Kuinka kauan kuolinpesää voi pitää jakamattomana? Se olisi nyt hyvin paljon edukkaampaa meille, mutta voidaanko kuolinpesää pitää jakamattomana määrättömästi?
Jakamaton pesä
Johannacew
11
397
Vastaukset
- 12+9
Lakia pakkojaosta ei tietääkseni ole, mutta en myöskään hätäisesti keksi oleellista etua jakamattomuudesta, mutta suvun ihmissuhteet ja asenteet on asia erikseen.
Osuus jakamattomassa kuolinpesässä on perillisen omaisuutta, niin erossa kuin veloissa tai veroissa. Lesken hallintaoikeuden päättymisen odottelu on toki monesti käytännöllinen peruste jättää ositus ja jako tekemättä muutamiksi vuosiksi.- ttppii
Varmasti on tilanteita, joissa on järkevä pitää kuolinpesä jakamattomana pitkäänkin, eikä sille ole mitään esteitä. Esimerkiksi tulee mieleen kuolinpesään kuuluvat tekijänoikeudet. Niitä on vaikea jakaa etenkään useamman perijän kesken.
- ei edullista
Pesä voidaaan pitää jakamatta niin kauan kuin kaikki osakkaat niin haluavat. Mutta en käsitä, miten se voisi olla "edukkaampaa"? Perintöverothan lankeavat maksuun jaosta riippumatta, ja yleensä käy niin, että asioiden pitkittyessä ne mutkistuvat.
- tuuure7
Onko perintöveron määrä sama vaikka olisi jakamaton tai jaettu kuolinpesä?
- -erkki
tuuure7 kirjoitti:
Onko perintöveron määrä sama vaikka olisi jakamaton tai jaettu kuolinpesä?
On. Sillä veroa ei määrätä kuolinpesälle, vaan kullekin perilliselle yksilöllisesti. Eikä perintöveroa määrätä uudelleen jakamisen tapahduttua.
- 1+1
Voidaan pitää jakamattomuussopimuksella määräajan, mutta se ei ole lain tarkoitus, koska yhteishallinto on väliaikainen järjestely pesän saattamiseksi jakokuntoon.
- ramirentt
Sanotaanko jossain laissa tms. noin?
- 1+1
ramirentt kirjoitti:
Sanotaanko jossain laissa tms. noin?
Löytyy sekä laista että oppikirjoista.
Lähtökohtaisesti yhteishallinto voi olla suoraan laista johtuvaa ilman mitään sopimusta (PK 18), lesken hallintoa (PK 3:1a) tai osakkaiden keskinäiseen sopimukseen perustuvaa (PK 24). Tämä kuvio ei välttämättä ole aivan niin itsestäänselvä kuin äkkipäätä voisi kuvitella, koska yhteishallintosopimukseen voidaan päätyä myös sallimisperusteisesti ja varsinkin, jos pesä on jonkun osakkaan hoidettavana. - lasse &
1+1 kirjoitti:
Löytyy sekä laista että oppikirjoista.
Lähtökohtaisesti yhteishallinto voi olla suoraan laista johtuvaa ilman mitään sopimusta (PK 18), lesken hallintoa (PK 3:1a) tai osakkaiden keskinäiseen sopimukseen perustuvaa (PK 24). Tämä kuvio ei välttämättä ole aivan niin itsestäänselvä kuin äkkipäätä voisi kuvitella, koska yhteishallintosopimukseen voidaan päätyä myös sallimisperusteisesti ja varsinkin, jos pesä on jonkun osakkaan hoidettavana.mitä tarkoittaa: ""pesä on jonkun osakkaan hoidettavana. "?
Ja mitä pitää sisällään "yhteishallinto"? Yhtymäkö? - hankala änkyrä
lasse & kirjoitti:
mitä tarkoittaa: ""pesä on jonkun osakkaan hoidettavana. "?
Ja mitä pitää sisällään "yhteishallinto"? Yhtymäkö?"mitä tarkoittaa: ""pesä on jonkun osakkaan hoidettavana. "?"
Sitä että joku osakkaista hoitaa pesän asioita muiden suostumuksella vrt. tilanne jossa pesä on kokonaan levällään hylättynä tai väliaikaisen toimitsijan hoidossa tai sitten pesän asioita hoitaa käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä (tai erittäin poikkeuksellisesti kuolinpesä on konkurssissa jolloin sen asioita hoitaa konkurssipesän hoitaja)
"Ja mitä pitää sisällään "yhteishallinto"? Yhtymäkö? "
Kuolinpesä ei ole yhtymä tai oikeushenkilö vaan usean henkilön välinen jakamaton yhteisomistussuhde. Yhteishallinto tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan osakkaiden hoitamaa pesää on hallittava osakkaiden yksimielisillä päätöksillä. Käytännössä tosin joku valtuutetaan hoitamaan pesän juoksevia asioita ilman että joka laskun maksua tarvitsee erikseen päättää. Osakkaalla on oikeus osallistua yhteishallintoon. - hankala änkyrä
1+1 kirjoitti:
Löytyy sekä laista että oppikirjoista.
Lähtökohtaisesti yhteishallinto voi olla suoraan laista johtuvaa ilman mitään sopimusta (PK 18), lesken hallintoa (PK 3:1a) tai osakkaiden keskinäiseen sopimukseen perustuvaa (PK 24). Tämä kuvio ei välttämättä ole aivan niin itsestäänselvä kuin äkkipäätä voisi kuvitella, koska yhteishallintosopimukseen voidaan päätyä myös sallimisperusteisesti ja varsinkin, jos pesä on jonkun osakkaan hoidettavana.Noita PK 24-luvun sopimuksia tehdään käytännössä hyvin vähän. Usein maallikoiden pesät jäävät jakamatta ilman mitään oikeaa syytä vain laiskuuden, tietämättömyyden, riitelyn, passiivisuuden tms. takia. Hyviä syitä jakamattomuuteen ei pienillä omaisuuksilla juurikaan enää varallisuusverotuksen kumoamisen jälkeen ole.
Omaisuuden hallinnan ammattilaisilla on jonkun verran kuolinpesiä joista vanhimmat ovat olleet jakamattomina jo yli 100 vuotta ja näitä aina näkyy verokateuslistallakin 100 eniten ansainneen suomalaisen joukossa, esimerkkinä Fiskarsin suuromistaja von Julin I.A. sterbhus jonka syntymävuosi on 1801. Eli vastaus ap:n kysymykseen on, että kuolinpesä voi olla jakamatta ikuisesti, sen osakkaiden kuollessa tilalle tulee vain aina hänen oikeudenomistajansa ja näin koko omaisuusmassa saadaan pysytettyä suvun hallussa yhtenä könttänä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723063
- 552725
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322335- 792188
- 951996
- 571929
- 121576
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171537Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301380Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?301351