Johtavien saarnaajien jälkeläiset jos ketkä tulevat jo hyvin varhain lapsuudessaa tuntemaan ja näkemään sellaisia asioita, joita tavisten lapset eivät välttämättä ne eivätkä koe.
Isä aina poissa, isä aina ilman työvuoroja sielunhoitotöissä, elikkä aina muiden kuin oman ydinperheen elintärkeitä tarpeita täyttämässä. Lapsilta tämä on poissa. On hyvä että muutamat saarnaajien lapset ovat avautuneet ja kertoneet kokemuksistaa meille.
Kun sitten tapahtuu niin, että seurakunta hyökkääkin voimalla tynötekijäänsä vastaan ja hylkää hänet, mikä shokki se on hänen vaimolleen ja lapsilleen. Koska muuten viimeksi kuulitte saarnoissa tästä raskaasta synnistä mainittavan, joka kohdistuu brutaalina hyljättyjen saarnaajien perheisiin?
Kuten tältäkin palstalta saamme silloin tällöin lukea, niin vaino näitä saarnaajia kohtaan jatkuu vielä vuosia ja vuosikymmeniäkin henkilön kuoleman jälkeen.
IKävä kyllä seurakunnassamme ei kouluteta palvelutehtäviin asetettuja henkilöitä ymmärtämään näitä asioita. Paasaaminen ja rikkominen vain jatkuu ja rikotut ovat syyllisiä rikkojiensa tekemiin synteihin, - kuinkas muutoinkaan.
Seuraamalla tällaiseten saarnaajien lasten elämää aikuisuudessa, havaitsemme että alussa mainitsemani risti on jättänyt jälkensä heidän elämäänsä. Se on yhtäältä tehnyt heidät todellisuudentajuisiksi, ymmärtämään että kaikki olemme syntisiä, mutta toisaalta moni on ottanut kohteliaasti etäisyyttä tällä tavalla väärin toimineeseen herätysliikkeeseen.
On ihana ja siunattu asia kuulla tällaisen taustan omaavien henkilöiden menestyksestä hengellisellä saralla. Kokemuksista johtuen pysyvät molemmat silmät auki moninaisissa kristinuskoa koettelevissa haasteissa.
Tulee mieleen hvittava henkilö nuoruusvuosilta. Hän oli Ruotsissa syntynyt ja kasvanut, äitinsä oli suomalainen. Hän oli työharjoittelussa asennustehtävissä. Hänen puheessaan oli ruotsalainen aksentti hän painotti tavut ja sanat ruotsalaiseen malliin sanan loppuun. "Luuletko etten osaa", hän sanoi. Väillä hän totesi: "Luuletko sen niin helppoa olevan."
Isä aina poissa, isä aina ilman työvuoroja sielunhoitotöissä, elikkä aina muiden kuin oman ydinperheen elintärkeitä tarpeita täyttämässä. Lapsilta tämä on poissa. On hyvä että muutamat saarnaajien lapset ovat avautuneet ja kertoneet kokemuksistaa meille.
Kun sitten tapahtuu niin, että seurakunta hyökkääkin voimalla tynötekijäänsä vastaan ja hylkää hänet, mikä shokki se on hänen vaimolleen ja lapsilleen. Koska muuten viimeksi kuulitte saarnoissa tästä raskaasta synnistä mainittavan, joka kohdistuu brutaalina hyljättyjen saarnaajien perheisiin?
Kuten tältäkin palstalta saamme silloin tällöin lukea, niin vaino näitä saarnaajia kohtaan jatkuu vielä vuosia ja vuosikymmeniäkin henkilön kuoleman jälkeen.
IKävä kyllä seurakunnassamme ei kouluteta palvelutehtäviin asetettuja henkilöitä ymmärtämään näitä asioita. Paasaaminen ja rikkominen vain jatkuu ja rikotut ovat syyllisiä rikkojiensa tekemiin synteihin, - kuinkas muutoinkaan.
Seuraamalla tällaiseten saarnaajien lasten elämää aikuisuudessa, havaitsemme että alussa mainitsemani risti on jättänyt jälkensä heidän elämäänsä. Se on yhtäältä tehnyt heidät todellisuudentajuisiksi, ymmärtämään että kaikki olemme syntisiä, mutta toisaalta moni on ottanut kohteliaasti etäisyyttä tällä tavalla väärin toimineeseen herätysliikkeeseen.
On ihana ja siunattu asia kuulla tällaisen taustan omaavien henkilöiden menestyksestä hengellisellä saralla. Kokemuksista johtuen pysyvät molemmat silmät auki moninaisissa kristinuskoa koettelevissa haasteissa.
Tulee mieleen hvittava henkilö nuoruusvuosilta. Hän oli Ruotsissa syntynyt ja kasvanut, äitinsä oli suomalainen. Hän oli työharjoittelussa asennustehtävissä. Hänen puheessaan oli ruotsalainen aksentti hän painotti tavut ja sanat ruotsalaiseen malliin sanan loppuun. "Luuletko etten osaa", hän sanoi. Väillä hän totesi: "Luuletko sen niin helppoa olevan."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mutt a kun se seurakunta NIIN rakastaa Herraansa, että siinä rakkautessa ei paljoa paina jokin saarnaaja ja perheensä vaimonsa ja lapsensa !
EHEEIiiii Herran työtä kun tehdään siinä roiskuu saarnaajat ja lapset pitkin seiniä ja jos siitä kolmenkymmenen vuoden kuluttua seiniltä alas valuneet lapset sama mitä ihmettelevät, on tuomio yksimielinen, ei ollut saarnaaja kelvollinen ei kuuman ei kylmän kestävä ja samaa sarjaa ovat lapsensakin...ai vaimo,......nooo se oli aina semmonen.
Tärkeä ja tarpeellinen aloitus.
Seurasin itse läheltä erään lähetysmiehen perhe-elämää. Isä oli viikkokausia useta kertoja vuodesta pois kotoa. Monta eri ikäistä lasta ja äiti, jotka keskenään saivat selviytyä maalaistalon pidosta. Kukaan ei kysynyt, miten selviätte.
Ei ihme, että saarnaajien lapset monesti jäävät kantamaan katkeraa mieltä herätysliikettä kohtaan.
Sitten vielä tämä hylkääminen, joka joillekin saaraajille on tapahtunut. On todella kaukana kristillisestä rakkaudesta ja täysin unohdettu se, että Jumala vihaa hylkäämistä. Ei tästä vinkkelistä katsoen ole ihme, etteivät saarnaajat aina uskalla sanoa mitä Henki kehoittaa, vaan asettelevat sanansa varoen.
20 11 13.1.2014 klo 16:07
Oli hyvä että otit esiin tuon hyljätyksi tulemisen pelon josa estää saarnaajaa puhumasta oman uskonsa ja omantuntonsa mukaista sanaa.
Lakihenkisyydessä ohjaavina voimina toimii syyllisyys,häpeä ja pelko hylätyksi tulemisesta. Kohtelu tosiaan on babaarista silloin kun joku rohkenee sanoa, ettei se mene veljet aivan tällä tavalla Raamatun mukaan. Tämän olemme omin silmin nähneet. VCäkevä haarniskoitu eli omavanhurskaus varjelee linnaansa (valloittamaansa ihmissydäntä) viimeiseen asti.
Omavanhurskaus voi korottaa, kun sille antautuu ja omistautuu sen metkuja todistelemaan oikeiksi. Mutta suuttuu heti, kun aletaan puhumaan Kristuksen teon perusteella JUMALALTA lahjaksi saartavasta vanhurskaudesta, joka tulee uskon kautta ilman tekoja.
Piru menettää mahtinsa, kun autuus perustuu YKSIN Kristukseen
eikä syntiseen ihmiseen, hänen tunteisiinsa ja tekoihinsa. Piru käyttää syntistä juuri sillä tavalla että halventaa ja turhentaa Kristuksen teon, asettamalla autuudelle ehdoksi ihmistekoja.
Yksikin vaadittu teko autuudeksi, riittää johtamaan ihmisen etsimään autuutta peilikuvaltaan. Ja varmaa on että peilistä ei utuuden aineita tule löytymään, muutoin kun valheen uskomisen kautta.
Niinpä monet jäävätkin parannuksentekijöiksi, joka ei johda muuhun kuin viikottaisiin itkuihin, katumisiin, suruun, murheeseen, masennukseen, itsensä hylkäämiseen ja halveksuntaan, riittämättömyyteen omaan napaan tuijottamiseen jne.
Parannus johtaa autuuteen vasta silloin kun se vie syntejään katuvan USKOSSA Kristuksen tykö saamaan Jumalalta lahjaksi vanhurskauden.
" ontuville sauvaksi "
Oli . erittäin hyvä että teit vastineen `" 20 11 ". sanont aivan oikein , Että Laki
henkisyydessä ohjaavina v oimina toimii syyllisyys ,häpeä,pelko ja hylätyksi tuleminen . Kohtelu tosiaan on barbaarista , silloin kun joku rohkene sanoa , ettei
se mene aivan niinkiun Raamatunmukasan . Tämän olemme omin silmin nähneet ,
Se väkevä haarniskoitu eli omavanhurskas ,varjelee linnannasa valloittamaansa
Ihmis-syväntä. Viimeiseen asti eli niinkauan kuin saa ta na saa tehdä Omiaan .
saa ta na menettää mahtinsa , Kun Jumala /Jeesus näyttää saa ta na lle voimansa,Sillä Jumala on vahvenpi kuin saa ta na , miksi se on , siksi kun
Jumala on LUONMUT SE KERUUBIN JOSTA TÄMÄ VALEHTELIJA ON
TULLUT . Saa ta na kjäyttää syntistä juuri juuri sillä tavalla että hän halventaa ja turhentaa ,,Kristuksen Tekoja , asettamalla autuudelle ehdoksi ihmaistekoja .
Yksaikin vaadittu teko autuudeksi , riittää johtamaan ihmisen etsimään autuutta
tyhjästä . . (peilikuvasta ) . Ja varmaa on että siitä sitä Uutuuden ainatta tuled
löytymään , Muutoin kuin valheen uskomisen kautta , niimpä monet jäävät pa-
rannuksentekijöiksi ,Joka ei riittää johtamaan ihmisen etsimään autuutta, muuten
vakheen kautta uskomisen kautta ,.
Niimpä monet jäävätkin parannuksen tekijöiksi , joka johtaa vain itkukohtauksiin
Katumisiin .Suruun , Murheeseen , masennukseen , itsenä hylkämiseen , riit-
tämättömyyteen omaan napan tuijottamiseen . Parannus johtaa autuuteen , vasta silloin kun se vie syntejään katuvan USKOSSA KRISTUKSEN tykö saamaan
JUMALAN Lahjaksi Vanhurskauden ..
Avaajalle,
Olet metsässä, paikallissaarnaajaksi nimitetään 35-50v, siinä vaiheessa lapset 10-25v, lähetysmieheksi 45-55v siinävaiheessa lapset 20-35v. eivät joudu elämään ilman isää.
Sori nyt, mutta et tiedä esikoislestadiolaisista käytännöistä näämmä mitään. Lähetymisehissämme on jopa alle kolmikympopisiä. Ja paikallissaarnaajilla useimmilla on meidänkin paikkakunnallamme
pienet lapset
Olen , myös seurannut saarnaajan ikä lukuja , kullä noita kin on mutta
ei voi yleistää ,
Kun, Kalle Luoma tehtiin saarnaajaksi hän oli 19 v. ja kun hänestä
tehtiin Lä'hetys mies , hän oli 21. v.
Tietenkin KL. vuosiin mahtuu moni elämä ja hyvää tarkoittava nimitys.
Jos kaikki menee oikein ja hyvin ,siksi on monet nimitetty 29-32välillä
Ja lähetys mieheksi 3-5 vuoden kuluttua Tämä siksi että Es/Lestois
on tapana pitää lukijoina n.kaksivuotta .
Siinä paikkeilla , hänestä tehdään paikallissaarnaaja , ja jonkin vuoden päästä
sitten Lähetys mies. (jos kehitys on ollut määräjiään suosiollinen ) en kuitenkaan
tarkoita että sen pitäis olla jotain Ratsastusta .,
Otan toisenkin esïmerkin ( Jesaja aikanaan oli 27 vuotias Kun Jumala teki
hänestä Proffeetan ) Vaikka silloin oli vielä, lähes 1000 täysikäiusyyden mit-
ta ,,,30 ...Myäs Diakoni Filippus oli hätäseen 30 kun hänet asa, evangelistaksi.