Juhani Suomen toimittamat Urho Kekkosen päiväkirjat osoittavat selvästi millainen diktaattori Urho Kekkonen oli.
Suomesta tuli demokratia vasta kun diktaattori Kekkonen joutui luopumaan vallasta. Hänen seuraajansa Mauno Koivisto korosti parlamentaarisen järjestelmän merkitystä ja samaa linjaa ovat jatkaneet Ahtisaari ja Halonen.
Urho Kekkosen synkkä varjo tuntuu kuitenkin edelleen Suomen yhteiskunnassa. Vieläkään ei ole voitu avoimesti puhua niistä väärinkäytöksistä ja suorastaan rikollisesta toiminnasta, jota tapahtui Kekkosen suostumuksella ja joskus aktiivisella tuella.
Kekkonen löi ympärilleen hänestä riippuvaisen hovin, joka samalla takasi hänen itsensä vallassa pysymisen.
Urho Kekkosen toiminnasta Neuvostoliiton kanssa on kirjoitettu paljon, mutta ei tarpeeksi. Olisi syytä avoimesti kertoa, että Suomea johdettiin Kekkosen aikana tosiasiallisesti Moskovasta. Neuvostoliitto puuttui sekä sisä- että ulkopolitiikkaan. Suomi oli myös Kekkosen aikana sotilasliitossa Neuvostoliiton kanssa ja yhdessä vaiheessa Urho Kekkonen oli jo valmis yhteisiin sotaharjoituksiin Puna-armeijan kanssa. Onneksi puolustuvoimien silloinen komentaja sai estettyä tällaisen typeryyden.
Suomesta tuli demokratia vasta kun diktaattori Kekkonen joutui luopumaan vallasta. Hänen seuraajansa Mauno Koivisto korosti parlamentaarisen järjestelmän merkitystä ja samaa linjaa ovat jatkaneet Ahtisaari ja Halonen.
Urho Kekkosen synkkä varjo tuntuu kuitenkin edelleen Suomen yhteiskunnassa. Vieläkään ei ole voitu avoimesti puhua niistä väärinkäytöksistä ja suorastaan rikollisesta toiminnasta, jota tapahtui Kekkosen suostumuksella ja joskus aktiivisella tuella.
Kekkonen löi ympärilleen hänestä riippuvaisen hovin, joka samalla takasi hänen itsensä vallassa pysymisen.
Urho Kekkosen toiminnasta Neuvostoliiton kanssa on kirjoitettu paljon, mutta ei tarpeeksi. Olisi syytä avoimesti kertoa, että Suomea johdettiin Kekkosen aikana tosiasiallisesti Moskovasta. Neuvostoliitto puuttui sekä sisä- että ulkopolitiikkaan. Suomi oli myös Kekkosen aikana sotilasliitossa Neuvostoliiton kanssa ja yhdessä vaiheessa Urho Kekkonen oli jo valmis yhteisiin sotaharjoituksiin Puna-armeijan kanssa. Onneksi puolustuvoimien silloinen komentaja sai estettyä tällaisen typeryyden.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Turha kekkosta on syyttää. Pääkysymys on se, miksi silloiset poliitikot antoivat Kekkosen toimia diktatoorisesti?
- miksi silloiset poliitikot antoivat Kekkosen toimia diktatoorisesti? -
Siksi, että Kekkonen oli pelotellut heidät kuten koko kansankin suuren tukijansa Neuvostoliiton uhalla. Silti poliitikkomme olivat kyllä liian herkkäuskoisia, sillä jälkeenpäin on tultu hyvin tietämään, että ei NL olisi meille mitään uskaltanut tehdä, vaikka olisimme ruvenneet toimimaan itsenäisemminkin.
Luulitko kertovasi uutisen? Ei kai kukaan ole muuta uskonutkaan, paitsi Oiva Härkönen, eikä hänkään oikeasti!
Silti hyvä, että tuota iloista asiaa - paitsi Oiva Härköselle surullista - palautellaan mieliimme silloin tällöin!
itseasiassa kekkonen piti työmarkkinajärjestöjen vallan sopivassa suhteessa Suomen teollisuuden ja tuotantokyvyn sekä ulkomaakaupan suhteen.
Kekkosen ns. vuorineuvokset pitivät hommat hanskassa.
Koiviston aikana työmarkkinajärjestöt alkoivat rehottaa jopa niin, että perustivat luotonantolaitoksia jäsenilleen - vakuutena varainhankinna verovapaus.
Kekkosen jälkeen Suomeen tuli liikaa herroiksi itseään luulevia poliittisesti taidottomia pässejä ja muita päällepäsmäreitä.
Tuo työmarkkinajärjestöjen vallankumous ei ollut demokraattista kehitystä.
Nykyisin Suomella on mahdollisuus kehittyä demokratiaksi, kunhan työmarkkinajärjestöjen ote yhteiskunnasta hellittää. (osoituksena terveestä demokratia kehityksestä on SAK:n itsensä mahdottomiksi kiemuroidut työehtosopimukset ja niiden oma rikkominen sekä Fagernäsin EK:n yhteydessä tapahtuvat irtisanomiset)
t:jarmo
"Suomi oli myös Kekkosen aikana sotilasliitossa Neuvostoliiton kanssa ja yhdessä vaiheessa Urho Kekkonen oli jo valmis yhteisiin sotaharjoituksiin Puna-armeijan kanssa."
Ei tältä pohjalta saa rehellistä keskustelua aikaan.
YYA-sopimus oli sotilasliittosopimus.
Siinähän Suomi ja Neuvostoliitto velvoitettiin toimimaan sotilaallisesti yhteistyössä Saksan uhkan torjumiseksi.
Kun marsalkka Dimitri Ustinov ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia, Urho Kekkonen oli valmis ne hyväksymään. Onneksi puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela torjui nämä kaavailut päättäväisen vomakkaasti.
...ollut. Ei Kekkonen ollut valmis hyväkymään yhteisiä sotaharjoituksia, mutta hän pani Sutelan torjumaan ne venäläisiin päin ja antoi kaiken tukensa Sutelalle. Venäläiset perääntyivät. Ymmärsivät tietysti ettei Sutela voinut toimia asiassa niin pontevasti ilman presidentin hyväksyntää.
Kekkosen koko toiminta tähtäsi venäläisten pitämiseen käsivarrenpäässä meidän asioistamme. Merkityksettömissä asioissa saattoi antaa periksi osoittaakseen ystävyyttä, mutta Suomen todellisten etujen ollesssa kyseessä, hän torjui venäläisten ehdotukset ja edisti Suomen pyrkimyksiä.
Olimme joutuneet sodan seurauksena N-liiton etupiiriin ja meitä sitoi Pariisin rauhansopimus ja YYA-sopimus. Nääon ollen meidän tuli ottaa kaikessa ulkopoliittisessa toiminnassamme kylmän sodan oloissa huomioon N-liitto. Pääsimme tuon ajan mukavasti ohi niin, ettei vakavia vaurioita tullut. Saatoimme jopa hoitaa tärkeät kauppapoliittiset ja poliittisetkin suhteemme Länteen.