Ostettiin perheeseen viime keväänä 32 jalkainen -83 rtakennetun purjeveneen.
Opeteltu kesä kovasti purjehtimaan ja pidempiäkin reissuja tehty (lahden yli ruotsiin).
Kysymykseni koskee reippaassa sivumyötäisessä purjehtimista.
Tuulen ollessa n. 10 m/s sivumyötäisessä vene on kovasti ohjattava.
Aallon harjalla ja pohjalla yrittää kovasti vääntää vastaan, varsinkin koittaa nostaa keulaa tuuleen ja kallistaa venettä että pinnalla joutuu kääntää ihan täysillä vastaan. Ilmeisesti kyse on broutsaamisesta? Eli onko trimmaamalla jotain tehtävissä vai ollaanko yksinkertaisesti äärirajoilla, eli reivaamalla onneen?
Harmittaisi pienentää purjeita kun meno on kuitenkin kivaa ja reipasta, mutta jatkuva ohjaaminen ja ennakointi vaatii valppautta ja huomiota paljon
Vauhtia kyseisessä tilanteessa on mukavasti jopa yli 9 somua.
Opeteltu kesä kovasti purjehtimaan ja pidempiäkin reissuja tehty (lahden yli ruotsiin).
Kysymykseni koskee reippaassa sivumyötäisessä purjehtimista.
Tuulen ollessa n. 10 m/s sivumyötäisessä vene on kovasti ohjattava.
Aallon harjalla ja pohjalla yrittää kovasti vääntää vastaan, varsinkin koittaa nostaa keulaa tuuleen ja kallistaa venettä että pinnalla joutuu kääntää ihan täysillä vastaan. Ilmeisesti kyse on broutsaamisesta? Eli onko trimmaamalla jotain tehtävissä vai ollaanko yksinkertaisesti äärirajoilla, eli reivaamalla onneen?
Harmittaisi pienentää purjeita kun meno on kuitenkin kivaa ja reipasta, mutta jatkuva ohjaaminen ja ennakointi vaatii valppautta ja huomiota paljon
Vauhtia kyseisessä tilanteessa on mukavasti jopa yli 9 somua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Taitaa valitettavasti olla ominaisuus, josta et pääse eroon. Suurenna keulapurjetta ja reivaa isoa- jos on valinnan varaa. Iso 2. reiviin ja genaakkeri ylös niin saat lisää vauhtia hieman muttei muutu helpommin ohjatttavaksi. Nykyiset leveäperäiset ovat sitten eri maailmasta.
Ihan tyypillistä -83 rakennetuille veneille.
Kyse ei ole broutsaamisesta, jos vene broutsaa niin peräsin on ilmassa eikä sen vääntäminen mitään auta.
Pienennä purjeita, jos 32 jalkainen 80-luvun vene (vesilinja n. 7,5 m) kulkee 9 solmua genualla ja isolla, niin älä nosta genaakkeria ellet ole kisassa! Reivaa suosiolla isopurjetta, 1 tai 2 reivi, kokeile minkä vaikutuksen tekee. Muutenkin kannattaa treenata purjehduksen opetteluvaiheessa reivausta, niin että se sujuu nopeasti ja kätevästi. Mutta jos vene kuitenkin pysyy hanskassa, niin kyllähän se tuollaisen revittelyn (9-10 kn puolisurffit aallolta lasketellen) kestää, mutta vaatii jatkuvaa ohjaamista ja ennakointia kuten olet hoksannut. Reivattunakin vaatii, mutta vähemmän voimaa. Kikki ensin tiukalle (latistusta) ja sen jälkeen vielä dirkki, niin vähän hillitsee rullausta kun puomi ei pääse heilumaan vapaasti vaan enemmän massallaan vakauttaa. Levaki luun puoleiseen laitaan. Nämä (kikki, dirkki, levanki) kannattaa tietysti säätää jo ennen eka reivausta, saattavat vakauttaa sen verran että reivauskynnys vähän nousee.
Ja jos joudut tuosta sivumyötäisestä kääntymään kryssituuleen, tai jos tuulensuunta muuttuu niin joudut reivaamaan joka tapauksessa, ja silloin on hyvä jos iso on jo reivattuna eikä tarvitse kuin rullata genuaa sisään.
Toisaalta, veneen tyyppimääritys (32 ft, vm83) on senverran väljä että aika erilaisia 32 ft veneitä tuona vuotenakin on tehty (esim. Albin Nova, Senorita Helmsman ja Iso-Skylla), ja sen mukaan ei kovin täsmällistä ohjetta myöskään voi antaan
Levanki luuvarttiin ja dirkki kikka tiukalle. Aika outoja ohjeita. Avotuulessa olen tottunut pitämään levangin leessä eikä dirkillä ole merkitystä.
Kiitos korjauksesta, meni senat sakasin. Leehen tietysti, heh
Dirkkiohjeeni oli myös vähän käsittämätön, muistelin vain muinaista pitkäpuomista venhoani jossa sen tiukkaus oli hyvä juttu jos lenssillä rullasi niin että puominpää haukkasi välillä aallonharjaan. Eipä sitä tosiaan kannata muistella nykyaikaisemmilla veneillä joissa kikki jaksaa vetää puomin tiukalle niin ettei se pääse elämään.
Märkää on ulkona, ja pimeetä joten suonette anteeksi hämärät ohjeeni :)
Oman pienemmän saman aikakauden veneen käyttäytymisen perusteella sellaisen lisäyksen tekisin, että aallonharjalla pitää olla tarkkana ja ennakoida hyvin tuon kampeamisen estämiseksi. Ts. ei saa päästää liikettä alkuun.
Minkä merkkisestä paatista kyse?
Se alamäkeen toistakymppiä...
Mutta jos kiemurtelee liikaa ja kysymys on toppirikisestä veneestä, jonka runkomuoto ei vielä näytä nurinkäännetyltä silitysraudalta niin isopurje kokonaan alas ja keulille genua tai fokka kelin mukaan ja kurvailu asettuu:-)
Näin minäkin tekisin. Kun joudut peräsintä heittämään vähän väliä poikittain, jarruttaa se koko pinta-alallaan. Et välttämättä menetä paljon nopeutta, vaikka laskisit isonpurjeen.