Jos joku nyt ei muista, niin tämä Haloska on se sama eukko, joka ilmoitti presidentinvaalikampanjassaan olevansa koko kansan presidentti ja hieman myöhemmin osallistui vuoden 1918 muistotilaisuuksiin ainoastaan punaisten tilaisuuksien osalta. Tuolloin (keväällä 2008) tämä koko kansan presidentimme ilmoitti Vapaussodan muistojuhlasta poisjäämistään kahdella sanalla – tulen työväenluokasta.
HIEMAN HALOSEN "PRESIDENTTIYDESTÄ"...
ettäkö koko kansa...
959
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pikkasen tarkennusta arvoisa "ettäkö koko kansa...": Tasavallan presidentti Halonen osallistui myös valkoisten vapaussodan muistojuhliin useita kertoja virkakausiensa aikana, heti ensimmäisen virkakauden alusta alkaen. Ja kun sitten yhden kerran osallistui punaisten muistotilaisuuteen, niin siitä tehtiin suuri juttu.
Ihan vaan muistisi virkistämiseksi: Vapaussodassa kuoli n. 5.000 valkoista ja punaisia kuoli sodan aikana ja vankileireillä n. 28.000 ihmistä. Vankileirillä ihmisiä teloitettiin hetken mielijohteesta, eikä se ruokapuolikaan kummonen ollut, kun tuhansia suomalaisia kuoli nälkään niissä leireissä.
Halonen ei halunnut kunnioittaa niitä, jotka pelastivat vuonna 1918 Suomen itsenäisyyden ja maamme demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen.
Sitä vastoin Halonen kunnioitti läsnäolollaan ja juhlapuheellaan punaisten muistojuhlaa,
tiesittehän kantani, hän sanoi, miksi äänestitte.
Halonen kunnioitti niitä, jotka syyllistyivät valtiorikokseen ja maanpetokseen, mutta ei niitä jotka mahdollistivat Halosenkin valinnan vapaan ja demokraattisen maan presidentiksi.
Halonen on poissa vain yhdestä lahtarien juhlista.
Ja kuitenkin nämä samat lahtarit olivat syyllistyneet maanpetokseen menemällä vieraan vallan armeijaan Saksaan.
Suomeen tultuaan he tappoivat kymmeniä tuhansia suomalaisia ihan mielivaltaisesti.
Kukaan ei kaipaa haloskaa. Tyyppi pilasi suomen maineen maailmalla.
Ryssän nuolija. Haloskaa kiinnosti vain kaikenmaailman chilen separatisti kommari huumeliikkeiden edesottamukset, homot-homot-homot ja kaienlaiset kaltaisensa pervot.
Ei haloska välittänyt sodan veteraaneista, ei laspsiata.
Punaisten haudalle meni muka "kunnioittamaan" vainajia.
Laittomaan punakapinaan osallistuneiden muistoa siis !
Välillä lätsä vinossa viiletti huvimatkalle afriikaan kommariheimojen pariin.
Haloskaa ei koskaan kutsuttu länsidemokraatti valtioiden pippaloihin. Jäi tuo USAn valkoisen talonkin keikka ikuisesti väliin !
Oma lukunsa oli DDR-Stasi-sotkut ja Lesbojen virkanimitykset.
Kukaan ei ole kuullutkaan Stasi sotkuista eikä lesbojen virkanimityksistä. Sen sijaan jokainen on kuullut Suomen työläisten tapposodasta, joka ei ollut mikään vapaussota ainakaan työtätekeville ihmisille. Valkoiset kokoomuslahtarit tappoivat Saksan avustuksella kymmeniä tuhansia suomalaisia. Missä oli demokratia? Kiväärin kärjessä ja kansalaisille varatuilla keskitysleireillä. Ihmiset kuolivat nälkään, kunnes kansainväinen yhteisö alkoi painostaa lahtareita.
Ei jenkki tyhmä ole!
KUKA HALUAISI KÄÄRMEEN PARATIISIIN?
jenni eukko ?
Komitea oli Neuvostoliiton ääni Suomessa [/size:3w0bugjd]
Tammikuussa 1970 perustettu DDR:n tunnustamiskomitea toimi Suomessa aktiivisesti kaksi vuotta. Sen toiminta loppui alkuvuonna 1973, kun Suomi tunnusti molemmat Saksat.
Ajatus komiteasta syntyi suomalaiskommunistien piirissä, ja sosiaalidemokraattien vasemmistosiipi otti siitä heti onkeensa. Ehdotuksen komiteasta teki Suomi-DDR-seura.
Hankkeen varsinaiset puuhamiehet istuivat Moskovassa. Neuvostojohdon tavoitteena oli nostaa vielä tuolloin hylkiövaltioiden kastiin luettu DDR normaalivaltioiden piiriin. Moskovan mielestä päänavaajaksi sopi Suomi. Itänaapuri painosti hartiavoimin presidentti Urho Kekkosta.
Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasi seurasi Suomen sisäisiä erimielisyyksiä. Toukokuussa 1972 Stasi-raportti kertoo onnistumisesta: sen mukaan Suomen hallituspiireissä sitoutumista kahden Saksan pakettiin oli alettu pitää virheenä.
Komitean virallisen kannan mukaan se tavoitteli molempien Saksojen tunnustamista. Käytännössä se kuitenkin kampanjoi Moskovan linjoilla ja oli valmis tunnustamaan DDR:n ennen Länsi-Saksaa.
"Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi edellyttää, että neuvottelut Suomen aloitteen pohjalla on aloitettava viivytyksettä niihin valmiin osapuolen kanssa", vaaditaan julkilausumassa, jota Tarja Halonen oli hyväksymässä marraskuussa 1971.
Halonen valittiin komitean jäseneksi marraskuussa 1970 ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n edustajana. Tunnustamiskomitean hallituksessa vaikuttivat myös esimerkiksi Suomen tuleva Washingtonin-suurlähettiläs Jaakko Laajava sekä tuleva kansanedustaja Ilkka-Christian Björklund.
Kyllä asiat selviää, kunhan haloskasta aika jättää.
KANSA KAUHISTELEE , KUNHAN ARKISTOT AVAUTUU !