Mulla on noin kymmenen vuoden sairaushistoria, tämän tiimoilta olen käynyt kolmella terveyskeskuslääkärillä, kahdella työterveyslääkärillä, neljällä psykiatrilla, kahdella psykologilla, psykiatrisella sairaanhoitajalla ja kahdella terveydenhoitajalla. Nyt pitäisi taas aloitaa uudella ihmisellä. Jatkoista ei ole mitään tietoa, kyseessä on matalan kynnyksen hoitopaikka jossa ei ole tarkoituskaan käydä kauaa. Voi siis olla että käyntejä tämän ihmisen luona on ehkä 4-5. Tämä ihminen ei tiedä minusta mitään. Toki hänellä on käytettävissään kaikki muiden tekemät kirjaukset, mutta yleensä he haluavat kuulla asiat potilaan itsensä kertomana, eli joudun kertomaan taas kaiken mahdollisen, analysoimaan uudestaan suhteet vanhempiin, isovanhempiin, sisaruksiin ja puolisoon. Kaikki täytyy taas repiä esille. Ja sitten parin kuukauden päästä hoito siirtyy taas jonnekkin muualle ja eri ihmisille.
Lisäksi tuntuu että mielenterveyden ongelmien hoito on ihan mielivaltaista. Olen kuullut ihan hulluja juttuja näiltä "ammattilaisilta". Useaampaankin kertaan olen kuullut, että masennus johtuu lapsettomuudesta. Olen siis lapseton omasta tahdosta, koska aika ei ole vielä kypsä, opiskelua, määräaikaisia työsuhteita ym. Lisäksi syiksi on lueteltu absolutismia (mitä hittoa!?), vääränlaisen liikunnan harrastamista, laiskuutta, ikää... Kerran kävi niin, että lääkäri käski minun varata kontrolliaika hänelle kuukauden päähän. Kun yritin varata aikaa, kuulin että hänen työsuhteensa oli päättynyt edellistä käyntiä seuraavana päivänä, eli hän oli tiennyt ettei olisi paikalla, mutta käski silti varata aikaa. Yksi psykiatri lopetti lääkityksen kysymättä minun mielipidettäni asiaan. Kun sitten sanoin hänelle että pelkään vahingoittavani itseäni, hän taputti selkään ja sanoi, että kyllä se siitä. Seuraava psykiatri aloitti lääkityksen uudestaan ja kun sanoin, etten välttämättä halua enää lääkkeitä kun kovalla vaivalla olen niistä päässyt eroon. Tähän vastaus oli, ettei hän voi tehdä mitään muutakaan.
Kerran mielenterveyskeskus lähetti minulle ajan postitse. Kun sitten menin ajalle, kävi ilmi että kirjeessä oli väärä päivä ja aikani oli jo mennyt. Näitähän sattuu, mutta tämän takia sain sitten merkinnän papereihin, etten sitoudu hoitoon vaan jätän tulematta ajalleni. Terapiaan pääsykin meinasi kaatua siihen, koska terapia vaatii sitoutumista.
Mitä hiton järkeä tässäkin taas on. Menee kuitenkin useampi kerta ennen kuin uusi hoitaja oppii tuntemaan minut kunnolla ja sitten kun oppii, täytyy taas mennä jollekkin muulle!
Lisäksi tuntuu että mielenterveyden ongelmien hoito on ihan mielivaltaista. Olen kuullut ihan hulluja juttuja näiltä "ammattilaisilta". Useaampaankin kertaan olen kuullut, että masennus johtuu lapsettomuudesta. Olen siis lapseton omasta tahdosta, koska aika ei ole vielä kypsä, opiskelua, määräaikaisia työsuhteita ym. Lisäksi syiksi on lueteltu absolutismia (mitä hittoa!?), vääränlaisen liikunnan harrastamista, laiskuutta, ikää... Kerran kävi niin, että lääkäri käski minun varata kontrolliaika hänelle kuukauden päähän. Kun yritin varata aikaa, kuulin että hänen työsuhteensa oli päättynyt edellistä käyntiä seuraavana päivänä, eli hän oli tiennyt ettei olisi paikalla, mutta käski silti varata aikaa. Yksi psykiatri lopetti lääkityksen kysymättä minun mielipidettäni asiaan. Kun sitten sanoin hänelle että pelkään vahingoittavani itseäni, hän taputti selkään ja sanoi, että kyllä se siitä. Seuraava psykiatri aloitti lääkityksen uudestaan ja kun sanoin, etten välttämättä halua enää lääkkeitä kun kovalla vaivalla olen niistä päässyt eroon. Tähän vastaus oli, ettei hän voi tehdä mitään muutakaan.
Kerran mielenterveyskeskus lähetti minulle ajan postitse. Kun sitten menin ajalle, kävi ilmi että kirjeessä oli väärä päivä ja aikani oli jo mennyt. Näitähän sattuu, mutta tämän takia sain sitten merkinnän papereihin, etten sitoudu hoitoon vaan jätän tulematta ajalleni. Terapiaan pääsykin meinasi kaatua siihen, koska terapia vaatii sitoutumista.
Mitä hiton järkeä tässäkin taas on. Menee kuitenkin useampi kerta ennen kuin uusi hoitaja oppii tuntemaan minut kunnolla ja sitten kun oppii, täytyy taas mennä jollekkin muulle!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla on ollut parinkymmenen vuoden hoitohistorian aikana noin 30 eri psykiatria minkä vuoksi vointini on jatkuvasti huonontunut. Lisäksi väärän ja toisistaan poikkeavat diagnosoinnit huonontavat oloani toistuvasti.
Minulla taas oli terapeutti,mistä ei päässyt millään eroon.Täysin sekopäinen räpätäti.Sanoin lääkärille monta kertaa,että en voi sietää henkilöä,silti oli höpöttämässä hoitohuoneessa.Otin irti-oton koko mielenterveyshoidosta jo vuosia sitten.Kannatti,menee paljon paremmin.