Suomessa on suuri joukko vaeltajia, joista osa harrastaa aktiivisesti ympäri vuoden kovimmassa kaamoksessakin. Vielä suurempi joukko on niitä luonnossa liikkujia, joilla on aktiivinen suhde ulkoilmaelämään, mutta jotka eivät uskalla, jaksa tai osaa tehdä vaativampia itsenäisiä retkiä. Yllä mainittujen joukkoon kuuluvat vielä melojat, joista osa keskittyy pelkästään melontaan, kun taas toisilla melonta on yksi laji muiden ulkoilmalajien joukossa.
Näiden mainittujen harrastajien joukossa on mitä todennäköisimmin suuri joukko ihmisiä, joille telttaretkien tekeminen pienellä nostokölisellä veneellä olisi suuri nautinto. En kuitenkaan muista nähneeni retkeilyalan lehdissä ainuttakaan artikkelia tämän tyyppisestä retkeilystä tai sen esittelystä. Mikäköhän tähän mahtaa olla perimmäinen syy? Kun ihmiset retkeilevät Saimaalla tai Inarinjärvellä tai saaristossa inkkareilla, kajakeilla ja soutuveneillä, niin miksi ei sitten pienillä purjeveneillä?
Näiden mainittujen harrastajien joukossa on mitä todennäköisimmin suuri joukko ihmisiä, joille telttaretkien tekeminen pienellä nostokölisellä veneellä olisi suuri nautinto. En kuitenkaan muista nähneeni retkeilyalan lehdissä ainuttakaan artikkelia tämän tyyppisestä retkeilystä tai sen esittelystä. Mikäköhän tähän mahtaa olla perimmäinen syy? Kun ihmiset retkeilevät Saimaalla tai Inarinjärvellä tai saaristossa inkkareilla, kajakeilla ja soutuveneillä, niin miksi ei sitten pienillä purjeveneillä?
Vastaukset 27
Vanhimmat
...niin, että sellaiseen puuhaan on aika vähän veneitä? Lähinnä sellaiset talonpoikaispurjeveneet, joihin Loviisan suunnalla näkyy olevan laajempaakin harrastusta, varmaan tulisivat kysymykseen. Useimmissa pikkupurkkareissakin kun on jonkinlainen, vaikka pienikin, kabiini, joka saattaa hyvinkin tyydyttää sen saman majoitustarpeen kuin teltta.
"sellaiseen puuhaan on aika vähän veneitä?"
Tuo lienee yksi syy. Kun itse olen hankinnan edessä, niin olen ymmärtänyt, että mm. Still 525 ja Liti olisivat mahdollisia vaihtoehtoja. Onko muita? Mitenkäs sen tyyppiset, jolla Tuuri ja Paasilinna purjehtivat Inaria (Isoa Inaria kiertämässä)? Ovatko ne purjehdusominaisuuksiltaan huonoja?
Se Antti Tuurin vene oli Luvialaisen Nybergin veistämön Telkkä. Oikei mukava päiväpursi. Muistaakseni n. 6 m pitkä ja nostokölillä ja perinteisellä Luvialaisella limilauta tekniikalla tehty.
Näinhän se oli. Satutko tietämään, kuinka hurjia summia tuollaisesta uudesta veneestä joutuu maksamaan? Puinen vene olisi niin kaunis, vaikka sitä enemmän joutuisikin hoivaamaan ja huoltamaan.
www.sundfors.kpnet.com/suomi/boats_paiva.html
Olisikohan se vanha H-vene sittenkin järkevämpi ratkaisu, ainakin säästyisi kymppitonni. Eikä siitä kajuutasta niin kauheasti taida olla haittaa, onhan siellä ainakin matkan aikana mukavampi käydä "vessassa", kun ihan avonaisessa veneessä, vaikka teltassa sitten haluaisikin nukkua.
Soitin veistämölle kun kiinnosti itseäkin. Nuorempi veistäjä Janne sanoi että Telkkä maksaisi purjehduskuntoon helotettuna ilman purjeita 10.000,-
Antti Tuurilla taitaa olla myös (iso?) Scylla, samaisen Nalle Nybergin veistämöltä peräisin.
Myös näyttelijä Antti Litjasta olen kuullut puhuttavan Scylla-veneilijänä.
Edesmennyt elokuvaohjaaja Pekka Parikka (Tuurin romaanin pohjalta tehty elokuva Talvisota ym.) teetti aikoinaan myös Nybergillä Scyllan ja kirjoitti sen rakennus- ja neitsytpurjehdusvaiheista kirjankin, "Myrskylintu nousee siivilleen".
Kulttuuriväen suosiossa oleva venetyyppi siis.
Saattaisi olla. Kolme tonnia olen varautunut päiväpurresta maksamaan.
My on 6 m eli 20 jalkainen päiväpursi, jonka saa kolmella tonnilla. Vene tunnetaan myös nimellä Helsman 20, jolloin siinä on pieni ruffi yöpymiseen. Vene purjehtii ikäisekseen ja kokoisekseen hyvin ja keulakannen alle saa mukavasti tavaraa mahtumaan ja tarvittaessa telttakankaan avulla myös yöpymään. Se on myös huomattavasti turvallisempi kuin nostoköliveneet, eli ei tarvitse hötkyillä kelien suhteen.
Pitikö tuokin asia nyt sanoa että 6 m eli 20 jalkaa???
Olisit sanonut reilusti vaan että 20 metriä niin kuin Suomessa pitää sanoa.
Ja matematiikka hallussa, buaahh! 20metriä = 20 jalkaa? Niin, otappas se laskin siitä paapuurin puoleisen vaippakasan päältä ja laske uudestaan!
Lopettakaa nyt helvetissä vastaileminen näihin häirikköviesteihin. Liikenteessäkin jono syntyy vasta, kun ensimmäinen auto jää köröttelemään sen hitaan perään.
Moi,
Huomasin, että olet kiinnostunut puisista purjeveneistä. Suosittelenkin täten, että rekisteröidyt puuvene.net:in käyttäjäksi. Siellä on runsaasti porukkaa, joka osaa neuvoa sinua puuveneasioissa.
Sain viime kesänä Stillin vesille ja heitin kaverin kanssa em. telttareissun. Kahden miehen kamat telttoineen ja oluineen mahtuu stillin penkkien koteloihin. mukana oli vielä 7OAh akku ja sähkömoottori perässä jos vaikka olisi ollut tyyntä..
juuri sopiva paatti jos pitää paeta hameväkeä järvelle..
Itse kuulun tähän mainittuun telttailija porukkaan (toki olen myös aktiivi purjehtia) ja olen tehnyt useampia parin-kolmen päivän retkiä still 525 jollalla. Purjehdus itsessään on jollalla aina mielenkiintoista ja uusia saaria ja asumattomia rantoja pääsee tutkimaan huomattavasti helpommin. Ja kaverina on useimmiten ollut joku joka ei ole ikinä venettä nähnyt -ja ovat viihtyneet. Eli taitaa olla kyse käyttämttömästä markkinointisuunnasta.
Pienellä kajuutalla varustetuista retkiveneistä ei tule juuri muuta mieleen kuin campus 6,5, microtross, tyvex 18 ja joe 17; joilla jokaisella pääsee rantaan siinä missä jollallakin. Mut kyseisillä paateilla liikkuminen tosiaankin on ennemminkin telttailua.
"Eli taitaa olla kyse käyttämttömästä markkinointisuunnasta."
Tätä minäkin voimakkaimmin epäilen. Telttapurjehtijat eivät kuulu kunnolla purjehtijoihin eivätkä retkeilijöihin, joten heitä saattaa olla vaikea tavoittaa.
Varmasti on paljon ihmisiä, jotka tuollaisesta olisivat kiinnostuneita, mutta eivät tiedä mahdollisuuden olemassa olosta. Kovin suurta markkinarakoa en kuitenkaan tässä näkisi. Tokihan joitakin veneitä saisi myytyä tai vuokrattua nuorten bisnesmiesten extreme-harrastusvälineiksi, mutta uskoakseni suurin osa luonnossa liikkuvista vaeltajista ja vastaavista kuuluvat siihen ryhmään, jotka haluavat harrastaa edullisesti. Päiväpurretkin ovat uutena uskomattoman kalliita, eikä itse rakentaminenkaan kovin edulliseksi tule, kun heloikset ym maksavat niin paljon.
"mutta uskoakseni suurin osa luonnossa liikkuvista vaeltajista ja vastaavista kuuluvat siihen ryhmään, jotka haluavat harrastaa edullisesti."
Toisaalta vaeltajat ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja, minkä perusteella voisi olettaa, että heillä on rahaa jos he haluavat sitä käyttää.
lapsellista
Hei,
Omalla kohdallani kokemusta löytyy ihan kölivene teltta yhdistelmästäni. Pienessä Neptunkryssaressani on sen verran niukasti sisätilaa, että varsinkin isommalla porukalla (3-4 henk.) liikkuessamme olemme usein majoittautuneet luonnonsatamassa telttaan, joka kuuluu veneeni varustukseen. Koska teltta kulkee kätevästi veneen mukana, käytän tämän vuoksi intin vanhaa puolijoukkuetelttaa, johon löytyy vielä kamiinakin. Eli isossa teltassa on leppoisaa ja tilavaa, vastaten vähän isompaakin venettä.
Uskoisin, että tätä yhdistelmää harrastetaan enemmänkin vanhoissa puupurjeveneporukoissa. Esim kakskakkoset ja Hait majoittavat yleensä vain 2-3 henkilöä, eli suuremmalla porkalla teltta on ehdoton must. Tsemppiä kaikille "telttapurjehtijoille". Reserviläistaidot kunniaan :-D
Olen liikkunut Saimaalla paljon ja tiedän, että rantautuessa isoja lohkareita saattaa olla kaukanakin rannasta, vaikka itse ranta olisikin jyrkkä. Miten köliveneellä, jossa syväys on yli metrin, onnistuu rantautuminen? Uskon että sillä purjehtiminen on huolettomampaa kuin jollalla seilailu, mutta eikö taittokölinen toisaalta olisi paljon huolettomampi?
Mulla on kölivene jossa on syväys 1,5 m. olen jonkun verran yöpynyt saaristomerellä luonnonsatamissa ja rantaan mennään aina varovasti tunnustelemalla joskus kolisee mutta sitten haetaan parempi paikka. Aiemmin kiviä pystyi tähystämääkin mutta nykyään vedet on niin saastuneet ettei pohjaa näy 1,5 metrissäkään.
Pitkäkölisellä veneellä missä on kunnon 8 mm happonen kölirauta ei pikku pusut rantakivien haittaa mitää.
Saimaan vesistön näkyvyyksistä en tiedä mutta tuskimpa sielläkään niin kirkaat vedet on että kiviä voisi tähystämällä varoa. Että kokeilemalla vaan, ei se vaarallista ole jos hiljaa etenemällä vähän kolisee.
Kääntökölivene on sikäli turvallinen että törmätessä kiveen köli kääntyy saranansa varassa pois tieltä, mutta silloin myös peräsin tulisi olla saranoitu tai niin matala ettei ohjausta menetetä.
"Saimaan vesistön näkyvyyksistä en tiedä mutta tuskimpa sielläkään niin kirkaat vedet on että kiviä voisi tähystämällä varoa."
Riippuu vedestä, mutta paikoin näkyvyys on erinomainen. Mm. Puruvesi on todella kirkas, tyynellä näkyy arviolta reilusti yli kymmeneen metriin, jos pohjalla on jotain selvästi erottuvaa. Mutta jos ei ole tyyntä, niin ei siitä tähystämisestä ole mitään hyötyä.
Taisin vähän liioitella. Tällaisen tiedon löysin sukeltajien sivulta:
"Puruvesi sijaitsee Kesälahden, Kerimäen ja Punkaharjun alueella. Puruveden pinta-ala on 322 km2, keskisyvyys 22 m, syvin kohta 66 m, näkösyvyys 10 m ja veden väriluku < 5 eli juuri ja juuri mitattavissa."
Ei rantautuminen tuota ongelmia, kunhan vaan toimii rauhallisesti. Ainakin monissa vanhoissa (köli-)kilpaveneissä keulat ovat niin pitkiä, että ne ulottuvat useita metrejä kölin etupuolelle. Tämä ominaisuus helpottaa rantautumista. Toki taittoköli tekee homman vielä helpommaksi, mutta luonnonsatamaihmisen ei tarvitse köliveneitäkään karttaa!
Olen itsekin tässä miettinyt samaa ideaa.
Miten laser-jolla mahtaisi soveltua tähän tarkoitukseen? Onko liian köykäinen enkä tiedä onko siinä säilytystilaa tavaroille? Se vaan kulkisi vielä auton katolla eikä tarttis raileria..
Minäkin tiedän jo sen verran, että Laser on sporttivekotin. Sillä kaatuu helposti, ei sovellu kuin extremeretkeilyyn. Jos katselit olympialaisia, niin laserit olivat kuin lastuja lainehilla.