Olen siinä käsityksessä, että merkittävä osa vanhoillislestadiolaisista jakaa näkemyksen siitä ettei lapsen tulisi olla kaveri ei-lestadiolaisen kanssa enää sen jälkeen kun VL-lapsi täyttää 12-vuotta. Käsitykseni mukaan ainakin osa puhujista ylläpitää ja levittää tätä `oppia`.
Toivon hartaasti, että olen väärässä. Olisi mm. ihmisarvoa alentavaa, jos tuon kaltainen `oppi` todella olisi todellisuutta Suomessa.
Omat kokemuksemme tukevät yllä mainittua väitettä. Samoin joidenkin ystäviemme kokemukset, jotka ovat osaksi omakohtaisia. Tapausten ominaispiirteet ovat yhteneväiset. Lapset ja vanhemmat ovat jääneet äimistelemään, kun yht`äkkiä lapsen kaveri ei enää ala kun haetaan ja kun lapsen kaveri lopettaa hakemasta. Ja juuri siinä elämänvaiheessa jossa kaverit ovat hyvin tärkeitä ja vanhempien sanat ovat `laiha` lohtu. Isossa perheessä ja lapsirikkaassa yhteisössä voi helposti unohtua, että ei uusia kavereita aina helposti löydy ja että yksinäisyys voi olla lapselle kova koettelemus.
Lasten ja nuorten varjeleminen huonoilta vaikutteilta on hyvin tärkeää, mutta se ei saa tapahtua ihmisoikeuksia polkemalla ja ei-lestadiolaisia demonisoimalla. Uskoakseni kyse olisi myös rikoksesta. Rauhanyhdistyksen seinien suojassa ei saa nakertaa yhteiskuntasovun perusedellytyksiä.
Lopuksi tahdon vielä korostaa, että kukin vastaa vain omista teoistaan. Yleistäminen loukkaa sitä joka ei ole tehnyt väärin. Valtaosa ihmisistä pyrkii hyvään.
Toivon hartaasti, että olen väärässä. Olisi mm. ihmisarvoa alentavaa, jos tuon kaltainen `oppi` todella olisi todellisuutta Suomessa.
Omat kokemuksemme tukevät yllä mainittua väitettä. Samoin joidenkin ystäviemme kokemukset, jotka ovat osaksi omakohtaisia. Tapausten ominaispiirteet ovat yhteneväiset. Lapset ja vanhemmat ovat jääneet äimistelemään, kun yht`äkkiä lapsen kaveri ei enää ala kun haetaan ja kun lapsen kaveri lopettaa hakemasta. Ja juuri siinä elämänvaiheessa jossa kaverit ovat hyvin tärkeitä ja vanhempien sanat ovat `laiha` lohtu. Isossa perheessä ja lapsirikkaassa yhteisössä voi helposti unohtua, että ei uusia kavereita aina helposti löydy ja että yksinäisyys voi olla lapselle kova koettelemus.
Lasten ja nuorten varjeleminen huonoilta vaikutteilta on hyvin tärkeää, mutta se ei saa tapahtua ihmisoikeuksia polkemalla ja ei-lestadiolaisia demonisoimalla. Uskoakseni kyse olisi myös rikoksesta. Rauhanyhdistyksen seinien suojassa ei saa nakertaa yhteiskuntasovun perusedellytyksiä.
Lopuksi tahdon vielä korostaa, että kukin vastaa vain omista teoistaan. Yleistäminen loukkaa sitä joka ei ole tehnyt väärin. Valtaosa ihmisistä pyrkii hyvään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pitää kysyä vanhoillislestadiolaisten palstalla.
Kyllä tämä asia koskee ihan esikoislestojakin. Sama ilmiö huomattavissa meilläkin.
Jaahas että lestalapsista tulee silloin "lain poikia" 12 vuotiaana !
Siitä alkaa se aivopesu vainme-oppiin ilmeisesti.
En ole koskaan kuullutkaan tällaisesta. Voin tietysti puhua vain vl-taustaisena meidän piirien opetuksesta. Ja jos jossain on tällaista opetusta, en missään tapauksessa hyväksy sitä.
Nämä ovat sairaiden ihmisten panettelupuheita.
Me esikoislestadiolaiset olemme aina kaikkien ihmisten kanssa.
Minullakaan ei ollut lapsuudessa ketään lestadiolaista kaveria.
En yhtään epäile etteikö ole mieleltään ja tavoiltaan sairaita perheitä esikoislestadiolaisisakin, mutta lestadiolaisuutta sellainen ei ole.
sairaiden puheita? Olemme aina kaikken kanssa?
Siltä näyttää, täälläkin puuhataan suljettua palstaa...
Vuosia sitten olin isoissa seuroissa. Sinne tuli yksi ulkopuolinen.
Kukaan ei jutellut hänen kanssaan.
Monet supisivat hänen selkänsä takana pyöräillen alta kulmien.
'mitä tuokin täällä tekee? Vahtikaa naulakoita. Se tietenki tuli tänne pilkkaamaan ja saamaan ilmaista ruokaa. Jne. '
vähän aikaa kuunneltuani menin nuorena miehenä juttelemaan tuon nuoren naisen kanssa ja vein hänet syömään, penkkiin ja kahville.
Osakseni sain pilkkaa ja halveksuntaa sekä arvovaltaisia moitteita epäsovinnaisesta teosta. 'ei olisi sinusta uskonut . ' päivittelivät vanhat.
En kyllä tiedä mitä väärää tai pahaa silloin tein?
Ai niin, se nuori nainen etsi silloin Jumalaa, yritti itsaria kun ei löytänyt, mutta löysi sitten Jeesuksen haukkumistanne vapaista suunnista. Elää ja näyttää voivan hyvin.
Suljetulle palstalle on selvä syy, eikä se liity mitenkään mainitsemiisi asioihin. Ne henkilöt joista kirjoitat, eivät osallistu nettikeskusteluihin.
kuuleppa pysy asiassa
minähän kirjoitin juuri otsikon aiheeseen sopivan omakohtaisen todistuksen esikoisten seuroista. Mikä siinä ei pysynyt asiassa??
Mistä muuten tiedät etteivät osallistu, olitko itse paikalla ja tunnetko kaikki kirjoittajat?
15 15 4.2.2014 08:22
Aivan upeasti toimit. Oikein mieltä lämmitti, että joku ottaa asiakseen ja hoitaa tällaista etsijää. Olen joskus ollut samankaltaisessa tilanteessa ja siinä tuli ilmi seurakunnan ulkokultaisuus myös välinpitämättömyytenä. Olemmeko me tosiaan niin sisään lämpiäviä, ettei sinne ole oikeasti kellään ulkopuolisella mitään asiaa?
itse asiassa en toiminut. Katsos kun siinä kävi niin, että minä arkana ja nöyränä poikana palasin nuhteista ruotuun, enkä pitänyt häneen mitään yhteyttä ruksan ulkopuolella. Vuosia myöhemmin tapasin hänet ja selvisi että pian ensi kohtaamisemme jälkeen hän yritti itsaria ja oli vähällä onnistua
. Tällä jälkimmäisellä kohtaamisella vasta pystyin kohtaamaan hänet ihmisenä, ja hän sai kohdata Jeesuksen. Jospa olisi ollut jo aiemmin joku...
Siis en ole ollenkaan ylpeä siitä toiminnastani. Mietin, kuinka monta muuta etsijää olemme menettäneet...
Ja siis, kyllä olemme niin sisäänlämpiävää porukkaa, että ulkopuolinen varmasti tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
Tarvitsemme oman palstan, ja tämä sinun kertomasi tapaus ei liity tähän suunniteltuun palstaan millään tavalla.
Lisäksi: Kuvaamallasi tavalla käyttäytyvät henkilöt eivät kirjoittele nettiin.
Ketkä ovat ja ketkä eivät ole sisään lämpiävää porukkaa. Sehän riippuu ihan henkilöstä itsestään. Kaikenlaisia ihmisiä on myöskin esikoislestadiolaisuudessa, yleistäminen ja ihmisten niputtaminen
on todella tyhmää ja halveksittavaa touhua. Kertoo eniten tekijän vakavista sosiaalisista puutteista.
15 15, puhut asiaa!
Kerrot vilpittömästi miten toimit ja mitä sitten tapahtui. Mitä teit ja mitä jätit tekemättä.
Mutta lopputulos oli kuitenkin se, että hän sai kohdata Jeesuksen. Eikö se olekin hieno asia? Ja itse asiassa tärkein kaikista asioista! Sinä toimit niin kuin siinä tilanteessa voit ja osasit. Opit varmaan paljon siitä asiasta!
Emme me ole menettäneet ketään - etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Hyvä Paimen löytää kyllä omansa!
Ei välttämättä esikoislestadiolaisseuroissa - mutta pääasia, että Hän itse löytää - että jokainen voi tulla löydetyksi.