Vai tyydytkö yksinäiseen elämään?
Uskotko koskaan löytäväsi rakkautta
1 mies
881707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 88
Vanhimmat
We are generation of men raised by women. I really wonder if another woman is really the answer we need.
haluaisin uskoa, mutten silti usko.
Tällä hetkellä tuntuu taas siltä, että jos ylipäänsä löydän niin se tulee tapahtumaan ulkomailta. Jotenkin väsyttää taas suomalaisten miesten viha suomalaisia naisia kohtaan. Ja onhan se nähty, ettei täällä tavalliselle miehelle riitä tavallinen nainen.
No, ehkä tämä on vain PMS:ää ja väsymystä ja toisena päivänä tuntuu taas optimistisemmalta.
Itse uskon että tulen löytämään ulkomailta, mutten Suomesta. Ulkomaillemuutto tähtäimessä muistakin syistä. Harmi, etten ole vielä saanut aikaiseksi. Kielipää huono, innostaisi enemmän jos olisi jo valmiiksi hyvä. Mutta jos joitain töitä sais, kunnes kielen oppii.
Vaikea kyllä sanoa, periaatteessa uskon, ja sitten toisaalta taas en. Tapasin eräällä kielikurssilla nuoren naisen muutama kuukausi sitten, ja olemme viestitelleet & soitelleet & käyneet kahvilla, sen sellaista, mutta paradoksaalisesti en tunne häntä kohtaan yhtään mitään, vaikka luulisi, sillä hän on todella mukavaa seuraa, nauraa vitseilleni, eikä hän tunnu pitävän yksinäisyyttäni tahi ulkonäköäni mitenkään vastenmielisinä asioina. Olen miettinyt, olenko ollut yksin jo niin kauan, etten enää kykene tuntemaan lämpimiä tunteita, vaan mukavatkin ihmiset tuntuvat yhdentekeviltä.
Kaikenlaisia ongelmia sitä ihmisellä voikin olla.
En kyllä mitenkään voi uskoa että löydän rakkautta. Jos ei ole uskoa niin ei ole toivoa. Ei ole edes tilanteita, harrastuksia, työtä että vois edes tavata naisia. Treffi palstat on ihan turhia paikkoja koska ne ovat vain kauniille ja komeille tarkoitettuja.
Tosi huonolta näyttää tulevaisuus.
Kiltti mies, olen kanssasi samaa mieltä. Ei treffipalstat ole meille tavallisille.
Onkohan ne tuhannet tosiaan niin hyviä, kauniita ja rohkeita kun ne väittää.
Mistä löytää oikea mies?
En usko. En tyydy.
"Jotenkin väsyttää taas suomalaisten miesten viha suomalaisia naisia kohtaan."
Tuo naisviha taitaa olla kyllä ihan maailmanlaajuinen ominaisuus miehillä. Toiset vaan kätkevät sen paremmin kuin toiset. Olen usein miettinyt sen syytä. Voisiko se olla se vanha selitys, että miehiä korpeaa naisen itsessään herättämä himo? Ja jos lain puitteissa mennään, nainen päättää siitä tuleeko tämä himo tyydytetyksi vai ei ja se herättää vihaa.
Toinen selitys voisi olla se, että koska täydellistä äitiä ei olekaan, mies siirtää vajavaista äitiään kohtaan tuntemansa vihan kaikkiin naisiin. Tai sitten se voi liittyä siihen, että äiti "hylkää" miehen tämän aikuistuessa ja mies jää siitä katkeraksi.
Kyllähän tämän naisvihan ilmentymiä saa lukea harva se päivä lehdistä. Intiassa homma kulminoituu hapon heittelyyn. Käsittääkseni juuri niitä himoa herättäviä nuoria naisia kohtaan. Afrikassa on maita, joissa kaikenikäisiä tyttöjä ja naisia, myös vanhuksia, raiskataan koko ajan ja osa hirtetään tämän jälkeen kadun varteen. Näin dokumentin, jossa erään tällaisen maan kylän miehet ryyppäsivät päivät pitkät porukalla kaljaa ja haukkuivat samalla naisia, joiden vika heidän ryyppäämisensä on, koska naiset valmistavat oluen. No kai ne valmistavat oluen, kun ne tekivät kaikki muutkin kylän työt.
Kaipa sitä siis pitää olla ihan tyytyväinen suomalaisiin miehiin niin kauan kuin purnaus jää keskustelupalstoille eikä tarvitse pelätä saavansa happoa päälleen tai päätyvänsä narun jatkoksi vain siksi että on nainen.
Naisviha tosiaan on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä tunnu riippuvan edes tasa-arvon kehityksestä. Toisaalta, viha, mitä tahansa kohtaan, on myös maailmanlaajuinen ilmiö, ja itse näkisin niin, että minkä tahansa vihan taustalla on kateus.
Täten, uskon että miesten naisvihan taustalla on kateus naisten, ainakin länsimaissa, paranevaa asemaa kohtaan, sillä samalla kun "naisten" ammatit lisääntyvät, "miesten" ammatit vähentyvät, ja edelleen on voimakas ennakkoluulo siitä, että miehen tulee elättää perheensä.
Myös torjutuksi tulemisen tunne nostattaa vihaa, niin naisissa kuin miehissäkin. Miesten viha suuntautuu enemmän ulospäin, kuin naisten, ja kiitos testosteronin, meillä väkivalta leimahtaa paljon naisia herkemmin. Luulenkin, että nimenomaan torjutuksi tuleminen on tämän palstan naisvihan lähde. En usko, että miehiä korpeaisi naisten herättämä himo, se tuntuisi liiaksi äärikristilliseltä itseinholta. Himossa ei ole mielestäni mitään väärää, sillä se pohjautuu perusbiologiaan, ja ilman sitä ei olisi ihmislajiakaan
Itse asiassa naiset ovat impulsiivisempia temperamentiltaan, kuin miehet, ja tutkimuksetkin sanovat, että naiset ovat nykyään väkivaltaisempia, kuin miehet. Perheväkivallasta esim. tiedetään nykyään, että naiset harrastavat sitä yhtä lailla, kun sitä ennen pidettiin vain miesten tekosina. Naiset tosiaan käyvät herkemmin kiinni, kuin miehet ja ovat siten väkivaltaisempia. Nämä tapaukset eivät vain pääse lehtiin, koska naisten voimankäyttö on kumminkin vähäisempää.
"Himossa ei ole mielestäni mitään väärää, sillä se pohjautuu perusbiologiaan, ja ilman sitä ei olisi ihmislajiakaan"
Mutta miehen himo mielletään likaiseksi ja sillä on syyllistetty miehiä jo kauan. Ehkäpä se viha tulee vääryyden kokemisesta. Kun ne luonnolliset asiat miehillä on naisten toimesta vääriksi leimattu, ja miesten täytyisi ihan luontoa vastaan taistella, kun taas naisilla ei ole minkäänlaisia rajoituksia ja he voivat käyttää tilannetta hyväkseen. Tästä huolimatta edelleenkin ajetaan naisten asioita, kun he ovat muka edelleenkin huonommassa asemassa.
Niin, kyllä naisetkin toki väkivaltaa harrastavat, myös sitä henkistä, ei enkeitä ole kuin saduissa. Ehkä eräänlainen ongelma on edelleen tasa-arvon matala taso, otetaan esimerkiksi rikoslaissa oleva lapsensurma, joka voidaan tulkita antavan "alennusta" lapsensa surmaavalle äidille, mielenhäiriön verokkeella, vaikka voidaanko olettaa, että lapsensa surmaava isä olisi jotenkin täysissä sielun ja ruumiin voimissa? Yhteiskunta näkee väkivallan erityisesti miesten käyttämänä vallan välineenä, kuten se kieltämättä vuosisatoja on ollutkin. Todennäköisesti kuitenkin seuraavien kymmenien vuosien aikana tasa-arvokehitys ulottuu myös miehiin, ja erityisesti silloin, kun me opimme tasa-arvoista kohtelua vaatimaan. Eivät naisetkaan sitä ilmaiseksi saaneet, emmekä tietenkään mekään.
No, kautta aikainhan himo on mielletty likaiseksi, etenkin kristillisellä aikakaudella, mutta myös ateistisessa Neuvostoliitossa. Katsoisinkin, että nykyisin himo on, ehkäpä ensimmäistä kertaa sitten Rooman valtakunnan, hyväksyttävää, vaikkei toki yleismaailmallisesti. Esimerkiksi joka paikassa olevat alusvaatemainokset kertovat ainakin minun mielestäni siitä, että on ok tuntea himoa.
En ole kokenut syyllisyyttä, siitä että himoitsen, vaan minusta se on (ainakin jotenkin) terveen heteromiehen merkki. Minua kiinnostaakin se, että miksi sinä koet syyllisyyttä siitä, että tunnet himoa? Oletko kenties saanut äärikristillisen kasvatuksen?
Niin, väkivalta- ja seksuaalirikokset ovat yleisen mielipiteen mukaan "miesten juttuja", ja vaikka naisten rikoksistakin on alettu puhumaan enemmän, niin ainakin vielä toistaiseksi naisten tekoja tosiaan vähätellään ja mukaan mahtuu aina lieventäviä seikkoja, kuten synnytyksen jälkeinen masennus, taikka sitten mukana on ollut äidillistä lempeyttä, tai sellaista "viatonta tuhmuutta".
Tuossa erään ammattikunnan naispuolisten harrastuksia Ameriikoissa:
http://www.wnd.com/2013/12/39783/
Jos nämä olisivat miespuolisia, niin kommenteissa ei näkyisi viestejä, joissa ihmetellään, miksi jotkut ovat menneet käräyttämään nuo opet, taikka ikäänkuin vähäteltäisiin pyytämällä listaa toisen sukupuolen vastaavista.
Mielenkiintoista on sekin, että miesten himo nuoriin tyttöihin on olevinaan kovinkin sairasta, mutta naisten himoa ei mielletä kumminkaan sairaammaksi, vaikka miehellehän nuori tyttö olisi juuri optimaali vaihtoehto, kun taas naistenhan ei pitäisi alaikäisistä saada irti mitään, koska heillä tuskin on niin paljoa kokemusta, että pystyisivät naisen tyydyttämään paremmin, kuin joku kokeneempi, ja kokenuthan pitää olla, kuten tälläkin palstalla on tehty selväksi, eikä heillä edes ole statusta, tai isoja omaisuuksia, jotka toimisivat tehostimena mielenkiinnon suhteen.
Tuossa lisää tuhmista tytöistä, joita ei kuulemma pitäisi olla olemassakaan:
http://www.youtube.com/watch?v=acMePNM4faY
En minä tunne syyllisyyttä tunteistani, mutta aikoinaan minulle yritettiin tehdä selväksi, että niin pitäisi, ja onhan se vielä tänä päivänäkin jollain tavalla tuomittavaa, jos mies "kuolaa" naisen perään. Siitä saa helposti perverssin leiman. Nuo mainokset ynnä muut taasen ovat vähän niinkuin hyväksikäyttöä. Seksillä pyritään tekemään rahaa. Heitetään silmille vietteihin vetoavaa materiaalia ja ehkäpä annetaan ymmärtää, että on ok tuntea himoa, mutta et kumminkaan saa ilmentää sitä, vaan joudut nielemään kaiken yksinäsi. Naisetkin kyllä keimailevat miten sattuu mainoksissa ja ihan kadullakin, tietäen tasan tarkkaan mitä tekevät, mutta sitten syyllistetään miestä, jos mieli tekee. Jos naisetkaan eivät pysty pitämään näppejään erossa edes oppilaista, jotka tuskin pukeutumisellaan, tai käytöksellään provosoivat, niin onko se ihme, jos miehen tekee mieli jotain sellaista, mitä miehen mieli tekee, kun siihen päälle vielä provosoidaan?
Niin, minä en siis tunne syyllisyyttä tunteistani, mutta vielä tänä päivänäkin yritetään syyllistää miestä, jos tämä tuntee himoa, jollei tällä ole muijaa, taikka jollei hän ole naisiin vetoava pleijeri. Toisin sanoen, se, miten houkuttelevana naiset miehen kokee, sitä enemmän tämän miehen on hyväksyttävää tuntea himoa. Ne yksinäiset, rumat, muiden potkimat, ne ovat vain perverssejä ja jopa sairaita, jos tuntevat himoa naista kohtaan. Naisen himo taas on vain seksikästä. Onhan se itseään sauvaava nainenkin sexy, kun taas kumireikää jyystävä mies on ällöttävä pervo ja surkimus, jonka himo naisia kohtaan on tottakai likaista. Minua ei kovin viehätä se tekopyhä asenne, jonka mielestä on ok antaa ymmärtää ja tuntea, muttei kumminkaan saa oikeasti haluta. Kaksinaismoralismia, nääs. Onko pahempi asia haluta luonnollisesti, kuin saattaa joku kiusaukseen? Täytyy taas muistaa, että luontoa vastaanhan tässä kamppaillaan, kun taas provosointi ei ole sellaista.
Varsin ikäviä tapauksia nämä tietysti ovat, oli sitten kyse miehistä tai naisista, mutta onhan tässä sekin puoli, että on hyvä asia, että naistenkin väkivallasta on ryhdytty keskustelemaan, ja näin edetään kohti tasa-arvoa.
Jos emme nyt puhu oikein nuorista tytöistä, vaan jo melkein nuorista naisista (eli n. 17-vuotiaat ja ylöspäin), en ainakaan minä koe, että himo olisi tällöin jollain tavalla tuomittavaa. Tässä on toki kyseessä eräänlainen makuasia, sillä eiköhän mieskin halua kumppania, joka on suunnilleen samassa elämänvaiheessa kuin mies itsekin on. Tietysti ikäero vaikuttaa tässäkin, sillä onko se nyt erityisen tervettä 60-vuotiaan himota 17-vuotiasta? Lienee aika harvinaista, 60-vuotias, jos on nuorempien perään, himoitsee todennäköisemmin 30-40 -vuotiasta.
Onhan se pedofilia yhtä sairasta, oli tekijä sitten mies taikka nainen, ja naispedofiilejäkin on. Tietääkseni yhteiskunta ei pidäkään sukupuolta lieventänä asianhaarana näissä rikosjutuissa. Minä en kertakaikkiaan osaa ymmärtää, mikä lapsessa voisi edes olla sellaista, mikä herättäisi muuta kuin suojelunhalua, joten minun on vaikea kommentoida siihen mitään, miksi naispedofiilejakin on. Enhän ymmärrä sitäkään, mistä miespedofiilit ryömivät esiin.
En minä kyllä ymmärrä, millä tavalla se olisi tuomittavaa, jos esimerkiksi minä kuvaannollisesti kuolaan miellyttäväksi kokemani naisen perään. Tuomittavaa siitä tulisi vasta, jos tämä himoni johtaisi siihen, että häiriköisin tätä naista, mutta jos vain syrjäsilmällä katselen ja nautiskelen, ketä se loukkaa? Tuijottaminen ei tietenkään ole kohteliasta, mutta vilkaisu ei tietääkseni ole pahasta.
Niinhän se vain on, seksi myy. Tai näin vanha ja sitkeä uskomus ainakin väittää. Nykyisin on jo kuitenkin suuressa maailmassa menossa suuntaus, jossa tätä seksinhapatusta vähennetään, esimerkiksi CES messuilla ei välttämättä enää näy nk. boothbabeja, ja jotkut messut ovat sellaiset jo kieltäneetkin.
Mielestäni miestä ei syyllistetä siitä, että "tekee mieli", vaan siitä, mitä mies tuon halun kipinällä tekee. Jos hän vain fantasioi, siitä ei kukaan välittäisi, mutta jos hän käy käsiksi, niin hän rikkoo toisen fyysistä koskemuutta. Vesissä on siis eroja, niin sanoakseni. Kun en ole nainen, en osaa ottaa kantaa siihen, miksi naiset pukeutuvat joskus siten kuten pukeutuvat, mutta kyllä minäkin sen ymmärrän, ettei avoin paita ole avoin kutsu tulla kopeloimaan.
Nämä ennakkoluulot seksileluja käyttävistä miehistä vs. naisista ovat mielestäni juuri sellaisia, miten ne kuvailitkin. Tässäkin on tietysti yksilöllisiä vaihteluita, on nimittäin naisia, jotka häpeilevät "sauvaharrastustaan", ja sitten on miehiä, jotka ylpeilevät nukkekokoelmallaan. Myös suhtautumisella vastakkaisen sukupuolen seksileluihin on eroa. Ei siitä toki mihinkään taida päästä, että eräs miehen mitta on seksuaalivalloitusten määrä, ja kääntäen sama toki naisillakin, mutta sellaistahan se on, minkäs teet. Sitä joko syntyy alfaurokseksi tai ei synny.
Jos sinua noin kovin korpeaa kiusaukselle altistuminen, niin ota toki huomioon, että seksuaalinen häirintä toimii molempiin suuntiin. Siitä vain nostamaan oikeusjuttua, sillä tuossa laissahan on sekin hyvä puoli, että siinä vastaaja joutuu todistamaan syyttömyytensä, mikä on länsimaisessa oikeudenkäytössä melko mielenkiintoinen piirre. Minä taas, no, minä aion ensi kesänäkin mennä uimarannalle tarkkailemaan bikiniasuisia naisia, onhan luonnon kauneuden tarkkailu eräs virkistysmuoto. Toiset vain tarkkailee lintuja, minä taas vastakkaista sukupuolta.
No, mihinkäs se ihmisen kauneudentaju iän myötä katoaisi, joten ei se nyt sinänsä mielestäni mitenkään sairasta olisi, jos kuuskybänen nuorta himoitsisi. Tosin, naiset varsinkin, alkaisivat puhumaan vanhasta pukista ja kyseenalaistaisivat hänen terveydentilansa. Kuuskymppinen nainen, jolla olisi huomattavasti nuorempi poitsu kainalossaan, ei saisi samanlaista "ryöpytystä" harrastuksestaan. Se on se mies, joka on aina pipi ja käyttää nuorta tyttöä hyväkseen.
Onko se pedofilia lopulta sen sairaampaa, kuin vaikka homous, tai mikä tahansa muu outo fetissi? Tuomitumpaa se ainakin on, mutta onko se syy siihen, miksi se on niin "sairasta"? Lapsen hyväksikäyttö ja pedofiliahan eivät ole synonyymejä. Mutta uskoisin, että pedofilia on yleisempää, kuin mitä ajatellaan. Eihän aikoinaan ollut homojakaan, kun homoilu oli laitonta. Nyt, kun se ei sitä enää ole tämä "sairas" ilmentymä rehottaa kaikkialla.
No, jos vilkuilet hieman liian tiheään jotain neitokaista ja tämän seurassa istuva tosiorhi huomaa sen, niin saatat saada jopa köniisi, ja muut puolustelevat nyrkkisankaria, koska sinullahan oli ilmiselvästi jotain mielessä. Tällä tavalla niitä tuomioita saa kätevästi.
Mutta naiset tietävät, että se avoin paita kiinnostaa miehiä ja saattaa jopa pistää halut päälle. En ymmärrä, miksi heidän täytyy niin tehdä, jolleivät halua olla kiinnostuksen kohteena? Varsinkin, kun tiedossa on, että täälläkin on kaikenlaista tossunkuluttajaa, joille se halunkipinä saattaakin olla liikaa.
Jos vetäisin naiset oikeuteen seksuaalisesta häirinnästä esim. pukeutumisensa vuoksi, uskoisin, että minut todettaisiin jokseenkin vialliseksi yksilöksi vetoamalla massan kykyyn käsitellä mieltään tietyllä tapaa pukeutuneiden naisten seassa. Tulisi kalliiksi.
Kaikella kunnioituksella nuoria ikäluokkia kohtaan, ja myönnän olevani ikäni puolesta varsin jäävi, mutta minusta juuri 30-40 vuotias nainen on kauneimmillaan. Minun kannaltani nuoremmissa naisissa on vielä tietty "kypsymättömyys", mikä tietysti on täysin luonnollista, eikä tätä nyt pidä ottaa kritiikkinä tai pilkkana, ja on vaikea uskoa, että kolmenkymmenen vuoden päästä ajattelisin toisin. Ihan näin oman mielipiteeni voimaannuttamana en usko, että keskiverto 60-vuotias mies pitäisi nuoria, sanotaan alle 25-vuotiaita, naisia niin puoleensa vetävänä, voisihan tuon ikäinen nainen olla periaatteessa hänen lapsenlapsensa.
Mitä taas tulee näihin nk. puumiin, niin minusta ainakin vaikuttaisi siltä, että ryöpytys ei riipu sukupuolesta, kun muistetaan, miten paljon Madonnan eri boytoyta on käsitelty julkisuudessa. Ehkä näissä jutuissa eniten kuitenkin herättää kummastusta se, mikä saa nuoren ihmisen haluamaan oman vanhempansa ikäistä seuraa.
Ei homous ole mielestäni sairasta lainkaan, sillä siinä himo kuitenkin kohdistuu täysi-ikäiseen, tai ainakin melkein. Aikuista kohtaan emme (yleensä) tunne suojelunhalua, kun taas lasta kohtaan se on luonnollista. Siksi pedofilia on minusta niin sairasta, eikä sitä voi minusta edes kutsua fetissiksi, sillä siinä himo kohdistuu niihin, joita meidän aikuisten pitäisi suojella. En tiedä kuinka yleistä pedofilia on, mutta ainakin toivon todella todella todella kovin, että se olisi hyvin hyvin hyvin harvinaista.
Hehe, onneksi olen niin hurjan näköinen itsekin, ettei ainakaan vielä yksikään "tosiorhi" ole katsonut asiakseen vaivautua minun katselmoinnestani. Tosin, en muiden "omia" edes katsoisi, siinähän lähtee se viimeinenkin toivo.
Enpä tiedä, miksi jotkut naiset käyttävät avoimia paitoja, mutta voisin kuvitella, että siinä on taustalla sama asia kuin siinä, miksi me miehet siistimme partojamme, ja emme kulje risaisissa verkkareissa. Ainakin jotkut meistä. Kyseessä voi olla halu näyttää hyväksyttävältä muiden silmissä, vaikuttaa "sopivalta". Mene ja tiedä, ehkä jotkut naiset nauttivat miesten katseistakin, minun täytyy näin yksityisesti tunnustaa, että kyllä minäkin nautin naisten katseista, kun kesällä kuljen aurinkorannalla ilman paitaa.
Haastamasi naisen tulisi osoittaa, ettei tarkoitus ollut häiritä sinua seksuaalisesti. Koska se on varsin tulkinnanvaraista (lakiahan ollaan tarkentamassa as we speak), niin tuskin siinä voit pahasti hävitä.
Noo, sehän on makuasia tuo ikäkysymys. Nuoret tytöt ovat söpöjä, mikä saattaa olla jonkun juttu, kun taas ne täysin kypsyneet eivät voi koskaan saada takaisin tuota, minkä ovat menettäneet kypsyttyään.
Mutta eikös noista Madonnan kaltaisista kirjoitella enemmän siihen sävyyn, että on hieno asia Madonnan kannalta, että hänellä on tuon ikäisenä nuori kolli kainalossa? Itseäni taasen kummastuttaa se, kuinka ikäerosta on tehty numero ja kymmenen vuottakin tuntuu eräistä huimalta. Itseäni ei ainakaan haittaa, jos sukupolvien välistä kuilua ei ole.
Homouskin oli aikanaan asiantuntijoiden perusteluin sairaudeksi luokiteltu. Homot ovat kiinnostuneet saman sukupuolen edustajista, minkä voisi sanoa olevan lisääntymisen kannalta luonnonvastaista. Jos seksuaalisuus voi "vinksahtaa" tuolla tavalla, eikä sitä pidetä sairaana, miksi pitäisi pitää sairaana mielenkiintoa nuoria ihmisiä kohtaan? Sadomasokismikaan ei ole enää sairaudeksi luokiteltu ja siinä kliimaksiin pääsy edellyttää jo aika kieroutunutta seksuaalisuutta. Meinaan, että se vaatii hakkaamista, taikka hakatuksi tulemista. Itse en tajua, minkä takia kaikkien näiden seksuaalisten erikoisuuksien joukossa tämä yksi olisi yhtään sairaampaa? Nyt puhun siis mielenkiinnosta, toteuttaminenhan on sitten asia erikseen ja se onkin todellinen ongelma.
Internetin ihmeellisessä maailmassa voi keskustella anonyymisti ja se on helpottanut asioista puhumista, ja onkin ilmennyt, että sellaiset asiat, kuten eläinseksi, insesti, ulostepippalot ja muut vastaavat luonnonoikkujen kieroutuneisuutena pidetyt asiat ovatkin itse asiassa yleisempiä, kuin mitä luulisi. Täten uskallan sanoa, että myös pedofiilejä, taikka satunnaisesti alaikäisistä fantasioivia on myös enemmän, kuin mitä luullaan. Sitä, kuinka paljon hyväksikäyttöä lopulta tapahtuu, on vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa suurin osa pedofiileistä ei asiantuntijoiden mukaan koskaan kajoa lapseen.
En nyt tiedä, onko siisteissä vaatteissa kulkeminen sama asia, kuin paljastavissa vaatteissa kulkeminen. Mielestäni jälkimmäinen on enemmänkin tyrkyttämistä ilman tarjontaa.
Niin, ja koska naiset ovat kulkeneet iät ja ajat "sexyissä" vaatteissa ja siitä on tullut hyväksyttävä pukeutumistapa, joka on osa naisellisuutta, on syytä olettaa, että "normaaliin" tapaan pukeutunut nainen ei voi aiheuttaa pahaa oloa miehelle ja se vika on omassa kallossani. Sitten minut passitetaan suljetulle potentiaalisena uhkana naisille. Kiitos, nam.
Nuoret tytöt, kuten nuoret pojatkin, ovat toki söpöjä, mutta hellyyttävällä tavalla, eivät vetoavalla tavalla. Vähän samalla tavalla kuin muidenkin eläinlajien pennut. Luulen, että tässä onkin taustalla se, miksi tunnemme suojelunhalua lapsia kohtaan. Minun on mahdotonta ymmärtää, mikä aikuisessa ihmisessä menee vikaan silloin kun hän tuntee fyysistä vetoa lapsia kohtaan. On kyllä jollain tavalla hassu ajatus, että nainen menettäisi jotain aikuistuessaan, kun lapsenkasvoinen pyöreys vaihtuu aikuisen ihmisen geometriseen tarkkuuteen. Voihan se toki olla makuasia, mutta ei ole minusta tervettä se, että aikuinen ihminen tuntee vetoa kovinkin omasta iästään poikkeaviin vastakkaisen sukupuolen edustajiin.
Ne jutut, mitä minä olen Madonnasta lukenut, joita on toki vähän, sillä en seuraa viihdeuutisia, ovat minusta olleet enemmän kummastelevia, samoin kuin jutut siitä silikonipommista, muistaakseni alle 18-vuotiaasta naisesta (en muista nimeä), joka "seurustelee" yli 60-vuotiaan miehen kanssa. Ikäero ei välttämättä ole kuitenkaan itsessään huono asia, mutta kyllähän sinä sen ymmärrät, että yhteisessä elämässä tulee eteen vähän erilaisia hankaluuksia, jos toinen on juuri kirjoittanut ylioppilaaksi, ja toinen on ollut jo vuosia työelämässä. Tavoitteet ja haaveet voivat olla kovin erilaisia, ja niiden yhteensovittaminen voi olla hankalaa.
No, minä edustan sitä kantaa, että kaikki se, mitä aikuiset ihmiset keskenään tekevät, ja kukin osallistuja osallistuu touhuun omasta vapaasta tahdostaan, ei ole sairasta. Mutta kun yksi osapuolista ei edusta vapaata tahtoa, kuten lapsi tai eläin, niin mennään sairauden puolelle.
En tiedä, kuinka yleistä erilaiset perverssiot ovat, mutta uskaltaisin kuitenkin väittää, että 99% aikuisista ihmisistä käyttäytyy, no, aikuisen ihmisen tavoin. Ihmisiä on tietysti niin paljon, että prosenttikin tarkoittaisi 70 miljoonaa ihmistä.
Määrällisesti voi siis olla runsasta, mutta suhteellisesti ei.
Kyllä minusta voidaan väittää, että jos valitsen ylleni vaatteet, jotka korostavat hyviä puoliani, niin silloin "tyrkytän" itseäni samalla tavalla kuin nainen, joka valitsee paljastavat vaatteet. Yhtä lailla minäkin tuossa tilanteessa odotan, ettei yksikään nainen tule kuitenkaan persettäni puristelemaan, vaikka tiukkojen farkkujen esilletuoma peppuni kuinka houkuttaisi. Minusta paljastavissa vaatteissa kulkevat naiset eivät kritisoi sitä, että miehet huomaavat, vaan asiattomia kommentteja, lääppimistä ja tuijottamista.
Eli, joutuisit käymään sen saman taistelun, kun aikoinaan naiset, jotka halusivat muutosta epätasa-arvoiseen avioliittolakiin tai työmarkkinoihin. Eihän kukaan väittänytkään, että se olisi helppoa, vaan sinun pitäisi yhtä lailla taistella oikeuksiesi puolesta.
Samalla tavallahan myös homoista voisi sanoa, että mikä on mennyt vikaan, kun mies tuntee vetoa miestä kohtaan, minä en meinaan ymmärrä, miten mies voisi miestä kiinnostaa vetoavalla tavalla. Moni varmaan myös funtsii, että kuinka oma sisarus, tai vanhempi voi kiinnostaa seksuaalisella tavalla, mutta insestikään ei ole laitonta monessa Euroopan maassa. Homma ei voi mennä niin, että se "terveys" määritellään laillisuudella ja laittomuudella, sehän olisi jo hivenen ristiriitaistakin. Itse olen sitä mieltä, että koska nykyään kaikki seksuaaliperversiot ovat kumminkin yleisesti hyväksyttyjä ja perusteltu olemalla ihmisen monimuotoisen seksuaalisuuden ilmentymiä, ei myöskään pedofilia ole yhtään sen sairaampaa. Olivathan fetissit, transvestismi ja sadomasokismikin vuoteen 2011 asti luokiteltu sairaudeksi, jonka jälkeen päätettiinkin, etteivät ne olekaan sellaisia. Uskon vahvasti, että tuohon päätökseen vaikutti se, että nuo asiat ovat seksuaalisen vapautumisen myötä tulleet puheenaiheiksi ja on huomattu, että ne eivät olekaan minkään minimaalisen marginaaliporukan vinksahtaneisuutta. Ei homma voi mennä niinkään, että sairaudeksi luokiteltu asia poistetaan sairausluokituksesta vain, koska kyseinen "sairaus" onkin yleistä. Sehän kyseenalaistaa jo tämän luokituksen perusteet ja siten myös muiden "sairauksien" sairauspitoisuuden. Jos pedofiliasta voitaisiin puhua yhtä vapautuneesti ja huomattaisiin, että sehän onkin myös yhtä yleistä, kuin muutkin seksuaaliset sävyt, niin eihän sitäkään voisi enää pitää sairautena. Ja nyt tosiaan puhutaan siitä mielenkiinnosta. Toteuttaminenhan menee sitten ristiin lain kanssa.
Jossainhan oli jotain juttua, että lähes kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia fetissejä. Myös mielenkiinto rintoihin ja perseeseen ovat fetissejä. Aikuiset voivat julkisesti käyttäytyä "aikuisten tavoin", mutta kun kaapin ovia raotellaan, paljastuukin niitä luurankoja.
Mutta olisiko 70 miljoonan ihmisen kanta johonkin asiaan täysin yhdentekevää? Tai olisiko 70 miljoonaa ihmistä mitätön määrä, jos heidät täytyisi uhrata yhteisen hyvän eteen? Eikö tuollaisen lössin mielipiteellä ole yhtään painoarvoa, vaikka onkin suhteutettuna pieni määrä?
Eri asia pukea vaatteet päälleen, kuin olla pukematta niitä, ja tällaisia nämä naisten paljastavat vaatteet tuppaavat olemaan. En ymmärrä, mikä pointti on pistää daisarit tyrkylle ja sitten valittaa, jos joku tuijottaa? Varsinkin, kun naiset ovat kautta aikain olleet tietoisia siitä, että miehiä kiinnostavat ne daisat ja niitä takuulla tuijotetaan muutenkin.
Erona on vain se, että naiset olivat aikoinaan yhtä mieltä. Minä taas olen harvinaisuus miestenkin joukossa, joten aiemmin mainitun mukaisesti, minut luokiteltaisiin sairaaksi.
Vikaahan toki voi löytää vaikka vaaleanpunaisesta, sydämenmuotoisesta saippuapalasta, jos itse pitää vain mustasta. Se, ettet sinä ymmärrä, miten voi tuntea vetoa toista miestä kohtaan, kuten en minäkään ymmärrä, ei ole sinänsä mielestäni mikään pointti, sillä ei meistä kumpikaan ole asian suhteen auktoriteetti. Eikä pedofiliaa voi mielestäni edelleenkään pitää "vain" perversiona, sillä toisin kuin esim homoseksuaalisuudessa, pedofiliassa osapuolet eivät ole tasavertaisia, eivätkä mukana omana vapaasta tahdostaan. No joo, voidaan toki sanoa, että lapsellakin on vapaa tahto, jos haluaa saivarrella, mutta lähinnähän vapaa tahto katsotaan olevan aikuisilla ihmisillä, lapset kun ovat vielä holhouksen alaisia.
Jos halutaan asiaan kouriintuntuvaa faktaa, mikä on aihe huomioiden vähän huono tapa asia ilmaista, niin vetoan edelleen aikuisten ihmisten suojelunhaluun lapsia kohtaan. Matkani kuntosalille menee erään päiväkodin läheltä, ja en voi tuntea muuta kuin suojelunhalua pihalla leikkiviä lapsosia kohtaan. Kuten epäilemättä 99% muistakin aikuisista ihmisistä. On normaalia tuntea näin heikompia kohtaan, joissa on kuitenkin lajimme tulevaisuus, se lienee sisäänrakennettu geeneihimme. Se, että tuntee jotain muuta, fyysistä vetoa, kertoo sairaudesta.
Ja niin, okei okei, myös heteroseksuaalisuus on rakennettu tavallaan geeneihimme, ja jos nyt oikein tiukasti asiaa katsotaan, niin homoseksuaalisuus on tätä taustaa nähden "sairasta". Huomatkaa lainausmerkit, en ole homofobisti. Ehkä siellä on jotain hormonitasapaino-ongelmia, tai mitä lie, en minä vain tiedä, mutta joka tapauksessa, himo kohdistuu toiseen aikuiseen, vapaaseen ja itsenäiseen yksilöön. Siten asia on näiden kahden (tai useamman, vapaa maa jne) välinen, eikä kuulu ulkopuolisille. Kun taas lasten (ja eläinten) turvallisuus ja hyvinvointi on meidän kaikkien aikuisten vastuulla.
Jos näiden oletettujen 70*10^6 ihmisen kanta olisi se, että pedofilia on ok, niin ei, sillä ei ole merkitystä eikä painoarvoa, sillä heidän uhrinsa eivät pysty itseään puolustamaan. Heitä pitäisi pikemmin pyrkiä jonkun hoito-ohjelman avulla auttamaan pääsemään halujensa herroiksi (tai rouviksi).
Kirjoitit sen olennaisen jutun: tuijotus ei ole ok. Kun meitä tuijotetaan, luonnollinen reaktio on ajatella, että minussa on nyt jokin vikana (tyyliin: unohdin laittaa pöksyt lähtiessäni kotoa). Tuskinpa sinäkään pitäisit, jos sinua tuijoteltaisiin (saatikka osoiteltaisiin). Eivät nämä (vähäpukeisetkaan) naiset valita vilkaisuista, "pehmeästä" huomiosta, vaan TUIJOTTAMISESTA.
Naiset eivät todellakaan olleet yhtä mieltä, eivätkä ole tänä päivänäkään. Muutama rohkea nainen aloitti taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, ja pikkuhiljaa ajatus tasa-arvosta sai niin paljon kannatusta, että se tuli yleisesti hyväksytyksi. Ensimmäiset tasa-arvosta puhuneet naiset saivat osakseen pilkkaa, vankilatuomioita, vähättelyä, sen sellaista. Mutta jonkun pitää olla ensimmäinen, jos muutosta halutaan, joten siitä vain, rohkeasti tyrskyjä päin.
En tiedä afrikoista, mutta suomalaisessa netissä naisvihaa ylläpitää Henry Laasasen idioottijuttujen ympärille muodostunut seurakunta.
Siis korostan nyt sitä, että pedofilia ei ole synonyymi lapsen hyväksikäytölle. Jos ei ole uhreja, en näe asiassa ongelmaa, ja fantasiointihan ei tuota uhreja. Jos fantasiointi, tai pelkät halut ovat tuomittavia, miksi naiset sitten voivat mitätöidä fantasiansa joukkoraiskauksen kohteeksi tulemisesta sanomalla, että se on vain fantasiaa. Tuo fantasiahan on suhteellisen yleistä naisilla ja kun on pähkäilty, että haluavatko naiset kokea sellaista oikeasti, ollaan kiistetty tämä ja vedottu siihen fantasiointiin. Mutta jos pedofiilien ajatusmaailma on tuomittavaa siitä huolimatta, että heidän mielenkiintonsa jääkin sinne ajatuksen tasolle, voisi oikeastaan yhtä hyvin kyseenalaistaa naisten tuskaa raiskatuksi tulleena, koska hehän ovat fantasioineet aiheesta.
Entäs sitten nämä kaiken maailman sitomisleikit ja sadomasokismi, joissa fantasioidaan avuttomassa tilassa olevan käyttämistä? Eikös tuonkin touhun pitäisi olla sitten moraalittomuudessaan tuomittavaa, koska vaikka asian harrastajat ovat omasta halustaan mukana, saadaan kiksit kumminkin siitä, että toinen on "avuton" ja hyväksikäytettävissä? Moraalitonta ja siten tuomittavaa pitäisi myöskin olla pornossakin esiintyvä lolita -fantasiointi, jossa aikuinen nainen esiintyy rusetti päässään ja tikkunekkua litkien söpö tyttömäinen mekko päällään ja jotain Hello Kitty -aihetta olevaa kuvitusta vaatteissaan. Selväähän tuo on, mitä tuossa yritetään simuloida, ja kiksit saadaan siitä. Myöskin seniili ysikymppinen voisi kuulua näihin avuttomiksi ja heikoiksi luokiteltuihin, mutta sellaisia pökitään ihan laillisilla videoillakin, eikä sitä ole sairaudeksi luokiteltu.
Kyllähän se mielestäni jonkinlaisesta vinksahtuneisuudesta kertoo, jos miesparista toinen yrittää olla nainen äänensävyään, ilmaisujaan ja käytöstään myöten, ja lesboista taas se toinen saattaa olla niin jätkämäinen, että olisi liikaa jo homoillekin. Mutta eihän homoutta saa pitää sairautena, koska sitähän voisi käyttää heitä vastaan ja homous kun on nykyään niin trendikästä, niin eihän se käy. Itselläni ei sinänsä ole mitään homoja vastaan, mutta miksei asioista kumminkaan voisi puhua niinkuin ne mahdollisesti ovat?
No, jos on ensin pistänyt tissinsä tyrkylle, niin en voi kuvitella, etteikö kyseinen henkilö tietäisi, miksi ne tuijotukset tulevat? Sama pätee itseään silikonilla pumppaaviin otuksiin. Vaikea kuvitella, etteikö tämäkään tietäisi, miksi häntä tuijotetaan ja minkä takia hän ylipätään on laitattanut moiset munkit:
http://1.bp.blogspot.com/-aAHSSaylQ3I/UiSRvazfKfI/AAAAAAABN4k/8QdyjdSxSP0/s1600/Beshine Plastic Surgery Disaster.jpg
Miksi kukaan haluaisi nähdä vaivaa tuollaisten takia, kun joutuu liivitkin teetättämään mittatilauksena ja takuulla tulee selkävaivoja ym. enkä usko, että tuollaisten kanssa eläminen ainakaan helpompaa olisi, kuin suht. normikokoisten. Tuohan ei siis ole mikään pornostara, vaan ihan omaksi "ilokseen" pumpannut itselleen ennätyslukemat. Ei varmaan kannattaisi maalata naamaansa mustaksi ja lompsia ku-klux -klaanin bileisiin, mikäli haluaa tuijotuksilta välttyä. Nyrkkisääntönä. Mutta kun jotkut hakevat niitä tuijotuksia.
Nainen ajamassa oikeuksia itselleen nyrkin ja hellan välissä, ei kuulosta kovinkaan utopistiselta, kannattajia varmaan löytyy, mutta mies tässä nyky-yhteiskunnassa, jossa riemuitaan seksin ja seksuaalisuuden vapautumista, ajamassa asiaa, joka pyrkii vesittämään tuon, on utopistista. Paluuta entiseen ei ole. Jos jostain vapaudutaan, siihen ei enää pyritä palaamaan, koska negatiivisista asioista vapaudutaan. Minulla ei ole tarpeeksi pinnaa ottaa asiakseni vakuuttaa, että maapallo on litteä.
Tässä lisää moraalittomuutta:
http://www.vau.fi/Hidden-pages/Lists/Frontpagenew/Jos-imetys-kiihottaa/
Millä tavalla tuo eroaa siitä, että joku antaa lapsen kiihottaa itseään vaikka antamalla tämän nylkyttää sylissä istuen? Eiköhän tuosta imetyksestä tulla siihen tulokseen, että niin nyt vain tapahtuu ja se on ihan tavallista, koska... Taas pääsevät naiset helpolla "naisten juttuihin" vedoten. Jos miehellä rupeaisi seisomaan, kun pikkulapsi on sylissä, tai vieressä, lynkkausporukka olisi jo kasassa.
Toki näissä naisten raiskausfantasioissa on se(kin) ero pedofiileihin, että vaikka näissä fantasioissa on väkivaltaa, se kohdistuu naiseen itseensä, ja luulenpa, että miehet näissä fantasioissa ovat hyvin "miehisiä", eivätkä mitään lapsosia tahi nuorukaisia. Jos ajatellaan hyvin hyvin hyvin yleisellä tasolla, ja nyt ei ole tarkoitus loukata ketään, niin naiset tietyllä tavalla "uhriutuvat" mielellään, ja näkisin nämä fantasiat uhriutumisen "oireena". Koska näissäkin ollaan täysi-ikäisiä puolin ja toisin, en näkisi niissä mitään väärää, toisin kuin fantasioissa, joissa haaveillaan lapsista, joita meidän aikuisten siis tulisi suojella.
Mitä taas tulee tähän lapsen imetykseen, niin jos olet ollut naisen kanssa "sillai", tietänet, että naisen rinnat ovat niin johdotettu, että niiden hyväily kiihottaa (myös miestä, johdot menevät vähän ristiin ...) Siten ei ole outoa, että imetys "kiihottaa", tosin nainen ei itsekään pidä siitä, kuten tuossa linkittämässäsi ketjussakin moni toteaa. Tähän on siis luonnollinen syy, kun taas minusta ei ole mitenkään luonnollista, että aikuinen mies (tai nainen) kiihottuu pikkulapsesta.
Ja edelleen, sitomisleikit ja ylipäätään "normaalin" heteroseksin ulkopuolella olevat asiat tapahtuvat täysi-ikäisten, omasta vapaasta tahdosta mukana olevien ihmisten toimesta. Joten vaikka niitä voisi pitää "outona", ne ovat hyväksyttäviä, sillä vapaassa yhteiskunnassa ollaan, no, vapaita, toteuttamaan itseään miten parhaaksi katsoo.
En tunne homoseksuaaleja, joten en osaa ottaa kantaa, "yrittääkö" jompikumpi osapuoli olla jotain vai ei, siis pitääkö oikein yrittää, vai tuleeko käyttäytyminen luonnostaan. Jotkuthan käyttäytyvät vastakkaisen sukupuolen tavoin (jossa ei tietenkään ole mitään väärää), kuten eräs palstan vakiokasvokin on kertonut, joten voihan olla, että homoseksuaalisiksi "päätyy" yksinkertaisesti sellainen, joka on (aina) käyttäytynyt omalle sukupuolelleen vieraalla tavalla. Tavallaan se on juu "vinksahtanutta", mutta toisaalta, kun otetaan huomioon, paljonko tälläkin palstalla eräät miehet jaksavat naisista valittaa, voisi olettaa, että homoseksuaaliksi ryhtyminen olisi looginen valinta.
Toki tuota silikonipommita tuijotettaisiinkin juuri siksi, että hänessä on jotain "vialla", mutta kyseessä on ääriesimerkki. Itsekin vilkaisin juuri tänään kuntosalilla "vahingossa" erään nuoren naisen erittäin hyvin muodostunutta rintavakoa, ja jotkut nuoret naiset vilkaisevat "vahingossa" peppuani tietyissä liikkeissä. Vilkaisu on viatonta, tuijottaminen ei, ja olisi hyvä ymmärtää näiden kahden asian välinen ero.
Sinua taitaa vaivata rikkaan Pohjoisen asukille niin tyypillinen vika, eli tunne siitä, että Historia olisi jotenkin päättynyt. Tietysti, jokaisen aikakauden ihminen epäilemättä kärsii samasta viasta, ja luulee asioiden olevan aina niin, kuin ne ovat nyt. Näin ei kuitenkaan ole, ja joskus oli hyvinkin utopistista, että nainen ei olisi "nyrkin ja hellan välissä", saatikka se, että naiset (ja muut kuin rikkaat miehet) saisivat äänestää! Maailma muuttuu, joskus huonompaan, joskus parempaan, ja kello voi käydä taaksekinpäin, kuten tapahtui Rooman valtakunnan romahtaessa.
Niin, mutta pointti oli se, että miksi naisten raiskausfantasiat ovat vain fantasiaa, mutta lapsiin kohdistuvat fantasiat ovat jotenkin kyseenalaisempia, kuin ne olisivat jotain enemmänkin? Kumminkin sitten naisten imetyksen aikana syntynyttä kiihotustilaa puolustellaan, vaikka sen saa aikaan lapsi ihan konkreettisestikin, eli tässä ollaan jo pidemmällä, kuin fantasioinnissa. Voisihan mieskin pomputtaa lasta sylissään ja kuvitella siihen tilalle jonkun Pamela Andersonin, jolloin kiihotustila ei noiden imettävien naisten logiikalla tulisi lapsesta, eikä olisi tuomittavaa. Mielestäni tuo daisareiden imeminen pikkulapsen toimesta ja sen tuottama hyvä fiilis on aivan sama asia, kuin miehen alapään käpsiminen lapsen toimesta ja siitä nauttiminen, mutta naisillahan se imetyksen tarve toimii hyvänä tekosyynä, kun taas miehillä sellaista ei ole, ja vaikka olisikin, se olisi kumminkin aina tuomittavaa miehen ollessa kyseessä.
Mutta noissa aikuisten välisissä "oudoissa" leikeissä kumminkin fantasioidaan esim. alistamisesta, eikä sen pitäisi ideana olla yhtään sen terveempää, kuin fantasiointi nuoresta henkilöstä. Se koko leikkihän perustuu aika pipille idealle ja sitähän siinä yritetään simuloida ja ne kiksit siis saadaan siitä ideasta, että joku on alisteisessa asemassa, ei siitä, että se on vapaaehtoista sen toisen osalta. Samalla tavallahan voisi tuostakin mieltymyksestä sanoa, että on tuomittavaa fantasioida ja leikkiä tuollaisia, koska ketään ei saa satuttaa, vaan kanssaihmisistäkin on pidettävä huolta. Kuinkahan moni raiskari esimerkiksi on kyseiseen porukkaan kuuluva sadismista ja muiden alistamisesta kiksejä saava yksilö, joka on päättänyt vain jättää sen fantasioinnin ja siirtyä tekoihin. Kukaan ei kumminkaan kyseenalaista sadomasokisteja fantasioinnistaan. Miksi siis pedofiilien fantasiointi on paheksuttavaa ja heidät liitetään lasten hyväksikäyttäjiin, vaikka kyseessä on itse asiassa samalla tavalla kaksi eri asiaa, kuin sadomasokistien leikeissä ja raiskauksissa? Niin kauan, kun uhreja ei tule, ei ketään pitäisi syyllistää. Johan tuossa käydään Suomen lakiakin vastaan, ketäänhän ei saisi syrjiä seksuaalisuutensa perusteella. Silti roviot palavat ahkerasti sellaistenkin ihmisten kohdalla, jotka eivät lakia riko, eivätkä vahingoita ketään.
Muutenkin, jos ihminen haluistaan, ja "helpoista" halun kohteista huolimatta pystyy pitämään näppinsä erossa näistä, eikä siis koskaan kajoa kehenkään, eikö sellainen ole lopulta hyvä ihminen? Luontoa vastaan sotiminen ei ole helppoa, sen tietää yksinäinen halujaan hillitsevä mies, jolla ei ole mahdollisuuksia siihen, mihin luonto yrittää tyrkkiä, mutta saatan kuvitella, kuinka vaikeaa on pedofiileilla, joilla se halujen kohde olisi suht. helposti saatavilla ja kuinka houkutus voisi käydä suureksi, mutta jos siitä huolimatta pystyy pitämään itsensä kurissa, on se mielestäni enemmänkin hatunnoston arvoista, kuin syyllistämisen.
Mutta kun homoseksuaaliksi ei voi ryhtyä, se ei ole valinta. Jos olisi, olisin mielelläni aseksuaali. Mutta mutta, eikös ne naiset aina valita miehistä ja sanovatkin vielä, että "niitä ei voi sietää, muttei ilmankaan voi olla". Eikös tuollainen nyt ole aika surkeaa? Ottaisivat mallia tämän palstan herroista.
Ylipäätään, jos silikonia laitetaan jostain muusta syystä, kuin esim. rintasyövän aiheuttaman rinnan poiston korjaamiseen, on se aina pelkästään siitä syystä, että saisi korostettua muotojaan ja niinhän tehdään vain, jotta näyttäisi, ainakin omasta mielestään, paremmalta. Sillähän taas pyritään vetoamaan vastakkaiseen sukupuoleen, joten jos itse leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, eikö?
Kuinka monta vilkaisua muuttuu tuijotukseksi? Jatkuvasta vilkuilustakin tulee sanottavaa. Ja mikä muuten tekee tuijotuksesta jotenkin ei-niin-viatonta?
Niin, mutta minä en ole rakentamassa parempaa maailmaa. Haen parempaa maailmaa itselleni, mutta se ei ole mahdollista, koska vaikka jotain asialle mahdolliseti onnistuisinkin tekemään, en ole enää itse elämässä siinä maailmassa, ja pointtini ei ole olla yhteiskunnan asialla, ja palvella tulevia vatipäitä, vaan saada itse tästä skeidasta mahdollisimman paljon, mikä sekin olisi hyvin minimaalista.
No tuota siksi, koska lapset ovat puolustuskyvyttömiä, ja heitä meidän pitäisi suojella, eikä himoita? Raiskausfantasioissa taas ollaan itse puolustuskyvyttömiä, ja toisten (täysi-ikäisten) armoilla.
En sanoisi imetystä "tekosyyksi", sillä imettäminen on olennainen osa lajimme selviytymistä, aina siihen asti kunnes keksimme äidinmaitokorvikkeet ja sen sellaiset. Olisi aika kaukaa haettua väittää, että imettämisen tavoitteena olisi seksuaalisen mielihyvän hankkiminen, kun vielä otetaan huomioon, että useimmille äideille tulee näistä tuntemuksista huono omatunto. Rinnastettava esimerkki olisi se, että nuori tyttö istuisi syliisi, ja koska et voi kontrolloida "pikkuveitikkasi" liikkeitä, saattaisi jotain alkaa tapahtumaan, mutta et haluaisi sitä, ja sinulle tulisi huono omatunto. Kyse olisi siis (molemmissa tapauksissa) luonnollisesta reaktiosta, ei fantasiasta eikä pedofiliasta.
Mitä taas tulee alistamiseen, ynnä muihin siihen rinnastettaviin, niin toki näin heteromiehen näkökulmasta niissä on jotain "outoa", mutta niin, se ei vain ole minun juttuni. Ehkä näillä ihmisillä on tapahtunut jotain, joka saa heidät yhdistämään kivun nautintoon, mene ja tiedä, mutta kun he itse siitä pitävät, niin mikäpä minä olen tuomitsemaan sitä, miten aikuiset ihmiset elämänsä viettävät.
Ja eihän Suomessa ketään pelkistä ajatuksista tuomita, vaan pitää sitä jotain tehdäkin. Ja toisaalta, minä en ylipäätään usko ihmisten hyvyyteen taikka pahuuteen, vaan harmaan eri sävyihin. Luulisi, että olisi sellaiselle ihmiselle, joka lapsista fantasioi, itsellekin parempi hakea näihin ajatuksiin apua, kuin vain yrittää kärsiä hiljaa. Ainakin edes vähän terveellä ihmisellä omatunto saattaisi soimata ja lujaa. Toki, sinänsä en usko, että halujaan vastaan olisi niin kovin vaikeaa taistella, sillä emme me miehet(kään) mitään eläimiä ole, jotka hormoniensa mukaan menevät, vapaa tahto se on meilläkin. Itsehän me sen valitsemme, käytämmekö sitä vai emme.
Eikös se ole sama mantra eräillä palstan miehilläkin, "naisia ei voi sietää, mutta ilmankaan ei osaa olla"? Oli miten oli, jos homoseksuaalisuus ei kiinnosta, niin voihan sitä kokeilla transvestiittimiehiä, joilla voisi olettaa olevan sekä miehen että naiset parhaat ominaisuudet, eli miehinen oletus kelpuuttaa kenet vain (tässä tapauksessa siis toivottavasti toisen miehen) ja naisilta taas, enpä tiedä, palstan mielipiteiden perusteella tissit.
En usko, että vilkaisu/tuijotus -suhteesta on EU-direktiiviä, vaan tässä todennäköisesti mennään itsekunkin oman sietokyvyn mukaan. Ehkä nyrkkisääntönä onkin, että niin kauan kun ei tule "nyrkistä", on meno viatonta.
Tuijotuksesta tekee ei-viatonta se, kuten aikaisemmin todettiin, että tuijotus yhdistyy siihen, että luulemme meissä olevan jotain vikana, jos meitä tuijotetaan.
Vilkaisu taas on kivaa, kiusoittelevaa, eräänlaista kevyttä flirttiä. Siitä on luonnollista jatkaa silmäpeliin, jos niin hyvin käy.
Toki haluat maailmasta paremman itsellesi, kuten kaikki muutkin. Jokaisen uudistajan taustalla on ollut halu saada itselle parempi asema: koko demokratia-ajatus lähti siitä, että rikastuneet porvarit halusivat vallasta oman osansa. Uudistusten seurauksena on sitten tapahtunut sellaista, jota ei alunperin lainkaan haluttu, kuten äänivallan jakautuminen kaikille.
Ah, kyynisyys, mikä ihana tekosyy.
Fantasia on kumminkin vain fantasiaa. Samalla tavallahan sidottu ihminenkin on puolustuskyvytön ja hyväksikäytettävissä, eihän sellaistakaan saisi himoita vain siksi, että on puolustuskyvytön.
Äidinmaidon korvikkeitahan on jo olemassa, eivätkä monet äidit edes imetä lapsiaan. Tästä siis pääsemmekin kysymykseen, miksi nämä imetyksestä kiihottuvat äidit eivät sitten käytä niitä, kun huomaavat kiihottuvansa imetyksestä? Hehän voivat myös lypsää mehut daisareistaan tuttipulloon ja antaa lapsen ottaa huikat sitä kautta. Kyllähän se vähän tekosyyltä vaikuttaa, jos "täytyy" imettää ja samalla antaa alapään kastua, kun jos asia kerran häiritseekin, niin tuttipulloon vaan.
Ja muuten aikoinaan, en tiedä, onko se vielä nykyään voimassa, mutta ainakin vielä joku aika sitten pedofilian lääketieteellinen määritys sisälsi kohdan, jonka mukaan henkilön piti olla vaivaantunut mielenkiinnostaan, joten sikälihän noiden naisten "syyllisyydentunnoilla" ei olisi merkitystä.
Tuo luonnollinen reaktio taas, luuletko että mies saisi yhtä ymmärtävää palautetta, jos hän tosiaan tyrkkäisi lapsen pois sylistään, kun se alapään veitikka olisi ihan hallitsemattomasti siitä kosketuksesta ruvennut heräilemään? Ei tasantarkkaan, vaan hänestä leviäisi juttuja ympäriinsä kyseenalaisena henkilönä ja saattaisipa jopa tulla näiltä meuhkaajilta turpaankin.
Jostain luin joskus, että erästä miekkosta hakattiin lapsena paljon ja tämän seurauksena hän ei pystynyt saamaan seksuaalista tyydytystä aikuisiällä ilman, että häntä hakattiin. Ainakin tuossa on tapahtunut jonkinlainen oikku, mutta tiedä sitten, miten muilla on asian laita.
Se avunhaku voi olla iso kynnys, koska täällä on noitavainot käynnissä. Voi olla kova paikka mennä hakemaan leimaa otsaansa, ja siksi ruvetaan salailemaan ongelmia.
No, tämän palstan miehistä monet kyllä osaavat olla ilman naisia, koska heidän on pakko. Jos naiset väittävät, että mies ei pärjää ilman naista, kuten jotkut tahot väittävät, niin eivät pärjää kyllä naisetkaan, koska he voivat valita, mutta kumminkin juoksevat miesten perässä. Moni mies taas joutuu elämään ilman naista ja onhan se niinkin toiminut, joten naisten väite kumottu.
No joo, ovathan ne shemalet ja ladyboyt monesti aika timmin näköisiä, mutta me miehet emme ole kumminkaan niin pinnallisia, että juoksisimme ulkonäön perässä. Sitäpaitsi niiltä poitsuilta puuttuu yksi oleellinen ominaisuus, joka luultavasti on miesten mieleen, ainakin sillä perusteella kuinka naiset sitä pelimiehille levittelevät.
Monesti se nyrkki on heilunut ilman mitään syytäkään, joten nyrkkisankarin osalta melko subjektiivinen sääntö. Kun sattuu olemaan mustasukkainen narsisti kyseessä, niin tämän oma luulo riittää rikkomaan viattomuuden.
Kiusoittelu ja flirttikö sitten ovat viattomuutta? Niissähän on juuri ne "tuhmat, likaiset" asiat taustalla.
Kaikki ajavat omia etujaan ja enemmän, tai vähemmän muiden kustannuksella, aivan, kuten ne lasten hyväksikäyttäjätkin. Jälkimmäiset ovat vain hyvä sylkykuppi näille muille "korkeamman moraalin" omaaville ja itsestään epäitsekästä kuvaa maalaaville sontakasoille, jotka oikeuttavat oman itsekkyytensä vertaamalla omaa "hyvyyttään" näiden sylkykuppien "pahuuteen"
Ei ole olemassa kyynisyyttä, on vain hyväuskoisuutta.
Toki tämä sidottu ihminen, sadomasokisti-piireissä, on täysi-ikäinen, ja omasta halustaan sidottuna, joten tilanne ei mielestäni vertaudu siihen, millä tavalla alaikäinen on puolustuskyvytön aikuisen ihmisen edessä.
Tjaa-a, en kyllä tiedä, mikseivät käytä, ehkä he kokevat imettämisen niin olennaiseksi osaksi äitiyttä. Käsittääkseni jotkut edelleen haluavat synnyttää luonnollisesti, vaikka keisarinleikkaus olisi "kevyempi" vaihtoehto. Mene ja tiedä. Tuskin imettämisen tuoma mahdollinen seksuaalinen kiihottuminen on se taustatekijä, sillä jos näin olisi, miksi he potisivat siitä huonoa omatuntoa, saatikka keskustelisivat asiasta avoimilla keskustelupalstoilla?
Kyllä pedofiliaankin varmasti jokin lääketieteellinen määritelmä on, käsittääkseni me kuitenkin keskustelemme tässä nk. tavallisen kansan määrityksillä. Minulla ei ainakaan ole käsitystä, mikä tuo lääketieteellinen määritelmä voisi olla.
Epäilen suuresti, että mies saisi tässä tilanteessa noin voimakasta negatiivista palautetta, kuin mihin viittaat. Suurin osa ihmisistä luullakseni ymmärtäisi, ettei asialle voinut mitään, ja oikea tapa käsitellä asia oli juurikin nostaa lapsi pois sylistä. Eri asia tietysti on, tapahtuuko monellekaan miehelle noin, luulen, että se on hyvin harvinaista.
Kuulostaa hyvin uskottavalta, siis se, että on hakattu lapsena, ja siten saa aikuisena väkivallasta seksuaalista tyydytystä, joskin on tietysti vaikea ymmärtää, miten se näin päin toimi.
No, terveydenhuoltoa sitoo salassapitositoumukset, joten ei avun hakemista tarvitsisi pelätä.
Tietysti osaamme olla ilman naisia, aikuisia ihmisiä mekin olemme. Ei kaikki sinkkuus johdu siitä, että naiset ovat vapaampia päättämään, kenen kanssa haluavat suhteeseen, kyllähän moni mieskin ihan vapaaehtoisesti päättää elää yksin. En ole yhdenkään naisen nähnyt väittävän, etteivät miehet pärjäisi ilman naisia. Kadotin kyllä jo vähän pointin siitä, mitä tämä väittelymme osa koskikaan.
Taitaakin olla juuri se ladyboyn puuttuva elementti, joka estää heidän suosionsa heteromiesten parissa, vaikkakin, heteromieskin pystyy harrastamaan naisen kanssa anaaliseksiä.
Vaikea sanoa siihen mitään, onko nyrkki heilunut ilman syytä vaiko ei, sillä ainakin minä olen kohdannut syyttömiä nyrkkejä vain miesten taholta, mutten yhdeltäkään naiselta. Flirtti ja kiusoittelu ovat siis viattomia, suhteessa esimerkiksi tahdonvastaiseen käpälöintiin, eivät suhteessa valkoiseen neitsyt Mariaan. Flirtti on todella mukavaa, kiva tapa piristää päivää. Se on toki eräällä tavalla taitolaji, mutta kuten sanotaan, harjoittelu tekee mestarin.
No jos puhtaasti katsotaan, niin kaikki ajavat omia etujaan yhtä voimakkaasti, ja siksi(kin) lasten hyväksikäyttäjiä katsotaan niin karsaasti, sillä he hyökkäävät juuri niiden kimppuun, joiden varassa on tulevaisuutemme.
Mutta kyse onkin nyt niistä fantasioista, eli vaikka olisikin täysi-ikäinen ja omasta halustaan mukana, koko sessio simuloi tilannetta, jossa joku on toisen armoilla ja kiksit saadaan siitä. Tässä siis ollaan myös ajatuksen tasolla mukana, samalla tavalla, kuin jos joku fantasioisi lapsista. Jostain syystä kumminkin on hyväksyttävää ajatella pahoinpitelevänsä jotakuta ja saada siitä seksuaalista mielihyvää, mutta jos samat kiksit saa ajattelemalla lasta, vaikkei edes ajattelisikaan mitään "ruokottomia" juttuja tämän kanssa, niin se on tuomittavaa ja sairasta. Ei ymmärrä.
Olennainen osa äitiyttä, kuten siitä saatu kiihottumisen tunnekin ilmeisesti, ja kaikki on kuitattu sillä. En todellakaan usko, että miesten kohdalla oltaisiin noin ymmärtäväisiä. Siinä kyseenalaistettaisiin todellakin miehen halut, ja todellakin joillekin tekopyhille meuhkaajille riittäisi tuollainenkin "opetuksen" antamiseen. Eivät ihmiset mitään ymmärrä, mikäli kyseessä on mies, mutta kuten näkyy, naisille löytyy aina joku asian täysin tavalliseksi ja normaaliksi lieventävä seikka. Naiset itse varsinkin ovat haukkuneet miehiä hyvin herkästi. Ei tarvitse, kuin katsoa vähän pidempään jotain söpöä alaikäistä teinityttöä ja on jo meuhkattu jostain pedofiilisista taipumuksista.
Joltain asiantuntijalta joku joskus kysyi radiossa, että kun kaupungilla näkyy joskus juuri tuollaisia oikein söpöjä nuoria tyttöjä ja on havahtunut siihen, että on katse jäänyt kiinni, niin onko syytä huolestua? Kuulemma ei ole, koska kyse on täysin luonnollisesta mielenkiinnosta kauneuteen, tai söpöyteen yms. En kyllä itsekään nostaisi meteliä moisesta, varsinkaan, jos samalla kiihottelisin itseäni pikkulapsen imulla.
Jaa, tuolta wikipediastahan pedofilian määritelmä löytyykin, ja on siinä tuo ahdistus -juttukin epävirallisena määritelmänä.
Tuon hakkaus/tyydytys -jutun kertoi Christiane Felscherinow kirjassaan "Wir Kinder vom Bahnhof Zoo". Hänellä oli vakioasiakas, joka ei pystynyt saamaan seksuaalista tyydytystä ilman hakkausta, lapsuuden kokemuksiensa takia. Niinpä Christiane kävi kaverinsa kanssa piiskaamassa häntä, tienatakseen rahaa kamaan.
Olihan Annabel Chongkin lakiopiskelija, joka tuli joukkoraiskatuksi, ja tämän jälkeen hän päätti ruveta tekemään pornoa ja teki silloisen ennätyksen, joka kantaa nimeä: "World's Biggest Gangbang".
Mutta voi se kynnys kumminkin olla korkea, kun joutuu tunnustautumaan sellaiseksi, joka mielletään tässä yhteiskunnassa pohjasakkaakin alemmaksi, ja pääseehän niitä potilastietojakin katselemaan, vaikka jäähän niistä aina jälki, että kuka on katsonut ja mitä. Eli vaikka joku henkilökuntaan kuuluva, mahdollisesti tuttu, kävisi tiirailemassa uteliaisuuttaan ja saisikin siitä seuraamuksia, niin salaisuus on jo paljastunut. En tiedä, ehkä se vain tuntuu paremmalta idealta pitää se vain omana tietonaan ja yrittää elää sen kanssa. Yrittää piilottaa sen kiven alle, jolloin se on vain oma salaisuus. Kiitos meuhkaajien.
Vähän aikaa sitten tälläkin foorumilla joku muija tuollaista väitti, etteivät miehet pysty mihinkään ilman naisia, ja samanlaista sontaa olen itse kuullut aina silloin tällöin nuoresta asti. Kyllähän me miehet osaammekin olla ilman naisia, mutta toisinpäin se ei tunnu toimivan, koska naiset juoksevat aina miesten perässä, vaikka olisivatkin sinkkuja ja väittäisivät, etteivät miehiä tarvitse.
Kaikki miehet eivät halua anaalia. Olen lukenut, kuinka nainen on valittanut haluavansa sitä, mutta miehensä ei ajatuksesta pidä. Kauheita pervoja, nuo naiset!
No, tarkoitinkin lähinnä sitä, kuinka joku "herrasmies", luultavasti jätkäkaveri, taas palkinnon toivossa tulee antamaan opetuksen vilkuilijalle, eivätkä ne muijat ole välttämättä moksiskaan uhoamisesta, ja naisethan ovat aina katsoneet oikeudekseen läimäyttää miestä mitättömän pienistä asioista, että kyllä sieltäkin suunnasta liioitellaan.
Mutta onhan tuijotuskin viatonta suhteessa tahdonvastaiseen käpälöintiin. Itse en oikeastaan ymmärrä flirtin ja kiusoittelun merkitystä, varsinkaan ns. varatuilta henkilöiltä. Sehän on kumminkin seksuaalista ilveilyä, joilla ikänkuin annetaan ymmärtää jotain, muttei kumminkaan muka annetakaan.
Niin, ja samalla kun ajatellaan tulevaisuutta, kasvatetaan ekologista jalanjälkeä ja siirretään ongelmia tuleville sukupolville, ja ollaan muka niin huolissaan näistä tulevaisuuden toivoista.
Onko hyväksyttävää fantasioida siitä, että pahoinpitelee jotain muuta? Enpä usko. Suurin osa ihmisistä pitäisi sitä melko varmasti sairaana. Tätä voisi toki empiirisesti tutkia niin, että kirjoittaisi suositulle keskustelupalstalla miten kiihottavaa olisi piestä joku pahanpäiväisesti. Saattaisi tulla tutkimuksen arvoista palautetta. Mutta jos ihmismäärä X keskenään sopii, että ok vetää turpaan, ja tekevät sen yksityisesti, niin ei häkki heilahda. Taitaisi heilahtaa, jos tekevät niin julkisesti, mutta enivei. Maailmassa kun ei ole ajatuspoliisia, niin eihän pelkistä ajatuksista kukaan tuomiota saa. Jos enemmistön kannalta ruokottomia ajatuksia levittelee, niin sitten toki, voi tulla hyvinkin kriittistä palautetta.
Siis ketä on syyttänyt pedofiiliksi, jos on tuijottanut teini-ikäistä? Vaikea kyllä uskoa. Teini-ikäistä tyttöä voi olla hyvin vaikea edes erottaa juuri täysi-ikäiseksi tulleesta nuoresta naisesta, ja on tapauksia, jossa 15-16 -vuotias tyttö seurustelee 30-vuotiaan miehen kanssa, ja se on katsottu ihan ok-jutuksi. 12-vuotias olisi varmasti eri juttu, ja ylipäätään, näitä asioita pohditaan tapauskohtaisesti.
Tietääkseni potilastiedot on rakennettu niin, että niitä pääsee katsomaan vain hoitava lääkäri / sairaanhoitaja. Tietysti, ihminen on ihminen, vaikka stetoskoopissa paistettaisiin, mutta lienee kuitenkin hyvin harvinaista, että tämänkaltainen asia vuotaisi terveydenhoitohenkilökunnan toimesta.
No, mielipiteet ovat toki kuin *ersereikiä: jokaisella on sellainen. Nainen X väittää, ettei mies pärjää ilman naista, mies Y väittää, ettei naiset pärjää ilman miestä. Mene ja tiedä sitten.
Eivät kaikki miehet halua ylipäätään naista "vaivoikseen", mutta käsittääkseni keskustelimme niistä miehistä, jotka eivät syystä tai toisesta naista saa, vaikka haluaisivat. Tosin, kadotin tässä alkuperäisen pointin.
Taitaa tämä kyseinen "herrasmies" lähinnä puolustaa omaansa, eikä hakea palkintoa, näin miehet lienevät toimineet jo kivikaudelta asti. Itse katsoisin, että on hyväksyttävä riski lähestyä naista, josta ei tiedä, onko varattu vaiko ei, vaikka tällä olisikin hyvin mustasukkainen poikaystävä. Itsekukin tietysti itse valitsee, ottaako tämän riskin tahi ei. Minulle ei ole käynyt sen kummempaa, kuin että nainen on sanonut tyyliin "poikaystäväni ei pitäisi siitä", tai vast.
Tuijotus on toki viatonta suhteessa tahdonvastaiseen käpälöintiin, ja tahdonvastainen käpälöinti viatonta suhteessa vaikkapa murhaan. Tuijotuksesta pitää ani harva, eivätkä kaikki flirtistäkään, kuten et ilmeisesti sinäkään. Tuijotus loukkaa, flirtti taas ei. Et tosin ole sisäistänyt flirtin sisältöä, jos tulkitset sen "että annetaan ymmärtää jotain". Flirtti on kivaa ajanvietettä, ei sen kummempaa. Toki on mahdollista, että siitä voi tulla jotain enemmänkin, mutta se lupaus ei flirttiin sisälly.
Ihmisen huolestuminen noudattaa ihmisen voimavarojen rajallisuutta: emme osaa nähdä sitä, miten tuhoamme planeettamme, mutta näemme hyvin selkeästi sen, jos joku uhkaa lapsiamme.
Ah, tässähän tämä ketju on. Tähänkin kirjoitin vastaukseni, mutta S24 ei suostunut lähettämään viestiäni ja lopulta viestikin katosi, jonka jälkeen kadotin koko ketjunkin, kun en muistanut päivien päästä ketjun nimeä. Noh, enpä jaksa enää ruveta kirjoittelemaan, eikä ole tainnut herra Harjuvaltaakaan näkyä palstalla. Taitaa olla sutinaa sen opiskelijakaverinsa kanssa, vai mikä se nyt oli?
Joka tapauksessa, kun tämä keskustelu vahvasti sivusi pedofiliaa ja lasten hyväksikäyttöä, niin satuinkin sopivasti löytämään kirjoituksen, josta joskus mainitsin, mutta jonka myöskin hukkasin.
http://www2.nyt.fi/20120917-olisiko-kaikkien-etu-jos-pedofiili-saisi-ennakoivaa-hoitoa/
Siinä aiheesta asiallinen kirjoitus, josta olisi syytä keskustella enemmän, mutta joka menee yleensä yksityiskohtaisiin kuvauksiin siitä, mitä "niille sairaille paskiaisille pitäisi tehdä". Yksinhän tuonkin ongelman kanssa joutuu olemaan, joten sikäli sivuaa yksinäisyyttä. Vaikka olisihan noilla ihmisillä tietysti mahdollista päästä piireihinkin...
En etsi rakkautta vaan ajakulua.
En usko enää löytäväni rakkautta enkä edes läheistä ihmissuhdetta. Kyllä mun elämäni on ohi ja kohta se päättyy kokonaan.
päättyy. ootko 99v ?
En usko löytäväni mitään, ja oikeastaan edes haluakaan. Tämä iki-sinkun elämä on vallan mainio minulle ja sitä myöten kelpaa :)
etsit ja löydät
En ja en jaksa edes etsiä koska se on turhaa ajan haaskausta.
Jaa... ei olis väliä löytääkö ystävän vai puolison, kunhan olisi samalla aaltopituudella. Minulla on ongelmallinen tilanne tällä hetkellä..... Ihminen on muuten niin herttanen ja mukava mutta rasittava puhuessaan 90% ajasta, eikä tahdo kuunnella mitä muilla on sanottavaa. Yksinäiseksi tässä olonsa tuntee :/ Olen luopunut toivosta. Taidan tuntea oloni yksinäiseksi loppuelämäni ajan. Äitini oli paras kaverini;ainut joka ymmärsi asioita. Hän poistui elämästä eikä minulla sen jälkeen ole ollut hauskaa.
Jos ostain seksikkään miehen löytäsin kumppanikseni näin homona, niin olis ihan jees
Voi mikä klisee on tämä "sun pitää kyetä ensin rakastamaan itseä pyyteettömästi että kykenet rakastamaan toista" Ehkä turhaa ja turruttavaa tekstiä, mutta totta. Hieno puoli asiassa on, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin ; ) kun kohtaa kivan ihmisen, voi alkaa työstää tätä asiaa. Kuulostaako liian helpolta, kenties tyhmältä? Itse olen erittäin yksinäinen, ollut jo viisi nuotta, mutta olen oppinut näinä aikoina itsestäni älyttömän paljon, etten luopuisi oppivuosistani. Nyt sitten olen tilanteessa, että haluaisin kohdata sen ihanan ihmisen, jonka kainaloon käpertyä, mutta se on nyt eri asia.
Vastaus kysymykseesi: KYLLÄ ; )
Rehellisesti, en usko. Olen ollut niin pitkään yksin, että minkäänlaiseen seurusteluun tuntuu olevan valovuosien välimatka.
Rehellisesti, toivon sitä kovasti. En myöskään usko, että mikään olisi mahdotonta jos vain jaksaa yrittää riittävästi. Jos mitään ei lopulta tapahdu, elämäni ei silti ole hukkaan heitetty. En nimittäin aio kuluttaa sitä murehtimalla yksinäisyyttäni. Mieluummin yritän hakeutua ihmisten pariin.
Olen löytänytkin monesti. Probleema on ollut vain se, että balanssi on ollut näissä jutuissa kovin toispuoleinen. Todellinen ongelma on kumminkin se, etten ole etsinyt mitään, vaan se fiilis on löytänyt minut, ja se tietää aina turhia "sydänsuruja".
Vastustan periaatteellisista syistä tyttöystävän hankkimista ja kaikkea muutakin sellaista kanssakäymistä naisten kanssa, koska se lisää naisten seksuaalista valtaa.
En usko löytäväni.
Vanhempana on vaikea löytää uutta sopivaa partneria, kiven alla. Paras jäädä yksin, on siinä omat puolensakin.
Rakkaudesta olen jossain muodossa haaveillut koko nuoren ikäni. Toisaalta alitajuisesti koko asia on aina vaikuttanut hyvin kaukaiselta itselle. Nuoresta asti olen havainnut itsessä poikkeavuuksia, isoja että pieniä. Aina olen ollut jotenkin ikäisiäni jäljessä "kehityksessä". Ylä-asteiässä tämä korostui sosiaalisessa kanssakäymisessä ja monessa muussa asiassa. Olen hyvin epävarma kaikessa enkä ole ikinä itsenäisesti kyennyt edes omia asioitani hoitamaan kunnolla. Eikä taida luonnistua arkiset asiat, joita mieheltä odotetaan.
Itsellä ollut ehkä 2 voimakasta ihastusta. Toista en edes tunne, enkä ole nähnyt tosielämässä. Nähnyt vain kuvan eräässä nettipalvelussa, enkä edes siellä rohjennut olla millään tapaa yhteydessä :) Jotain tuttua ja turvallista kai näin kasvonpiirteissä kun en saanut mielestä vuosikausiin. Amiksessa ihastuin yhteen tyttöön, joka oli samassa ryhmässä. Ensinäkemältä vaikutti tyypilliseltä pissikseltä, eli en ihastunut pelkkään ulkonäköön. Itse tunnistan monesti ihmisen luonteen kasvonpiirteistä (tai luulen). Kävikin ilmi, että on tunnollinen ja kaikin puolin hyvä. Voi jopa olla, että jossain vaiheessa hän olisi ollut minustakin kiinnostunut jollain asteella. En paljastanut, enkä missään vaiheessa varmaan aikonutkaan paljastaa tunteita. Tiesin, ettei siitä olisi tullut mitään vaikka toista olisikin kiinnostanut. Eletään aivan eri maalmoissa... En kestäisi jos toinen vaikka ihastuisi luonteeseeni ja sitten oman "elämäntapani" tai statuksen yms. takia siitä ei voisi tulla mitään.
En siis välttämättä edes uskaltaisi päästää toista liian lähelle. Jossain vaiheessa sitten se kaverittomuuskin yms. tulee kuitenkin esille. Ei olisi kiva huomata siinä vaiheessa että ei kelpaa. Pistäisi ajattelemaan, että mitä jos asiat olisivatkin olleet toisin.
En tiedä muista miehistä, mutta itselläni liikkuu nämä asiat päässä joka päivä. Samalla tavalla, kuin ihmisellä joka toinen sekunti seksi mielessä. Vai miten se meni.
Itselle yksinäisyys ei sinänsä ole ongelma, kaipaan muutenkin paljon tilaa ja aikaa omille ajatuksille. Viihdyn jopa paremmin omassa seurassa. Itselle on aina ollut se suurin haave ja ainoa päämäärä elämässä saada se elämänkumppani. Sen vaan voi melkein unohtaa jos ei muut asiat ole kunnossa...
Alkuperäiseen kysymykseen: Tahtoisin uskoa, mutta se on vain unta... Ehkä jossain toisessa ulottuvuudessa tai eri maailmassa, eri maailmanaikaan.
Minulle kävi niin, että koko Nato muutti Turkuun tutkimaan pilluani, jota he tutkivat Microsoft-nimisena kulutushyödykkeenä joka yö taas viimeisen viiden vuoden kotiini yöllä tiirikoimisella, kun siitä saa niin paljon tieteellisen tason väitöskirja-artikkeleita niin minä olen joutunut siirtymään tällaiseen naisten moniavioisuuteen, kun Nato ei hyväksynyt edes avioliittoani Al Qaidan johtajan kanssa. Niin kuka muu sitten voisi lähteä sotaan Natoa vastaan minun puolesta, kun eihän Nato edes huomaa minua, kun tutkii vaan sitä alapäätä ja muut miehet sitten kuuluu vain siivota pois tieltä, kun löytyi niin mielenkiintoinen seksikumppani ja uusimpana ongelmana sitten Natolla on se, miten sen seksikumppanin saisi lisääntymään.
Heille kävi pikku moka, kun he olivat niin innoissaan sitten tulleet sieltä Amerikan moraalinsa keskeltä, etteivät he edes osanneet erottaa sukupuolta, eikä lajiakaan ihmiseksi ja naiseksi, vaan he antautuivat täydestä sydämestään eläintutkimuksiin. Ja sitten syynä on se, että eikai naiset voi olla tuollaisia, kun ei oma äiti ainakaan ole, kun äidin kanssa ei tule erektiota ja sitten selvisikin Naton johdon todellinen taso. Se äiti on Turner-kehitysvammainen ja poika sitten Duchenne-kehitysvammainen ja yhdessä sitten selvitellään asiaa nimeltä naisen lisääntymisbiologiaan vaikuttavat psyykkiset tekijät ja keinoina on erilaiset seksitemput, sillä heidän arvion mukaan tällaista asiaa ei ole koskaan voitu edes tutkia tässä maailmassa ollenkaan. Sillä he mielestänsä tekivät todellisen löydön.
Tällaista he sitten väittää ja sitten samaan aikaan pillutohtorini on omasta mielestään joku täyszumbajulkkis tai vähintäänkin sen keksinyt ja sitten minä en niinkuin liittyisi ollenkaan tähän zumbaan sitten mitenkään, vaikka olen sen itse joskus nuorempana keksinyt. Ja sitten tämä pillutohtorini on nyt onnistunut sitten ilmoittautumaan jopa uudeksi Jeesukseksi, kun sanoi vain olevansa zumban keksijä, eikä sitten yhtään huomannut, että keneltä sen zumban joutuu ryöstämään. Ja sitten miten siitä tulikin sitten seuraavaksi jo täysitsetuhoinen zumbalahko, jonne mennään jo sillä asenteella, että keep on dancing till the world ends. Ettei hän niinkuin sille maailmanlopulle sitten oikeastaan mitään voinutkaan, kun se oli vain luonnollinen tarve purkautua sen naaraan sisään kiihkeästi... et kai hei kaikki sitten kuitenkin hänet ymmärtää tästä maailmanlopusta huolimatta, kun tiedemiehetkin olivat arvioineet hänen kyrpänsä tieteelliset tavoitteet luonnolliseksi kunnianhimoksi Naton testauksissa.
Niin siis en ikinä, eikä kukaan kelpaa. Zumbarosvojen takia.
Nytkun tuli maailmanloppu tämän zumbahuijauksen takia niin tämä zumbahuijari on sitten vähän alkanut kertomaan omista motiiveistaan, kuinka hän sitten haaveili pääsevänsä pitkäksikin aikaan sitten jonkinlaiseen maailmanherruuteen ilmoittamalla olevansa jopa uusi Jeesus ja sitten hän oli keksinyt vain, että Albert Edelfelt oli se Antikristus. Kas, kun ei Kekkonen, mutta Kekkonen oli hänestä niin hyvä tyyppi, kun silloinhan sodittiin vaan Suomessa niin hienoja petiselkkauksia, että koko maailma saatiin kiinnostumaan Englannin penismiekkailuotteluista suomalaisia vastaan. Vasta, kun suomalaiset eivät kuolleet ydinpommituksiin, niin zumbahuijari sitten ilmoitti heidän olevan todennäköisesti eläimiä. Oikea vastaus olisi ollut ydinpomminkestävyyden keksineen professorin vetämä urheilujoukkue, joka vain opiskeli pornon osaksi peruskoulutustaan.
Zumbahuijarilla oli sitten sellaiset tavoitteet, että eihän sitä hänen vallanhimoisuuttaan pidättele mikään, kun kerran kyrvässäkin työ tuntui sujuvan ihan mukavaan tahtiin. Että ihan raiskaamalla sitten menisi minulta maine zumban keksijänä ja sitten raiskaaja itse ilmoittautuisi ihan sitten vain psykiatriksi Englannista, joka keksi sen zumban ja muuten vain työkseen vain ja ainoastaan raiskaa, eikä tiedä mistään zumbasta yhtään mitään. Että ainoa ongelma olisi sitten siinä kohtaa, että miten lääketehtaiden ja ydinvoimalan omistajaperheen saisi ensin siirrettyä syrjään valtionhuoriksi niin, ettei kukaan huomaa ja sitten heidät pitäisi vielä onnistua tappaa niin, ettei tule maailmanloppua. Kun enhän minä zumban keksijänä sitten ollutkaan mikään iloinen tyttö Copacabanan syrjäisiltä kujilta, vaikka hän sitten luulikin niin.
Hän sai sitten vastaansa ydinvoimalat, Hollywoodin, Internetin, koko Fitness kääntyi EU:n joukkotuhontaosastoksi, zumbasta tuli hänen oma keskitysleirinsä ja lääkkeisiinkin tuli haittavaikutukset mukaan. Mutta kannatti kokeilla kuitenkin. Tai sitten paljastuikin, että zumbahuijaus olisikin vain ollut joku ihan pikku temppu ja syyllinen maailmanloppuun olikin Naton Amiraalissa, joka vain halusi muuttaa perheensä kanssa Suomeen Naton suurimpana tavoitteena. Koskaan ja ikinä. Ja se siis aiheutti sen maailmanlopun. Ja sitten se zumbahuijauskin oli vain tällainen Antikristuksen zumbakirkko, joka perustettiin ahneille amerikkalaisille, jotka omasta mielestään vaan tajuavat rahan. Hän siis nousikin sitten loppujen lopuksi maailmanlopun sankariksi, joka pyrki vain tuhoamaan sen ahneen Amerikan ennenkuin koko maailma tuhoutui, sillä hän oli oivaltanut senkin, että tässä maailmassa on oikeaakin johtoa ja koko kristinusko´on kokonaan väärässä.
Mutta sitten tuli vieläkin suurempi hulluus mukaan, kun sitten he jo päättivätkin, etteivät he edes rahaa tarvitse mihinkään, kun ainahan voi palata takaisin sosialismiin. Mutta siihen zumbahuijarikin osasi jo vastauksen: ei voi, kun sekin perustui siihen Kekkosen ajan Suomen ryöstöstä saatuihin rahoihin, eikä niitä enää saa, kun ei Suomeakaan enää ole.
Minä muuten olen Kekkosenkin entinen lapsivaimo ja olen siis Suomeakin johtanut silloin noin 4-vuotiaana Kekkosen kanssa, kun hän oli sellainen pedofiili, joka sitten laittoi häkkilapsensa oikein sitten johtamaankin ja sitten katselimme ulos sieltä Tamminiemen ikkunasta merelle päin yhdessä. Voitte vain kuvitella mihin tyyliin joku 4-vuotias johtaa Suomea, kun kerrankin pääsee. Ja minäkin pääsin Kekkoselle jopa kolme kertaa.
Ufothan kertoivat, että Kekkosen johtamistyylin takia se maailmanloppu tuli, mutta ei minun johtamisen takia, vaan jonkun toisen suomalaistytön pikku vinkit meni vähän pieleen. Tämäkin oli sitten vain sitä Amerikan sotapropagandaa Suomea vastaan, että Kekkonen oli niin hullu, että koko maa pitää tyhjentää siitä syystä, että Amiraalin perhe pääsee muuttamaan itse Suomeen, sillä Amiraalin vaimo löysi Suomesta oman äitinsä ja sitten rakastui koko Suomeen. Mutta amerikkalaiset oikeastikin päästivät häkkilapset johtamaan sitä Kekkosen maata, että se tapahtui oikeastikin, mutta Amerikan juonittelujen takia. Epäselvää on silti se, että miten Amerikan politiikka sitten sortui tällaiseen uskonnollisen tason toiviomatkalaisuudeksi, jossa ei edes mitkään maailmanloput kiinnosta. Yksi selitys on se, että he vaan ovat haaveilleet Suomesta liian pitkään, eikä sota lopu edes maailmanloppuun. Mutta aivan varmasti jotain on vielä selvittämättä, sillä minä olen tällainen Amerikan tason analysoija ja joku palanen vielä puuttuu.
Mutta ufot kertoivat senkin, että se koko maailman politiikat sekoittanut suomalaistyttö oli Pamela Anderson, joka nykyään on Hollywoodissa niinkuin kaikki tietävät, mutta hänen poliittinen ura on vähän huonossa maineessa. Minun aikanani noin vuonna 1975 Kekkosen suuria saavutuksia oli se YYA-sopimus, jossa hän amerikkalaisena oli saanut neuvoteltua sotarauhan Neuvostoliiton kanssa, että Amerikan vapaudet Suomessa saavat jatkua, eikä Neuvostoliitto suoraan määrittele suomalaisia omien tarpeidensa kohteeksi. Siinä yhteydessä sovittiin myös kylmästä sodasta, jota käydään yhdessä USA:n ja U.S.S.R:n kanssa silloin tälloin Suomessa ja suomalaisia vastaan ja sitten jätetään ne ydinaseet toinen toisiaan vastaan käyttämättä. Mutta Suomi oli määritelty Amerikan intressien kohteeksi, sillä amerikkalaiset olivat saaneet Suomessa poikkeuksellisen lämpimän kohtelun, sillä Liisa oli löytänyt biologisen äitinsä ja U.S.S.R. myös totesi Amerikan Suomeen kohdistuvan mielenkiinnon niin patologiseksi mielisairaudeksi, että siitä syystä he eivät lähteneet Suomeen sotaan poikkeuksellisesti niihin aikoihin, kun maailma oli jaettu toisen maailmansodan jälkeen kahteen etupiiriin ja Suomi kuitenkin oli Neuvostoliiton naapurimaa. Mutta tämä oli Kekkoselle todellinen voitto, etteivät he joutuneetkaan varsinaisesti sotimaan Suomesta Neuvostoliiton kanssa, kuten Saksassa esimerkiksi oli käynyt toisen maailmansodan yhteydessä.
Käytännössä kolmas maailmansota oli siis jo silloin 1970-luvulla Suomessa, mutta historiankirjoituksiin sitä ei ole vieläkään kirjoitettu. Ja siinä Suomi luovutettiin Amerikan vapauksien maaksi ilman suomalaisten suostumusta tietenkin, mutta USA ja U.S.S.R. neuvottelivat näistä asioista keskenään. U.S.S.R.kään ei kauheasti edes neuvotellut, vaan he kävivät vain kuuntelmassa amerikkalaisten uutisia Suomen tilanteesta ja sitten se, miten suomalaiset suhtautuivat, oli aina ilmoitettu kontrolliksi, että tilanne on kontrollissa. Minäkin istuin siinä edustusvaimon roolissa niissä kokouksissa ihan vaan Amerikan juonien vuoksi, että Kekkonen on hullu, joka pitää pikkutyttöjä vaimoinaan. Ja sitten Amerikan Amiraali tuli neuvottelemaan ja kertomaan, että vähän on taas normaalifloora tuoksahtavaa suomalaisille, että miten saisi pillut Liisalle vähän parempaan kuntoon, kun U.S.S.R:n johto kävi vierailuilla ja Kekkonen siis virallisesti oli Suomessa hulluksi tullut amerikkalainen, joka johtaa maata täysin päin helvettiä. Suomi oli hulluksi tekevä maa, jossa tavat unohtuvat köyhyyden takia, oli se Amerikan sotajuoni. Kun oikea selitys olisi ollut, että suomalaisilla on kokonaan oma yläluokan elämäntyyli.
Näissä pöytätilaisuuksissa sitten kuitenkin mielestäni Amiraali vain satuili jotain pillukiimajuttujaan ja tavoitteet oli sittenkin vain Suomen ryöstössä ja se oli hänelle niihin aikoihin Amerikan kansallisylpeys. Toisin on tänä päivänä, kun ei kehtaa edes sano olevansa köyhä kerjäläinen ja sana rosvokin on kokonaan kielletty, vaan nykyään hänkin vain nöyrästi on siirtynyt panohommiin vain. Mutta Kekkonen oli Suomessa sitä lapsikauppaa varten, sillä niihin aikoihin rotuopin teho oli alkanut heikentymään ja esimerkiksi Dag Hammarskjöld Ruotsista oli YK:n kokouksessa moittinut Amerikkaa siitä, kuinka kauan suomalaisten pitää kärsiä sen rotuopin takia. Hänet tapettiin ja hänen tilalle tuli Amerikasta Olof Palme puhumaan tämän tason ruotsalaisaktivismin kokonaan unohduksiin. Kekkonen oli se vastuullinen pääsuunnittelija tässä Suomen lapsikauppa-asiassa, josta nyt tuli maailmanloppu.
Minäkin olin aivan varma, että Kekkonen elää minua pidemmäksi, sillä hän opetti, kuinka vanhat saavat elää ja tappaa niitä nuorempiaan ja sitten nuoret kuolevat aina nuorina, sillä vanhemmat ovat etuoikeutettuja tappamisen suhteen. Mutta hän kuoli sitten jo joskus 30 vuotta sitten minun yllätyksekseni. Tulikin täytenä yllätyksenä, että sitten maailmaan puhkeaa rotuoppi vielä kerran uudestaan EU:n Fitneksestä, vaikka ennen sitä on ollut lääketieteeseenkin perustuva aikakausi, jossa on naisten sukupuolielimet erityisesti esitelty anatomisesti ja fysiologisesti. Jo silloin 1970-luvulla oli puhetta siitä, kuinka rotuopin kanssa ollaan ongelmissa ja sitten jotenkin Englanti sai siirrettyä sen jonkinlaiseksi alakulttuuriksi sitten, johon kuuluu se terveempien katkera kauhistelu. Mutta ihan täyspsykoosiin saakka sitten vielä uudestaan 1990-luvulla ja zumban ryöstön takia, vailla minkäänlaista huijauskontrollia, että mitä kaikkea uskaltaa ja kannattaa valehdella. Oli varmaan unohtunut jopa sitten niiden skitsofrenioiden tappava vaikutus psykosomaattisiin oireisiin.
Niihin aikoihin siis poliittisiä neuvotteluja käytiin Tamminiemessa Kekkosen luona ja se oli ihan normaali tyyli niihin aikoihin, että valtiovierailut pidetään melko salatuissa olosuhteissa keskustellen. Olenko siis Kekkosen leski? Ei se ollut mitään rakkautta, mutta Suomen ulkopoliittisissa kokouksissa tosiaankin oli mukana tällaiset lapsivaimot osana sitä suomalaisten lapsikauppamainetta.
Kekkonen oli siis valtiotieteestä kiinnostunut oikeustieteen professori Amerikasta ja Suomi oli hänen yhteiskunnallinen kokeellinen teoria lapsikauppamallinnuksesta Amerikan vapauksien hyväksi. Oliko se sitten tiedossa, että Suomi onkin maailman rikkain maa niin siihen aikaan ei rahaan niin edes uskottu, kun amerikkalaiset olivat juuri itse köyhtyneet ja velkaantuneet ja sitten rikkaita omistajasukuja pidettiin vanhanaikaisina ominaisuuksina, joista lähdettiin sitten hakemaan heikkouksia. Usko monarkiaan oli heikkoa ja tilalle oli tullut niihin aikoihin uusia oppeja, kuten stalinismi, sosialismi, muut psykiatriset menetelmät, jotka tänä päivänä ovat lähinnä erilaisia seksologisia temppuja eli pornotähtien esittelemiä juttuja. Suomessa oli vaurautta ja ennen lapsikauppamallia sitten suunniteltiin juuri niiden rikkaiden sukujen hävittämistä kansanmurhassa ensin, ettei nouse kohua. Mutta se, kuinka Suomi johtaa koko maailman taloutta jumalten lailla ei varmaankaan ollut tiedossa, eikä sitä kuinka köyhät ja kipeät sitten vielä 40 vuotta myöhemminkin käyvät kerjuulle rikkaiden jalkojen juureen kyrpää imien.
Mutta Kekkonen oli hyvä mies. Hän sitten kutsui lapsivaimojaan Sylveiksi ja minäkin olen jonkinaikaa elänyt lapsuudessani Kekkosen Sylvinä. Hän sitten vei minut jopa autolla eduskuntaan ja näytti kaikille, että katsokaa nyt missä kunnossa häkkilapset ovat, kun nehän pystyvät edustamaankin tosta vaan, joka niihin aikoihin oli monille todella hermostuttavaa hommaa. Hän siis vielä yritti ehdottaa tämän hänen Kekkosen maan mallinnuksen menneen teoreettisesti liian pitkälle, kun eivät edes häkkilapset ole yhtään sellaisia kuin hän oli luullut ja vanhemmat sitten vieläkin vähemmän. Minunkin äitini oli alkanut oikeaksi raivottareksi Espanjassa, kertoi hän, kuinka ilmeisesti se isäni murha ei ollut lähelläkään luonnollista kuolemaa ja sitten lapsetkin oli vain noudettu pakolla ja ensin siitä oli ilmoitettu murhan syynä, että kauniit tytöt häkkiin.
Mutta eduskunnassa sitten vaan todettiin, että pakkohan sitä Kekkosen mallia on kokeilla, että mitä turhaan nyt kainostelet, kun sehän on niinkin hieno teoria. Mutta utopistinen täysin ja monelta kohtaa ja Amerikan pommituksista puhuttiin jo silloin. Eduskunta teki sen päätöksen, että sitä kokeillaan ehdottomasti, vaikka Kekkonen teoriassa oli siitä se vastuussa oleva yhteiskunnallinen tiedemieskin, joka itse ehdotti sen olevan toteuttamiskelvoton idea. Presidentti on nostettu jalustalle, hän totesi, ja muut haluavat tehdä työnsä ja minulle sitten vain annetaan aplodit, kun yhteiskuntaoppillinen mallinnus siirtyi keskeneräisenä mukaan kansainvälisen tason politiikkaan.
Maailman ykkösmaa sitten valittiin tällaiseen yhteiskuntamallinnukseen, jossa ensin hävitetään rikkaat suvut ja sitten vasta saadaan se lapsikauppamalli pyörimään. Vedottiin juuri Suomen pieneen väkilukuun, ettei sellaisen joukon kansanmurhasta voi tulla mitään riskejä ja samaan aikaan sitten vedettiin eduskunnassa pullakahvia, että onpas taas köyhän näköiset puitteet tässäkin maassa. Eduskunta ainakin on todella rikkaan näköinen palatsi, sitten yritin sanoa, mutta eihän ne Maijat koskaan muuta näekään kuin rikkauksia, kun ovat aina jotenkin köyhyydessä kasvatettuja sitten he varmaan ajattelivat. Mutta he eivät tietenkään Maijojen kanssa mitään puhuneet ja sitten yksi vastasi, että mehän saatiin tämäkin jo varastettua itsellemme, että eiköhän tämä valtaus sitten onnistu pikkuhiljaa kuitenkin samaan tyyliin. Eduskuntatalokin oli heidän mukaansa amerikkalaisomistuksessa niihin aikoihin ja jotkut tyhmät vaan tarjoaa heille puitteeksi palatsiksi. Se sitten oli jo mentaalisesti tyhmää, etteivät suomalaiset olleet edes raunioittaneet maataan vielä siinä vaiheessa.
Suomalaiset eivät tarjonneet muuta kuin maailmanloppua tästä lapsikauppasopimuksesta, joten sitten eduskunnan väki oli päätellyt, ettei sitten edes neuvotella siitä. Se tehdään vaan ja sitten se maailmanloppu vain tulee. Silloin 1970-luvulla se oli tulossa vasta joskus tulevaisuudessa ja sitten joskus 1990-luvulla sitäkin aloimme pohtimaan, että joko niitä nyt jo alkaa kaduttamaan, kun loppu häämöttää. Katoliseen kirkkoon oli alkanut agnostikkojen aika, joka halusi kyseenalaistaa nämä maailman lainalaisuudet, kuinka luomiskertomus ei voi olla totta, eikä mitään maailmanloppujakaan siis voi olla olemassakaan. Mutta kyllähän sota pitäisi aina kyetä muistamaan. Sodassahan me ollaankin, he sitten sanoivat. Mutta maailmanloppu oli yliopistoissa todettu mahdottomuudeksi, sillä kristinuskon kaltaisen ilmiöt elävät tässä maailmassa aina eli he luottivat ajatuksellisen uskonnollisen opin voimaan. Zumbakin on teoriassa tästä ideoitu, kuinka ajatusten ympärille perustettu uskonto siis on kaikkein säilyvintä tässä maailmassa ja sitten kokonainen Fitness. Sehän on vain sitä Kekkosen ajan filosofointia, mutta sodan keskellä sitten suomalaisten puolelle tuli oma uskonnon kaltainen Fitness tuomaan mukaan sitä sotakestävyyttä.
kyllä pahalta näyttää,en usko että sitä on syntynytkään .
Vaikea kysymys, ehkäpä joskus. Tosiaan hyvin sanottu tuossa aiemmin, että välillä tuppaa olemaan ihan omissakin asioissa tarpeeksi vääntämistä, niin turha ruveta sotkemaan vielä toisia siihen samaan.
näin jo vanhempana lesbonaisena luulen olevani yksin loppuelämän
Miten voi muka haaveilla rakkaudesta koska tietää näiden suomi naisten nirsouden liiankin hyvin. Tuollaisiin sekopäihin naiset rakastuu
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014012017947821_uu.shtml
Rakkautta ei ole löydettävissä , se syntyy vain yhdessä ollen ja eläen . Ehkäpä se on vain ihastus mikä on alkuliima suhteen syntymiseen .
...ole miettinyt koko asiaa. Eikä se siitä miettimällä miksikään tulekaan.
En usko löytäväni, vuosi vuodelta alkaa usko hiipua että mies löytyisi.
Olen elänyt tätä yksinäisyysjaksoa 8v enkä usko enää löytäväni ketään. Vuodet vierii ohessa ja rypyt lisääntyy. Vatsa ja rinnat roikkuu. Ennen niin kaunis, nyt niin älyttömän ällöttävän ruma. Masentunut, puheenaiheeton, aloitekyvytön, erakoitunut jne. Monia vuosia hukkaan heitin nuoruudenvuosiani paskoihin ja pettäviin miehiin, joten täysin tuuleen heitetty elämä. Täysin turha minun kannaltani. Lapsissa elämä jatkuu; se lienee ainoa syy, miksi synnyin.
Välit poikki joka suuntaan eristäytymishalukkuuteni ja masennukseni takia. Enkä jaksa tehdä asialle enää mitään. Odotan vain, milloin tulis noutaja. Itsemurhayritykset ovat epäonnistuneet, joten on vain kestettävä loppuun asti.
Joku epäili että miehet vihaa naisia. Minä en vihaa naisia ja en kyllä usko että naiset koskaan haluaisi tutustua minuun. Eivät ole ikinä halunneet joten eipä tässä voi tehdämitään enään.
Avioeron jälkeen on ollut yrityksiä tutustua kiinnostaviin miehiin ja lyhyt seurustelusuhdekin, jonka sittemmin päätin. Tuntuu, että itseä kiinnostavan miehen kohtaaminen ja tutustuminen häneen on kovin vaikeaa. Varsinkin sellaisen miehen, joka myös haluaisi tutustua minuun syvemmin ja joka jopa haluaisi sitoutua parisuhteeseen.
Niinpä tein päätöksen keskittyä omaan elämääni ja harrastuksiini. Hyvänä puolena voin nähdä, etteipä tarvitse kärvistellä sydänsuruja, kun ei enää haikaile miestä elämäänsä. Elämästä voi ja saa nauttia näinkin, en halua tuhlata elämää sen murehtimiseen, mitä minulla ei ole. Ehkä näin on tarkoitettu, pilvilläkin on hopeareunukset.
Eli selvennyksenä sanottakoon, en usko löytäväni rakkautta enkä tietoisesti sitä enää etsi. Elämä jatkuu silti täytenä ja valoisana.
Minä en todellakaan tyydy yksinäiseen elämään vaan nautin siitä niin kauan kuin voin
Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yksinäinen elämä. Ei naiset halua mitään tutustua ikinä vaikka voltin heittäis.
En enää usko. Erosta kohta 23 vuotta, sen jälkeen muutama suhteen pätkä max 3 vuotta kestänyt. Enää en edes etsi ketään kun totesin että helpompi elää yksin, saa mennä ja tulla kuten itse haluaa kun kukaan ei rajoita olemistani. Minkäänlaisia kahleita en enää halua, liikaa huonoja kokemuksia.
Kuulostaa samanlaiselta kuin oma tilanteeni. Minulla ei erosta ole ihan noin pitkä aika mutta parikymmentä vuotta kuitenkin, ja sen jälkeen pisin suhde reilut kolme vuotta. Aika ajoin edelleen kaipaan parisuhdetta mutta saman katon alle en muuttaisi kenenkään kanssa.
Itse olen homo ja en voi hyväksyä sitä eli tulen olemaan yksin lopun ikäni mutta eikä sille mitään voi, ei valitus auta.
Erostani ei ole loppujen lopuksi kuin reilut neljä vuotta, mutta jo sinä aikana olen pettynyt pahasti pari kertaa, se on kuin saisi elämältä näpeilleen. Varovaiset ja tunnustelevat yritykset löytää ihminen elämäänsä ovat kariutuneet. Pettymyksiä on nyt vaikeampi kestää kuin nuorempana eikä niitä koettuaan kovin herkästi halua enää kokeilla onneaan.
Pettymyksiä kohdatessaan nykyään kyllä tietää kokemuksesta, että niistä selviää. Mutta ei se sitä yhtään helpommaksi tee.
En silti tunne yksinäisyyttä kuin ajoittain. Elämässä on paljon muutakin. Kaipuu toisen ihmisen lähelle on kuitenkin hetkittäin hyvin voimakas ja silloin tulee tirautettua kunnon itkut. Läheisyydenkaipuu lienee ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus.
Että tyydynkö, no ei ole vaihtoehtoja. Ei ole tiedossani olevaa keinoa muuttaa tilannetta, joskus vuosia sitten on ollut joku suhde, mutta en tiedä mistä ne alkoi ja mihin päättyi. En tiedä miksi puhelin on koomassa, miksi kukaan ei käy.
Eli mikä tässä mukaan auttaa kun tyytyä, ei ole muuta...
En usko löytäväni uutta rakkautta. Erosta alle kaksi vuotta ja kaikki yritykset sen jälkeen vahvistaneet vain pelkoani siitä että en kelpaa ja enempää en halua itseäni rikkoa. Onneksi on koira ja lapset niin ei ihan ilman rakkautta tarvitse elää. Romanttiseen rakkauteen en jaksa enää uskoa.
Vaikea uskoa että löytyy ketään oikealta tuntuvaa ihmistä ja niin että tunne olisi molemminpuolinen, muut ihmiset kyllä löytää ja vielä useampia kumppaneita.
:(
Joillekin sopivan kumppanin löytäminen on vaan tosi vaikeaa. Uskoakseni tällä palstalla voisi olla hieman keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka tämän ymmärtävät. Täällä kun voisi ajatella olevan henkilöitä, joiden yksinäisyys johtuu siitä, ettei olla niin "keskimääräisiä" paremman sanan puutteessa.
Jos nyt karkeasti yleistetään asioita, ja ajatellaan, että voi olla keskimääräinen tai normaalein mahdollinen ihminen, löytyy tälläiselle kumppani isolla todennäköisyydellä. Normaalista epänormaalimpaan suuntaan voisi ehkä mennä gaussin käyrän mukaisesti, joten siellä laita-alueilla oleville on "vastakappaleita" paljon vähemmän lukumäärällisesti ja todennäköisyys siten pienempi kuin sillä "normaalityypillä".
Enpä usko.
Todennäköisesti tulen kuolemaan poikuus tallella ja vieläpä oman käden kautta. Mutta kaikki on toki mahdollista mikä ei riko luonnonlakeja.
Forever Alone =`(
Uskon että tulen vielä rakastumaan ja hyvällä tuurilla rakkauteni kohde myös tuntee jotain miutakin kohtaan. Mutta suhtaudun tällä hetkellä hyvin pessimistisesti siihen, että löytäisin joskus kestävän parisuhteen. Jotenkin ajatus siitä vain tuntuu niin mahdottomalta.
toivon niin.
Mulla on usko miehiin mennyt jo vuosia sitten.
Ja saan vain kokoajan lisävahvistusta sille, nimittäin näin sinkkunaisena sen huomaa miten paljon varatut äijät on koko ajan yrittämässä. Jopa ystävieni miehet.
Multa ne ei pesää saa, mutta kyllä ne jonkun muun aina löytää jolta saa.
Ei miehet osaa tyytyä vain yhteen naiseen, se on nähty, joten olen sitten mieluumin yksinäinen ja kärttyinen vanhapiika lopun ikäni.
Vähänkö yleistät taas, itse en ole ikinä pettänyt ja oikein mainiosti voisin tyytyä yhteen naiseen.
Mut mitä jos sinkku tulee iskemään sinua. Olen taatusti sinkku, sen huomaa jo naamasta.
"sen huomaa jo naamasta. "
Siinä syy mikset löydä seuraa.
En usko, mutta tuhlaan silti aikaani etsimiseen.
En ole varma haluanko rakastua... Vaikuttaa vähän siltä että rakkaus tuo elämään vaan kiistoja, onnettomuutta ja jatkuvaa pelkoa siitä että menettää rakkauden kohteen. Aika vaikeaksihan se tekisi elämän!
Pakko uskoa mutta jos on jo 28 vuotias ja tähän mennessä tapaillut vain yhtä naista kuukauden niin ei näytä kovin valoisalta.
nyt avosuhteessa 3v jo.
39v meni naimisiin. ero, 16v yhdessä
Uskon että en ikinä löydä ketään. Olen ollut monta vuotta jo yksin ja olen käynyt ainoastaan yhdellä treffeillä ja silloinkin nainen ei ollut kiinnostunut minusta.
löysin rakkauden. mä en tiedä mitä meille tapahtuu vai onko enää ees meitä mut kuitenkin löysin sen!
Musta tuntuu että ihmiset on nykyään niin helvetin sekaisin että oikean rakkauden löytäminen on mahdotonta. Parasta mitä voi saada, on hyvä pano. Harva vaikuttaa oikeasti olevan tarpeeksi rohkea rakastumaan. Kun tutustuu johonkuhun kiinnostavaan, niin lähtee tämä pakoon usein juuri siinä vaiheessa kun homma alkaa mennä vakavammaksi... No, onhan sitä itsekin tullut tehtyä samoin.
Ihmisten elämä taitaa olla vain jotain terveellistä turvaseksiä ja läheisyydenkammoa. Harva uskaltaa kertoa tunteensa.
En löydä enkä ikinä opi elämään sen kanssa.
Suurin osa ihmisistä tuntuu olevan aivottomia lampaita, joten mahdollisuudet löytää se "oikea" on olematon.