Haluaisin nyt raamatullisen perustelun sille, miksei syntejä voi saada anteeksi VAIN pyytämällä niitä Jumalalta anteeksi ilman välikäsiä?? Olen ymmärtänyt, että vanhan liiton aikaan raamatussa ennen Jeesuksen kuolemaa, ylipappi oli ainoa, joka pääsi sovittamaan uhraamalla kansan syntejä temppelin esiripun taakse. Tällöin siis tarvittiin ihminen Jumalan ja ihmisen väliin. Kun Jeesus kuoli, temppelin esirippu repesi kahtia merkkinä siitä, ettei enää ole mitään esteenä Jumalan ja ihmisen välillä, ihmisellä on pääsy Jeesuksen yhteyteen ilman välikäsiä. Jeesus sovitti syntimme golgatalla ja joka tämän evankeliumin uskoo, hän saa uskoa syntinsä anteeksi.
Syntien anteeksi saaminen
Pohtiva
512725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
perustelu jo tulikin itseltäsi aika selvästi. Eipä sitä paljon paremmin voisi selittää. Ei kai kukaan ihminen voi itseään korottaa niin että hän olisi parempi ihminen kuin muut ja vain hän kelppaa Jumalan ja ihmisen välille sovittajaksi. Emmeköhän me kaikki ole Hänen edessään samanarvoisia.
Raamatusta kopioituna: Evankeliumi Johanneksen mukaan - 20. luku
20. Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.
21. Ja Jeesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt
Tässä selkeesti kerrotaan miten Pyhä Henki on jätetty maan päälle tekemään Jumalan valtakunnan työtä ja julistamaan sitä evankeliumia mitä Jeesuskin on opettanut.
Isä meidän-rukouksessa Jeesus opettaa rukoilemaan näin: anna meille meidän syntimme anteeksi, ETTÄ MEKIN ANTEEKSI ANTAISIMME niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Kirjoittamasi Joh.20 viittaa tähän. Löytyisikö jotain parempia perusteluja?
Niin raamatun sana on epäpätevä perustelu, vai?
Se joka Raamatusta poistaa yhdenkin jakeen, olkoon kirottu, näin Raamatussa opetetaan.
Sitten toisekseen: Raamatussa Uuden liiton ajalta on joitakin kertomuksia, jossa kerrotaan ihmisten tekemistä parannuksista.
Tossa rukouksessa pyydämme voimaa että jaksaisimme antaa toisillemme anteeksi, mikäli emme jaksa antaa, ei meillekään anneta rikkomuksiamme anteeksi.
Sitten: Osoita mulle RAAMATUN kohta, jossa selkeästi osoitetaan, että synnit saa anteeksi Rukoilemalla tai ehtollisella, tai yms.
Päteekö se?
Kolmas jakso siinä käsittelee Pyhää Henkeä, Pyhää kristillistä seurakuntaa ja tämän pyhän seurakunnan jäsenten ihmeellistä salattua yhteyttä...
" Minä uskon.....pyhäin yhteyden; syntien anteeksisaamisen....jne"
Tässä syntien anteeksisaaminen kytketään nimenomaan pyhien, elävän uskon omistavien ihmisten, yhteyteen ja kanssakäymiseen.
Kertoisitko raamatusta kohdat, joihin vetoat mielipiteessäsi? Ei raamatun sana ole epäpätevää perustelua, ette vaan ole vielä kertoneet missä kohtaa raamatussa tuetaan oppianne. Totesin, ettei antamanne Joh.20 sovi perusteluksi..
missä raamatunkohdassa sanotaan, että AINOA tapa ihmisen tulla uskoon on toisen henkilön suorittama ns. synninpäästö.
Apostolien teot, 8.luku:
12. Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
13. Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
14. Mutta kun apostolit, jotka olivat Jerusalemissa, kuulivat, että Samaria oli ottanut vastaan Jumalan sanan, lähettivät he heidän tykönsä Pietarin ja Johanneksen.
15. Ja tultuaan sinne nämä rukoilivat heidän edestänsä, että he saisivat Pyhän Hengen;
16. sillä hän ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä, vaan he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.
17. Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.
Raamattu opettaa aivan selvästi, ettei toista ihmistä välttämättä tarvita ihmisen ja Jeesuksen väliin.Tässä muutama kohta raamatusta, jotka sen todistavat: Heb.4:14-, 7:22-, 10:19-, Ef.2:8, Joh.1:12. Raamatussa kyllä myös kehoitetaan rukoilemaan toisten puolesta, mutta missään kohden ei mainita, ettei Jumalaa voisi lähestyä ilman välikäsiä, ainoastaan JEESUKSEN KAUTTA voi saada Jumalan edessä synnit anteeksi ja saada uskon vanhurskauden.
yhden tapauksen Raamatusta.
Kerrotko missä sanotaan, että ihminen voi tulla uskoon vain toisen henkilön suorittaman synninpäästön kautta?
Siinähän se on samassa.
Apostolien teot, 8.luku 17:
17. Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen.
Mielestäni kaikissa Uuden Testamentin parannuksen teko tapahtumissa on osallisena Herran apostoli, joka kastaa Pyhällä hengellä, niin kysyisin vastakysymyksen, että osoita minulle paikka missä ihminen tulee uskoon ilman uskossa olevan ihmisen läsnäoloa/Pyhän Hengen kastetetta?
Luepas mielipide "Muutama raamatunkohta". Siellä annetaan vastaus kysymykseesi. Lisäksi kun luet uutta testamenttia, se on täynnä esimerkkejä, kuinka vain Jeesus vanhurskauttaa ihmisen.
Missään noissa kohdissa ei ole kuvausta jonkun ihmisen parannuksen teosta. Ne ovat kirjeitä, "saarnaa".
Ihminen, joka toimii Jumalan välikappaleena tässä tapauksessa on näiden kirjeiden kirjoittaja.
"Ihminen, joka toimii Jumalan välikappaleena tässä tapauksessa on näiden kirjeiden kirjoittaja."
ihminen toimii välikappaleena, koska Jeesus kehotti lähetyskäskyssään julistamaan evankeliumia yli koko maanpiirin. Se on uskovaisille annettu tehtävä.
Sen sijaan missään kohdin Raamattua ei ole mainittu yhtään tapausta, jossa henkilö olisi tullut uskoon toisen henkilön suorittaman synninpäästön kautta.
Vain yksi on välimies Jumalan ja ihmisten välissä = Jeesus Kristus.
Turhaan siihen väliin vanhoillislestadiolaiset yrittävät väkisin itseään tunkea.
"ihminen toimii välikappaleena, koska Jeesus kehotti lähetyskäskyssään julistamaan evankeliumia yli koko maanpiirin. Se on uskovaisille annettu tehtävä."
Syntien päästön sana kuuluu tuohon evankeliumiin. Kehoittihan Jeesuskin julistamaan "evankeliumia ja syntien anteeksiantamusta". Monessa saarnassa puhutaan Jeesuksesta ja se on hyvä, mutta sieluja ei lohduteta anteeksiantamuksen sanalla. Miksei?
Mitä hän lupasi ryövärille ristillä?
Vanhoillislestadiolaisten ongelma näyttää olevan se etteivät he usko että Jeesus ELÄÄ tänäkin päivänä.
Toisaalta tuossa vanhoillislestadiolaisten käsityksessä että toinen antaa toiselle anteeksi on jotain pointtia silti. Jumalahan on jo omalta osaltaan antanut anteeksi ihmiskunnan synnit mutta me ihmiset emme ole antaneet anteeksi toisillemme mikä pitää meitä täällä helvetissä. Kuka vanhoillislestadiolaisistakaan voi sanoa jo olevansa Taivaassa? Vai tuntuuko olo siltä?
P. Luukkaan Evankeliumi 11
1. Ja tapahtui, että hän rukoili yhdessä paikassa, ja kuin hän lakkasi, sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsensa.
2. Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimes. Lähestyköön sinun valtakuntas. Tapahtukoon sinun tahtos niin maassa, kuin taivaassa.
3. Anna meille tänäpäivänä * meidän jokapäiväinen leipämme.
4. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.
5. Ja hän sanoi heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;
6. Sillä minun ystäväni tuli matkasta minun tyköni, ja ei minulla ole, mitä minä panen hänen eteensä.
7. Ja hän vastaa huoneestansa ja sanoo: älä minua vaivaa! ovi on jo suljettu, ja minun lapseni minun kanssani ovat vuoteessa: en minä voi nousta sinulle antamaan.
Miksi sanot, ettemme usko Jeesuksen elävän tänä päivänä? Sehän sanotaan Raamatussakin, että hän on omiensa kanssa maailman loppuun asti.
..olen tullut siihen tulokseen ettei teillä taida olla juuri haisuakaan Jeesuksen todellisuudesta.
Muut uskovat puhuvat eri tavalla Jeesuksesta.
"Miksi sanot, ettemme usko Jeesuksen elävän tänä päivänä?"
että Jeesus pystyy antamaan syntejä anteeksi. Siihen pystyy vain vanhoillislestadiolainen.
Eikö?
meillä on erilainen puheenparsi?
alkuun:P
vaikka palattiin.
On mielestäni erittäin tärkeä opillinen kysymys ja pohdinnan paikka, jos joku kristilliseksi itseään kutsuva joukko - tässä tapauksessa vanhoillislestadiolainen herätysliike - opettaa, että Jumalan Poika Jeesus Kristus ei pysty antamaan ihmiselle hänen syntejään anteeksi. Ja opetus jatkuu, että vain kyseisen herätysliikkeen jäseninä olevat ihmiset ovat kykeneväisiä antamaan ihmiselle tämän synnit anteeksi.
Ei puhuta mistään vähäpätöisestä asiasta. Eihän?
Eipä vedetä tätä merkityksettömäksi "puheenparsi" -kysymykseksi.
Tarkoitin sitä että uskovat puhuvat Jeesuksesta todellisena ja heidän elämässään läsnäolevana. Uskovat elävät normaalisti yhdessä Jeesuksen kanssa.
Te taas jotenkin teette tai sanotte itse asioita Jeesuksen nimissä ikäänkuin hän olisi vain kuollut historiallinen henkilö. Jeesuksen nimeä käytetään vain kuittaamaan teidän synninpäästönne kuin taikasanaa. En muista milloin olisin viimeksi kuullut vanhoillislestadiolaisen puhuvan esim. Jeesuksen kohtaamisesta henkilökohtaisesti rukouksessa.
Tältä minusta TUNTUU kun luen viestejänne, mutta 100% varmasti en tietenkään voi asiaa TIETÄÄ.
Miten miellät itse ne Raamatun kohdat, joissa Jeesus käskee julistaa syntien anteeksiantamusta?
Voitko sinä antaa toiselle ihmiselle synnit anteeksi?
Ei siinä ollut yhtään esimerkkiä parannuksen teosta. Olen edelleen sitä mieltä, ettei Uudesta testamentista löydy sellaista kohtaa, jossa ihminen olisi tullut uskoon ilman "välikättä".
Osoittamani Raamatun kohta vahvistaa vain tätä, sillä vaikka ihmiset rukoilivat saavansa Pyhän Hengen, niin he eivät sitä saaneet, ennenkuin Herran apostolit tulivat paikalle ja panivat kätensä päälle(=kastoivat Pyhällä Hengellä).
Johanneksen evankeliumi 3.luku 6:
3. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
5. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
Edellämainitussa kohdassa (6.jae) sanotaan selvästi, että kuten liha syntyy lihasta niin syntyy myös henki hengestä. Ei se Henki ilmesty mistään tyhjästä, vaan täytyy olla paikalla Pyhän Hengen temppeli(uskovainen ihminen), josta voi syntyä uusi Pyhän Hengen temppeli.
Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen Jumala antoi uskovaisille Pyhän Hengen, joka toimii Jeesuksen sijaisena. Jeesuksen kanssa ei voi tehdä enää mitään henkilökohtaisia diilejä, kun hän on jo taivaassa odottamassa.
mutu-tietoa
Jeesus tottakai antoi syntejä anteeksi maan päällä ollessaan henkilökohtaisesti. Ylösnousemuksensa jälkeen hän antoi Pyhän Hengen kautta vallan opetuslapsilleen antaa hänen puolestaan syntejä anteeksi.
Se on muuten kumma, miten tämä asia väännetään jotenkin lestadiolaisuuden erityispiirteeksi. Luther on kirjoittanut tästä mm. kirjassaan "Avaimista", tälläkin palstalla on tuota tekstiä lainattu. Myös kansankirkkomme vanha kunnon kristinoppi opetti: "Kristuksen työ täällä maan päällä jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan" . Selvää tekstiä!
"Myös kansankirkkomme vanha kunnon kristinoppi opetti: "Kristuksen työ täällä maan päällä jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan" ."
Pyhä Henki vaikuttaa jokaisessa Raamatun mukaisessa Jumalan seurakunnassa. Mutta eihän se sitä tarkoita, että kaikki vl-herätysliikkeen harhaopit ovat PH:n aikaansaannosta.
..kuten sanottu palstalla näkemäni perusteella.
Näissä asioissa pitää olla rehellinen ettei väitä mitään joka ei pidä paikkaansa.
Kertokaa vain lisää uskonelämästänne ja Jeesus-suhteestanne jotta totuus siitä valkenee kaikille. Kuka elävää Jumalaa ikävöivä haluaisi liittyä ryhmään joissa suhdetta elävään Jumalaan ei ole?
On hänen sanansaattajansa.
Mutta se vanhurskaus, joka uskosta on, sanoo näin: älä sano sydämessäs: kuka tahtoo astua ylös taivaasen? se on Kristusta tänne tuoda alas.
..välikädellä ja syntisellä on keskenään anteeksiantamattomuutta ja tämän vuoksi he eivät voi olla yhtä TÄYSIN ANTEEKSIANTAVAN JUMALAN KANSSA.
Vasta kun välikäsi ja syntinen sopivat riitansa ja tunnustavat toisensa armahdetuiksi ovat he oikealla mielellä ja kelvolliset lähestymään Anteeksiantavaa, Pyhää Jumalaa.
Tämän asian osoittaa Raamattu, esim Isä meidän rukouksessa.
Vl:t ovat vetäneet tämän avainasian lihan tasolle
ja käyttävät sitä väärin itsensä korottamiseen.
sanoit:"Vl:t ovat vetäneet tämän avainasian lihan tasolle
ja käyttävät sitä väärin itsensä korottamiseen. "
Pyydän, ettet kertoisi totuutena sinun mielipidettäsi meidän ajatuksista, sillä et kynene näkemään meidän ajatuksia.
Rehellisesti sanon, että minulle on ihan sama, että miten ne synnit saa anteeksi, kunhan ne vaan saa, mutta valitettvasti en saa niitä rukouksella anteeksi. Minulle on myös ihan sama, kuinka lähimmäiseni saa kuulla evankeliumin, kunhan se vain saa.
Olisin voinut tietysti lisätä tuohon "Minun mielestäni".
Toisaalta minun täytyy ilmeisesti selittää kirjoittamaani mielipidettä tarkemmin.
Jumalan Tahto on että me, hänen rakkaat lapsensa jotka Hän on luonut, lakkaamme tuomitsemasta toisiamme. Kun näin teemme, ajamme Sovituksen asiaa = olemme yhtä Jeesuksen kanssa. Jeesuksen joka antoi koko maailmalle, myös kiduttajilleen ja tappajilleen anteeksi aivan äärimmäisen vaikeassa tilanteessa. Sanoisin että teillä vl:illä on tässä kohdassa paljon helpompi tehtävä. Me ei-vl:t emme ole sentään teitä ristinpuulle naulinneet!
Jumala haluaa että anteeksiantaminen tapahtuu kaikkien Hänen lastensa kesken. Aivan kaikkien!
Sovituksen asiaa ajaa yhtä lailla se että esim. helluntaiseurakuntaan kuuluvat nöyrtyvät näkemään toisensa Jumalan armahdettuina lapsina kuin se että toinen tai molemmat näistä olisivat vanhoillislestadiolaisia.
Rakkauden, siis Todellisen Rakkauden olemukseen kuuluu että Se on kaikille sama. Lihallinen rakkaus taas valikoi, tekee arviointeja ja tuomitsee.
Vanhoillislestadiolaisuudessa rakkautta ja armoa rajoitetaan niin että ensin kytätään mitä tuo toinen täsmälleen uskoo ja mitä ei. Onko hän "meikäläisiä" vai "ei-meikäläisiä". Tällainen arviointi on aina lihasta, omista tai toisten opettamista ennakkoluuloista käsin tehty.
Sen sijaan anteeksiantajan tulisi viedä itsekin ITSENSÄ siinä samalla Herran eteen ja pyytää Pyhän Hengen Valoa jotta kykenisi unohtamaan nuo lihalliset arvioinnit ja näkemään lähimmäisensä juuri armahdettuna, Jumalan lapsena, sisarena ja veljenä. Näin hän toimii Raamatun mukaisesti.
Tämän vanhoillislestadiolaisten suorittaman rajaamisen ja inhimillisiin ennakkoluuloihin perustetun rajaamisen vuoksi sanon että avainasia on vedetty lihan tasolle.
Lihasta on myös se että kuvitellaan että tuollainen arvostelu ON SUORITETTAVA, että se olisi jonkinlainen hyve kun niin tekee. Mutta sepä onkin juuri sitä tuomitsemista josta Raamattu varoittaa. Jos väität vastaan väität taas kerran lihasta.
Tässä on kysymys siitä että pitää ottaa se tukki omasta silmästä ennenkuin voin otta rikan tosen silmästä. Eli pitää lakata tuomitsemasta ennenkuin voin nähdä lähimmäiseni armahdettuna. Yksinkertaista ja loogista, eikö totta?
epäuskovaisiltakin anteeksi, mutta valitetavasti he eivät voi käyttää tätä sovintosaarnaa, sillä heillä ei ole Pyhää henkeä.
Sanottu on:" ...ottakaa pyhä henki..."
sanoit:"Vanhoillislestadiolaisuudessa rakkautta ja armoa rajoitetaan niin että ensin kytätään mitä tuo toinen täsmälleen uskoo ja mitä ei. Onko hän "meikäläisiä" vai "ei-meikäläisiä". Tällainen arviointi on aina lihasta, omista tai toisten opettamista ennakkoluuloista käsin tehty. "
Kyllä kai tämä on totta. Sen takia vältän tuomitsemasta ihmisiä. Jos pyydän vahingossa sovintosaarnaa lihan lapsilta, ei omatunto vielä sillä puhdistu.
sanoit:"Jumalan Tahto on että me, hänen rakkaat lapsensa jotka Hän on luonut, lakkaamme tuomitsemasta toisiamme. Kun näin teemme, ajamme Sovituksen asiaa = olemme yhtä Jeesuksen kanssa."
En ole varma mitä tällä tarkoitat, mutta mielestäni se ei riitä, että olemme vain tuomitsematta ihmisiä. Tuomitseminen on yksi synti, mutta jos sen vältät, se ei käsittääkseni tarkoita sitä, että olisit kaikessa yhtä Jeessuksen kanssa.
"Jos pyydän vahingossa sovintosaarnaa lihan lapsilta, ei omatunto vielä sillä puhdistu."
No ei varmasti, koska et tässä tapauksessa ole lakannut tuomitsemasta toista!
Niinkauan kun toinen on sinulle "lihan lapsi", tuomitset tämän toisen ja samalla itsesi.
Tuomitseminen tapahtuu tässä tapauksessa ovelasti, omassa sydämessä jos sitä ei ääneen sanokaan ja sitä on vaikea järjellä ymmärtää synniksi.
olettasin, että hän on uskovainen, mutta olisi oikeasti epäuskovainen(jota siis en tiedä), niin omatunto ei puhdistu hänen saarnastaan. Ymmärsitkö mistä on kyse?
Oletko kokenut asian käytännössä?
Oma kokemukseni on se että kun tunnustan syntini Jeesukselle suoraan saan rauhan.
Ja aina pätee se että minun tulee olla tuomitsematta muita.
joskus, kun alkaa epäilee, niin ei jaksa uskoa syntejä anteeksi. Ja jos jollain ei ole pyhää henkeä, niin sitä tyyppiä alkaa aina vähän epäilemään, vaikka ei tuomitsisikaan. Ja se riittää siihen, että ei jaksa uskoa syntejään anteeksi.
sanoit:"Oma kokemukseni on se että kun tunnustan syntini Jeesukselle suoraan saan rauhan."
Tunnustan minäkin, mutta ei rauha tule sitä kautta, vaan Jumalan hengen kautta evankeliumin saarnassa.
Tuli mieleen kysymys: teemmekö koko ajan syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin? Jos teemme, joudumme myös koko ajan pyytämään niitä anteeksi, jotta takuulla äkkikuolemankin sattuessa olisimme synnittömiä. Pitäisikö siis jatkuvasti olla tavoitettavissa joku uskovainen, joka saarnaisi syntejä koko ajan anteeksi? Minusta kätevämpi tapa on elää jatkuvassa armossa ja luottaa siihen, että Jumalalla on valta antaa synnit anteeksi ohi virkaportaan. Pitäkää nyt sitten vaikka kerettiläisenä tämän ajatuksen takia.
Sääliksi käy vanhoillislestadiolaista, joka saa vaikkapa sydärin keskellä yötä ja on tullut illalla ajateltua syntisiä ajatuksia eikä ole iltapimeällä viitsiny lähteä naapurin veeällältä anteeksi pyytelemään syntisiä ajatuksiaan.
Missä viettää tämä vl iäisyytensä?
Tuo on väärää tietoa tai paremminkin luuloa vl-opetuksesta. Kuvaamaasi ajatusta on vanhoillislestadiolaisuudessa pidetty harhaoppina, ns. rippioppina. Laitan tähän kopion vastauksestani aiemmin nimimerkille vl. keskustelussa "vapautettu lain alta":
Jumalan lapsi on yhtäaikaa syntinen ja vanhurskas. Sinäkin olet ennen kaverin haukkumista ja sen jälkeen yhtä syntinen; "ei Helvetissä syntisempää, muttei Taivaassa pyhempää". Mutta me saamme armosta Jumalan lahjoittamalla uskolla olla koko ajan armahdettuina. Me teemme jatkuvasti syntiä ajatuksin, sanoin ja töin, kuten Paavali kirjoittaa roomalaisille luvussa 7: "Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti." Tästä huolimatta Paavali ja sinä ja minä olemme uskon kautta armahdettuja.
Lapsuudesta on jäänyt mieleen, kun Einari Lepistö saarnasi kotiylälläni seuroissa ja kertoi kuinka hänellä oli joku nimellinen synti tunnolla vaivanaan kun hän oli kerran lähtenyt kalastamaan merelle ja oli joutunut rajuilmaan. Oli tullut kuoleman pelko, koska myrsky oli kova. Keskellä myrskyä hän oli kuitenkin kokenut voimakkaan rauhan tunteen, että jos nyt tulisi lähtö, hän pääsisi taivaaseen.
Eli autuutemme ei ole synnittömyydessä eikä syntien anteeksipyytämisessä, vaan yksin uskossa
vanhoillislestadiolaisille anna syntejä anteeksi kukaan muu kuin toinen ihminen.
Sen sijaan kaikki muut uskovaiset voivat mieli keveänä elellä 24 h/vrk. Tulipa lähtö milloin tahansa, niin jos on välit selvänä suuren Armahtajan ja syntien anteeksiantajan Jeesuksen Kristuksen sekä Jumalan kanssa, niin osoite on selvä, kun lähtöhetki koittaa.
Sen sijaan vanhoillislestadiolaisen tilanne riippuu siitä toisesta ihmisestä. Näinhän vl-oppi kuuluu, että Jumala ei kykene antamaan syntejä anteeksi. Sen tekee vain vanhoillislestadiolainen.
Sinä et siis ymmärrä mitä äsken kirjoitin. Minä ainakin voin mieli keveänä elellä 24 h/vrk. Tulipa lähtö milloin tahansa, niin koska välit ovat selvänä suuren Armahtajan ja syntien anteeksiantajan Jeesuksen Kristuksen sekä Jumalan kanssa, niin osoite on selvä, kun lähtöhetki koittaa. Tätä tarkoittaa uskossa eläminen ja näin voin vakuuttaa että vl:ien piirissä on opetettu aina, itselläkin on kokemusta 4 vuosikymmentä.
Vielä kerran: Oppi, jonka mukaan ihminen on taivaskelpoinen vain pyytelemällä jatkuvasti syntejään anteeksi toisilta, on harhaoppi, ns. väärä rippioppi.
jokapyhäinen innokas vilkuttelu rauhanyhdistyksillä? Eikös siinä juuri vilkutella anteeksi syntejä toiselta ihmiseltä?
...vilkuttelulla sitä, että joku kuulija haluaa kuulla kohdalleen vakuutuksen siitä, että synnit on anteeksi annettu, niin se ei autuuta ketään. Itse en muista juuri koskaan pyytäneeni seurapuheen aikana puhujalta tätä vakuutusta, mutta en usko että olisin huonompi uskovainen kuin joku toinen, joka niin on tehnyt tai usein tekee.
Mutta sinä kyllä syrjäydyit aiheesta. Seurapuheen aikana tapahtuva anteeksiantamuksen julistuksen pyytäminen kohdalleen ei ole sama kuin parannus eikä se ole rippi. Väitit aluksi että vl:t eivät koe pelastuvansa, jos eivät ole jatkuvasti tekemässä rippiä. Se oli väärä väite, joten älä nyt sekoita asoita enempää.
Kaikella ystävyydellä,
EAJ
Tiedätkö mitä tarkoittaa syntisyyden tunne?
Mitä tarkoittaa sana paatunut?
Millainen on oikea rippi? Mitä syntejä pyydellään anteeksi? Jos ihminen rikkoo vähäismmänkään kohdan laista, hän on vikapää kaikkeen – jotenkin noin se taisi mennä. Miten niistä erittelee ripittäytymistä vaativat synnit?
Tästä on Luther opettanut Vähässä Katekismuksessa seuraavasti:
"Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme".
Eli rippi on tarkoitettu armoeduksi, jolla saadan rauhan niistä synneistä, jotka omatuntoamme vaivaavat. Vanhoillislestadiolaisuudessa ainakin puhutaan "nimellisistä synneistä", kun tarkoitetaan juuri tällaisia omaatuntoa painavia asioita.
enemmän Lutherin kirjoituksia vai Raamattua? Uskotko enemmän Jumalaa vai ihmistä?
Jotkut ovat nostaneet erehtyväisen ihmisen nimeltä Martti Luther lähes jumal'olennoksi. Oletko sinäkin?
En, miten niin? Se on vain ihan hyvä selitys ripistä. Olisiko sinulla parempi tai oliko tuossa jotain mielestäsi väärin?
Sinänsä huvittavaa, että vl:ia tällä palstalla usein syytetään, että Lutheria ei tarpeeksi siteerata ja muutenkaan ei olla tarpeeksi luterilaisia. Nyt sitten, kun lainasin tuttua Vähää Katekismusta, syytellään Lutherin jumaloimisesta.