Häirintä FB.ssä

Juuri näin! Kyllä poliisi voi tarttua täällä olevaan häiriköintiin tuon uuden lakimuutoksen myötä.

Hyvä kirjoitus ja miksi ei sopisi täälläkin?

Lähdekritiikin puutos - sosiaalisen median aikaansaama ilmiö?
17.1.2014 12:45 Jarno Saarinen

Lähdekritiikki
Nettipoliisi
Poliisi
Sosiaalinen media




Oli aika, jolloin yksi uskoi toiseen, ja toinen tiesi vastuunsa yhtä kohtaan. Tuli aika, jolloin yksi uskoi toiseen, mutta toinen oli unohtanut vastuunsa, ja johti näin yhtä, sekä samalla muita, harhaan.

Olen nettipoliisin työssäni saattanut havaita, miten ihmiset ovat tänä päivänä yllättävänkin hyväuskoisia, vaikka siellä ja täällä varoitetaan uskomasta kaikkea ja etenkin kaikkia. Osittain ihmiset ovat oppineet varovaisiksi, mutta kuitenkin liian usein voi havaita, että ihmiset uskovat herkimmin niitä, jotka ensimmäisenä ehtivät mielipiteensä tai näkemyksensä asiasta lausua. Tämä näkyy paitsi sosiaalisessa, myös perinteisessä mediassa, jossa uutisten määrä ja julkaisunopeus ovat huikaisevia. Eikä tässä olisi mitään ongelmaa, jos sanoma sisältäisi puhdasta, monialaista faktaa. Valitettavasti näitä huteja on alkanut tulla hieman liikaa, ja ihmiset ovat nähdäkseni menettäneet kyvyn harkita asioita usealta eri kantilta.

Hyviä esimerkkejä on lukuisia, mutta yksi parhaista on tämä kohta pari viikkoa somessa pyörinyt video, jossa viranomaiset suorittavat kaksospoikien huostaanoton. En ota ollenkaan kantaa tapaukseen itsessään, mutta kun olen keskustelua hieman sivusta seurannut, voin todeta, että kovin paljon meillä on tässä maassa lastensuojelun ammattilaisia. Ja on tietysti hyvä, että ihmiset keskustelevat - onhan yksi sosiaalisen median parhaista puolista, että kohtaat somessa ihmisiä, joita et muuten tapaisi. Olisin kuitenkin huomattavasti iloisempi, jos keskustelun taso olisi edes karvan verran yli välttävän. Keskustelun tasoa laskee nimenomaan se, että liian moni jättää järjen, ja korvaa sen tunteella. Faktoja ei edes yritetä selvittää, eikä ketään kiinnosta kuulla kuin yksi puoli asiasta.

Toisin sanoen lähdekritiikki puuttuu monelta ihmiseltä tyystin. Ei ajatella hetkeäkään, että tulikohan kaikki kerrottua, eikä ainakaan, mikä on jonkun videon levittäjän tai kirjoituksen kirjoittajan motiivi. Tuosta mainitsemastani videostakin kovin moni näyttää uskoneen, että kuvaus on aukoton ja tyhjentävä kuvaus koko prosessista. Tuomio on jaettu pelkästään yhden näkökulman perusteella. Tämä on ainakin poliisille vieras tapa, koska poliisin perusperiaatteisiin kuuluu jokaisen osapuolen kuuleminen ennen mielipiteen/kannan muodostamista, ja toivon, että tästä tulisi yhä useamman ihmisen perusperiaate, vähintään nyt niiden, joilla on omia lapsia, aikoo sellaisia hankkia, tai muutoin on lasten kanssa syystä tai toisesta paljon tekemisissä. Perustelen tämän toiveeni sillä, että lasten kanssa joutuu aika ajoin erotuomariksi, kun joku väittää toisen tehneen jotain. Jos uskoo ensimmäistä kertojaa, ajaa herkästi metsään. Siksi on viisainta kuunnella myös se toinen puoli asiasta, josko vaikka saisi jotain lisäselvitystä asiaan.

Olen saanut myös yhteydenottoja, joissa henkilöstä on kirjoitettu jonnekin keskustelupalstalle aivan absurdeja väitteitä. Nämä henkilöt ovat usein hyvin huolissaan maineestaan, vaikka kilometrin päähän näkee, että kirjoitus on totuusarvoltaan mitätön, ja lisäksi hyvin katkera sävyltään. Uskon, että jokainen järkevä ihminen yhtyy näkemykseeni, että kyllä mustamaalaamisen tunnistaa. Vai tunnistaako? Yliarvioinko minä ihmisten kykyjä, jos tuo on väitteeni?

Lähdekritiikki on siis suositeltavaa, jos meinaa somessa viihtyä, enkä jättäisi pois pientä epäilystä myöskään perinteisen median uutisten suhteen. En tarkoita, että tulee epäillä kaikkia uutisia, mutta niitä kaikista skandaalinhakuisimpia voisi hieman pohtia, josko koko totuus on sittenkään mainittu uutisessa.

En väitä, että olisin itse aina toiminut näin fiksusti, vaan tietysti minäkin olen syyllistynyt tuollaiseen puusilmäiseen yksipuolisen viestin uskomiseen. Olen toisaalta myös huomannut, ettei se kannata. Useimmiten siinä lähinnä nolaa itsensä, jos liian kevyillä tiedoilla lähtee julistamaan sanomaa. Sitä paitsi tuolla toimintamallilla yleensä tappaa järkevän keskustelun, jos tiedot ovat yksipuoliset, ja kierrokset ovat tapissa. Lisäksi sellainen on varsin vastuutonta, koska välität mahdollisesti muille väärää informaatiota.

Minua kiinnostaa, milloin tämä muutos tapahtui. Väitän, että sosiaalinen media on aikaansaanut ilmiön, jossa ensin näkemyksensä kertova "voittaa" suuren yleisön silmissä. Minusta ihmiset suhtautuivat aiemmin asioihin harkitsevammin kuin nykyään. Oltiin valmiita kuulemaan myös toinen näkemys asiasta, ja hieman mietittiin, mistä ja ennen kaikkea, kuinka luotettavasta lähteestä tarina oli peräisin. Vai kultaako aika muistot?

Näin just! On todellakin ihan naurettavaa ensin herjata ja sitten "vastaiskuna" uhkailla vaikkapa rikosilmoituksella.
Vain todella yksinkertaisella älyllä varustettu henkilö tekee noin, joku sellainen joka kuvittelee että hän voi käyttäytyä miten vain mutta jos häntä arvostelee herjaamisesta, se on silloin vähintäänkin rikosilmoituksen arvoinen juttu.

Millanen on sellainen henkilö, joka ajattelee ja toimii noin?
Luulisin että joku sellainen joka kuvittelee olevansa jotain suurempaa, parempaa kuin me muut. Joku jolla on sisäänpäin kääntynyt ajattelu maailma, kenties hiukan narsistinen tai sosiopatinen?
No ainankin hyvin itsekäs ja omahyväinen jos ei muuta.