Tehdäänkö muissa EU-jäsenmaissa niin, että EU:n leikatessa jäsenvaltioille maksettavia maataloustukia jäsenmaat kompensoivat menetetyt EU-tuet kansallisilla tuilla?
Suomessa kansallisten tukien osuus koko maataloustukipotista on 60%.
Siinä Suomi on aivan varmasti Euroopan ykkönen. lisäksi suomi keikkuu ruoan hinnassakin ihan kärkisijoilla, eli heIvetin kallista ruokaa mitattuna millä mittapuulla tahansa.
Suomessa kansallisten tukien osuus koko maataloustukipotista on 60%.
Siinä Suomi on aivan varmasti Euroopan ykkönen. lisäksi suomi keikkuu ruoan hinnassakin ihan kärkisijoilla, eli heIvetin kallista ruokaa mitattuna millä mittapuulla tahansa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tehdään vaan!
Tehdään vaan duunia. Mutta duunarien palkkoja ei kai voi kovin alas polkea? Vai aiotaanko ne ulosmitata kokonaisuudessaan maataloustukiin, ettei huoltovarmuus(=ettei maajussit näe nälkää) pääse vaarantumaan?
Ei tietenkään palkkoja alenneta, poistetaan maataloustuet jos sulle sopii?
Hyvä hallitus meiillä, kun ei palkkoja alenneta. Kepua ei sinä hallituksessa kaivata.
Minä kannatan hallituksen linjaa näissä tukiasioissa, onhan se demokraattinen vaihtoehto MTK:n diktatuurille.
Maajussienkin kannattaa muistaa halliusta haukkuessaan, että yksi on ja pysyy. Kepun kiristämät maataloustuet.
Minähän nimenomaan kannatan hallituksen linjaa näissä tukiasioissa, onhan se demokraattinen vaihtoehto MTK:n diktatuurille.
En ole sitä epäillytkään. Kepua ei hallitukseen.
Ole huoleti, ei ne kepua sinne huoli - tuskin se on pyrkimässäkään!
Ei tietenkään kepu ole pyrkimässä istuvaan hallitukseen:) Ei se kepun puheenjohtajan mukaan halua edes kaataa istuvaa hallitusta. Ei välikysymyksillä eikä muutoinkaan, koska Sipilä on sanonut välikysymysten olevan hänen mielestään vain keskustelun herättäjiä ja toisekseen Sipilä on sanonut toivovansa nykyisen hallituksen jatkavan kautensa loppuun. Toki Sipilä myös johonkin väliin sanoi pääministerille näinkin; "teidän sijassanne eroaisin", mitä Sipilä sitten lie tarkoittanutkaan? Onko sillä edes väliä, mitä tarkoitti, kun Sipilä myöhemmin kiisti noin sanoneensa?
Mutta se oli aika hauskaa 2011, kun Kepu hävisi eduskuntavaaleissa oikein kunnolla. silloin puolueen puheenjhtaja sanoi heti, että vaalitulos on sellainen, että ilman muuta kepu jää oppositioon. mutta hallitusneuvottelujen pitkittyessä Kiviniemi pyörsikin sanansa ja oli jo kovasti viemässä puoluettaan hallitukseen. Vaan ei huolittu. Kepu kuitenkin pettää aina ja iankaikkisesti, mikäli ei tapojaan muuta.
No sillä tavalla. Itse olen iloinen ja optimistinen siitä ettei muut puolueet ole pettäneet lupauksiaan ja tästä on hyvä jatkaa eteen päin. Toisaalta uskonkin hallituksessa olevan erittäin hyvä tekemisen meininki ja oikeat päätökset vauhdittavat talouskasvua ripeästi.
Kiviniemi nuolkoon, sanonko mitä...........
Aarno Laitisen kirjoitus
Yhdentyminen on parasta, mitä Suomi on muulta Euroopalta saanut. Euroopan unioni edeltäjineen on säästänyt meidät sodilta jo kolmen sukupolven ajan.
Pelkästään sen ansiosta on säästynyt rahaa moninkertaisesti enemmän kuin nyt menee Kreikan, Italian ja Espanjan tukemiseen.
En ymmärrä, miten jopa professorit panevat kaikki ongelmat euron syyksi. Euro on vain arvon mitta, aivan kuten kilo ja metri ovat painon ja pituuden mittoja. Ne jäivät meille Ranskan vallankumouksen perintönä, kun Napoleon levitti mitat ympäri Eurooppaa oikeanpuoleisen liikenteen lisäksi.
Markkaa kaipaavat muistelevat kaiholla aikoja, jolloin metsäteollisuus ja MTK pystyivät keikuttamaan rahan arvoa ja ryöstivät devalvaatioilla ainakin kerran vuosikymmenessä palkansaajien rahat.
Kiukuttaahan se, ettei tällainen ryöstäminen euroaikaan onnistu.
Jos vertaa Välimeren maiden tukemiseen meneviä rahoja, ne ovat vain murto-osa siitä, mitä täällä menee maaseudun ja sen elinkeinojen tukemiseen.
Suomen sisällä on tavallaan toinen Suomi, Kepulandia, jota muu Suomi elättää. Elinkelvottomia kuntia pitää muiden rahoittaa sen vuoksi, että niiden kunnantalot toimivat kepun vaalitoimistoina. Lähes jokainen kepun kansanedustaja tarvitsee kuntaa poliittisten pyrkimystensä tueksi, sillä kansanedustajaksi pääsevät maalta vain kuntapomot.
Keskusta on keksinyt sellaisen hokeman, että koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Kun ajaa Itä-Suomessa, näkee valtavia alueita, joilla ei asu kukaan. Näiden erämaiden välissä on kyläpahasia, joista elämä on kuollut ajat sitten. Nuoriso kokoontuu ABC:n huoltoaseman kahvilaan, kun ei ole muutakaan viihdettä.
Vaikka elämisen edellytykset puuttuvat, Kepulandiassa pitää olla koulut, terveyskeskukset, vanhainkodit ja kepujohtoisen Kelan toimistot, jotka jakavat avokätisesti rahaa sitä tarvitseville.
Hienotunteisesti jätetään kertomatta, kuinka kalliiksi muutaman oppilaan koulut tai pienpaikkakuntien ylelliset terveyskeskukset tulevat. Jos vaikkapa postin jakamisesta perittäisiin todelliset kustannukset, kirje maaseudun kartanoon maksaisi moninkertaisesti nykyisen hinnan. Tavallisissa postimaksuissakin ruuhka-Suomi maksaa elätti-Suomen kuluja.
Varovaisestikin arvioiden muu Suomi maksaa pitkälti toistakymmentä miljardia euroa Kepulandian ylläpitämisestä joka vuosi, eli saman summan, jonka pahimmassa tapauksessa joudumme maksamaan asioitaan holtittomasti hoitaneille etelän maille.
Ero on kuitenkin siinä, että Kreikka, Italia ja Espanja voivat vielä nousta alennustilastaan, maksaa velkansa ja saada taloudellisen toiminnan vauhtiin. Tällaisesta noususta ei Kepulandiassa ole mitään toivoa niin kauan kuin keskustalla on siellä määräysvalta ja oikeus vaatia muuta Suomea elättämään äänestäjäreservaattiaan.
Soppalihaa sekä rehuviljaa amerikkalaisille hevostytöille tuottava tukiais-Suomi näivettyy omaan elinkelvottomuuteensa. Nuoret pakenevat sieltä kaupunkeihin, joissa heillä on jonkinlaisia toiveita inhimilliselle elämälle.
On edesvastuutonta, kun Kepulandian hallitseva puolue yrittää kaataa EU:ta ja euroa. Mistä se sen jälkeen saisi tukiaiset? Täytyy vain toivoa, ettei hallitus anna periksi kuntauudistuksessa, sillä Suomi ei tarvitse kahtasataa turhaa kunnantaloa kepun vaalitoimistoina.
En minä taida enää viitsiä kirjoitella täällä. Ei tässä mitään dramatiikkaa ole, olen vain perin kyllästynyt näkemään tuollaista älyttömyyttä. Niin ovat jo tehneet monet muut täällä aikoinaan esiintyneet. Ei minunkaan, kunniakkaan elämäntyön tehneen ikämiehen, edelleen monessa mukana olevan ja mm. sotilasyhteisöjeni kunniajäsenen, tarvitse olla noiden mitättömyyksien tyhjän elämän ainoana sisältönä.
Poikkeuksellisen harkittua ja viisasta tekstiä.
Loka-Laitisen on helppo kirjoittaa, kun on oikea toimittaja ja istunut pöydissä, joihin ei "toimittajilla" (esim City-Keskusta) ole koskaan pääsyä.
Olen samaa mieltä, minäkin pidin siitä todella paljon. Laitinen kirjoittaa harkittua ja viisasta tekstiä, johon ei ole mitään lisättävää, eikä mitään pois otettavaa.
Euroopassa ei ole ollut edes tarvetta eikä voimia sotiin
toisen maailmansodan jälkeen muuta kuin pikku
hässäkkää entisessä Jugoslaaviassa jossa eu-joukot
katselivat vierestä niitä paikallisia kansanmurhia puuttumatta
mitenkään niihin.
Bryssänrengit mantraavat tuota sotienestämistä
eu aikaansaannoksina ja samankaltaisena
voidaan lisätä että eu on estänyt tänä aikana
myös meteorin putoamisen niskaamme.
Laitinen tunnetaan vallan pitäjien omana
pikku sylipuudelina joka pyydettäessä
räksyttää osoitettuun suuntaan.
Poistetaan maataloustuet kokonaan ja sitten kilpailutetaan ruoka.. Taitaa parempi, terveellisempi ja huomattavsti edullisempi liha tulla esim. Argentiinasta ja Brasiliasta.
Jos ja kun maatalous ei Suomessa kannata, niin lopetetaan se elättien kustantaminen ja siirretään ne rahat luomaan työpaikkoja.
Näin tehdään, ruvetaan syömään Argentiinalaista lihapullaa ja tullaan isoksi komeaksi hetero-lihapullaksi.
Lopetetaan maataloustuet ja luodaan sitten toistemmepaskaa.
Huomaan, ettei avauksessa esitettyyn kysymykseen ole varsinaista vastausta tullut.
Jospa toistetaan? Ja samalla lisätään vaikeusastetta.
Tehdäänkö muissa EU-jäsenmaissa niin, että EU:n leikatessa jäsenvaltioille maksettavia maataloustukia jäsenmaat kompensoivat menetetyt EU-tuet kansallisilla tuilla?
Ja missä mitassa, jos noin tehdään?
Suomen kansallisten tukien suuruus on muistaakseni herättänyt jopa muissa EU-jäsenmaissa kriittistä keskustelua.
>>Tehdäänkö muissa EU-jäsenmaissa niin, että EU:n leikatessa jäsenvaltioille maksettavia maataloustukia jäsenmaat kompensoivat menetetyt EU-tuet kansallisilla tuilla?>Ja missä mitassa, jos noin tehdään?>Suomen kansallisten tukien suuruus on muistaakseni herättänyt jopa muissa EU-jäsenmaissa kriittistä keskustelua.
Onhan Suomi ykkönen myös ruoan verotuksessa tämän hallituksen ansiosta kiitä sitä.
otapa aikaperspektiiviä kehiin tuonkin asian suhteen.
Ruuan korkea hinta johtuu kaupasta joka ryöstää Maajussia .
Mikseivät maajussit myy tuotteitaan ulkomaille jos kotimaassa kauppa ryöstää maajusseja, luulisi menevät kaupaksi kun missään muualla ei tuoteta mitään syömakelpoista (ainakaan kepu-mtk:n puolesta).
Kyllähän sitä vientiä onkin. Ei kukaan ole väittänyt ettei muuallakin tuoteta syömäkelpoista, paitsi sinä
Valtio ei maksa enää 141-tukea, joten EU-Suomikaan ei kompensoi. Ahon hallitus salasi maatalouspoliittiset artiklat.
Globaalit ruokamarkkinat nostavat hintoja. Tosin Keskolla ja SOK:lla on oma vaikutuksensa. Viljelijän myyntihinta on aivan liian alhainen suhteessa tuotantopanoksiin ja palkkakustannuksiin.
>>>Tehdäänkö muissa EU-jäsenmaissa niin, että EU:n leikatessa jäsenvaltioille maksettavia maataloustukia jäsenmaat kompensoivat menetetyt EU-tuet kansallisilla tuilla?
Niinpä
Viimeisestä ruokapulasta on niin pitkä aika n.60 vuotta, ettei nykyihmiset tiedä asioiden taustoja.
Omat vanhempani olivat tarkkoja ruuan kunnioittamisesta, he olivat kokeneet sodan aikaisen pulan.
Palstalla on noita räksyttäjiä maanviljelystä, jotka eivät ymmärrä, ettei hyvä ja kohtuuhintainen ruoka ole itsestään selvyys.
He eivät myöskään ole ilmeisesti kuulleet/nähneet ruokajonoja jo nykysuomessa.
Tuet pois jusseilta ja maailmanmarkkinahinnat, sehän se hienoratkaisu olisi.
"Tuet pois jusseilta ja maailmanmarkkinahinnat, sehän se hienoratkaisu olisi."
Tämä olisi vapaan markkinatalouden mukainen ratkaisu. Normaaleissa oloissa se on ohan toimiva. Sota-aika oli tosiaan poikkeuksellista ja siitä on se mainitsemasi 60 vuotta. Jos meillä on sadan vuoden aikana muutama vuosi sota-aikaa, ei liene kovin tarkoituksenmukaista koko ajan varautua sodan ajan tilanteeseen. Lisäksi sodan todennäköisyys EU-Euroopassa ei näytä kovin suurelta, joten todennäköisyys voi olla mainittua paljon pienempi.
Maatalostukemme ei sitäpaitsi ole millään tavalla edistänyt varautumista kriisiaikoihin. Päinvastoin koneellistunut maatalous on ajanut koko ajan siitä poispäin. Löpö on nimittäin se, joka loppuu aina kriiseissä ensi. Tarvitaan hevosia, auroja, kuokkia ja ihmistyövoimaa. Kriisiä varten emme tarvitse likimainkaan tämän suuruista maataloutta eikä ainakaan suurtiloja.
Olet oikeassa tuossa huoltovarmuusasiassa. Otin sen esiin siksi, että se on kuitenkin nykyisen tukipolitiikan alkuperä. Samoinhan siihen liittyy se, että sääntelyn aikana ennen EU:ta viljelijöiden saaman hinnan tuotteistaan määrättiin työehtoneuvottelujen jälkeen valtion ja MTK:n välisissä neuvotteluissa. Viljelijöiden "palkka" määrättiin siis valtion taholta.
Kun koko EU:n maatalous on tuettua, on vaikea nähdä mitä etua suomalaisille koituisi irtautuminen tuosta tukijärjestelmästä. Oma tuotantomme varmaan pienenisi rajusti vapaassa hinnoittelussa ja EU maksujen muodossa maksamme joka tapauksessa muiden maiden tuet.
Koko EU:n pitäisi luopua yhtä aikaa tuista ja siirtyä markkina hintoihin. Tuotannossa olema maa-alue vs ihmisten määrä pienenee koko ajan ja on todennäköistä, että ruuan hinta tulee nousemaan.
Minulla ei ole edellytyksiä arvioida sitä, paljonko verot laskisivat tukien poiston seurauksena, ja mikä olisi työttömyys ja toimeentulotukien määrän nousu.
Kun minkään puolue ei vaadi tukien poistoa eikä mikään hallitus ole siitä tehnyt esitystä ei myöskään nämä ole ilmeisesti tehneet laskelmaa asiasta
Nykyinen tilanne jatkunee ainakin lähivuodet
Tukitalous tarkoittaa aina sitä, että resurssit ovat poissa jostain kannattavammasta toiminnasta. Se rinnastuu siten osin työttömyyteen. Edut olisivat myös ruuan hinnan suhteen selvät. Oman kustannuksia nielevän ruuan tuotannon korvaantuminen edullisemmalla tuonnilla, olisi suuren enemistön selvä etu. Oman tuotannon vähentymisen hyödyt kertaantuisivat sen myötä, ettei tarvitsisi rakentaa ja ylläpitää julkisin varoin erilaista infraa pientä asujamistovähemmistöä varten.
Tukien poistaminen voitaisiin hyvin aloittaa kansallisista tuista. Nehän ovat noin 60 % kaikista maataloustuistamme. Muissa maissa kansallisten tukien osuus on huomattavasti pienempi, noin 10 %:n luokkaa. Tällä tavoin asemamme EU-tukien saajana ei muuttuisi mitenkään.
EUssa on lisäksi esimerkki jäsenvaltiosta, joka on saanut neuvoteltua jäsenmaksunsa pienemmäksi, kun se ei tarvitse niin paljon EUn maataloustukia kuin muut valtiot eli Iso-Britannia. Englannin maatalousomavaraisuus on paljon vähäisempi kuin muilla mailla eivätkä engelsemannit ole silti kuolleet nälkään.
Nykyinen tilanne jatkuun niin kauna, kun se on riippuvainen Euroopan suurten maatalousmaiden Ranskan, Italian ja Puolan tahdosta. Muutosvoima tulee markkinaliberalismista, mikä käytännössä tarkoittaa toistaiseksi jumissa olevien WTO-neuvottelujen aukeamista. Maatalous on siinä suuri este. Kehitysmaat vaativat vapaakaupan vastineeksi tuetun maatalouden lopettamista eli vapaakaupan ulottamista myös elintarvikkeisiin. Jos siis 1980-luvulla alkanut suuntaus vapaakaupan elintilan kasvattamisesta jatkuu, tukien poistamisen toive pohjautuu ennen muuta tähän. Sekä EU:lla että Yhdysvalloilla voi talouksiensa pönkittämiseksi tulla tarvetta markkina-alueiden kasvattamiseksi edelleen. Hintana on silloin maatalouden vapauttaminen tulleista, tuista ja kiintiöistä.