Diplomi-insinöörien työllisyys

2+4

29

4791

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 15+4
    • 8+3

      Kun puhutaan yli 95% työllisyydestä, on se edelleen helkkarin hyvä verrattuna suurimpaan osaan aloista.

    • Melkein täydellistä

      Lisäksi 3,9% on niin matala määrä, että siitä osa selittyy henkilöillä, jotka esimerkiksi

      a) eivät halua olla töissä juuri sillä hetkellä (tahallinen työttömyys, hengähdystauko)

      b) ovat irtisanottu, mutta nauttivat tarkoituksella ansiosidonnaista päivärahaa ja odottelevat hyvän työpaikan ilmoitusta hausta

      Todellisia työttömiä ilman mitään työpaikkaa vaikka kuinka haluaisivat on siis todellisuudessa tuotakin matalampi määrä.

      • Tutkija Punavuoresta

        Juuri näin. a) -kohtaa laajentaa ~työkyvytön porukka (esim. mielenterveysongelmat, kykenemättömyys asialliseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, olemattomat sosiaaliset taidot jne.), jota jokaiseen ammattikuntaan aina mahtuu. b)-kohdassa käy hyvin ilmi tekniikan alaan kuuluva "kitkatyöttömyys". Jos olet valmistunut kapean alan erikoisosaajaksi, potentiaalisia työpaikkoja on rajallinen määrä. Jos oma työpaikka menee syystä tai toisesta alta, kannattaa ansiosidonnaisella odotella jossain vaiheessa vapautuvia paikkoja.


        Mielenkiintoinen detalji: miltähän tuntuu ainoasta lisensiaatintutkinnon suorittaneesta, vuonna 2012 työttömänä olleesta arkkarista? :D

    • tuta

      Näyttäisi siltä että tutan työttömyysluvun eivät ole niin suuret kuin usein väitetään, vaikka ei noista tilastoista vielä selviä koko totuus kun ei tiedetä suhteellisia määriä.

      • 17+1

        Kyllä nuo ihan luotettavia tilastoja on. TEK on Suomen virallinen DI-etujärjestö.

      • 9+5

        Jos suomi24 foorumia pitää lähteenä millekkään, niin menee kyllä pahasti metsään. Tämä on kokoontumispaikka syrjäytyneille. Kun itsellä menee huonosti, niin yritetään mustamaalata niitä joilla menee paremmin.

    • Työllistymistilastot

      Tässä yhteydessä olisi tärkeää tietää myös se, kuinka paljolti töissä olevista diplomi-insinööri-tutkinnon suorittaneista onnistuu löytämään tai saamaan edes jossain määrin koulutustaan vastaavaa työtä.

      Yleistä lienee sellainenkin ilmiö, että perinteisiin opistoinsinöörien tehtäviin on alettu palkata diplomi-insinöörejä. Kärjistettynä tilanne vastaisi sitä, että lääkäritutkinnon suorittaneet ihmiset hakeutusivat sairaanhoitajien tehtäviin, jota ei tietenkään tapahdu. Kokonaisuudessaan käsitys diplomiinsinöörien työtehtävistä lienee nykyisin jo melko hämärä ainakin maaseutukorkeakouluista valmistuneiden osalta...

      • 20+9

        Ainakin kaikki DI:t ketkä tunnen on hyvinkin koulutusta vastaavassa työssä. Toisaalta sitten uran alkuvaiheessa on ihan normaalia, että DI saattaa tehdä samaa työtä kun insinöörikin, mutta pelkällä inssin tutkinnolla tulee sitten jossain vaiheessa katto vastaan, ainakin julkisella puolella. Viimeisenä pointtina sitten on se, että palkkahan se on kans tärkeä, että sinänsä tuskin jotku sen kummemmin edes välittää siitä jos ei ole välttämättä aivan koulutusta vastaavassa hommassa, kunhan palkkaa saa tarpeeksi.

      • Pankaa merkille

        Siis huomatkaa, että Aallosta rekrytoidaan vain vähintään apulaisjohtajatasolle. Tosin fiksuimmat ovat jo alle kolmikymppisinä pörssiyhtiöiden johtajia.

        Noista asemista on hyvä soitella piiskaa TTY:n, Oulun ja etenkin LTY:n dippojen selkään...

      • 13+13
        Pankaa merkille kirjoitti:

        Siis huomatkaa, että Aallosta rekrytoidaan vain vähintään apulaisjohtajatasolle. Tosin fiksuimmat ovat jo alle kolmikymppisinä pörssiyhtiöiden johtajia.

        Noista asemista on hyvä soitella piiskaa TTY:n, Oulun ja etenkin LTY:n dippojen selkään...

        Senkin voi panna merkille, että vaikka ei olekaan Aallosta valmistunut, niin on silti arvoasteikon paremmassa päädyssä verrattuna sinunlaisiin sosiaaliturvalla istuviin loisiin.

      • teekkari100120

        Huvittava vertaus. AMK-insinööri vs DI on taidoiltaan ja tiedoiltaan sama kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri? Taidat olla Aalto yliopiston propagandan määrittelemä fuksi.

        "Menin opiskelemaan teknillistä fysiikkaa, koska Jorma Ollila"

      • Työllistymistilastot
        teekkari100120 kirjoitti:

        Huvittava vertaus. AMK-insinööri vs DI on taidoiltaan ja tiedoiltaan sama kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri? Taidat olla Aalto yliopiston propagandan määrittelemä fuksi.

        "Menin opiskelemaan teknillistä fysiikkaa, koska Jorma Ollila"

        "Huvittava vertaus. AMK-insinööri vs DI on taidoiltaan ja tiedoiltaan sama kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri..."

        Voihan ja saahan se huvittaa, mutta suomalaisen tutkintorakenteen mukaan tilanne on juuri näin. Diplomi-insinöörin ja AMK-insinöörin tutkintojen keskinäinen hierarkia on sama kuin lääkärin tutkinnon ja sairaanhoitajan tutkinnon. Käytännössä tosin suuri osa ainakin maaseutukorkeakouluista valmistuneista diplomiinsinööreitä raataa AMK-insinöörien tehtävissä ja on, kuten edellinen kirjoittja totesi, tyytyväisiä kunhan saa (riittävästi) palkkaa.

        Ehkäpä tekniikan ammattien vertaaminen esim. lääketieteeseen onkin kornia juuri sen vuoksi, että tekniikan ammattien harjoittamisen ainoa syy ja mitta on juuri vain palkka. Tämä pätee tietysti myös diplomi-insinööreihin, joista moni olisi tyytyväinen vaikka levyseppähitsaajan töissä, jos vain palkkaa tulee omasta mielestä riittävästi.

      • lolololol29029
        Työllistymistilastot kirjoitti:

        "Huvittava vertaus. AMK-insinööri vs DI on taidoiltaan ja tiedoiltaan sama kuin sairaanhoitaja vs. lääkäri..."

        Voihan ja saahan se huvittaa, mutta suomalaisen tutkintorakenteen mukaan tilanne on juuri näin. Diplomi-insinöörin ja AMK-insinöörin tutkintojen keskinäinen hierarkia on sama kuin lääkärin tutkinnon ja sairaanhoitajan tutkinnon. Käytännössä tosin suuri osa ainakin maaseutukorkeakouluista valmistuneista diplomiinsinööreitä raataa AMK-insinöörien tehtävissä ja on, kuten edellinen kirjoittja totesi, tyytyväisiä kunhan saa (riittävästi) palkkaa.

        Ehkäpä tekniikan ammattien vertaaminen esim. lääketieteeseen onkin kornia juuri sen vuoksi, että tekniikan ammattien harjoittamisen ainoa syy ja mitta on juuri vain palkka. Tämä pätee tietysti myös diplomi-insinööreihin, joista moni olisi tyytyväinen vaikka levyseppähitsaajan töissä, jos vain palkkaa tulee omasta mielestä riittävästi.

        "Diplomi-insinöörin ja AMK-insinöörin tutkintojen keskinäinen hierarkia on sama kuin lääkärin tutkinnon ja sairaanhoitajan tutkinnon. "

        Väärin. Lääkärit ovat lisensiaatteja. Sairaanhoitajat ovat sairaanhoitajia 210op:n tutkinnollansa. Sinut huuto nauretaan firmasta pihalle, jos menet puhumaan jotain AMK-insinöörin ja DI:n välisestä "hierarkiasta". Joskus 1970 luvulla tutkinnolla on ehkä ollut jotain väliä. Nykyään keskitytään pääasiassa henkiökohtaisiin taitoihin.

        "Käytännössä tosin suuri osa ainakin maaseutukorkeakouluista valmistuneista diplomiinsinööreitä raataa AMK-insinöörien tehtävissä ja on, kuten edellinen kirjoittja totesi, tyytyväisiä kunhan saa (riittävästi) palkkaa. "

        Sama koskee ihan Aalto yliopistoakin. Suurin osa DI:stä on sijoittuneena ihan peruskehitystehtäviin tai projektipäälliköiksi.

        "Tekniikan ammattien harjoittamisen ainoa syy ja mitta on juuri vain palkka."

        Tämä on ihan naurettava väite.

      • EiAallostaKortistoon
        lolololol29029 kirjoitti:

        "Diplomi-insinöörin ja AMK-insinöörin tutkintojen keskinäinen hierarkia on sama kuin lääkärin tutkinnon ja sairaanhoitajan tutkinnon. "

        Väärin. Lääkärit ovat lisensiaatteja. Sairaanhoitajat ovat sairaanhoitajia 210op:n tutkinnollansa. Sinut huuto nauretaan firmasta pihalle, jos menet puhumaan jotain AMK-insinöörin ja DI:n välisestä "hierarkiasta". Joskus 1970 luvulla tutkinnolla on ehkä ollut jotain väliä. Nykyään keskitytään pääasiassa henkiökohtaisiin taitoihin.

        "Käytännössä tosin suuri osa ainakin maaseutukorkeakouluista valmistuneista diplomiinsinööreitä raataa AMK-insinöörien tehtävissä ja on, kuten edellinen kirjoittja totesi, tyytyväisiä kunhan saa (riittävästi) palkkaa. "

        Sama koskee ihan Aalto yliopistoakin. Suurin osa DI:stä on sijoittuneena ihan peruskehitystehtäviin tai projektipäälliköiksi.

        "Tekniikan ammattien harjoittamisen ainoa syy ja mitta on juuri vain palkka."

        Tämä on ihan naurettava väite.

        Tässä ketjussa alkaa pahasti haiskahtamaan Aalto...

        Mitä ovat nämä mainitsemasi maaseutukorkeakoulut, kaikki muut paitsi Aalto?

        Eihän DI:ksi voi opiskella kuin seuraavissa kaupungeissa Aallon lisäksi:

        Tampere (3. suurin kaupunki)
        Lappeenranta (13. suurin kaupunki)
        Oulu (5. suurin kaupunki)
        Turku (6. suurin kaupunki)
        Vaasa (15. suurin kaupunki)

        Mitkä näistä ovat maaseutukorkeakouluja, kaikki paitsi Aalto? Pitäisikö kaikkien hakea Aaltoon taistelemaan samoista aloituspaikoista ja vähäisistä (olemattomista) opiskelija-asunnoista?

        Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että on ERITTÄIN hyvä asia, että opetus on jaettu myös muihin maanosiin kuin etelä-suomeen.

      • polilta DI
        lolololol29029 kirjoitti:

        "Diplomi-insinöörin ja AMK-insinöörin tutkintojen keskinäinen hierarkia on sama kuin lääkärin tutkinnon ja sairaanhoitajan tutkinnon. "

        Väärin. Lääkärit ovat lisensiaatteja. Sairaanhoitajat ovat sairaanhoitajia 210op:n tutkinnollansa. Sinut huuto nauretaan firmasta pihalle, jos menet puhumaan jotain AMK-insinöörin ja DI:n välisestä "hierarkiasta". Joskus 1970 luvulla tutkinnolla on ehkä ollut jotain väliä. Nykyään keskitytään pääasiassa henkiökohtaisiin taitoihin.

        "Käytännössä tosin suuri osa ainakin maaseutukorkeakouluista valmistuneista diplomiinsinööreitä raataa AMK-insinöörien tehtävissä ja on, kuten edellinen kirjoittja totesi, tyytyväisiä kunhan saa (riittävästi) palkkaa. "

        Sama koskee ihan Aalto yliopistoakin. Suurin osa DI:stä on sijoittuneena ihan peruskehitystehtäviin tai projektipäälliköiksi.

        "Tekniikan ammattien harjoittamisen ainoa syy ja mitta on juuri vain palkka."

        Tämä on ihan naurettava väite.

        Kyllä itse ainakin näen selvän eron AMK-inssin ja dippainssin välillä. Monesti sairaanhoitajan ja lääkärin välille vedetään valtava kuilu mutta yhtä lailla hyvä kokenut sairaanhoitaja tietää enemmän kuin vastavalmistunut lääkäri. Naurettavaa sekin kun moni sairaanhoitaja kokee olevansa akateeminen. Eron pitäisi olla kaikille ihan selvä
        -AMK: sairaanhoitaja ja inssi
        -yliopisto: lääkäri ja dippainssi
        Myös koulutusten pituudet täsmäävät suunnilleen.

        Se ajatus että dippainssin ja AMK-inssin välinen kuilu on kaventunut on harhaluulo. Pelissä on käymässä juuri toisin päin. Ennen Suomessa oli lähinnä teknikkoja jne. ja jo opistoinssikin oli "korkeakoulutettu". Sillä pääsi korkeaan asiantuntija-asemaan ja moni vanha parta on siksi teknikkopohjalta asiantuntijana. Tänä päivänä lähestymme eurooppalaista standardia jossa esimerkiksi ollakseen uskottava asiantuntija pitää olla käytännössä vähintään dippainssi (mielellään tohtori).

        Tämä tietysti riippuu paljon alasta. Raksa-alalla on varmaan pääsääntönä että löydetään joku karjumaan duunareille ja jos AMK tekee sen halvemmalla niin hyvä. Korkeateknologian alalla ei oteta edes vakavissaan alempaa kuin dippainssi.

      • Raksa DI
        polilta DI kirjoitti:

        Kyllä itse ainakin näen selvän eron AMK-inssin ja dippainssin välillä. Monesti sairaanhoitajan ja lääkärin välille vedetään valtava kuilu mutta yhtä lailla hyvä kokenut sairaanhoitaja tietää enemmän kuin vastavalmistunut lääkäri. Naurettavaa sekin kun moni sairaanhoitaja kokee olevansa akateeminen. Eron pitäisi olla kaikille ihan selvä
        -AMK: sairaanhoitaja ja inssi
        -yliopisto: lääkäri ja dippainssi
        Myös koulutusten pituudet täsmäävät suunnilleen.

        Se ajatus että dippainssin ja AMK-inssin välinen kuilu on kaventunut on harhaluulo. Pelissä on käymässä juuri toisin päin. Ennen Suomessa oli lähinnä teknikkoja jne. ja jo opistoinssikin oli "korkeakoulutettu". Sillä pääsi korkeaan asiantuntija-asemaan ja moni vanha parta on siksi teknikkopohjalta asiantuntijana. Tänä päivänä lähestymme eurooppalaista standardia jossa esimerkiksi ollakseen uskottava asiantuntija pitää olla käytännössä vähintään dippainssi (mielellään tohtori).

        Tämä tietysti riippuu paljon alasta. Raksa-alalla on varmaan pääsääntönä että löydetään joku karjumaan duunareille ja jos AMK tekee sen halvemmalla niin hyvä. Korkeateknologian alalla ei oteta edes vakavissaan alempaa kuin dippainssi.

        'Tämä tietysti riippuu paljon alasta. Raksa-alalla on varmaan pääsääntönä että löydetään joku karjumaan duunareille ja jos AMK tekee sen halvemmalla niin hyvä. Korkeateknologian alalla ei oteta edes vakavissaan alempaa kuin dippainssi. '

        Tuuppas poika kokeilemaan raksalle huutamista, sinä lennät työmaalta pihalle ennen ensimmäisen viikon loppua. Ja raksapuoli on siitä v-mäistä että siellä pitää oikeasti ymmärtää mitä tekee, potkut tulee muuten aika nopeasti, varsinkin näin yt-aikoina. Rakennetekninen ymmärtäminen ei tule huutamalla eikä kaikille edes opiskelemalla tai työtä tekemällä.

        Itselläni 20v työtä ja tie- ja talopuolen opiskelut takana, vieläkin riittää oppimista. Hiljaa mäessä kun et tiedä mistä puhut.

    • Mrs.Perfect

      Teit mitä tahansa, aina tulee v1ttu1lua.

      Miksi menit amikseen, lukio on parempi.

      AMK on p3rs33stä, Yliopistossa opiskelu on paljon järkevämpää.

      Opiskelet huonossa yliopistossa, ainoastaan Aallossa opiskelevat parhaat ja sieltä menestytään.

      Tätä rimpsua viedään jopa töihin asti. Miksi olet töissä Valtiolla / Kunnalla, ainoastaan yksityissektorin työt tuottavat suomelle jotain.

      Joillekin ei mikään riitä. Lisäksi on outoa, että toisten valinnat tai tilanne kiinnostavat joitakin hämmästyttävän paljon ja korjattavaa tuntuu löytyvän, vaikkei mitään heiltä olisi kysyttykään.

      • haukutaan kuitenkin

        Totta. Helpointa onkin ryhtyä suoraan sosiaalipummiksi, niin ei tarvitse käydä tuota pettymysten kehää lävitse elämässään.

        Kippis!

    • Hakijoita paljon ?

      Itse olen ollut noin 20 vuotta koulutusta vastaavassa työssä mutta nyt työttömänä. Hakemusten lähettäminen vaikuttaa olevan jokseenkin turhaa, sillä mitään vastausta hakemuksiin ei tule.

      Tuurilla ja taidolla on sentään välillä johonkin päässyt ja monta kertaa pitäisi työssäoloehto saada täytettyä.

      • äö tsadissa 30

        En minä ainakaan palkkaa Dippiä joka on opiskellut Aalto yliopistossa, sieltä valmistuu pelkkiä torveja, ja kun en valmista torvejakaan, ei ole paljon käyttöö helsingin pöntöillekkään-
        Joten menkööt idiooti aaltolaiset vaikka viroon

    • ytetw

      Itse en hirveästi noita tilastoja tuijottelisi kun ottaa huomioon, ettei niissä eroteta tekeekö henkilö töitä tutkintoa vastaavissa hommissa vai siivoojana.

      • 19+2

        Jotenkin en vaan usko, että kukaan tekisi sellasen tutkinnon jälkeen paskahommaa. Ainakaan itse en ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt omasta lähipiiristä yhtä ainuttakaan akateemisen teknillisen koulutuksen omaavaa ihmistä huonommassa työpaikassa kuin mitä koulutuksen tason mukaan pitäisi olla. Toki poikkeuksia voi olla, mutta ne meneekin sitten noissa tilastoissa oleviin 1.0-4.0% jotka on työttömänä. Monet ei taida edes käsittää millainen työmäärä DI-tutkinnon läpi viemiseen tarvitaan, jos sen jälkeen menee töihin johonkin 1500 € kk palkalla, niin pitää olla suorastaan hullu.

    • A!?

      Eipä noista heinähattuyliopistoista (LTY, Oulu, Vaasa) valmistuvilla DI:llä tosiaan ruusuiset työllisyysnäkymät ole. Varsinkin kun Aaltolaiset hankkivat opiskeluaikanaan parhaat kontaktit työnantajiin ja muihin lahjakkaisiin opiskelijoihin. Opetuksen tasosta ja kurssitarjonnasta puhumattakaan mm. tuntemieni LTY:n ja Oulun opiskelijoiden mukaan.

      Lähes kaikki opiskelukaverini olivat toisesta tai kolmannesta opiskeluvuodesta alkaen oman alan osa-aikatöissä koulun ohessa. Valmistumisen jälkeen viedään sitten parhaat duunit maaseutulipastolaisten nenien edestä kun on jo hyvää kokemusta ja kontakteja.

      • Kerro vielä lisää!

        Sinulta unohtui kertoa, että suvussasi on oltu vähintään diplomi-insinöörejä jo viiden sukupolven ajan ja joka sukupolvessa on ollut ainakin yksi tekniikan tohtori. Lisäksi molemmat isoisät ovat olleet vuorineuvoksia ja toimineet ministereinä hallituksissa. Lisäksi perheen miespuoliset ovat olleet vähintään reservin majureita ja kolmannen asteen vapaamuurareita.

      • A!?
        Kerro vielä lisää! kirjoitti:

        Sinulta unohtui kertoa, että suvussasi on oltu vähintään diplomi-insinöörejä jo viiden sukupolven ajan ja joka sukupolvessa on ollut ainakin yksi tekniikan tohtori. Lisäksi molemmat isoisät ovat olleet vuorineuvoksia ja toimineet ministereinä hallituksissa. Lisäksi perheen miespuoliset ovat olleet vähintään reservin majureita ja kolmannen asteen vapaamuurareita.

        Nuohan ovat Aalto-opiskelijan oletusarvoja joita ei tarvitse erikseen mainita. Mutta sehän on tietenkin vaikeaa sieltä pystymetsästä käsin ymmärtää. Menkääpäs takaisin puusavottahommiin sinne LUT:n kampukselle täältä kirjoittelemasta.

      • Olet..
        A!? kirjoitti:

        Nuohan ovat Aalto-opiskelijan oletusarvoja joita ei tarvitse erikseen mainita. Mutta sehän on tietenkin vaikeaa sieltä pystymetsästä käsin ymmärtää. Menkääpäs takaisin puusavottahommiin sinne LUT:n kampukselle täältä kirjoittelemasta.

        Olet todennäköisesti vain pummi ja luuseri etkä mikään Aallon opiskelija.

      • asddfghj

        Miten on TTY? Kultainen keskitie? ; D

      • Keskitielle
        asddfghj kirjoitti:

        Miten on TTY? Kultainen keskitie? ; D

        Joitakin kuukausia sitten oli lehdessä juttu liittyen palkan muodostumiseen korkeakoulutuksella, siinä oli listattu eri tekijöitä ja kuinka ne vaikuttavat KESKIMÄÄRIN palkkaan.

        Esimerkiksi esimiesasema asema nosti palkkaa useita kymmeniä prosentteja (tai enemmän).

        Jutussa mainittiin myös eri tutkinnot ja oppilaitokset, ainoastaan Aalto ja TTY vaikuttivat nostavasti, muut opinahjot olivat -0.

        En valitettavasti löytänyt juttua nopealla googlettamisella enää, voi olla että se oli TEK:n paperilehti. Eli eiköhän tuo TTY ole ihan hyvä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      88
      1224

    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1026

    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      56
      742

    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      720

    5. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688

    6. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      287
      685

    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      684

    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      36
      618

    9. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      614

    10. Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut

      kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip
      Ikävä
      57
      612
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt