Kerran Tymppis vei molemmat poikansa ulos näyttääksen heille auringon. Tömppis ja Pömppis, tymppiksen pojat, eivät nimittäin olleet koskaan nähneet aurinkoa. He olivat viettäneet koko elämänsä pimeässä ja kosteassa tyrmässä, jonne Esko säännöllisesti toimitti verisiä raatoja. Nyt oli kuitenkin tullut aika näyttää maailma pojille – tai kenties pojat maailmalle, sillä kuka tietää, mitä Tymppiksen riivatussa päässä liikkuu?
Kun pojat kohtasivat ulkomaailman, oli noin keskipäivä ja aurinko oli korkealla. Kirkas valo sokaisi pojat. ”Isä, ei”, huusivat pojat ja peittivät silmänsä. ”Emme kestä tätä! Vie meidät takaisin pimeyteen!”
Tymppis yritti selittää pojille, mitä on valo ja mikä on aurinko, mutta pojat vain huusivat huutamistaan: ”Isä, ei! Emme kestä tätä! Vie meidät takaisin pimeyteen!”
Mitään ei ollut tehtävissä. Surun murtamana Tymppis johdatti poikansa takaisin pimeään kellariin, jonne Esko oli juuri tuonut uuden ihmisraadon, johon pojat ahnaasti iskivät hampaansa.
***
I will once again provide an English translation for my international servants. Please enjoy this masterpiece with due respect! For I, Friedrich the great, am the chosen one, and it is my respectable duty, which is bestowed on me from above, to bring about the annihilation of the old idols and erect a new one for the future generations to venerate!
The sons of Tymppis confront the world
Once Tymppis took his both sons out in order to show them the sun. For Tömppis and Pömppis, the sons of Tymppis, had never seen the sun. They had spent all their life in the dark and humid dungeon, whither Esko delivered bloody corpses on a regular basis. But now the time had come to show the world to the boys – or perhaps the boys to the world, for who knows what’s going on inside Tymppis’ troubled mind.
When the boys confronted the outside world for the first time, it was about noon and the sun was high. Bright light blinded the boys. “Father, no”, they yelled and covered their eyes. “We can’t take this! Take us back to the darkness!”
Tymppis tried to explain them what is light and what is the sun, but they just kept screaming: “Father, no! We can’t take this! Take us back to the darkness!”
There was nothing Tymppis could do. Sorrow-stricken he led his sons back to the dark dungeon, whither Esko had just brought a brand new human corpse into which the boys voraciously sunk their teeth.
Kun pojat kohtasivat ulkomaailman, oli noin keskipäivä ja aurinko oli korkealla. Kirkas valo sokaisi pojat. ”Isä, ei”, huusivat pojat ja peittivät silmänsä. ”Emme kestä tätä! Vie meidät takaisin pimeyteen!”
Tymppis yritti selittää pojille, mitä on valo ja mikä on aurinko, mutta pojat vain huusivat huutamistaan: ”Isä, ei! Emme kestä tätä! Vie meidät takaisin pimeyteen!”
Mitään ei ollut tehtävissä. Surun murtamana Tymppis johdatti poikansa takaisin pimeään kellariin, jonne Esko oli juuri tuonut uuden ihmisraadon, johon pojat ahnaasti iskivät hampaansa.
***
I will once again provide an English translation for my international servants. Please enjoy this masterpiece with due respect! For I, Friedrich the great, am the chosen one, and it is my respectable duty, which is bestowed on me from above, to bring about the annihilation of the old idols and erect a new one for the future generations to venerate!
The sons of Tymppis confront the world
Once Tymppis took his both sons out in order to show them the sun. For Tömppis and Pömppis, the sons of Tymppis, had never seen the sun. They had spent all their life in the dark and humid dungeon, whither Esko delivered bloody corpses on a regular basis. But now the time had come to show the world to the boys – or perhaps the boys to the world, for who knows what’s going on inside Tymppis’ troubled mind.
When the boys confronted the outside world for the first time, it was about noon and the sun was high. Bright light blinded the boys. “Father, no”, they yelled and covered their eyes. “We can’t take this! Take us back to the darkness!”
Tymppis tried to explain them what is light and what is the sun, but they just kept screaming: “Father, no! We can’t take this! Take us back to the darkness!”
There was nothing Tymppis could do. Sorrow-stricken he led his sons back to the dark dungeon, whither Esko had just brought a brand new human corpse into which the boys voraciously sunk their teeth.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuka runkkari näitä viestejä ilmoittelee asiattomaksi? Tässäkään viestissä ei ole mitään asiatonta. On se perkele että mestariteoksia poistetaan jatkuvasti jonkun pallinaaman ilmoitusten perusteella.