaa rääkymistä ja ulinaa Lipposen tappion takia.
Niille jotka ovat vammautuneet henkisesti isä aurinkoisen tappion seurauksena.
Näin on, jos kerran "näin on" sen sanoo, että näin on joskus toisellakin tavalla kaikesta huolimatta.
"Näin on" ,että ota sitten sinun höpötyksistäs selvää.
,,,,,,,,,,