Mitä on sveitsin saksa?

>> Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.

Hakro kirjoitti:

>> Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.

>Niin Saksan saksassakin nykyisin.

Mistä lähtien? En ole seurannut Saksan oikeinkirjoitusjuttuja mitenkään läheltä. Käsitykseni mukaan viime uudistuksessa parikymmentä vuotta sitten ß-kirjaimen käyttöä vähennettiin, mutta ei lopetettu kokonaan.

Ennen mm. suomen että-konjunktion vastine kirjoitettiin Saksan saksassa ”daß”, mutta nykysääntöjen mukaan ”dass” (kriteeri: edeltävä vokaali ääntyy lyhyenä). Sen sijaan vaikkapa sanoissa ”außer” (= ilman, paitsi) ja ”Fuß” (= jalka) käytetään edelleen kirjainta ß, koska sitä edeltää diftongi tai pitkänä ääntyvä vokaali.

Voin olla väärässäkin – kuten totesin, en ole mikään Duden-asiantuntija.

Linkki ”Saksan Kotus-sivustoon” voisi johdattaa lähemmäs varmaa tietoa:

http://www.duden.de/hilfe/rechtschreibung



Voin olla väär

Siellä käynyt kirjoitti:

>Niin Saksan saksassakin nykyisin.

Mistä lähtien? En ole seurannut Saksan oikeinkirjoitusjuttuja mitenkään läheltä. Käsitykseni mukaan viime uudistuksessa parikymmentä vuotta sitten ß-kirjaimen käyttöä vähennettiin, mutta ei lopetettu kokonaan.

Ennen mm. suomen että-konjunktion vastine kirjoitettiin Saksan saksassa ”daß”, mutta nykysääntöjen mukaan ”dass” (kriteeri: edeltävä vokaali ääntyy lyhyenä). Sen sijaan vaikkapa sanoissa ”außer” (= ilman, paitsi) ja ”Fuß” (= jalka) käytetään edelleen kirjainta ß, koska sitä edeltää diftongi tai pitkänä ääntyvä vokaali.

Voin olla väärässäkin – kuten totesin, en ole mikään Duden-asiantuntija.

Linkki ”Saksan Kotus-sivustoon” voisi johdattaa lähemmäs varmaa tietoa:

http://www.duden.de/hilfe/rechtschreibung



Voin olla väär

Lue lisää

Suomensin melkoisen määrän saksalaisia tekstejä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa enkä kertaakaan nähnyt ß-kirjainta.

Hakro kirjoitti:

Suomensin melkoisen määrän saksalaisia tekstejä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa enkä kertaakaan nähnyt ß-kirjainta.

Olet todennäköisesti suomentanut tietokoneella kirjoitettua tekstiä. Tuolloin ß-kirjaista ei voitu käyttää teknisistä syistä. Oliko teksteissä ü-, ä- ja ö-kirjaimia?

Saksan oikeinkirjoitusta tosin uudistettiin 1990-luvulla, jolloin ß-kirjaimen käyttö rajoitettiin käytettäväksi vain diftongien ja pitkänä ääntyvien vokaalien jälkeen.

Käypä huviksesi lukemassa vaikka Das Spiegelin nettiartikkeleita, niin huomaat, että ß-kirjainta käytetään vieläkin.

saksaa osaava kirjoitti:

Olet todennäköisesti suomentanut tietokoneella kirjoitettua tekstiä. Tuolloin ß-kirjaista ei voitu käyttää teknisistä syistä. Oliko teksteissä ü-, ä- ja ö-kirjaimia?

Saksan oikeinkirjoitusta tosin uudistettiin 1990-luvulla, jolloin ß-kirjaimen käyttö rajoitettiin käytettäväksi vain diftongien ja pitkänä ääntyvien vokaalien jälkeen.

Käypä huviksesi lukemassa vaikka Das Spiegelin nettiartikkeleita, niin huomaat, että ß-kirjainta käytetään vieläkin.

Lue lisää

Korjaus: Der Spiegel

>Sveitsinsaksa on kirjoitettuna aivan samaa saksaa
>kuin Saksassakin (hyvin vähäisin poikkeuksin), ...

Olin omalta vähäiseltä osaltani mukana saksankielisiin maihin suuntautuvassa vientikaupassa 1980-luvulla. Yksi keskeinen sana kaupankäynnissä on ”tarjous”. Minulle oli selviävinään, että tuo sana on:

– saksansaksaksi ”das Angebot” (verbistä ”anbieten”)
– sveitsinsaksaksi ”die Offerte” (verbistä ”offerieren”)
– itävallansaksaksi ”das Offert” ( — " —)

Offerieren-johdannaisia saattaa esiintyä Saksassakin.

Saksanmielisillä saksankielisillä on ollut tapana suosia saksalaisperäisiä ilmauksia lainasanojen kustannuksella. Anglismiin vivahtava globaali terminologia kuitenkin jyrää myös saksankielisessä maailmassa – kuten tälläkin palstalla on monesti todettu – ja saksansaksalaisen sanaston puolustajat näyttävät jäävän sana sanalta alakynteen. Trendi ei ole aivan vieras meilläkään.

saksaa osaava kirjoitti:

Olet todennäköisesti suomentanut tietokoneella kirjoitettua tekstiä. Tuolloin ß-kirjaista ei voitu käyttää teknisistä syistä. Oliko teksteissä ü-, ä- ja ö-kirjaimia?

Saksan oikeinkirjoitusta tosin uudistettiin 1990-luvulla, jolloin ß-kirjaimen käyttö rajoitettiin käytettäväksi vain diftongien ja pitkänä ääntyvien vokaalien jälkeen.

Käypä huviksesi lukemassa vaikka Das Spiegelin nettiartikkeleita, niin huomaat, että ß-kirjainta käytetään vieläkin.

Lue lisää

Kyse ei liene niinkään siitä, että teknisistä syistä ei voitu käyttää ß:ää, vaan siitä, että sitä ei osattu tai ei viitsitty käyttää. Tavallisessa saksalaisessa näppäimistössä ei vieläkään liene suoraa tapaa kirjoittaa ß, vaan se pitäisi hakea merkkipaletista tai kirjoittaa numerokoodilla tai muulla hankalalla tavalla. Tosin Saksassa on DIN-standardi näppäimistömäärittelylle, joka sisältää ß:n ja paljon muita lisämerkkejä, mutta se on sekava ja epäkäytännöllinen eikä liene juurikaan tullut käyttöön.

Näppärin tapa kirjoittaa saksaa (oikein) on käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä ja siinä nykyisen SFS-standardin mukaista näppäimistöasettelua (jossa AltGr S tuottaa ß:n).

(Vastaavanlainen ilmiö on, että ranskan oikeinkirjoitukseen kuuluvaa oe-kirjainta œ:tä ei voi suoraan kirjoittaa ranskalaisella näppäimistöllä, mutta kylläkin SFS-standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Paljolti tämän takia œ:n käyttö ranskan kielessä on suhteellisen harvinaista silloin, kun kyse ei ole painotekstistä.)

Suomessa elää sitkeänä huhu siitä, että ß:stä olisi luovuttu. Todellisuudessahan uudistus teki sen käytöstä järjestelmällistä. Huhuun ehkä halutaan uskoa siksi, että ß:ää ei Suomessa ole juuri käytetty edes saksan kielen opetuksessa, oppimateriaalissa ja sanakirjoissa.

Jopa ihan fiksut ihmiset tosissaan sanovat – sveitsinsaksan käytäntöön vedoten! –, että suomessa olisi oikein korvata ß ss:llä saksalaisissa nimissä, vaikka muutoin tietävät ja hyväksyvät sen, että suomen kielen normien mukaan vieraissa nimissä säilytetään sekä tarkkeet (á, ê, ç jne.) että latinalaisen kirjaimiston suomelle vieraat kirjaimet (ß, œ, þ jne.).

(Tunnustan, että eräässä matematiikkaa käsittelevässä kirjassani kirjoitan ”Gauss”, koska nimi on matematiikan alalla niin laajasti tunnettu tässä kirjoitusasussa – vähän liioitellen voisi sanoa, että Gauß on puolijumalan asemassa eikä aiheetta. Sen sijaan kyllä kirjoitan normien mukaisesti esimerkiksi Weirstraßista. – Erisnimissä ß:n käyttö poikkeaa saksan yleisistä normeista: henkilönnimissä säilytetään vakiintuneet asut, joten esiintyy rinnakkain Strausseja ja Straußeja. Mutta saksan kielessä nimiasu Carl Friedrich Gauß on vakiintunut.)

Yucca kirjoitti:

Kyse ei liene niinkään siitä, että teknisistä syistä ei voitu käyttää ß:ää, vaan siitä, että sitä ei osattu tai ei viitsitty käyttää. Tavallisessa saksalaisessa näppäimistössä ei vieläkään liene suoraa tapaa kirjoittaa ß, vaan se pitäisi hakea merkkipaletista tai kirjoittaa numerokoodilla tai muulla hankalalla tavalla. Tosin Saksassa on DIN-standardi näppäimistömäärittelylle, joka sisältää ß:n ja paljon muita lisämerkkejä, mutta se on sekava ja epäkäytännöllinen eikä liene juurikaan tullut käyttöön.

Näppärin tapa kirjoittaa saksaa (oikein) on käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä ja siinä nykyisen SFS-standardin mukaista näppäimistöasettelua (jossa AltGr S tuottaa ß:n).

(Vastaavanlainen ilmiö on, että ranskan oikeinkirjoitukseen kuuluvaa oe-kirjainta œ:tä ei voi suoraan kirjoittaa ranskalaisella näppäimistöllä, mutta kylläkin SFS-standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Paljolti tämän takia œ:n käyttö ranskan kielessä on suhteellisen harvinaista silloin, kun kyse ei ole painotekstistä.)

Suomessa elää sitkeänä huhu siitä, että ß:stä olisi luovuttu. Todellisuudessahan uudistus teki sen käytöstä järjestelmällistä. Huhuun ehkä halutaan uskoa siksi, että ß:ää ei Suomessa ole juuri käytetty edes saksan kielen opetuksessa, oppimateriaalissa ja sanakirjoissa.

Jopa ihan fiksut ihmiset tosissaan sanovat – sveitsinsaksan käytäntöön vedoten! –, että suomessa olisi oikein korvata ß ss:llä saksalaisissa nimissä, vaikka muutoin tietävät ja hyväksyvät sen, että suomen kielen normien mukaan vieraissa nimissä säilytetään sekä tarkkeet (á, ê, ç jne.) että latinalaisen kirjaimiston suomelle vieraat kirjaimet (ß, œ, þ jne.).

(Tunnustan, että eräässä matematiikkaa käsittelevässä kirjassani kirjoitan ”Gauss”, koska nimi on matematiikan alalla niin laajasti tunnettu tässä kirjoitusasussa – vähän liioitellen voisi sanoa, että Gauß on puolijumalan asemassa eikä aiheetta. Sen sijaan kyllä kirjoitan normien mukaisesti esimerkiksi Weirstraßista. – Erisnimissä ß:n käyttö poikkeaa saksan yleisistä normeista: henkilönnimissä säilytetään vakiintuneet asut, joten esiintyy rinnakkain Strausseja ja Straußeja. Mutta saksan kielessä nimiasu Carl Friedrich Gauß on vakiintunut.)

Lue lisää

Saksalaisella näppäimistöllä voidaan tuottaa ß-kirjain sillä näppäimellä millä suomessa tuotetaan -merkki. Ks. http://www.terena.org/activities/multiling/ml-mua/test/kbd-maps.html#German

Voi miten hyvä, etteivät enää käytä tuota merkkiä, vaan kirjoittavat kaksi ässää. Inhosin koulussa tuota kahden ässän korvaavaa merkkiä. En edes tiedä, mistä sen tietokoneesta löytää

Hakro kirjoitti:

>> Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.

Miten Itävallan saksassa?

Yucca kirjoitti:

Kyse ei liene niinkään siitä, että teknisistä syistä ei voitu käyttää ß:ää, vaan siitä, että sitä ei osattu tai ei viitsitty käyttää. Tavallisessa saksalaisessa näppäimistössä ei vieläkään liene suoraa tapaa kirjoittaa ß, vaan se pitäisi hakea merkkipaletista tai kirjoittaa numerokoodilla tai muulla hankalalla tavalla. Tosin Saksassa on DIN-standardi näppäimistömäärittelylle, joka sisältää ß:n ja paljon muita lisämerkkejä, mutta se on sekava ja epäkäytännöllinen eikä liene juurikaan tullut käyttöön.

Näppärin tapa kirjoittaa saksaa (oikein) on käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä ja siinä nykyisen SFS-standardin mukaista näppäimistöasettelua (jossa AltGr S tuottaa ß:n).

(Vastaavanlainen ilmiö on, että ranskan oikeinkirjoitukseen kuuluvaa oe-kirjainta œ:tä ei voi suoraan kirjoittaa ranskalaisella näppäimistöllä, mutta kylläkin SFS-standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Paljolti tämän takia œ:n käyttö ranskan kielessä on suhteellisen harvinaista silloin, kun kyse ei ole painotekstistä.)

Suomessa elää sitkeänä huhu siitä, että ß:stä olisi luovuttu. Todellisuudessahan uudistus teki sen käytöstä järjestelmällistä. Huhuun ehkä halutaan uskoa siksi, että ß:ää ei Suomessa ole juuri käytetty edes saksan kielen opetuksessa, oppimateriaalissa ja sanakirjoissa.

Jopa ihan fiksut ihmiset tosissaan sanovat – sveitsinsaksan käytäntöön vedoten! –, että suomessa olisi oikein korvata ß ss:llä saksalaisissa nimissä, vaikka muutoin tietävät ja hyväksyvät sen, että suomen kielen normien mukaan vieraissa nimissä säilytetään sekä tarkkeet (á, ê, ç jne.) että latinalaisen kirjaimiston suomelle vieraat kirjaimet (ß, œ, þ jne.).

(Tunnustan, että eräässä matematiikkaa käsittelevässä kirjassani kirjoitan ”Gauss”, koska nimi on matematiikan alalla niin laajasti tunnettu tässä kirjoitusasussa – vähän liioitellen voisi sanoa, että Gauß on puolijumalan asemassa eikä aiheetta. Sen sijaan kyllä kirjoitan normien mukaisesti esimerkiksi Weirstraßista. – Erisnimissä ß:n käyttö poikkeaa saksan yleisistä normeista: henkilönnimissä säilytetään vakiintuneet asut, joten esiintyy rinnakkain Strausseja ja Straußeja. Mutta saksan kielessä nimiasu Carl Friedrich Gauß on vakiintunut.)

Lue lisää

Olen jonkun verran eri mieltä. Minun on hankala kirjoitta saksalaisia tekstejä suomalaisella näppäimistöllä kun y, z, ja se kuuluisa ß eivät ole siinä suoraan lainkaan tai eri paikoissa. Jolloin kirjoitan molemmilla kielillä n.s. saksalaisella näppäimistöllä, hyvin yksinkertaista.

Oikeinkirjoituksen tarkastuksen vaihdan tarpeen mukaan. Kuten huomatte, en nyt tehnyt sitä.

1ulkomaalainen kirjoitti:

Olen jonkun verran eri mieltä. Minun on hankala kirjoitta saksalaisia tekstejä suomalaisella näppäimistöllä kun y, z, ja se kuuluisa ß eivät ole siinä suoraan lainkaan tai eri paikoissa. Jolloin kirjoitan molemmilla kielillä n.s. saksalaisella näppäimistöllä, hyvin yksinkertaista.

Oikeinkirjoituksen tarkastuksen vaihdan tarpeen mukaan. Kuten huomatte, en nyt tehnyt sitä.

Lue lisää

Lisäys: siis ß löytyy tässä näpäimistössä ylärivillä numeroiden oikealla puolella, samassa napissa kuin "?". Toinen "ongelma" on ü-kirjain, joka löytyy myös suoraan, hiukan sen alapuolella.

Riikinruotsalaiset tapaavat pilailumielessä matkia suomenruotsia, mutta en tiedä pystyvätkö suomenruotsalaiset pilailumielessä matkimaan riikinruotsia.

Finlandssvenskarna tycker att de-e jättekiva att bamla suomenruotsi.

Tukholman juna kirjoitti:

Finlandssvenskarna tycker att de-e jättekiva att bamla suomenruotsi.

Förlåt: jättekiva o-bamla

sv. "tre" = fsv "tri"

Tukholman juna kirjoitti:

Finlandssvenskarna tycker att de-e jättekiva att bamla suomenruotsi.

Det tycker jag också fast jag inte är finlandssvensk. Men med finlandssvenska menar jag ett hyfsat språk utan provinsiella särdrag. De intresserar kanske mer sveduna själva, men jag förstår mig inte på dem.

......... kirjoitti:

Det tycker jag också fast jag inte är finlandssvensk. Men med finlandssvenska menar jag ett hyfsat språk utan provinsiella särdrag. De intresserar kanske mer sveduna själva, men jag förstår mig inte på dem.

Lue lisää

Ymmärrätkö skoonen murretta?

37 vuotta Skånessa kirjoitti:

Ymmärrätkö skoonen murretta?

Paremmin tanska kuin skoone ja joitakin Norjan murteita lainkaan, toisia taas ihan vaivattomasti

1ulkomaalainen kirjoitti:

Paremmin tanska kuin skoone ja joitakin Norjan murteita lainkaan, toisia taas ihan vaivattomasti

Skoone, tanska ja hollanti ovat aivan kamalaa kuultavaa, samoin jotkin Brittein saarten murteet.

098+987 kirjoitti:

Skoone, tanska ja hollanti ovat aivan kamalaa kuultavaa, samoin jotkin Brittein saarten murteet.

Kerropas heille tämän.

Mutta totta puhuen, jokainen kieli on yhtä arvokas ja monen satojen sukupolvien kielen kehityksen tulos. Heidän kommentit suomenkielestä olisi mukaava kuulla.

37 vuotta Skånessa kirjoitti:

Ymmärrätkö skoonen murretta?

Totuin siihen nopeasti Malmössa asuessani; tosin olen kaksikielinen. Se on kuin ruotsin savoa.
Tunnettu laulu "Kulkuri ja joutsen" (Lite grann från ovan) on muuten alkuperäiseltä sanoitukseltaan Skånen murretta: " Ja e en liten geusapeug från Skeune ..."