Kuinka paljon 2-lapainen kiintolapapotkuri syö faktisesti vauhtia 9 m:n purjeveneen vauhdista?
Moottoriveneilyn jälkeen vaihdettiin purjehdukseen ja taittolapapotkurin aiheuttama pettymys oli aikamoinen ja mieleen tuli vaihtaminen 2-lapaiseen kiintolapapotkuriin.
Koska tässä vielä harjoitellaan, niin ihan pienet "vauhtihukat" eivät tapa purjehduksen iloa, mutta olisi ihan kiva kuulla käytännön kokemuksia. Vene on 9.2 m ja painoa 3.2 tonnia.
Minkä kokoinen kiintolapainen olisi sopiva, kun veneessä on 18 hp Yanmar 2GM20?
Moottoriveneilyn jälkeen vaihdettiin purjehdukseen ja taittolapapotkurin aiheuttama pettymys oli aikamoinen ja mieleen tuli vaihtaminen 2-lapaiseen kiintolapapotkuriin.
Koska tässä vielä harjoitellaan, niin ihan pienet "vauhtihukat" eivät tapa purjehduksen iloa, mutta olisi ihan kiva kuulla käytännön kokemuksia. Vene on 9.2 m ja painoa 3.2 tonnia.
Minkä kokoinen kiintolapainen olisi sopiva, kun veneessä on 18 hp Yanmar 2GM20?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin anteeksi mutta mihin et ole tyytyväinen, eikös se potkuri nimenomaan anna sitä vauhtia - kun ei tuule??
;)
Jos haluat parantaa etenemistä koneella niin täytyy hommata kolmelapainen taitto tai kiinteä - nopeuden pudotus purjeilla on karkeasti luokkaa 0,5solmua jos kone ei käy... ja kiintolavat.
En edes miettisi kaksilapaista kiinteää - kolme niin jotain merkittävää hyötyä tulee.
Tuo puoli solmua lähtee kyllä helposti nopeudesta kiintolapapotkurilla, jos potkuri ei pyöri. Jos taas vaihde on vapaalla eli annat potkurin pyöriä mukana niin tuskin edes huomaat nopeudessa eroa.
Kyllä pyörivän potkurin jarruttava voima on _paljon_ suurempi, kuin paikoillaan olevan.
Esim. helikopterilla voi tehdä turvallisen laskun ilman moottorin apua, kunhan roottori pidetään pyörimässä. Roottorin pysähdyttyä kopteri tippuu kuin kivi, koska paikoillaan olevien lapojen jarruttava voima on niin pieni.
Helikopterin autorotaatiolla on kovin vähän tekemistä venepotkureiden kanssa, koska lavat ovat muodoltaan aivan erilaisia (paljon suurempi peitto veneissa) ja helikopterissakin homma perustuu siihen, että helikopteri "liukuu" eteenpäin ja tämä liukuminen pyörittää roottoria, joka "puhaltaa" alaspäin. Itse asiassa roottori toimii kuten lentokoneen siipi, vaikka ei siltä heti näytäkään. Potkuri pyörii ko. tapauksessa eri suuntaan kuin suoraan alaspäin pudottaessa! Tästä löytyy paljon tietoa autogyro-sivuilta (lentovehje, jossa roottorissa ei ole moottoria):
http://www.w-p.dds.nl/bookaut/index.htm
Venepotkureiden vastuksesta pyörien tai paikallaan löytyy paljon mittauksia, tässä yksi: http://www.irisoft-yacht.com/helices/revue-de-presse/ya-propeller-comparison-1997-02-table-en.pdf , jossa vastus tipahti 420 -> 180 päästettäessä potkuri vapaaksi.
Sekä taitto- että kiintolapapotkureita on moneen lähtöön niin muotoilun, taittomekanismin, lapapinta-alan kuin halkaisijan suhteen.
Hyvä taittolapainen ei moottoriominaisuuksissa häviä kiintolapaiselle. Pieni 2-lapainen kiintolapainen ei välttämättä ole kovinkaan kummoinen moottorikäytössä.
18 HP kone kaipaa jo 15" tai suuremman potkurin sopiva nousu saildrivilla (1:2,64) n. 11".
Kiintolapainen tuntuu purjehdusvauhdissa erityisesti hiljaisella tuulella ja/tai luovilla. Riippuu paljon veneestä ja potkurin halkaisijasta ja lapapinta-alasta, mutta vauhti voi tippua muutamasta kymmenyksestä reiluun solmuun.
Säestän nyt Joakimia ...
Mielestäni ei missään tapauksessa kannata vaihtaa kiinteälapaiseen potkuriin. Ainakin omassa veneessäni (28ft) oleva kaksilapainen Flex-O-Fold kuljettaa venettä ihan riittävää vauhtia eteenpäin - kiinteälapaisella tuskin pääsisi kovempaa. Vene myös peruuttaa ja jarruttaa tarpeeksi hyvin, kunhan vaan kaasua annostellaan reilusti joutokäyntiä enemmän.
Oma Flex-O-Foldini ei yleensä sulkeudu itsestään koneen sammuttamisen jälkeen, ja tällöin potkurin jarruttavan vaikutuksen huomaa selvästi. Lapojen sulkemisen jälkeen (vaihde pakille) lokiin tulee yleensä n. 0.7 solmua lisää nopeutta.
Kiinteälapaisessa varmaankin on pienemmät lavat eikä jarrutusvaikutus ole yhtä suuri, mutta vaikkapa puoli solmua on ihan hyvä lisäys matkavauhtiin, varsinkin kevyellä kelillä. Ennen kaikkea se viimeinen puolisolmuinen antaa aika tavalla lisää vauhdin tuntua - kohinaa keulaan ja mukavan tunteen matkan edistymisestä. Ja ainakaan minulle vauhdin tuntu ei mitenkään vähennä purjehduselämystä.
JJ
taittolapa- ja kiinteälapapotkurin välillä noin käytännössä.
Potkurin vastusta enemmän eroa tai vauhtihukkaa tulee käytännössä siitä, että purjeet on viritelty (vähänkin) pieleen, niitä ei trimmata tuulen muutosten mukana, levangin säädöt sun muut ovat poskellaan ym.