Eli nyt olisi tarkoitus sitten laittaa seinäpinnat uusiksi keittiöstä 1950-luvulla rakennetusta talosta.
Siellä on jonkunnäköinen paksu pahvi pinnassa, sen alla vaakalaudoitus, sitten taitaa olla eristys materiaali?
No, joka tapauksessa, miten tämmöisissä tapauksissa topimitaan, laitetaanko siihen lisäeristystä noiden päälle, vai otetaanko pahvit, vaakalaudoitus ja vanhat eristeet pois, ja laitetaan uudet eristeet sinne, ja joku kipsilevy päälle?
Tuli vaan mieleen, että jos noiden vanhojen päälle laittaa lisäeristystä, niin silloinhan se syö sisätiloja, ei paljon, mutta kuitenkin.
Kyseessä ovat siis seinät, jotka ovat ulkoseiniä.
Kumpi on viisaampi vaihtoehto?
Siellä on jonkunnäköinen paksu pahvi pinnassa, sen alla vaakalaudoitus, sitten taitaa olla eristys materiaali?
No, joka tapauksessa, miten tämmöisissä tapauksissa topimitaan, laitetaanko siihen lisäeristystä noiden päälle, vai otetaanko pahvit, vaakalaudoitus ja vanhat eristeet pois, ja laitetaan uudet eristeet sinne, ja joku kipsilevy päälle?
Tuli vaan mieleen, että jos noiden vanhojen päälle laittaa lisäeristystä, niin silloinhan se syö sisätiloja, ei paljon, mutta kuitenkin.
Kyseessä ovat siis seinät, jotka ovat ulkoseiniä.
Kumpi on viisaampi vaihtoehto?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyselin itse aikaisemmin samaa, mutta kaikkiin ulkoseiniin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000004427890
Eli ensin on hyvä tietää mikä on vanhan seinän suurin höyrynvastus. Sen jälkeen voi päättää kuinka suurta sen tarvii sisäpinnassa olla. Rakennuspahvien vastus jonkin verran laskee, kun ne on kylmässä ja kosteassa -- eli niissä on itse säätymistä, mutta sen varaan ei kannata paljoa laskea.
Oman suunnitelmani on ostaa jotain ilmansulkupaperia, missä on hivenen tervapaperia parempi höyrynvastus eli sisäpinta on tiiviimpää vähintään 5:1. Jos ulommaisena on latex, niin sisäpinnassa tarvitaan vastaavasti tiiviimpää muovia? No, ehkä ei ihan, kun laudan rakosista ilma kiertää vähän ja se tuulettuu sieltä _hitaasti_.
Kaippa siellä sisäpuolella voi olla mineraalivillaa, mutta tulee rajapinta, jossa kosteuden imu-/välityskyky muuttuu ja se on riski. Selluvillan kanssa ei kai tule niin voimakasta rajapintaa. Sekin on kovin kevyttä puruun verrattuna -- purussa suuri kosteuskapasiteetti.
Havuvaneri sisäpinnassa saattaisi olla toinen hyvä. Ei elä kuten lastulevy (kipsilevykään ei elä). Vanerissa on suurehko höyrynvastus, mutta ei kai yksistään riitä. Filmivaneria jos pistää, niin riittää... Vanerin voi lakata ja jättää päälimmäiseksi mikäli ulkonäkö miellyttää. Pinnan lakkaaminen myös lisää höyrynvastusta _joksikin_ aikaa.
sain aikoinaan ohjeen kokeneelta mestarilta. 6 millin paksuinen Gyprok-levy suoraan pinkopahvin ja mahdollisen tapetin päälle. Pinkopahvi ja tapetti toimivat riittävänä sulkuna. Eristeenä sinulla on ilmeisesti purua. Jos kuitenkin aiot lisäeristää niin silloin en tiedä, vaatiiko gyprokin alle vielä esim. rakennuspaperin. Soitin aikoinaan myös kunnan rakennusmestarille ja kysyin sieltä neuvoja.
Gyprokista saa hyvän ilman sulun, mutta jos seinässä on ennestään tervapaperia, niin sinä tiivistyy pinnan jälkeen. Kovin vaarallista se ei ole, jos lisättävää eristettä ei ole paljoa.
Vinyylitapetin kun pistät pintaan, niin niissä on yleensä iso höyrynvastus -- se siitä hydroskooppisuudesta (hengittävyydestä) sitten. Maalaaminen/lakkaaminen usein hävittää saman ominaisuuden. Paperitapetti ei juuri kosteuden kulkua hidasta.