Jos kadulta otetaan kaksikymmentä täysikäistä ihmistä tekemään näitä ao. päätöksiä on aivan varma, että he tekevät paremmat päätökset.
Taloudelliset vaikutukset esille
03:00
Suomessa on tehty viime vuosikymmeninä tärkeitä uudistuksia ilman asianmukaisia taloudellisia vaikutuslaskelmia. Hallituksen esityksissä eduskunnalle on aina osio ”taloudelliset vaikutukset”. Se on kuitenkin liian usein epätarkka ja jopa harhaanjohtava.
1990-luvun lopulla Paavo Lipposen (sd.) hallitus teki lääninuudistuksen ja kuntien pelastustoimen uudistuksen. Ministerit Jouni Backman (sd.) ja Ville Itälä (kok.) vakuuttivat, että syntyy kymmenien miljoonien markkojen säästöt. Myöhemmin tehdyt selvitykset osoittivat, että säästöjä ei syntynyt, vaan kustannukset kasvoivat.
Suurläänit elivät vain 10 vuotta. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus perusti aluehallintovirastot, joiden osalta säästöistä ei ole näyttöä. Nyt pelastuslaitoksiakin yhdistetään rajulla kädellä.
Viime vuosikymmenellä Vanhasen hallitus ajoi läpi osana Paras-hanketta uudistuksen, jolla kunnat pakotettiin järjestämään perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut vähintään 20 000 asukkaan alueilla. Monen kunnan kustannukset nousivat ja palvelut heikkenivät.
Viime töinään Vanhasen hallitus uudisti osana terveydenhuoltolakiuudistusta ensihoidon ja sairaankuljetuksen. Vastoin odotuksia kuntien kustannukset ovat nousseet reippaasti.
Vuonna 2008 Vanhasen hallitus laski laajakaistahankkeen kokonaiskustannuksiksi 200 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat kuitenkin yli 500 miljoonaa euroa ja toteutus ongelmissa.
Esimerkit osoittavat, miten heikolla valmistelulla uudistuksia on toteutettu. Ei ole ihme, että valtio ja kunnat ovat syvässä talousahdingossa.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus runnoo kuntarakenne- ja sote-uudistuksia. Kummankaan osalta ei ole esitetty luotettavia taloudellisia laskelmia. Tämä on käsittämätöntä, jopa tuomittavaa. Sote-uudistuksella on kiire, mutta se on tehtävä huolella.
Jos hallitus ei esitä luotettavia talousvaikutuksia, ei niitä voi edellyttää eduskunnaltakaan. Eduskunnalla ei ole aikaa eikä resursseja niiden tekemiseen eikä se kuulu sen tehtäviinkään.
Menneinä vuosikymmeninä suuret uudistukset valmisteltiin parlamentaarisissa komiteoissa. Kun niissä oli mukana myös oppositio, nousivat valmistelussa myös kriittiset näkökulmat ja talousvaikutukset esille. Tulokset olivat pääosin hyviä.
Kaikki viimeaikojen hallitukset ovat asettaneet ensin uudistuksille tiukat poliittiset tavoitteet ja sen jälkeen nimenneet ”sopivat” valmistelijat. Asiantuntijoille ei ole annettu vapautta eikä asianmukaista arvostusta. Poliittisen päätöksenteon uskottavuus on pudonnut.
Näin ei voi jatkua. Sekä kuntarakenne- että sote-uudistus on palautettava valmisteltavaksi ennen kaikkea taloudellisten vaikutusten mutta myös palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.
Toimi Kankaanniemi
kunnanvaltuuston pj. (ps.)
Uurainen
Taloudelliset vaikutukset esille
03:00
Suomessa on tehty viime vuosikymmeninä tärkeitä uudistuksia ilman asianmukaisia taloudellisia vaikutuslaskelmia. Hallituksen esityksissä eduskunnalle on aina osio ”taloudelliset vaikutukset”. Se on kuitenkin liian usein epätarkka ja jopa harhaanjohtava.
1990-luvun lopulla Paavo Lipposen (sd.) hallitus teki lääninuudistuksen ja kuntien pelastustoimen uudistuksen. Ministerit Jouni Backman (sd.) ja Ville Itälä (kok.) vakuuttivat, että syntyy kymmenien miljoonien markkojen säästöt. Myöhemmin tehdyt selvitykset osoittivat, että säästöjä ei syntynyt, vaan kustannukset kasvoivat.
Suurläänit elivät vain 10 vuotta. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus perusti aluehallintovirastot, joiden osalta säästöistä ei ole näyttöä. Nyt pelastuslaitoksiakin yhdistetään rajulla kädellä.
Viime vuosikymmenellä Vanhasen hallitus ajoi läpi osana Paras-hanketta uudistuksen, jolla kunnat pakotettiin järjestämään perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut vähintään 20 000 asukkaan alueilla. Monen kunnan kustannukset nousivat ja palvelut heikkenivät.
Viime töinään Vanhasen hallitus uudisti osana terveydenhuoltolakiuudistusta ensihoidon ja sairaankuljetuksen. Vastoin odotuksia kuntien kustannukset ovat nousseet reippaasti.
Vuonna 2008 Vanhasen hallitus laski laajakaistahankkeen kokonaiskustannuksiksi 200 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat kuitenkin yli 500 miljoonaa euroa ja toteutus ongelmissa.
Esimerkit osoittavat, miten heikolla valmistelulla uudistuksia on toteutettu. Ei ole ihme, että valtio ja kunnat ovat syvässä talousahdingossa.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus runnoo kuntarakenne- ja sote-uudistuksia. Kummankaan osalta ei ole esitetty luotettavia taloudellisia laskelmia. Tämä on käsittämätöntä, jopa tuomittavaa. Sote-uudistuksella on kiire, mutta se on tehtävä huolella.
Jos hallitus ei esitä luotettavia talousvaikutuksia, ei niitä voi edellyttää eduskunnaltakaan. Eduskunnalla ei ole aikaa eikä resursseja niiden tekemiseen eikä se kuulu sen tehtäviinkään.
Menneinä vuosikymmeninä suuret uudistukset valmisteltiin parlamentaarisissa komiteoissa. Kun niissä oli mukana myös oppositio, nousivat valmistelussa myös kriittiset näkökulmat ja talousvaikutukset esille. Tulokset olivat pääosin hyviä.
Kaikki viimeaikojen hallitukset ovat asettaneet ensin uudistuksille tiukat poliittiset tavoitteet ja sen jälkeen nimenneet ”sopivat” valmistelijat. Asiantuntijoille ei ole annettu vapautta eikä asianmukaista arvostusta. Poliittisen päätöksenteon uskottavuus on pudonnut.
Näin ei voi jatkua. Sekä kuntarakenne- että sote-uudistus on palautettava valmisteltavaksi ennen kaikkea taloudellisten vaikutusten mutta myös palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.
Toimi Kankaanniemi
kunnanvaltuuston pj. (ps.)
Uurainen
Vastaukset 3
Vanhimmat
On totta, että julkisella puolella tarvitaan säästöjä.
Mutta nämä asiat,
joihin nyt säästöjä on pitää kohdentaa,
ovat niitä asioita joita EU vastikään asetti rasitteeksemme!
EU on säännöillään ja määräyksillään tehnyt meille lisää velvollisuuksia ja sitä kautta kustannuksia jotka nyt uhkaavat talouttamme.
Miksi me alistumme EUn pompoteltaviksi?
Vanhasen hallituksen mokat allekirjoitan heti. Siitähän se meidän tämän vuosikymmenen velkakehitys alkoi, vaikka laman vaikutus otettaisiin pois:
http://velkakello.fi/
Velkakellolinkin lopusta sen näkee, kun velkakäppyrä nousee jyrkästi.
Silloinen Kepuli-Kokoomus (51 51 edustajaa) terästettynä Kokoomuksen apupuolue RKP:llä ja Vihreillä pani velka- ja takaushanat EU:hun apposen auki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_II_hallitus
Samalla tämä hallitus aukaisi rajat levälleen koko maailmalle Astrid Thorsin johdolla. Lepsut, uudet maahanmuuttolait alkoivat purra:
http://vastaanottokeskusinfo.wikidot.com/
Kun valtionvelan kello pyörii noissa lukemissa ovat yksityistenkin velat vaarallisen korkealla tasolla.
Yhteissumma on katastrofaalinen.
Ihmeen tyytyväisiä ihmiset ovat vaikka tulevaisuuden turva on nyt olematon.
EURO on velkarahan mittari
toisin kuin silloin
kun meillä oli
SUOMEN MARKKA
käytössämme.