Mitä keinoja on ennaltarhkäistä huostaanottoja muita se, että aletaan vaikuttaa turhan syntyvyyden määrään eli ts. aletaan ehkäisemään turhia raskauksia, joissa on riskit? Riskinä huostaanotolle pidän liian isoja perhekokoja, lapsen alulle saattajien nuorta ikää ja parisuhdetta ja lähinnä myönteisen elämänkokemuksen puuttimista, päihteitä, kehityshäiriöitä, mt-ongelmia jne.
Työttömyys on ongelma, mutta lievemmästä päästä.
Työttömyys on ongelma, mutta lievemmästä päästä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Huostaanottoja voisi ehkäistä siten, että sosiaalialalle opiskelemaan pääsyä tiukennettaisiin. Jos opiskelijalla on henkisiä ongelmia tämän pitäisi näkyä soveltuvuustesteissä.
Ensimmäisenä pitäisi jotenkin voida tutkia alan opiskelijan kasvuolosuhteet. Olisi korkea aika saada alalle opiskelijoita normaaleista, lapsia rakastavista ja positiivisesti kodeista. Nyt suuntaus on ollut se, että erilaisista vakavistakin ongelmistä kärsivät nuoret hakeutuvat sosiaalialalle.
Tarkoitin ... normaaleista, lapsia rakastavista ja positiivisesti kasvattavista kodeista.
En usko pätkääkään epäsuorasti törkeyksiä latelevaa kirjoitustasi.
Taidat olla niiltä, joilta hyvinvoiva, iloinen ja normaali lapsi on väkivalloin riistetty rakastavasta ja huolehtivasta kodista rahanahneeseen, väkivaltaiseen ja mielisairaaseen sijaisperheeseen?
Toinen juttu on tuo perheen tukeminen. Ikävä tosiasia on, että kaikista vanhemmista ei saada kelvollisia, vaikka kuinka tuettaisiin. Joistakin saadaan.
Ei minulta ole viety yhtään lasta, mutta olen tehnyt empiiristä tutkimusta sosiaalialaa opisekelevien parissa. Osui ja upposiko?
Jos koko perhe haluaa pysyä kasassa niin silloin hyvä keino tähän oli se perheentukeminen (mitä sossut mediassa ja jokapaikassa korostavat). Tilanteessa riippuen määräytyisi kuinka usein perhetyöntekijä kävisi perheen luona. Auttaisi vaikka kotiaskareissa, ulkoilussa ja auttaisi perhettä rakentamaan arjen uudelleen (niin että koko ajan ovat KAIKKI perheenjäsenet mukana). Eikä missään nimessä ruveta erottamaan perhettä. Halvemmaksi ja HYÖDYLLISEMMÄKSI tämä tulee kuin huostaanotto. Huostaanoton seuraukset voivat olla peruuttamattomat.
Tämähän ei päde kaikkiin perheisiin. Mutta moniin huostaanotettujen perheisiin kyllä..
Täh?
Onko muka viranomaisten vastuulla, että perhe pysyy kasassa ja vanhemmat hoitavat tehtävänsä ja huolehtivat lapsistaan sekä elävät suurin piirtein ihmisiksi?
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2014010817908028_uu.shtml
Nyt niitetään vauvabuumin satoa. Tätä se teettää kun nuorena ja tietämättömänä aletaan leikkiä kotista! Kotisleikkejä oli paljon käynnissä tuossa 2 - 10 vuotta sitten ja vauvoja tehtiin lyhyisiin parisuhteisiin ja nuorena.
Oletteko kuulleet 12/32-säännöstä?
En ainakaan ole. Mikä se on?
Aloitukseen: toki syntyvyyden säännöstely olisi se paras, mutta niin julma keino, että siihenhän ei voida lähteä oikeusvaltiossa. Ainoat käyttökelpoiset käteen jäävät keinothan ovat kaikenmaailman tukiverkostot; neuvoloihin, sosiaalitoimeen, päivähoitoon, kouluterveydenhuoltoon, koulujen ryhmäkokoon jne vaikuttaminen. Eli kaikki ne mitkä ovat ensimmäisenä aina säästölistalla kun rahat meinaavat loppua. Vanhat perinteiset kodinhoitajat takaisin, perhepsykologeja enemmän, laajempi synnytys valmennus, parempi terveyskasvatus kouluihin, naisten sosiaalisen aseman parantaminen... Tilanteen pitäisi siis olla se, että ihmiset, naiset ennenkaikkea tietäisivät, että apua on saatavilla ja apua ei ole noloa pyytää. Ja kun nainen tuntee, että nyt en jaksa, hän reippaasti hyvissä ajoin siitä ilmoittaa esimerkiksi neuvolaan tai sossuun ja neuvolasta tai sossusta lähtee samantien paikalle apu. Ei siis kuten nyt, äiti väsyy, kokee hirveää häpeää, ei uskalla siitä kertoa kenellekään, mutta tilanne pikkuhiljaa kärjistyy sellaiseksi, että joku ulkopuolinen huomaa ja ilmoittaa. Sitten taho jonne ilmoitus on tullut ottaa yhteyttä ja lupaa kahden viikon päästä tulla selvittelemään asiaa, jonka äiti kokee kauheaksi paineeksi itselleen ja syyllistyy lisää. Kahden viikon päästä täti käy istumassa sohvalla jo toteaa, että apua todella kaivataan; hankitaan vaikka joku tuettu loma kolmen kuukauden päähän tai perhepsykologin aika puolen vuoden päähän ja katsellaan sen jälkeen mikä on tilanne, voisiko sitä odotellessa vaikka mummo käydä vähän auttelemassa? Ei voi, ei ole mummoa, no yrittäkää sinnitellä...
No tuota, tuota... Hyvä idea sinänsä, ilmoitin sosiaalihuollolle rehellisesti, avoimesti ja suorasti välittömästi avun tarpeen kartoittamiseksi, ja aattelin ennakoinnin auttavan, vastaus oli hyvin selkeä: Avohuollon tukitoimet ovat kohdallanne "käytetty loppuun"(mahd. apu kodinhoidossa? Miten sitä voi käyttää loppuun?)...
Josta sitten seurasi välittömästi seuraavaa: Aloitettiin huostaanoton valmistelu...
Oikeinko? en osaa sanoa... Tämä looginen tapahtumaketju avun pyytämiseksi ei ehkä ollut mielestäni niinkään looginen...
JOSTA jälleen kerran viisastuneena opin: ÄLÄ IKINÄ PYYDÄ APUA ENÄÄ KENELTÄKÄÄN!
Valitettavasti nykyään ei toimi tämä ja ihmiset joutuvat peloissaan yhä enemmän ahdinkoon asioissaan, vaan ja ainoastaan sen takia koska eivät VOI pyytää sitä apua tarvittaessa!
Perheen yhdessä pito on yleensä aika arkisista asioista koostuvaa. Pitäisikö siis perheet repiä erilleen pakolla, niinkoin monissa tapauksissa tehdään? Puhutaan perheen tukemisesta, mikä näin olisi paljon halvempaa ja voisin taata että toimivampaa kuin se erilleen repiminen ja oikeuteen meneminen. Ongelmien ratkaisu pitäisi monissa tapauksissa muuttaa niin että asiat käsitellään perheenä ja haetaan sellaista tasapainoa YHDESSÄ PERHEENÄ. Voiko sen tärkeyttä vielä enemmän korostaa, jos voi niin korostan!
Sossut voi tarjota apuaan tai sitten kieltäytyä avustamasta mielummin kuin pilata entisestään Eli viranomaiset saavat pilata asioita mielummin kuin auttaa? Eikös viranomaisten tehtävä ole avustaa ja "valvoa" kasvalaisten etuja ja oikeudenmukaisuutta?
"Sossut voi tarjota apuaan tai sitten kieltäytyä avustamasta mielummin kuin pilata entisestään Eli viranomaiset saavat pilata asioita mielummin kuin auttaa? Eikös viranomaisten tehtävä ole avustaa ja "valvoa" kasvalaisten etuja ja oikeudenmukaisuutta? "
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa?
Kuinkahan paljon huostaanottoja olisikaan, jos ei olisi varpua? Liikaahan niitä on nytkin, kun jotkut vanhemmat ei vaan käsitä, vaikka kuinka tuetaan. Liian moni lapsi joutuu silti elämään huonoissa oloissa, kun sitä huostaanottoa esim. resurssipulan vuoksi joudutaan lykkäämään ja yritetään epätoivoisesti saada perheen tilanne paremmaksi. Lastensuojeluilmoitus jää valitettavan usein täysin tehottomaksi.
Hirveää on jos vanhatkaan vanhemmat eivät henkisesti ole soveltuvia vanhemmiksi. Jos on jo lapsia joilla on mielenterveysongelmia ja vanhempien piittaamattomuutta ja hankitaan uusi lapsi luopumatta omista egoistisista harrastuksistaan. Vanhemmilla ehkä todettu jopa mielenterveysongelmia. Ja kun vanhemmat näkevät lastaan tärkeämmäksi harrastaa parinvaihtoa ja irtosuhteita ja istuvat nettifoorumeilla etsimässä uutta seksiseuraa ja harrastavat orgioita, millaisen mallin lapsi saa perhe-elämästä ja millaisen moraalikasvatuksen? Tämäntyylisissä tapauksissa lapsi pitäisi ehdottomasti ottaa huostaan.
Miten minusta tuntuu, että olen lukenut tämän aiemminkin.....
Harvan lapsen on parempi huostassa.
"Harvan lapsen on parempi huostassa."
Totta, mutta osalla on. Kelvottomia vanhempia on todellakin olemassa. Suurinta osaa lapsista ei oteta huostaan.
Otetaan huostaan, koska vanhempien moraali on löyhä ja pahimmassa tapauksessa päädytään rahanahneeseen, väkivaltaiseen ja hyväksikäyttävään perheeseen.
Hyvässä tapauksessa lapset ikävöisivät vanhempiaan, eivätkä tajuaisi miksi heidät vietiin, vaikka sijaisperhe olisi hyvä.
Ei taida tuollainen edelleenkään täyttää huostaanoton kriteereitä.
Siis mikä ei taida mielestäsi täyttää huostaanoton kriteereitä?
Onneksi ylivoimaisesti suurin osa sijaisperheistä on hyviä. Yksikin huono on kyllä liikaa.
Tuo parempi huostassa tyypin kuvailu ei taida täyttää huostaanoton kriteereitä.