Vene on 42 jalkainen vanhempi yksilö, ns "puolipitkäköli".
Ajatus on mennä kauas, onkohan itseskuuttaava fokka järkevä valinta? itsellä ei ole kokemusta moisesta.
Tällä hetkellä löytyy:pa säiliö 500 l vesi 350 l septit 170 l, tilaa olisi lisätä tuota kapasiteettia, mutta onko tarpeen ?
Ankkuri/ankkuripeli onneton,pitäisi uusia, mutta mielipiteitä löytyy paljon, vaikea valinta, painoa veneessä noin 12000kg.
Kone tuli jo laitettua ( sole 62 )
Ajatus on mennä kauas, onkohan itseskuuttaava fokka järkevä valinta? itsellä ei ole kokemusta moisesta.
Tällä hetkellä löytyy:pa säiliö 500 l vesi 350 l septit 170 l, tilaa olisi lisätä tuota kapasiteettia, mutta onko tarpeen ?
Ankkuri/ankkuripeli onneton,pitäisi uusia, mutta mielipiteitä löytyy paljon, vaikea valinta, painoa veneessä noin 12000kg.
Kone tuli jo laitettua ( sole 62 )
Vastaukset 28
Vanhimmat
Itsejalustavalla keulapurjeella ei ole englannin kanaalin jälkeen käyttöä. Parhaat vinkit saa laittamalla meiliä muille pidemmälle purjehtineille. Blogeista yms löytyy yhteystiedot ja blogeja löytyy esim Mantan sivuilta tai googlaamalla.
Tankkeihin liittyen: riippuu legistä, henkilömäärästä jne. Ei ole yhtä oikeaa vastausta. Moni kuitenkin ottaa extrakanistereita ylitykselle. Helpompaa ja edullisempaa. Septin tyhjennyspisteet käytännössä loppuu Euroopan jälkeen, eli veteen ne dumpataan... silloin riittää jopa noin 50L.
Itseskuuttaavat mäkeen. Ei pitkillä matkoilla kryssikisoja ole.
Kaita kutteritakila ja molemmat keulaan rullalla.
vielä kun vedät vitun päähäs ja pakenet vuorille, niin kaikki on taas hyvin
hauska kusumus, ja melko laiska täytyis olla jos ei valtameripurjehduksella jaksais skuutata fokkaa : )
Voisit olla yhteydessä (liittyä?)suomen valtameripurjehtijoihin. Sitä kautta saat hyvää tietoa (muutakin kuin näppärä "vittu päähän ja vuorille"). Riippuen veneen sijainnista, on mahdollista että siellä joku käy kertomassa mitä kannattaa ottaa huomioon. Näin minua "kohdeltiin", kun tilanne oli päällä. Venemessuilla on seuraava jäsentilaisuus...
Ei kai kukaan nyt ota tätä trollia tosissaan?
No ei kai, mutta tämän palstan valtameripapat neuvovat aina mielellään.
Tuuliperäsin on mielestäni must. Meillä se on ohjannut 90% kaikista pasaatituuliylityksistä. Sähköllä pelaavat autopilotit ovat hyviä rannikoiden tuntumassa. Jos niihin luottaa pelkästään pitkillä ylityksillä, saattaa tulla työntäyteistä aikaa. Mieti, että istut esim. kolme viikkoa ruorissa. Kryssillä puolipitkäkölisen purren saa varmaankin kulkemaan kohtuullisesti asetettuun kulmaan ilman pilottejakin?
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksia: pa- tankki on iso muttei haittaa. Vesitankki on sopiva tai pienehkö mutta pullovesi on rutiinia. Septi on käsittämättömän suuri eikä voi tyhjentää muuta kuin mereen. Kryssifokka on väärä ajatus. Reivattava kutteripurje on käyttökelpoisempi. Tuuliperäsin on hyvä mutta nykyiset autopilotitkin toimivat uskomattoman hyvin ja pitkään. Jopa spinnulla.
Samaa mieltä septitankissa. Itse en tarvinnut enkä käyttänyt sitä kertaakaan pallonkiertoreissullani. Yli satalitraisen septin muuttamista muuhun käyttöön voisi harkita, vaikka muutos vaatii letkuston muuttamista ja säiliön puhdistamista. Eräässä tuntemassani veneessä septi on muutettu dieseltankiksi. Septin imutyhjennyksiä ei missään taida olla yhtä paljon kuin Suomessa.
Varmaankin uudet autopilotit ovat parempia ohjaamaan kuin vanhat, mutta syövät sähköä ja ennemmin tai myöhemmin tarvitsevat korjauksia.
Tuuliperäsimissä on eroavaisuuksia, mutta ne toimivat luotettavasti. Hydrovanen etu on sen toiminta varaohjauksena, jos peräsin sattuu hajoamaan. Windpilot Pacific Plussissa on sattunut alumiiniputki-akselin katkeamisia, jota pidetty jopa tyyppivikana (en tiedä onko konstruktiota parannettu). Servo-mallisessa Windpilotissa kuten muissakaan servolapaisissa ei ole samaa mekaanista heikkoutta. Esim. Monitor on koettu hyväksi ja varmaksi. Omasta mielestäni tuuliperäsin on ehkä kaikkein tärkein varuste pitkillä valtamerireissuilla. Siksi pitää olla sekä autopilotti että tuuliperäsin, jos miehistö on pieni.
"Itse en tarvinnut enkä käyttänyt sitä kertaakaan pallonkiertoreissullani"
Et tarvinut septitankkia?
Pumppasitko tosiaan marinoissa ja ankkuripaikoissa paskat suoraan mereen?
Upottaa pitäis tuollaisten veneet.
Meillä veneen septi on vakio, maailmalla harvinainen. Marinoissa käytän marinan vessaa, vaikka veneessäni on septitankki. Valtameren ankkuripaikoilla on usein aika syvää ja vettä ympärillä valtavasti, vuorovesikin huuhtoo. En näe vessan käytössä mitään ongelmaa siellä. Itämeri on matala ja pieni sisämeri, jossa ei ole vuorovettä. Täällä septitankki on välttämättömyys. Omassa veneessäni on myös harmaavesitankki pesuvesiä varten. Suosittelen sinullekin
Vai syviä ankkuripaikkoja ja marinan vessoja.
Et ole veneelläsi käynyt Hankoa kauempana ja sen huomaa.
Ainakin jenkeillä on kaikilla septitankki "holding"-
onko pietarilla, kun puuttinilla ei ollut antaa niin onko niille annettu?
Huomaat mitä haluat. Marinoilla tarkoitan vierassatamia olipa kysymyksessä Hangon Itäsatama tai vaikka Royal Cape Yacht Clubin vierassatama. Todellakin käytän niiden vessoja ja suihkuja, vaikka veneessäni onkin septitankki, suihku ja myös harmaavesitankki pesuvesille! Miksi minun pitäisi täyttää tankkejani silloin kun siihen ei ole syytä?
Väitteesi, että kaikissa jenkkiveneissä muka olisi septitankki (englanniksi holding-tank) on kuvitteluasi! Oletko muuten huomannut, että etenkin ranskalaisissa pitkänmatkanpursissa näkee toisinaan ns. avovessoja? Vessan pytyn rengas on kiinnitetty peräkaiteen ulkopuolelle. Mitään liikkuvia osia ei ole, joten toimii varmasti. Herättää tietysti huomiota ankkuripaikoilla, mutta ei tunnu häiritsevän ranskalaisia...
Although there's currently no consistency at European level on the matter of holding tanks for recreational craft, some EU member states have enacted national legislation limiting access to certain areas to those vessels equipped with a holding tank, whilst others are still sitting on the fence. - See more at: http://www.sailboat-cruising.com/marine-holding-tank.html#sthash.21V1V111.dpuf
niinsanottu ranskalainen parveke
Onks mitoitukset ja kunnossa
http://youtu.be/Yv9xOf1iNXU
http://youtu.be/xpy8McIs_nA
Mainio opetusvideo elektroniikka-gallona-fanaatikoille!
Meillä on septitankki. Sitä ei ole imetty tyhjäksi koskaan, vaan se pumpataan aina mereen, sekä Itämerellä että muualla. Ei nyt tietenkään uimarantojen lähellä, matalissa lahdissa tai satamissa. Näin toimivat käytännössä kaikki huviveneilijät Itämeren ulkopuolella, ja Itämerelläkin kaikki muut paitsi suomalaiset. Ei ole minkäänlainen ympäristöongelma, joten ihan rauhassa vaan.
Tropiikin lämmössä septitankki (mustavesitankki tai millä nimellä sitä nyt haluaakin kutsua) voi tuottaa harmillisia yllätyksiä. Eräässä veneessä septin huohotinputki oli ilmeisesti tukkeutunut ja tankin pohjalla ollut jätemoska oli alkanut muodostaa kaasua. Seuraus oli septitankin tai putkiston räjähtäminen. Haju oli niin voimakas, että tarvittiin sukellusvarusteet veneen sisätilan sotkujen siivoamiseksi.
Ehkä septi pitää huuhdella tropiikissa, ei pelkästään tyhjentää.
En pidä minään sellaista veneilijää joka lisää paskakuormansa suoraan itämereen, toivottavasti uit joskus kakkakikkareeseen tai saat sellaisen katiskaasi :)
Kyllähän siellä voi porsastella miten tahtoo kun kukaan ei ole näkemässä ja senhän takia ulkosaariston saarillakin aina välillä näkee hilpeiden juhannusseurueiden jäljiltä rikottuja pulloja, puoliksi palaneita jätenuotioita ja sikin sokin heiteltyjä muovipusseja. Kerran oli väännetty jättiläismäinen torttu suoraan polulle, tervetuloa vaan.
Useimmat Itämerellä purjehtijat kyllä käyttävät asianmukaisia palveluita, sen verran vesien lisääntyvä huonovointisuus harmittaa. Valtamerillähän tilanne on toki ihan toinen purjehtijan kannalta, mereen vaan kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Mereen kakkaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ihmispaskan vesille vahingollinen rehevöittävä aine on fosfori. Ihminen tuottaa fosforia vuodessa kokonaista 800 g. Päivässä sitä tulee siis alta 3 g. Veneilypäiviä, jolloin harrastaa septiinpaskomista ja mereentyhjennystä kertyy vuodessa vaihtelevia määriä eri ihmisillä, mutta tuskin kellään yli 100 kappaletta. Fosforia siis siirtyy vesistöihin ahkerimmilta septintyhjentäjäveneilijöiltä jopa kourallien. Tämä on vakavaa. Paljonko landepaukku ajaa puhdasta fosforia peltohehtaarille ja paljonko siitä huuhtoutuu ojaa pitkin läheiseen merenlahteen? Teollisuudesta en viitsi edes ruveta puhumaan. Mainitsemani seikat huomioon ottaen tulee veneilijän siis erityisesti välttää septintyhjennystä mereen ja ruveta syömään omat paskansa.
Kyse ei ole niinkään ympäristövaikutuksista kuin siitä että matalassa lahdessa, jossa on kiva snorklailla ja käydä aamu-uinnilla on 100 veneen pa-skat papereineen.
Veneilevän ihmisen pa-skan ja ku-sen ympäristövaikutukset ovat olemattomat sama missä meressä ollaan.
Kysy vielä, koska aion lakata hakkaamasta vaimoani. Miten voi yksittäisistä pa***ta avomerellä saada noin kätevästi sadan veneen pa***at matalaan lahteen ja rikotut pullot siihen päälle?
Taitaa polulle paskominen olla kuitenkin ympäristörikoksista pienimmästä päästä, tortun koosta riippumatta :)
Paattini huussista menee kaikki tavara suoraan mereen. En ui kuin hätätilanteessa. Meri on muutoinkin saastunut, ihan sama. Luonnontuotehan se on.