Luotettavin solmu kiinnitysköyteen?

Käytännössä ei ole mitään merkitystä kiinnitysköyden lujuuden heikkenemisellä paalusolmun vuoksi.

Kiinnitysköysiin ei kannata pleissata yhtään mitään, vaan ne kannattaa pitää mahdollisimman pitkinä ja suorina. Silloin ne sopivat kaikkiin tilanteisiin. Kiinnitysköyden päähän pleissatusta metallihelasta ei ole loppupeleissä muuta kuin harmia, joskus jopa vaaraa.

Ei pleissejä kirjoitti:

Käytännössä ei ole mitään merkitystä kiinnitysköyden lujuuden heikkenemisellä paalusolmun vuoksi.

Kiinnitysköysiin ei kannata pleissata yhtään mitään, vaan ne kannattaa pitää mahdollisimman pitkinä ja suorina. Silloin ne sopivat kaikkiin tilanteisiin. Kiinnitysköyden päähän pleissatusta metallihelasta ei ole loppupeleissä muuta kuin harmia, joskus jopa vaaraa.

Lue lisää

Taas joku puuvillapurjeiden ja petrolimoottoreiden aikaan 1950-luvulla oppinsa saanut. Sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, jossa metallihelasta ja haasta voisi olla haittaa saati vaaraa. Ne ovat ainoa järkevä ratkaisu nykyaikana.

9+7 kirjoitti:

Taas joku puuvillapurjeiden ja petrolimoottoreiden aikaan 1950-luvulla oppinsa saanut. Sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, jossa metallihelasta ja haasta voisi olla haittaa saati vaaraa. Ne ovat ainoa järkevä ratkaisu nykyaikana.

Lue lisää

Makuasia, sanoi koira, kun muniansa nuoli. Meillä on kahdet kiinnitysköydet: toisissa on pleissatut lenkit, joissa karbiinihaat, toiset on tuplasti pidemmät vapaalla päällä. Molemmissa on pleissatut lenkit veneen päässä. Koukullisia käytetään yleensä kotisatamassa. Monesti on ollut hyötyä vapaapäisistä, kun on lähdetty kovemmassa sivutuulessa laiturista. Voi päästää veneestä pään irti, kun veneellä on jo jonkin verran vauhtia, jolloin ei ajelehdita sivusuunnassa. On emäntäkin kyydissä ilman ylimääräisiä keulajumppia.

9+7 kirjoitti:

Taas joku puuvillapurjeiden ja petrolimoottoreiden aikaan 1950-luvulla oppinsa saanut. Sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, jossa metallihelasta ja haasta voisi olla haittaa saati vaaraa. Ne ovat ainoa järkevä ratkaisu nykyaikana.

Lue lisää

Palomiehenhaalla tai karbiinihaalla on kiinnitysköyden päässä käyttöä vain, jos köysi kiinnitetään metallilenkkiin. Monissa tapauksissa silloinkin kannattaa mieluummin vetää köysi lenkistä läpi. Se helpottaa lähtemistä huomattavasti.

Paaluihin, pollareihin ja vastaaviin kiinnityttäessä käytetään avopäistä suoraa köyttä, jonka voi sitoa juuri haluamallaan tavalla tilanteen mukaan. Avopäinen köysi ei myöskään koskaan kolhi venettä, toisin kuin erilaiset metallihelat helposti tekevät.

Poijuun kiinnitettävässä peräköydessä luonnollisesti on hyvä olla poijukoukku tai vastaava.

Metallihelan kiinnittämiseen köyteen käytetään paalusolmua, koska se on helppo ja nopea tehdä, pitää hyvin ja sen saa auki myös kovan vedon jäljiltä.

Ei pleissejä kirjoitti:

Palomiehenhaalla tai karbiinihaalla on kiinnitysköyden päässä käyttöä vain, jos köysi kiinnitetään metallilenkkiin. Monissa tapauksissa silloinkin kannattaa mieluummin vetää köysi lenkistä läpi. Se helpottaa lähtemistä huomattavasti.

Paaluihin, pollareihin ja vastaaviin kiinnityttäessä käytetään avopäistä suoraa köyttä, jonka voi sitoa juuri haluamallaan tavalla tilanteen mukaan. Avopäinen köysi ei myöskään koskaan kolhi venettä, toisin kuin erilaiset metallihelat helposti tekevät.

Poijuun kiinnitettävässä peräköydessä luonnollisesti on hyvä olla poijukoukku tai vastaava.

Metallihelan kiinnittämiseen köyteen käytetään paalusolmua, koska se on helppo ja nopea tehdä, pitää hyvin ja sen saa auki myös kovan vedon jäljiltä.

Lue lisää

Ei ole mitään aihetta käyttää haatonta köyttä pollarissa ja vastaavissa. Haan vaulla syntyy silmukka kyllä.

Ja tilanteessa, jossa tarvitaan lähdön helpottamiseksi veneestä käsin irtoavaa köyttä, käytetään tietysti ylimääräistä apuköyttä, joka laitetaan paikoilleen ennen varsinaisten keulaköysien irroitusta. Mikä tässä on muka vaikeaa.

Ihmettelen muuten, miksi jotkut harrastavat aivan järjettömän pitkiä keulaköysiä. 25 vuotta olen veneillyt pitkin ja poikin Itämerta enkä vielä ikinä ole tavannut satamaa, jossa olisi ollut ongelmia 5-metristen koussilla ja haalla varustettujen köysieni kanssa.

Kotisatamassa minulla on sakkelilla kiinnitetyt vielä lyhyemmät köydet, jotka napataan puoshaan avulla veneestä käsin. Helpottaa yksin liikkuessa rantautumista.

5+13 kirjoitti:

Ei ole mitään aihetta käyttää haatonta köyttä pollarissa ja vastaavissa. Haan vaulla syntyy silmukka kyllä.

Ja tilanteessa, jossa tarvitaan lähdön helpottamiseksi veneestä käsin irtoavaa köyttä, käytetään tietysti ylimääräistä apuköyttä, joka laitetaan paikoilleen ennen varsinaisten keulaköysien irroitusta. Mikä tässä on muka vaikeaa.

Ihmettelen muuten, miksi jotkut harrastavat aivan järjettömän pitkiä keulaköysiä. 25 vuotta olen veneillyt pitkin ja poikin Itämerta enkä vielä ikinä ole tavannut satamaa, jossa olisi ollut ongelmia 5-metristen koussilla ja haalla varustettujen köysieni kanssa.

Kotisatamassa minulla on sakkelilla kiinnitetyt vielä lyhyemmät köydet, jotka napataan puoshaan avulla veneestä käsin. Helpottaa yksin liikkuessa rantautumista.

Lue lisää

> Haan vaulla syntyy silmukka kyllä.

Syntyyhän se. Nimittäin kiristyvä silmukka ja senhän nämä niitä käyttävät torvelot tekevät 99-prosenttisesti muiden silmukoiden päälle. Muutaman kerran on tehnyt mieli kaivaa puukko esiin ...

5+13 kirjoitti:

Ei ole mitään aihetta käyttää haatonta köyttä pollarissa ja vastaavissa. Haan vaulla syntyy silmukka kyllä.

Ja tilanteessa, jossa tarvitaan lähdön helpottamiseksi veneestä käsin irtoavaa köyttä, käytetään tietysti ylimääräistä apuköyttä, joka laitetaan paikoilleen ennen varsinaisten keulaköysien irroitusta. Mikä tässä on muka vaikeaa.

Ihmettelen muuten, miksi jotkut harrastavat aivan järjettömän pitkiä keulaköysiä. 25 vuotta olen veneillyt pitkin ja poikin Itämerta enkä vielä ikinä ole tavannut satamaa, jossa olisi ollut ongelmia 5-metristen koussilla ja haalla varustettujen köysieni kanssa.

Kotisatamassa minulla on sakkelilla kiinnitetyt vielä lyhyemmät köydet, jotka napataan puoshaan avulla veneestä käsin. Helpottaa yksin liikkuessa rantautumista.

Lue lisää

Noilla syntyy silmukka, jota ei voi avata laskematta köyteen vähintään puoli metriä löysää. Saman verran tarvitaan löysää kiinnittämiseen ja haan kiinnitys köyden ympärille on sen jälkeenkin hankalaa. Paksun teräslenkin tai ohuemman tolpan ympärille syntyy haan piloille taivuttava lenkki. Miksi ihmeessä tehdä elämästään niin vaikeaa?

Kotisataman köysissä haat ovat kyllä kätevät. Vaativat tosin myrän uhatessa lisäköyden laittamista, koska hakojen lujuus ei riitä pahassa paikassa.

sepä siitä kirjoitti:

Noilla syntyy silmukka, jota ei voi avata laskematta köyteen vähintään puoli metriä löysää. Saman verran tarvitaan löysää kiinnittämiseen ja haan kiinnitys köyden ympärille on sen jälkeenkin hankalaa. Paksun teräslenkin tai ohuemman tolpan ympärille syntyy haan piloille taivuttava lenkki. Miksi ihmeessä tehdä elämästään niin vaikeaa?

Kotisataman köysissä haat ovat kyllä kätevät. Vaativat tosin myrän uhatessa lisäköyden laittamista, koska hakojen lujuus ei riitä pahassa paikassa.

Lue lisää

Hakoja laitetaan köyden päähän siitä yksinkertaisesta syystä, ettei osata oikeita solmuja. Köyden kiinnitys paaluun tai pollariin haan avulla on todella vihoviimeisen älytöntä hommaa. Hauska seurata usein, miten sellaista irrotellaan. Ei ole kivaa hommaa ensinkään.

Miten joku voi mieltää, että haan kanssa leikkiminen olisi jotenkin helpompaa kuin esimerkiksi reilun kokoisen paalusolmusilmukan tekeminen? Sellainen syntyy viidessä sekunnissa ja sen voi sitten heittää pollarin tai paalun päälle.

Ei ymmärrä pieni purjehtija veneilyn hienouksia....

5+13 kirjoitti:

Ei ole mitään aihetta käyttää haatonta köyttä pollarissa ja vastaavissa. Haan vaulla syntyy silmukka kyllä.

Ja tilanteessa, jossa tarvitaan lähdön helpottamiseksi veneestä käsin irtoavaa köyttä, käytetään tietysti ylimääräistä apuköyttä, joka laitetaan paikoilleen ennen varsinaisten keulaköysien irroitusta. Mikä tässä on muka vaikeaa.

Ihmettelen muuten, miksi jotkut harrastavat aivan järjettömän pitkiä keulaköysiä. 25 vuotta olen veneillyt pitkin ja poikin Itämerta enkä vielä ikinä ole tavannut satamaa, jossa olisi ollut ongelmia 5-metristen koussilla ja haalla varustettujen köysieni kanssa.

Kotisatamassa minulla on sakkelilla kiinnitetyt vielä lyhyemmät köydet, jotka napataan puoshaan avulla veneestä käsin. Helpottaa yksin liikkuessa rantautumista.

Lue lisää

Mikä on "järjettömän" pitkä? Joskus 10 m keulaköysi ei aivan riitä, kun tuuli painaa sivulta ja laiturista irrottautuessa keulagasti yrittää "juoksevan" keulaköyden avulla estää keulan rekaamista.

Ongelmia voi aiheuttaa liian lyhyt keulaköysi varsinkin, jos se on varustettu koussilla ja haalla! Monissa Itämeren alueen satamissa ei ole lainkaan kiinnitysrenkaita, joihon haan voisi kiinnittää. Laiturilla oleva ystävällinen avustaja ei myöskään ole kovin mielissään, jos saapuvasta veneestä heitetään häntä kohti köysi, jonka päässä on iso metallimurikka!

Itse käytän omassa veneessäni 10 m keulaköysiä, joissa ei ole hakoja lainkaan. Jos saavun satamaan, jossa on kiinnitystolpat, laitan paalusolmulenkit valmiiksi. Tiedän kokemuksesta, että laiturilla mahdollisesti olevat avustajat eivät ehkä osaa kiinnittää köyttä tolppaan. Jos laiturissa on renkaat, haluan keulaköyden juoksevana eli köyden pään renkaan kautta veneen knaapiin. Kotisatamassani minulla on kotisataman köydet, jotka ovat sakkeleilla kousseilla laiturissa pysyvästi kiinni. Ne on helppo noukkia veneeseen ja kiinnittää knaapeihin, kun landaan yksin. Eli näin erilainen käsitys voi olla samasta asiasta, vaikka itsekään en tunne olevani noviisi (tähän mennessä 60 vuotta veneilyä sekä Itämerellä että muilla merillä).

Solmujen puutetta kirjoitti:

Hakoja laitetaan köyden päähän siitä yksinkertaisesta syystä, ettei osata oikeita solmuja. Köyden kiinnitys paaluun tai pollariin haan avulla on todella vihoviimeisen älytöntä hommaa. Hauska seurata usein, miten sellaista irrotellaan. Ei ole kivaa hommaa ensinkään.

Miten joku voi mieltää, että haan kanssa leikkiminen olisi jotenkin helpompaa kuin esimerkiksi reilun kokoisen paalusolmusilmukan tekeminen? Sellainen syntyy viidessä sekunnissa ja sen voi sitten heittää pollarin tai paalun päälle.

Ei ymmärrä pieni purjehtija veneilyn hienouksia....

Lue lisää

Kirjoituksesi on aika hauska. Ensiksi kero, että hakoja käytetään niiden käytön helppouden takia ja toisessa kappaleessa kiistät sen.

Hakoja käytetään nimen omaan niiden helppouden takia.

Annapa solmuihin perehyneelle naapurilllesi tai lapselle köysi käteen laiurilla ja sano, että "kiinnitä paalusolmulla kiinnityslenkkiin, aikaa 5 sek" voi olla, että jää kiinnittämättä.

Anna samalle tyypille köysi, jossa on haka päässä, ja pyydä kiinnittämään, jää vielä 3 sekuntia aikaakin.

Katsos pieni purjehtija. Vaikka sinä osaatkin solmut, voi olla, että miehistö ei osaa ja kaikkea ei voi itse tehdä.

EVM kirjoitti:

Kirjoituksesi on aika hauska. Ensiksi kero, että hakoja käytetään niiden käytön helppouden takia ja toisessa kappaleessa kiistät sen.

Hakoja käytetään nimen omaan niiden helppouden takia.

Annapa solmuihin perehyneelle naapurilllesi tai lapselle köysi käteen laiurilla ja sano, että "kiinnitä paalusolmulla kiinnityslenkkiin, aikaa 5 sek" voi olla, että jää kiinnittämättä.

Anna samalle tyypille köysi, jossa on haka päässä, ja pyydä kiinnittämään, jää vielä 3 sekuntia aikaakin.

Katsos pieni purjehtija. Vaikka sinä osaatkin solmut, voi olla, että miehistö ei osaa ja kaikkea ei voi itse tehdä.

Lue lisää

Yleensä ei ryhdytä tekemään paalusolmua vedossa olevaan köyteen, vaan lenkkiin tehdään siihen sopiva solmu.

En sanonut, että hakoja käytetään helppouden takia, vaan siksi ettei osata solmuja.

Solmut eivät ole vaikeita, oikeasti. 3--4 solmua opettelemalla pärjää veneellä tilanteessa kuin tilanteessa.

5+13 kirjoitti:

Ei ole mitään aihetta käyttää haatonta köyttä pollarissa ja vastaavissa. Haan vaulla syntyy silmukka kyllä.

Ja tilanteessa, jossa tarvitaan lähdön helpottamiseksi veneestä käsin irtoavaa köyttä, käytetään tietysti ylimääräistä apuköyttä, joka laitetaan paikoilleen ennen varsinaisten keulaköysien irroitusta. Mikä tässä on muka vaikeaa.

Ihmettelen muuten, miksi jotkut harrastavat aivan järjettömän pitkiä keulaköysiä. 25 vuotta olen veneillyt pitkin ja poikin Itämerta enkä vielä ikinä ole tavannut satamaa, jossa olisi ollut ongelmia 5-metristen koussilla ja haalla varustettujen köysieni kanssa.

Kotisatamassa minulla on sakkelilla kiinnitetyt vielä lyhyemmät köydet, jotka napataan puoshaan avulla veneestä käsin. Helpottaa yksin liikkuessa rantautumista.

Lue lisää

voisitko ajatella että aina ei olla laiturissa kiinni, vaan joskus esimerkiksi luonnonsatamassa. Ruotissa ollaan oltu usein toisen veneen kyljessä kiinni ja köyden on hyvä yltää rantaan asti. Siksi minulla on pituusvaraa keulaköysissä. Miten se sanonta menikään: " ei vara venettä kaada"
mitään haittaa en ole kokenut siitä että keulaköysissä on varaa.

EVM kirjoitti:

Kirjoituksesi on aika hauska. Ensiksi kero, että hakoja käytetään niiden käytön helppouden takia ja toisessa kappaleessa kiistät sen.

Hakoja käytetään nimen omaan niiden helppouden takia.

Annapa solmuihin perehyneelle naapurilllesi tai lapselle köysi käteen laiurilla ja sano, että "kiinnitä paalusolmulla kiinnityslenkkiin, aikaa 5 sek" voi olla, että jää kiinnittämättä.

Anna samalle tyypille köysi, jossa on haka päässä, ja pyydä kiinnittämään, jää vielä 3 sekuntia aikaakin.

Katsos pieni purjehtija. Vaikka sinä osaatkin solmut, voi olla, että miehistö ei osaa ja kaikkea ei voi itse tehdä.

Lue lisää

Katsos pieni mikä lienet, köyden kiinnityksen helppous on eri ihmisille aivan eri asia. Paalusolmu syntyy todella muutamassa sekunnissa ja haan kiinnittäminen sille sopivaan lenkkiin vielä nopeammin. Mutta haan pujottaminen köyden itsensä ympärillä lenkin ollessa paksumpi kuin haan aukeama, on monin kerroin vaikeampaa. Köyteen voi tehdä solmun myös silloin, kun siinä on vetoa ja saman solmun saa myös vedon alaisen aukaistua.

Kuten jo useampi on todennut, haat ovat kotilaiturin määrämittaisisa köysissä erittäin kätevät, mutta muualla on helpointa ja nopeinta osata käyttää kiinnittömiseen yhtä hyvin vapaata köydenpäätä kuin hakaakin. Junnukursseilla otetaan se paalusolmun teko ja kaikki sen oppivat alle vartissa. Toisessa vartissa on opittu myös ulkosorkka ja niillä opeilla pärjää. Varmaan joillekin se oppi silti olisi ylivoimaisen vaikeaa.

9+7 kirjoitti:

Taas joku puuvillapurjeiden ja petrolimoottoreiden aikaan 1950-luvulla oppinsa saanut. Sellaista tilannetta ei ole olemassakaan, jossa metallihelasta ja haasta voisi olla haittaa saati vaaraa. Ne ovat ainoa järkevä ratkaisu nykyaikana.

Lue lisää

Puuvillapurjeita olen muoseoissa nähnyt ja petrolimoottorilla jopa 60-luvulla ajellut. Mutta nyt on käytössä 3D-purjeet ja sähkömoottori ja edelleen samat solmut kuin niiden museopurjeiden kanssa olisi ollut. Vakituiseen laituripaikkaan sopivissa kiinnitysköysissä on niihin sopivat haat, muualla solmitaan. Koska se on edelleen helpompaa muualla. Aivan kuten 9 7 oli 15 jo ennen pumpulipurjeita.

9+7=15 kirjoitti:

Puuvillapurjeita olen muoseoissa nähnyt ja petrolimoottorilla jopa 60-luvulla ajellut. Mutta nyt on käytössä 3D-purjeet ja sähkömoottori ja edelleen samat solmut kuin niiden museopurjeiden kanssa olisi ollut. Vakituiseen laituripaikkaan sopivissa kiinnitysköysissä on niihin sopivat haat, muualla solmitaan. Koska se on edelleen helpompaa muualla. Aivan kuten 9 7 oli 15 jo ennen pumpulipurjeita.

Lue lisää

Täysin käsittämätöntä, miten jotkut sitkeästi väittävät, että solmulla kiinnittyminen olisi helpompaa. Saattaa ehkä joku erikoistapaus löytyä, jossa niin on, mutta ei tule mieleen yhtään tähän mennessä nähtyä laituria, jossa niin olisi ollut (ja niitä eri satamia on sentään tullut lokikirjan mukaan nähtyä lähemmäs sata Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden rannikoilla/saaristossa).

Useimmissa laitureissa on kiinnittymislenkit eli tätä voi pitää normaalitapauksena. Sellaista supermiestä ei maailmassa ole, joka saisi köyden lenkistä läpi ja solmun aikaiseksi nopeammin kuin se haka on lyöty lenkkiin.

Joskus on lenkkien sijasta pollarit, mutta se on huviveneille tarkoitetuissa laitureissa harvinaista. Silloinkin voi jokseen varmasti sanoa, että köysi on siitä pollarista ympäri ja haka köydessä nopeammin kuin kukaan saa solmua aikaiseksi, mutta tasapeli voi olla lähellä.

Kaikkein kätevin tähän mennessä näkemäni keulakiinnityszydeemi oli muuten yhdessä viime kesänä tapaamassani purkkarissa: keulaköysissä olikin koukut, samantapaiset mutta lyhyemmillä varsilla kuin jotkut käyttävät poijuköydessä. Oli kuulemma heille tuttu metallimies tehnyt, eivät olleet kauppatavaraa. Ainoa haittapuoli oli se, että ne eivät tietysti sovi lainkaan pollarikiinnitykseen vaan silloin täytyy käyttää muuta köyttä.

Haka on nykyaikaa kirjoitti:

Täysin käsittämätöntä, miten jotkut sitkeästi väittävät, että solmulla kiinnittyminen olisi helpompaa. Saattaa ehkä joku erikoistapaus löytyä, jossa niin on, mutta ei tule mieleen yhtään tähän mennessä nähtyä laituria, jossa niin olisi ollut (ja niitä eri satamia on sentään tullut lokikirjan mukaan nähtyä lähemmäs sata Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden rannikoilla/saaristossa).

Useimmissa laitureissa on kiinnittymislenkit eli tätä voi pitää normaalitapauksena. Sellaista supermiestä ei maailmassa ole, joka saisi köyden lenkistä läpi ja solmun aikaiseksi nopeammin kuin se haka on lyöty lenkkiin.

Joskus on lenkkien sijasta pollarit, mutta se on huviveneille tarkoitetuissa laitureissa harvinaista. Silloinkin voi jokseen varmasti sanoa, että köysi on siitä pollarista ympäri ja haka köydessä nopeammin kuin kukaan saa solmua aikaiseksi, mutta tasapeli voi olla lähellä.

Kaikkein kätevin tähän mennessä näkemäni keulakiinnityszydeemi oli muuten yhdessä viime kesänä tapaamassani purkkarissa: keulaköysissä olikin koukut, samantapaiset mutta lyhyemmillä varsilla kuin jotkut käyttävät poijuköydessä. Oli kuulemma heille tuttu metallimies tehnyt, eivät olleet kauppatavaraa. Ainoa haittapuoli oli se, että ne eivät tietysti sovi lainkaan pollarikiinnitykseen vaan silloin täytyy käyttää muuta köyttä.

Lue lisää

Perheen ensimmäistä venettä 50-luvulla kiinniteltiin haan kanssa laituriin. Oli oikein "valimokokilli", se on jäänyt mieleen. Ja se oli ennen petrooliwiken aikaa. Se siitä nykyaikaisuudesta.

Minä puolestani kävin viime kesänä noin parissakymmenessä satamassa. Yleensä vierassatamissa oli haalle sopivat lenkit, mutta sellaisia mahtui joukkoon vain viitisen kappaletta. Ja jo Hangon HSF:n edessä olevan laiturin lenkit olivat paksummat kuin reilun kokoisen haan aukeama. Erilaisiin tolppiin ja parruihin tuli kyläsatamissa köyttä kiinnitettyä yhtä monta kertaa kuin haalle sopiviin lenkkeihin.

Mutta tietysti, jos ajattelee nykyaikaa olevan pitäytyminen tavallisten vierassatamien tarjontaa, voi sitten hakakin olla nykyaikainen ratkaisu.

Haka on nykyaikaa kirjoitti:

Täysin käsittämätöntä, miten jotkut sitkeästi väittävät, että solmulla kiinnittyminen olisi helpompaa. Saattaa ehkä joku erikoistapaus löytyä, jossa niin on, mutta ei tule mieleen yhtään tähän mennessä nähtyä laituria, jossa niin olisi ollut (ja niitä eri satamia on sentään tullut lokikirjan mukaan nähtyä lähemmäs sata Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden rannikoilla/saaristossa).

Useimmissa laitureissa on kiinnittymislenkit eli tätä voi pitää normaalitapauksena. Sellaista supermiestä ei maailmassa ole, joka saisi köyden lenkistä läpi ja solmun aikaiseksi nopeammin kuin se haka on lyöty lenkkiin.

Joskus on lenkkien sijasta pollarit, mutta se on huviveneille tarkoitetuissa laitureissa harvinaista. Silloinkin voi jokseen varmasti sanoa, että köysi on siitä pollarista ympäri ja haka köydessä nopeammin kuin kukaan saa solmua aikaiseksi, mutta tasapeli voi olla lähellä.

Kaikkein kätevin tähän mennessä näkemäni keulakiinnityszydeemi oli muuten yhdessä viime kesänä tapaamassani purkkarissa: keulaköysissä olikin koukut, samantapaiset mutta lyhyemmillä varsilla kuin jotkut käyttävät poijuköydessä. Oli kuulemma heille tuttu metallimies tehnyt, eivät olleet kauppatavaraa. Ainoa haittapuoli oli se, että ne eivät tietysti sovi lainkaan pollarikiinnitykseen vaan silloin täytyy käyttää muuta köyttä.

Lue lisää

Olisikohan Etelä-Ruotsista eteenpäin yhtään huvivenesatamaa, jossa on lenkit? Voi olla joku, mutta en ole tähän mennessä nähnyt. Muutenkin ihan tyhmä juttu rakennella jotain hakahässäköitä ja tehdä näin olettamuksia siitä, millainen kiinnitys satamassa odottaa. Hullu vaiva vain siksi, ettei muka oppisi jotain paalusolmua tekemään. Sen oppii jokainen normaalijärkinen ihminen alle viidessä minuutissa.

Haka on nykyaikaa kirjoitti:

Täysin käsittämätöntä, miten jotkut sitkeästi väittävät, että solmulla kiinnittyminen olisi helpompaa. Saattaa ehkä joku erikoistapaus löytyä, jossa niin on, mutta ei tule mieleen yhtään tähän mennessä nähtyä laituria, jossa niin olisi ollut (ja niitä eri satamia on sentään tullut lokikirjan mukaan nähtyä lähemmäs sata Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden rannikoilla/saaristossa).

Useimmissa laitureissa on kiinnittymislenkit eli tätä voi pitää normaalitapauksena. Sellaista supermiestä ei maailmassa ole, joka saisi köyden lenkistä läpi ja solmun aikaiseksi nopeammin kuin se haka on lyöty lenkkiin.

Joskus on lenkkien sijasta pollarit, mutta se on huviveneille tarkoitetuissa laitureissa harvinaista. Silloinkin voi jokseen varmasti sanoa, että köysi on siitä pollarista ympäri ja haka köydessä nopeammin kuin kukaan saa solmua aikaiseksi, mutta tasapeli voi olla lähellä.

Kaikkein kätevin tähän mennessä näkemäni keulakiinnityszydeemi oli muuten yhdessä viime kesänä tapaamassani purkkarissa: keulaköysissä olikin koukut, samantapaiset mutta lyhyemmillä varsilla kuin jotkut käyttävät poijuköydessä. Oli kuulemma heille tuttu metallimies tehnyt, eivät olleet kauppatavaraa. Ainoa haittapuoli oli se, että ne eivät tietysti sovi lainkaan pollarikiinnitykseen vaan silloin täytyy käyttää muuta köyttä.

Lue lisää

Pollariin ei yleensä laiteta solmua.

Eikö muuten ole ihan kätsää sekin, että saisi säädettyä kiinnitysköyden pituutta sekä laiturilta että veneestä? Mites sen hakasilla teet?

Ihme vaivaa kirjoitti:

Olisikohan Etelä-Ruotsista eteenpäin yhtään huvivenesatamaa, jossa on lenkit? Voi olla joku, mutta en ole tähän mennessä nähnyt. Muutenkin ihan tyhmä juttu rakennella jotain hakahässäköitä ja tehdä näin olettamuksia siitä, millainen kiinnitys satamassa odottaa. Hullu vaiva vain siksi, ettei muka oppisi jotain paalusolmua tekemään. Sen oppii jokainen normaalijärkinen ihminen alle viidessä minuutissa.

Lue lisää

Yksikään normaalijärkinen ei vaivaudu sitäkään viittä minuuttia moiseen tuhlaamaan.

Ei solmua... kirjoitti:

Pollariin ei yleensä laiteta solmua.

Eikö muuten ole ihan kätsää sekin, että saisi säädettyä kiinnitysköyden pituutta sekä laiturilta että veneestä? Mites sen hakasilla teet?

Lue lisää

Miksi pitäisi, ts. mikä siitä säätömahdollisuudesta niin huomionarvoisen "kätsää" tekee? Ikinä ei ole ollut moista tarvetta.

kummia heittoja kirjoitti:

Miksi pitäisi, ts. mikä siitä säätömahdollisuudesta niin huomionarvoisen "kätsää" tekee? Ikinä ei ole ollut moista tarvetta.

Jätät veneen vähän kauemmas laiturista kelin takia. Tulet veneelle takaisin ja haluat sen lähemmäs, jotta voit nousta siihen turvallisesti. Kyllä siinä solmuja tarvitaan, ei mahda mitään. Tai no... onhan se nähty, että vedetään köyttä toisella kädellä ja yritetään samalla nousta veneeseen. Sekä se, että pyydetään joku avuksi köyttä pitämään. Mutta noin niinkuin merimiestaitona solmut ja knaapien hyödyntäminen olisi kiva. Vai mitä mieltä olet?

vai nykyaikaa kirjoitti:

Perheen ensimmäistä venettä 50-luvulla kiinniteltiin haan kanssa laituriin. Oli oikein "valimokokilli", se on jäänyt mieleen. Ja se oli ennen petrooliwiken aikaa. Se siitä nykyaikaisuudesta.

Minä puolestani kävin viime kesänä noin parissakymmenessä satamassa. Yleensä vierassatamissa oli haalle sopivat lenkit, mutta sellaisia mahtui joukkoon vain viitisen kappaletta. Ja jo Hangon HSF:n edessä olevan laiturin lenkit olivat paksummat kuin reilun kokoisen haan aukeama. Erilaisiin tolppiin ja parruihin tuli kyläsatamissa köyttä kiinnitettyä yhtä monta kertaa kuin haalle sopiviin lenkkeihin.

Mutta tietysti, jos ajattelee nykyaikaa olevan pitäytyminen tavallisten vierassatamien tarjontaa, voi sitten hakakin olla nykyaikainen ratkaisu.

Lue lisää

Minä olin Hangon vanhemmassa kiinteässä vieraslaiturissa ja köydet kiinni laiturin rakenteissa. Yksi köysi solmulla, toinen haalla, mutta haka oli kiinni parrun ympäri menevässä nostoraksissa. Ei vääntynyt haka, eikä nirhaantunut köysi ja köyden joustin teki olo mukavammaksi. Mutta niin monimutkainen viritelmä tehtiin vasta ensin solmulla kiinni olevaa köyttä korvaamaan. Oli siinä laiturissa lenkkejäkin, mutta ei käyttökelpoisilla paikoilla, laituri kun oli regatan takia kovin täysi ja keula siinä, mihin sopimaan sai.

Ei solmua... kirjoitti:

Jätät veneen vähän kauemmas laiturista kelin takia. Tulet veneelle takaisin ja haluat sen lähemmäs, jotta voit nousta siihen turvallisesti. Kyllä siinä solmuja tarvitaan, ei mahda mitään. Tai no... onhan se nähty, että vedetään köyttä toisella kädellä ja yritetään samalla nousta veneeseen. Sekä se, että pyydetään joku avuksi köyttä pitämään. Mutta noin niinkuin merimiestaitona solmut ja knaapien hyödyntäminen olisi kiva. Vai mitä mieltä olet?

Lue lisää

Kyllä se homma onnistuu ilman solmuja. Miten ne knaapit sitten asiaan liittyvät, siis solmuihin?

Ei tätä ja muitakin saman aiheen keskusteluja vuosien varrella seuranneena voi ajatella muuta kuin että solmut ovat sellaista "perinnetaitoa", jolle ei ole nykymaailmassa todellista tarvetta, mutta niitä joskus kovalla innolla harjoitelleet eivät voi suostua myöntämään, että heidän taitonsa ei oikeasti ole tarpeellinen.

Ei ole. Sopivat työkalut, ja netistä katsot videolta kuinka homma menee. Jos minä olen sen oppinut, opit sinäkin.

Liros Porto 16 mm, sehän on punottu, siinä onkin pleissaamista;)

Jos oikein siistin haluat, niin polta köydenpää ja työnnä köyden sisään n.10cm pituudelta ja varmista ompelemalla.

...mäkelä kirjoitti:

Liros Porto 16 mm, sehän on punottu, siinä onkin pleissaamista;)

Jos oikein siistin haluat, niin polta köydenpää ja työnnä köyden sisään n.10cm pituudelta ja varmista ompelemalla.

Lue lisää

Joo, on niin vaikeeta, että ihan itkuksi pistää. Niille, jotka ei kärsi uusavuttomuudesta, ohjeet vaikkapa tuosta:

http://seagoyachting.co.uk/images/gallery/eye splice in braided ropes.pdf

bowline kirjoitti:

Joo, on niin vaikeeta, että ihan itkuksi pistää. Niille, jotka ei kärsi uusavuttomuudesta, ohjeet vaikkapa tuosta:

http://seagoyachting.co.uk/images/gallery/eye splice in braided ropes.pdf

Lue lisää

Itke pois jos helpottaa.
Sitten kun olet pyyhkinyt kyyneleet, kerro missä tuossa pleissataan:)))

niinmutku kirjoitti:

Itke pois jos helpottaa.
Sitten kun olet pyyhkinyt kyyneleet, kerro missä tuossa pleissataan:)))

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pleissaus

Viisastele sinä poika ihan vapaasti. Taitaa mennä yli ymmärryksesi. No ei hätää, teitä varten on lanseerattu Bavaria-köydet. Niissä on valmiiksi tehtaalla toiseen päähän pleissattu silmukka ja toiseen päähän solmittu paalusolmu...

bowline kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pleissaus

Viisastele sinä poika ihan vapaasti. Taitaa mennä yli ymmärryksesi. No ei hätää, teitä varten on lanseerattu Bavaria-köydet. Niissä on valmiiksi tehtaalla toiseen päähän pleissattu silmukka ja toiseen päähän solmittu paalusolmu...

Lue lisää

Palstan solmumestari veti palkokasvin nenään :)))

Hae netistä Gleisteinin "Splicebook" ja osaat pleissata melkein minkä köyden vain.

bowline kirjoitti:

Ei ole. Sopivat työkalut, ja netistä katsot videolta kuinka homma menee. Jos minä olen sen oppinut, opit sinäkin.

Joo ei ole kovinkaan vaikeaa pleissata kiinnitysköysiä, joiden rakenne on "löysä". Purjehdusköysien pleissaus on sitten jo vaikeampaa ja vaatii paremmat työkalut.

Kiinnitysköysien pleissaus onnistuu helposti välineinä vaikkapa polkupyörän pinna kaksinkerroin taitettuna, pakkausteippiä ja sakset. Köyden "avaamista" voi helpottaa "pleissaustyökalulla" (esim. http://biltema.fi/fi/Veneily/Koydet/Koydet/Pleissaustyokalu-25350/).

Vielä helpompi on pleissata yksikuorista dyneemaa.

splicebook kirjoitti:

Hae netistä Gleisteinin "Splicebook" ja osaat pleissata melkein minkä köyden vain.

Hae pankista rahaa, niin saat pleissautettua minkä köyden tahansa

MTBSW kirjoitti:

Hae pankista rahaa, niin saat pleissautettua minkä köyden tahansa

Ja ravintolasta saa ruokaa vaivautumatta kauppaan ja kyökkiin. Aivan erinomainen tapa laiskalle ja taitamattomalle. Toisille teeveden keitto on kova juttu.

Joakim_ kirjoitti:

Joo ei ole kovinkaan vaikeaa pleissata kiinnitysköysiä, joiden rakenne on "löysä". Purjehdusköysien pleissaus on sitten jo vaikeampaa ja vaatii paremmat työkalut.

Kiinnitysköysien pleissaus onnistuu helposti välineinä vaikkapa polkupyörän pinna kaksinkerroin taitettuna, pakkausteippiä ja sakset. Köyden "avaamista" voi helpottaa "pleissaustyökalulla" (esim. http://biltema.fi/fi/Veneily/Koydet/Koydet/Pleissaustyokalu-25350/).

Vielä helpompi on pleissata yksikuorista dyneemaa.

Lue lisää

Mainittakoon että "pleissaustyökalu" on nimeltään malspiikki

Numbnutsailor kirjoitti:

Mainittakoon että "pleissaustyökalu" on nimeltään malspiikki

Numbnutsailorille tiedoksi, ettei perinteinen malspiikki suinkaan ole ainoa pleissityökalu. Muutakin tarvitaan kuin malspiikki, kun kysymnys on kuorellisten purjehdusköysien pleissaamisesta. Tässä linkissä on selkeä kuva pleissityökaluista:
http://www.gleistein.com/assets/download_pdfs_images/Kataloge/Splicebookenglweb.pdf

Sinä aikana, kun matkustaa vaikkapa biltemaan, ehtisi pleissata monta köyttä! Miksi mitään ei voisi opetella? Onko tämä sitä paljon puhuttua uusavuttomuutta? Pleissausta voisi opetella vaikka youtuben videoista.

uusavuttomuutta? kirjoitti:

Sinä aikana, kun matkustaa vaikkapa biltemaan, ehtisi pleissata monta köyttä! Miksi mitään ei voisi opetella? Onko tämä sitä paljon puhuttua uusavuttomuutta? Pleissausta voisi opetella vaikka youtuben videoista.

Lue lisää

On typerää kuluttaa aikaa ja energiaa tarpeettomien taitojen opetteluun.

gergfgfgf kirjoitti:

On typerää kuluttaa aikaa ja energiaa tarpeettomien taitojen opetteluun.

On typerää luottaa bilteman tai muihin valmiisiin silmukoihin, varsinkin jos ei ole ymmärrystä onko ne tehty oikein... solmut toimii, eikä muutaman perussolmun opettelu pitäisi olla ylivoimainen tehtävä, voi ottaa vaikka yleissivistyksen kannalta ;)

uusavuttomuutta? kirjoitti:

Sinä aikana, kun matkustaa vaikkapa biltemaan, ehtisi pleissata monta köyttä! Miksi mitään ei voisi opetella? Onko tämä sitä paljon puhuttua uusavuttomuutta? Pleissausta voisi opetella vaikka youtuben videoista.

Lue lisää

3-lyödyn köyden pleissaus:
http://www.youtube.com/watch?v=UracDq6QAz4

päällystetyn polyesteriköyden pleissaus:
http://www.youtube.com/watch?v=Ym1-rI0SdaA

dyneemaköyden pleissaus:
http://www.youtube.com/watch?v=Vl8FBnBEZYM
http://www.youtube.com/watch?v=d0B6tYTVHVM

gergfgfgf kirjoitti:

On typerää kuluttaa aikaa ja energiaa tarpeettomien taitojen opetteluun.

Katso tämä minuutin kestoinen video ja mieti, jos kumminkin harjoittelisit veneilijän tärkeimmän solmun eli paalusolmun:
http://www.youtube.com/watch?v=Q9NqGd7464U

Veneitä on tietysti kaiken kokoisia samoin kuin kiinnitysköysiä. Varmasti sinun palomar-solmusi on hyvä solmu ongen koukkuun tai muihin siima- ja rihmakiinnityksiin. Pidätkö solmuasi parhaana myös aloittajan 16 mm Liros-köyteen tai vaikka mun paattini 22-millisiin laituriköysiin?

...vaikkapa pelastustilateessa
http://www.youtube.com/watch?v=Jc8oPEFYpes

Voi kyllä olla niinkin, että solmun kysyjä ei ehkä tullut ajatelleeksikaan pleissiä. Siksi ei ymmärtänyt kysyä. Kaikkihan joskus olemme itsekin olleet aloittelijoita, joille paalusolmu on käsittämätön. Hyvä, että neuvoja tulee.
Aina on myös niitä, joilla ei ole halua minkään uuden asian oppimiseen - kuten pleissauksen tai solmujen.

Toinen tulkinta kirjoitti:

Voi kyllä olla niinkin, että solmun kysyjä ei ehkä tullut ajatelleeksikaan pleissiä. Siksi ei ymmärtänyt kysyä. Kaikkihan joskus olemme itsekin olleet aloittelijoita, joille paalusolmu on käsittämätön. Hyvä, että neuvoja tulee.
Aina on myös niitä, joilla ei ole halua minkään uuden asian oppimiseen - kuten pleissauksen tai solmujen.

Lue lisää

Toinen kysyjä ei ymmärtänyt kysyä...?! Bleissaa garbidihaga gnöllis päähä siihe 44 millisee laiturinaruus!

EIKÖTÄLLÄPALSTALLAOLEMODEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE????????

Jeesus miten aivotonta porukkaa!!!!!!!!!!!!!!!!!

Toinen tulkinta kirjoitti:

Voi kyllä olla niinkin, että solmun kysyjä ei ehkä tullut ajatelleeksikaan pleissiä. Siksi ei ymmärtänyt kysyä. Kaikkihan joskus olemme itsekin olleet aloittelijoita, joille paalusolmu on käsittämätön. Hyvä, että neuvoja tulee.
Aina on myös niitä, joilla ei ole halua minkään uuden asian oppimiseen - kuten pleissauksen tai solmujen.

Lue lisää

Veneen kiinnitys ja perussolmut ovat kieltämättä asioita, joita ehkä pitäisi jotenkin nykyistä systemaattisemmin kouluttaa veneilijöille.

Varsinkin moottoriveneiden kiinnityksissä näkee usein sellaisia virityksiä, ettei tahdo uskoa silmiään. Tavallinen ongelma on juuri tuo kiinnitysköyteen valmiiksi pleissattu metallihaka, jota on sitten käytettävä kaikissa tilanteissa, myös sellaisissa joihin se ei missään tapauksessa sovellu.

Pleissattu silmukka on huvivenekäytössä vain kaunis solmun korvike, jonka paikka on sellaisissa kohdissa, joissa köysi kiinnitetään aina samalla tavalla tai samaan paikkaan. Kiinnitysköysissä näin ei yleensä ole, vaan on parasta käyttää esimerkiksi juuri paalusolmua.

Opetusta tarvitaan kirjoitti:

Veneen kiinnitys ja perussolmut ovat kieltämättä asioita, joita ehkä pitäisi jotenkin nykyistä systemaattisemmin kouluttaa veneilijöille.

Varsinkin moottoriveneiden kiinnityksissä näkee usein sellaisia virityksiä, ettei tahdo uskoa silmiään. Tavallinen ongelma on juuri tuo kiinnitysköyteen valmiiksi pleissattu metallihaka, jota on sitten käytettävä kaikissa tilanteissa, myös sellaisissa joihin se ei missään tapauksessa sovellu.

Pleissattu silmukka on huvivenekäytössä vain kaunis solmun korvike, jonka paikka on sellaisissa kohdissa, joissa köysi kiinnitetään aina samalla tavalla tai samaan paikkaan. Kiinnitysköysissä näin ei yleensä ole, vaan on parasta käyttää esimerkiksi juuri paalusolmua.

Lue lisää

Paskapuhetta. Sellaista tilannetta EI ole, johon haka ei soveltuisi.

Joku riemuidiootti selitti, että köyden paksuus ylittää haan aukeaman. Silloinhan haka on joka tapauksessa väärin mitoitettu eli vika ei ole haan käytössä vaan vääränlaisen haan valinnassa.

Paalusolmut sun muut ovat tarpeettomia, tämä on teräksenluja fakta. Olisi toivottavaa, että niiden nimeen julistavat lopettaisivat veneilyn kokonaan, koska heidän aivokapasiteettinsa ei näköjään ole riittänyt seuraamaan teknologian kehitystä enää 1850-luvun tason jälkeen.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Paskapuhetta. Sellaista tilannetta EI ole, johon haka ei soveltuisi.

Joku riemuidiootti selitti, että köyden paksuus ylittää haan aukeaman. Silloinhan haka on joka tapauksessa väärin mitoitettu eli vika ei ole haan käytössä vaan vääränlaisen haan valinnassa.

Paalusolmut sun muut ovat tarpeettomia, tämä on teräksenluja fakta. Olisi toivottavaa, että niiden nimeen julistavat lopettaisivat veneilyn kokonaan, koska heidän aivokapasiteettinsa ei näköjään ole riittänyt seuraamaan teknologian kehitystä enää 1850-luvun tason jälkeen.

Lue lisää

Ja tämänkin viisaan tosiasian meille kertoi herra... thgiufnmt5f

Mitäpä siihen olisi lisättävää. :-)

thgiufnmt5f kirjoitti:

Paskapuhetta. Sellaista tilannetta EI ole, johon haka ei soveltuisi.

Joku riemuidiootti selitti, että köyden paksuus ylittää haan aukeaman. Silloinhan haka on joka tapauksessa väärin mitoitettu eli vika ei ole haan käytössä vaan vääränlaisen haan valinnassa.

Paalusolmut sun muut ovat tarpeettomia, tämä on teräksenluja fakta. Olisi toivottavaa, että niiden nimeen julistavat lopettaisivat veneilyn kokonaan, koska heidän aivokapasiteettinsa ei näköjään ole riittänyt seuraamaan teknologian kehitystä enää 1850-luvun tason jälkeen.

Lue lisää

Oli puhetta laiturilenkistä, joka haan aukeamaa paksumpi. Jos ei osaa lukea, kannattaa paitsi pysyä maissa, myös poissa tältäkin palstalta.

Teräksenluja fakta on se, että solmu on täysin yleispätevä mentelmä missä hyvänsä paikassa, haka toimii usein, mutta on paljon epäluotettavampi pahassa tilanteessa. Teräksen lujuudesta huolimatta haat oikenevat, kiinalaiset haat joskus hyvinkin arvaamattomasti.

opettele lukemaan kirjoitti:

Oli puhetta laiturilenkistä, joka haan aukeamaa paksumpi. Jos ei osaa lukea, kannattaa paitsi pysyä maissa, myös poissa tältäkin palstalta.

Teräksenluja fakta on se, että solmu on täysin yleispätevä mentelmä missä hyvänsä paikassa, haka toimii usein, mutta on paljon epäluotettavampi pahassa tilanteessa. Teräksen lujuudesta huolimatta haat oikenevat, kiinalaiset haat joskus hyvinkin arvaamattomasti.

Lue lisää

Jep. Sekin on nähty, että laiturin lenkki ei paksuutensa vuoksi mene hakaan, eikä haka mahdu lenkistä läpi. Seurauksena oli todella elämää suurempi solmuviritys, koska haka sattui olemaan pleissattu köyteen. Onhan tuo nyt oikeasti jo vähän noloa, jos ei veneilijä paria hassua solmua hallitse.

Lenkkiongelmia kirjoitti:

Jep. Sekin on nähty, että laiturin lenkki ei paksuutensa vuoksi mene hakaan, eikä haka mahdu lenkistä läpi. Seurauksena oli todella elämää suurempi solmuviritys, koska haka sattui olemaan pleissattu köyteen. Onhan tuo nyt oikeasti jo vähän noloa, jos ei veneilijä paria hassua solmua hallitse.

Lue lisää

silloin köydestä silmukka lenkin läpi ja haka siihen?

thgiufnmt5f kirjoitti:

Paskapuhetta. Sellaista tilannetta EI ole, johon haka ei soveltuisi.

Joku riemuidiootti selitti, että köyden paksuus ylittää haan aukeaman. Silloinhan haka on joka tapauksessa väärin mitoitettu eli vika ei ole haan käytössä vaan vääränlaisen haan valinnassa.

Paalusolmut sun muut ovat tarpeettomia, tämä on teräksenluja fakta. Olisi toivottavaa, että niiden nimeen julistavat lopettaisivat veneilyn kokonaan, koska heidän aivokapasiteettinsa ei näköjään ole riittänyt seuraamaan teknologian kehitystä enää 1850-luvun tason jälkeen.

Lue lisää

Sellainen tilanne ON johon haka ei sovellu.

Se missä pitää kiinnittää köysi paaluun (esim. peräpaalu). Siihähän hakamies tekee kiristyvän silmukkan ja senhän nämä niitä käyttävät torvelot tekevät 99-prosenttisesti muiden silmukoiden päälle. Muutaman kerran on tehnyt mieli kaivaa puukko esiin ...

Ei sovellu kirjoitti:

Sellainen tilanne ON johon haka ei sovellu.

Se missä pitää kiinnittää köysi paaluun (esim. peräpaalu). Siihähän hakamies tekee kiristyvän silmukkan ja senhän nämä niitä käyttävät torvelot tekevät 99-prosenttisesti muiden silmukoiden päälle. Muutaman kerran on tehnyt mieli kaivaa puukko esiin ...

Lue lisää

Hevonpaskaa. Sopii tuohonkin tilanteeseen aivan loistavasti. Jos sinulla siinä on joku ongelma irtautuessa, niin sen kun vedät sen oman köytesi sillä puukolla poikki, huoranpenikka!

thgiufnmt5f kirjoitti:

Hevonpaskaa. Sopii tuohonkin tilanteeseen aivan loistavasti. Jos sinulla siinä on joku ongelma irtautuessa, niin sen kun vedät sen oman köytesi sillä puukolla poikki, huoranpenikka!

Lue lisää

Siinä tyypillinen hakamies.

no mutta kirjoitti:

silloin köydestä silmukka lenkin läpi ja haka siihen?

Onko siitä oikeasti pakko tehdä noin hankalaa? Paljon vähemmällä vaivalla oppisi sen yhden solmun.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Hevonpaskaa. Sopii tuohonkin tilanteeseen aivan loistavasti. Jos sinulla siinä on joku ongelma irtautuessa, niin sen kun vedät sen oman köytesi sillä puukolla poikki, huoranpenikka!

Lue lisää

Hehe... Sinä todella kirjoitat joka kerta tuon nimimerkkisi uudelleen. Vai tuleeko siitä aina tuo sama sössö, kun esimerkiksi istut näppäimisön päälle?

Mutta itse asiasta: ota rauhallisesti, opettele pari solmua, käytä niitä. Kyllä se siitä!

Ei sovellu kirjoitti:

Sellainen tilanne ON johon haka ei sovellu.

Se missä pitää kiinnittää köysi paaluun (esim. peräpaalu). Siihähän hakamies tekee kiristyvän silmukkan ja senhän nämä niitä käyttävät torvelot tekevät 99-prosenttisesti muiden silmukoiden päälle. Muutaman kerran on tehnyt mieli kaivaa puukko esiin ...

Lue lisää

Kaiva vain. Minä kaivoin juuri tuossa peräpaalutilanteessa puukon, katkaisin yhdestä köydestä pleissisilmukan hakoineen pois, löysäsin köyttä hiukan veneen päästä ja laitoin paalusolmulenkillä takaisin paaluun. Ei ollut omistaja paikalla, mutta ehkä innostui solmua tutkimaan ja opettelemaan, kun löysi katkaistun pleissilenkin peräpenkiltään. Juu, kyllä se oli pakko katkoa, koska oli niin totaalisen jumissa paalun ympärillä ja paalussa olevan "kynnen" alla. Ei ollut paljon kiinnityksiä mietitty siinä.

Ei sovellu kirjoitti:

Sellainen tilanne ON johon haka ei sovellu.

Se missä pitää kiinnittää köysi paaluun (esim. peräpaalu). Siihähän hakamies tekee kiristyvän silmukkan ja senhän nämä niitä käyttävät torvelot tekevät 99-prosenttisesti muiden silmukoiden päälle. Muutaman kerran on tehnyt mieli kaivaa puukko esiin ...

Lue lisää

Kiinnitän peräpaaluun(kin) aina haan kanssa. Pujotan sen alimmaiseksi enkä tee kiristyvää lenkkiä koska jätän Forshedan lenkkiin mukaan, se ei mene haasta läpi - näin lenkkini on aina suurin koko paalussa. Näitähän ei onneksi Saaristomerellä ole kuin Turussa, Naantalissa ja Paraisilla...?

miksi? kirjoitti:

Onko siitä oikeasti pakko tehdä noin hankalaa? Paljon vähemmällä vaivalla oppisi sen yhden solmun.

tulee yleensä kai yllättäen, jos kerran hakoja käyttää, en muista koskaan nähneeni sellaista lenkkiä. Jos on kiire, tuon tekee parissa sekunnissa - eikä ole elämää suurempi viritys - ja miettii sitten rauhassa kestävämpää ratkaisua. Vääntöä voi tulla hakaan tuossa liikaa ja ihan vääristä suunnista.

tuo tilanne kirjoitti:

tulee yleensä kai yllättäen, jos kerran hakoja käyttää, en muista koskaan nähneeni sellaista lenkkiä. Jos on kiire, tuon tekee parissa sekunnissa - eikä ole elämää suurempi viritys - ja miettii sitten rauhassa kestävämpää ratkaisua. Vääntöä voi tulla hakaan tuossa liikaa ja ihan vääristä suunnista.

Lue lisää

Jos et sellaista lenkkiä ole nähnyt, et kovin monessa laiturissa ole poikennut. Lenkkejä tolppia ja pollareita tulee vastaan kaiken kokoisina ja näköisinä.

Ei siihen köysilenkkileikkiin minuutteja mene, mutta enemmän aikaa kuin solmun tekoon. Ja se leikki vaatii melkein metrin löysää köyttä, jonka pitää myös pysyä löysänä koko leikin ajan. Ja irrottaminen yhtä hankalaa. Lopulta irrottamisen jälkeen voi löytää köyden päästä vääntyneen haan, joka ei enää sulkeudu kunnolla, jos edes aukesikaan.

hakamies kirjoitti:

Kiinnitän peräpaaluun(kin) aina haan kanssa. Pujotan sen alimmaiseksi enkä tee kiristyvää lenkkiä koska jätän Forshedan lenkkiin mukaan, se ei mene haasta läpi - näin lenkkini on aina suurin koko paalussa. Näitähän ei onneksi Saaristomerellä ole kuin Turussa, Naantalissa ja Paraisilla...?

Lue lisää

Onnittelen jos olet niin viisas että laitat vilmukkasi aina alimmaiseksi. Mutta olet noiden hakailijoiden joukossa harvinaisuus. Muilla ei sitä järkeä ole.

Opeta vain kirjoitti:

Kaiva vain. Minä kaivoin juuri tuossa peräpaalutilanteessa puukon, katkaisin yhdestä köydestä pleissisilmukan hakoineen pois, löysäsin köyttä hiukan veneen päästä ja laitoin paalusolmulenkillä takaisin paaluun. Ei ollut omistaja paikalla, mutta ehkä innostui solmua tutkimaan ja opettelemaan, kun löysi katkaistun pleissilenkin peräpenkiltään. Juu, kyllä se oli pakko katkoa, koska oli niin totaalisen jumissa paalun ympärillä ja paalussa olevan "kynnen" alla. Ei ollut paljon kiinnityksiä mietitty siinä.

Lue lisää

Voit olla varma, että jos yrität tuollaista minun köysilleni, et selviä alle kuukaudessa ulos sairaalasta. Tuli tuomio tai ei, minun omaisuuteeni et koske saamatta useita luun- ja kallonmurtumia.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Voit olla varma, että jos yrität tuollaista minun köysilleni, et selviä alle kuukaudessa ulos sairaalasta. Tuli tuomio tai ei, minun omaisuuteeni et koske saamatta useita luun- ja kallonmurtumia.

Lue lisää

Voit olla varma, ettet ole paikalla, jos joudun köytesi katkaisemaan. Jos olisit paikalla, asia varmasti hoituisi ilman katkaisua, eikö vain?

Näillä mennään, ja opitaan, sinäkin.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Voit olla varma, että jos yrität tuollaista minun köysilleni, et selviä alle kuukaudessa ulos sairaalasta. Tuli tuomio tai ei, minun omaisuuteeni et koske saamatta useita luun- ja kallonmurtumia.

Lue lisää

Taidat olla aika lyhyt mies, kun noin uhoat.

hyväkin idea kirjoitti:

Jos et sellaista lenkkiä ole nähnyt, et kovin monessa laiturissa ole poikennut. Lenkkejä tolppia ja pollareita tulee vastaan kaiken kokoisina ja näköisinä.

Ei siihen köysilenkkileikkiin minuutteja mene, mutta enemmän aikaa kuin solmun tekoon. Ja se leikki vaatii melkein metrin löysää köyttä, jonka pitää myös pysyä löysänä koko leikin ajan. Ja irrottaminen yhtä hankalaa. Lopulta irrottamisen jälkeen voi löytää köyden päästä vääntyneen haan, joka ei enää sulkeudu kunnolla, jos edes aukesikaan.

Lue lisää

Aika kumma lenkki pitää olla, jos siitä ei mahdu haka läpi mutta on silti niin paksu, ettei haan aukeama riitä. En ole tainnut mitata omissa keulaköysissäni olevien hakojen aukeamaa, mutta kun köyden ovat 14-millisiä eikä niiden mahtumien haan "kidasta" ole mikään ongelma, niin semmoisen mahtumattoman lenkin materiaalipaksuuden pitäisi olla jotain parin sentin luokkaa vähintään.

hyväkin idea kirjoitti:

Jos et sellaista lenkkiä ole nähnyt, et kovin monessa laiturissa ole poikennut. Lenkkejä tolppia ja pollareita tulee vastaan kaiken kokoisina ja näköisinä.

Ei siihen köysilenkkileikkiin minuutteja mene, mutta enemmän aikaa kuin solmun tekoon. Ja se leikki vaatii melkein metrin löysää köyttä, jonka pitää myös pysyä löysänä koko leikin ajan. Ja irrottaminen yhtä hankalaa. Lopulta irrottamisen jälkeen voi löytää köyden päästä vääntyneen haan, joka ei enää sulkeudu kunnolla, jos edes aukesikaan.

Lue lisää

Nyt en tajunnut lainkaan. Miksi se vaatii melkein metrin löysää köyttä? Jos aiot lenkissä käyttää paalusolmua?, senhän teko juuri vaatii löysän köyden. Et puhukaan siitä? Teen paalusolmun alle kahdessa sekunnissa vaikka silmät kiinni mutta silti pidän hakaa nopeampana. Tapa, jolla sen teen on lisäksi sellainen etten edes uskaltaisi pitää kättäni solmun sisällä kun vene nykäisee köydestä. Haan saa napsautettua kireäänkin köyteen. Haan avaaminen on hankalampaa kuin paalusolmun? Löysää ei tarvita juuri lainkaan. Köysi myös kuluu nopeammin ruosteisissa, joskus melko ohuissa lenkeissä vaikka solmun joka kerta yrittäisikin solmia hiukan eri kohtaan - kuin haan sileässä silmässä. Suurempana vaarana pidän haan kielen jousen katkeamista jos sitten köysi ei pysy tarpeeksi kireänä koko ajan. Näyttävät ne kuitenkin ainakin 20v kestävän.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Voit olla varma, että jos yrität tuollaista minun köysilleni, et selviä alle kuukaudessa ulos sairaalasta. Tuli tuomio tai ei, minun omaisuuteeni et koske saamatta useita luun- ja kallonmurtumia.

Lue lisää

Laittaako pikkumies ison miehen sairaalaan? Tuskinpa kuitenkaan.

Uhoa vain kirjoitti:

Laittaako pikkumies ison miehen sairaalaan? Tuskinpa kuitenkaan.

Kirves tasoittaa kyllä eron, vaikka olisit itse Iso-Arska. Ja minulla on sitlooran boxissa aina kirves. Tosin kyllä muuhun käyttöön tarkoitettuna, mutta sopii se myös sinunlaistesi kusipäiden kuriinlaittoon.

köysilenkkileikki? kirjoitti:

Nyt en tajunnut lainkaan. Miksi se vaatii melkein metrin löysää köyttä? Jos aiot lenkissä käyttää paalusolmua?, senhän teko juuri vaatii löysän köyden. Et puhukaan siitä? Teen paalusolmun alle kahdessa sekunnissa vaikka silmät kiinni mutta silti pidän hakaa nopeampana. Tapa, jolla sen teen on lisäksi sellainen etten edes uskaltaisi pitää kättäni solmun sisällä kun vene nykäisee köydestä. Haan saa napsautettua kireäänkin köyteen. Haan avaaminen on hankalampaa kuin paalusolmun? Löysää ei tarvita juuri lainkaan. Köysi myös kuluu nopeammin ruosteisissa, joskus melko ohuissa lenkeissä vaikka solmun joka kerta yrittäisikin solmia hiukan eri kohtaan - kuin haan sileässä silmässä. Suurempana vaarana pidän haan kielen jousen katkeamista jos sitten köysi ei pysy tarpeeksi kireänä koko ajan. Näyttävät ne kuitenkin ainakin 20v kestävän.

Lue lisää

Montako kertaa pitää kertoa? Haka lenkkiin on nopea, mutta aina kun haka laitetaan köyteen, se on hidasta ja vaatii paljon löysää köyttä. Puhumattakaan edellä käsillä olevasta tilanteesta, jossa haka ei mahdu lenkin läpi, vaan lenkin läpi pujotetaan köysilenkki ja haka siihen.

Paalusolmu on hyvinkin usein sopiva kiinnitysköysiin, mutta sen huono puoli on juuri se löysän köyden tarve. Ulkosorkka pitää yhtä hyvin ja voidaan sekä solmia että avata kireästä köydestä. Se on selvästi paras vaihtoehto sivutuulessa tai koska vain köysi pitää saada kireälle heti. Usein köysi kannattaa pitää läpijuoksevana, molemmat päätä veneessä. Ei satu se sama kohta useinkaan lenkin taakse, eikä minulta ainakaan ole yksikään köysi piloille hankaantunut pitkässäkään ajassa.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Kirves tasoittaa kyllä eron, vaikka olisit itse Iso-Arska. Ja minulla on sitlooran boxissa aina kirves. Tosin kyllä muuhun käyttöön tarkoitettuna, mutta sopii se myös sinunlaistesi kusipäiden kuriinlaittoon.

Lue lisää

Lyöpä sitten ensimmäisenä sillä kirveellä itseäsi aluksi vaikka polveen. Todellinen kusipää kun on se, joka lukitsee toisen veneen, eikä ole tarvittaessa avaamassa lukkoaan, eli sinä itse.

thgiufnmt5f kirjoitti:

Kirves tasoittaa kyllä eron, vaikka olisit itse Iso-Arska. Ja minulla on sitlooran boxissa aina kirves. Tosin kyllä muuhun käyttöön tarkoitettuna, mutta sopii se myös sinunlaistesi kusipäiden kuriinlaittoon.

Lue lisää

Kyllä sinä pikkumieheltä kuulostat, valitettavasti. Yritä olla tosielämässä aiheuttamatta itsellesi hankaluuksia, ja muista että ei se pituus aina ole kaikki kaikessa. ;-)

thgiufnmt5f kirjoitti:

Kirves tasoittaa kyllä eron, vaikka olisit itse Iso-Arska. Ja minulla on sitlooran boxissa aina kirves. Tosin kyllä muuhun käyttöön tarkoitettuna, mutta sopii se myös sinunlaistesi kusipäiden kuriinlaittoon.

Lue lisää

Minkälainen mahtaa olla mies, jonka nimimerkki on vauvan ensimmäinen näppäimistöharjoitus ja joka laittaa kusipäät kuriin kirveellä?

Mikä mies? kirjoitti:

Minkälainen mahtaa olla mies, jonka nimimerkki on vauvan ensimmäinen näppäimistöharjoitus ja joka laittaa kusipäät kuriin kirveellä?

No sehän sellainen kusipää, joka blokkaa naapurin köydet omillaan.

Kalastajansorkka ja ulkosorkka olisivat hyviä, mutta kyllä paras olisi kalastajansorkka sisäsorkalla hakaan.

Nylonsiima ja jotkut vihonviimeisimmät rautakaupan polypropeeniköydet saattavat polsteekin varmistustakin vaatia. Ei kyllä yksikään veneköysi. Kyllä se solmu pitää kuoritussa dyneemassakin.

Miksi luulet, että venekaupoissa myydään kiinnitysköysiä, joihin on valmiiksi pleissattu lenkit ja haat?

Joku niitä ostaa, enkä todella keksi muuta järjellistä syytä kuin sen, ettei solmuja osata.

Taitaa yleisemminkin olla niin, että ihan perustasoiset merimiestaidot eivät nykyveneilijää enää kiinnosta. Mitenköhän mahtavat sitten esimerkiksi pelastamistoimet merellä sujua, jos ei paalusolmuakaan osata? Saattaa olla veden varassa olevalle melko lannistavaa, jos ensimmäiseksi heitetään palomiehenhaalla päähän. :-)

Onko purje- ja moottoriveneen kiinnitystavoissa jokin ero? Onko erikseen moottoriveneköysiä?

onko? kirjoitti:

Onko purje- ja moottoriveneen kiinnitystavoissa jokin ero? Onko erikseen moottoriveneköysiä?

Eiköhän tuo edellinen tarkoittanut sitä, että nämä kaikenlaisista vanhentuneista "taidoista" ja menetelmistä kiinnipitävät ovat voittopuolisesti purjehtijoita. Itsekin purjehtijana on sanottava, etten oikein ymmärrä, mistä se johtuu. Kyseessä voi olla osittain perspektiiviharha: kun purjehtijoita nyt kertakaikkiaan on vähemmän kuin moottoriveneilijöitä, niin luupäät saattavat erottua selvemmin pienemmästä joukosta. Tai voi olla jonkinlaista snobbailua, haluavat kuvitella ja esittää olevansa muka jotenkin "parempia" veneilijöitä.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Eiköhän tuo edellinen tarkoittanut sitä, että nämä kaikenlaisista vanhentuneista "taidoista" ja menetelmistä kiinnipitävät ovat voittopuolisesti purjehtijoita. Itsekin purjehtijana on sanottava, etten oikein ymmärrä, mistä se johtuu. Kyseessä voi olla osittain perspektiiviharha: kun purjehtijoita nyt kertakaikkiaan on vähemmän kuin moottoriveneilijöitä, niin luupäät saattavat erottua selvemmin pienemmästä joukosta. Tai voi olla jonkinlaista snobbailua, haluavat kuvitella ja esittää olevansa muka jotenkin "parempia" veneilijöitä.

Lue lisää

Mikä sitten on se vanhentunut menetelmä tai taito?

mikä? kirjoitti:

Mikä sitten on se vanhentunut menetelmä tai taito?

Periaatteessa mikä tahansa, jolle on nykyaikaiseen tekniikkaan perustuva korvaaja tai joka muutoin on muuttunut käytännössä tarpeettomaksi. Tarpeettomuus voi johtua siitäkin, että kyseisen asian voi nykyisin ostaa valmiina palveluna tai tuotteena, esimerkiksi pleissaus käy varmaan siitä esimerkiksi, tai monet veneenkorjaukseen liittyvät asiat. Alalajina voisi ehkä mainita vielä sellaiset asiat, joilla ei ole merkitystä Itämerellä tai sisäjärvillä (johon alueeseen 99,99% suomalaisten veneilystä rajoittuu) vaikka niillä saattaisikin olla jonkinlaista hätätilannearvoa pitkillä valtameripurjehduksilla.
Solmut ovat yksi esimerkki, merkintälasku (siis laivuritenttien "mikä on etäisyys koordinaattipisteeseen se-ja-se") on toinen, tähtitieteellinen navigointi kolmas. Löytyyhän noita.

Toki monia niistä voi huvikseen harrastaa, mutta ei niiden osaaminen tee kenestäkään enää nykypäivänä parempaa veneilijää tai osaamattomuus huonompaa. Minäkin olen huvikseni opetellut käyttämään sekstanttia ja tekemään paikanmäärityksen sen avulla, mutta ei tulisi mieleenikään väittää elektroniikkaan paikanmäärityksessään luottavaa huonommaksi.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Periaatteessa mikä tahansa, jolle on nykyaikaiseen tekniikkaan perustuva korvaaja tai joka muutoin on muuttunut käytännössä tarpeettomaksi. Tarpeettomuus voi johtua siitäkin, että kyseisen asian voi nykyisin ostaa valmiina palveluna tai tuotteena, esimerkiksi pleissaus käy varmaan siitä esimerkiksi, tai monet veneenkorjaukseen liittyvät asiat. Alalajina voisi ehkä mainita vielä sellaiset asiat, joilla ei ole merkitystä Itämerellä tai sisäjärvillä (johon alueeseen 99,99% suomalaisten veneilystä rajoittuu) vaikka niillä saattaisikin olla jonkinlaista hätätilannearvoa pitkillä valtameripurjehduksilla.
Solmut ovat yksi esimerkki, merkintälasku (siis laivuritenttien "mikä on etäisyys koordinaattipisteeseen se-ja-se") on toinen, tähtitieteellinen navigointi kolmas. Löytyyhän noita.

Toki monia niistä voi huvikseen harrastaa, mutta ei niiden osaaminen tee kenestäkään enää nykypäivänä parempaa veneilijää tai osaamattomuus huonompaa. Minäkin olen huvikseni opetellut käyttämään sekstanttia ja tekemään paikanmäärityksen sen avulla, mutta ei tulisi mieleenikään väittää elektroniikkaan paikanmäärityksessään luottavaa huonommaksi.

Lue lisää

Solmut ovat vanhentunut menetelmä tai taito. Jaha...

EOS/vaiksan kirjoitti:

Periaatteessa mikä tahansa, jolle on nykyaikaiseen tekniikkaan perustuva korvaaja tai joka muutoin on muuttunut käytännössä tarpeettomaksi. Tarpeettomuus voi johtua siitäkin, että kyseisen asian voi nykyisin ostaa valmiina palveluna tai tuotteena, esimerkiksi pleissaus käy varmaan siitä esimerkiksi, tai monet veneenkorjaukseen liittyvät asiat. Alalajina voisi ehkä mainita vielä sellaiset asiat, joilla ei ole merkitystä Itämerellä tai sisäjärvillä (johon alueeseen 99,99% suomalaisten veneilystä rajoittuu) vaikka niillä saattaisikin olla jonkinlaista hätätilannearvoa pitkillä valtameripurjehduksilla.
Solmut ovat yksi esimerkki, merkintälasku (siis laivuritenttien "mikä on etäisyys koordinaattipisteeseen se-ja-se") on toinen, tähtitieteellinen navigointi kolmas. Löytyyhän noita.

Toki monia niistä voi huvikseen harrastaa, mutta ei niiden osaaminen tee kenestäkään enää nykypäivänä parempaa veneilijää tai osaamattomuus huonompaa. Minäkin olen huvikseni opetellut käyttämään sekstanttia ja tekemään paikanmäärityksen sen avulla, mutta ei tulisi mieleenikään väittää elektroniikkaan paikanmäärityksessään luottavaa huonommaksi.

Lue lisää

Voiko sinun mielestäsi kipparoida purjevenettä osaamatta paalusolmua? Miten esimerkiksi kiinnität skuutit keulapurjeeseen?

Purjehtijako? kirjoitti:

Voiko sinun mielestäsi kipparoida purjevenettä osaamatta paalusolmua? Miten esimerkiksi kiinnität skuutit keulapurjeeseen?

Voi. Olen kipparoinut kohta kymmenen vuotta matkapurjevenettä enkä todellakaan osaa paalusolmua. Tai mitään muutakaan sellaista solmua, jolla tietäisin olevan jonkin nimen. Kai sillä kengännauhasolmullakin joku nimi kuitenkin, joskaan ei sitäkään veneessä ole tarvittu.
Keulapurjeen skuuttiköysissä on molemmissa haka, sellainen malli, jossa on eräänlainen lukitustappi. Tapin varmistan aina kesäksi nippusiteellä, ettei pääse vahingossa aukenemaan.
Kiinnitysköysissä on haat ja erikoistilanteita varten on lisäksi muutama eripituinen köysi, johon on jo alunperin pleissautettu silmukka päähän. Fendarinaruissa on koukut.

Ja ennen purjevenettä minulla oli matkamoottorivene, ei siinäkään ollut solmuille käyttöä.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Voi. Olen kipparoinut kohta kymmenen vuotta matkapurjevenettä enkä todellakaan osaa paalusolmua. Tai mitään muutakaan sellaista solmua, jolla tietäisin olevan jonkin nimen. Kai sillä kengännauhasolmullakin joku nimi kuitenkin, joskaan ei sitäkään veneessä ole tarvittu.
Keulapurjeen skuuttiköysissä on molemmissa haka, sellainen malli, jossa on eräänlainen lukitustappi. Tapin varmistan aina kesäksi nippusiteellä, ettei pääse vahingossa aukenemaan.
Kiinnitysköysissä on haat ja erikoistilanteita varten on lisäksi muutama eripituinen köysi, johon on jo alunperin pleissautettu silmukka päähän. Fendarinaruissa on koukut.

Ja ennen purjevenettä minulla oli matkamoottorivene, ei siinäkään ollut solmuille käyttöä.

Lue lisää

Minulla on veneessä kotilaiturissa käytettävät lyhyemmät ja pidemmät köydet hakoineen, sekä kaksi pitkää köyttä kiinnittymisiin. Mikään noista ei ole tarpeeton tai vanhentunut.

Purjehtijana olet vain toistaitoinen, jos et saa solmittua muuta kuin kengännauhat. Saat purjeet keväällä ylös, syksyllä alas ja skuutattua ne matkalla vähän sinne päin. Mutta kaikki erikoistilanteet ovat sinulle turhan suuria ongelmia, luultavasti jo springin käyttö kylkikiinnityksessä tuottaa vaikeuksia. Mutta ei se mitään, meripelastus korjaa pulaan jääneet. Ole onnellinen, ettei sitä ehkä ole vielä kymmenessä vuodessa tarvittu.

karu fakta kirjoitti:

Minulla on veneessä kotilaiturissa käytettävät lyhyemmät ja pidemmät köydet hakoineen, sekä kaksi pitkää köyttä kiinnittymisiin. Mikään noista ei ole tarpeeton tai vanhentunut.

Purjehtijana olet vain toistaitoinen, jos et saa solmittua muuta kuin kengännauhat. Saat purjeet keväällä ylös, syksyllä alas ja skuutattua ne matkalla vähän sinne päin. Mutta kaikki erikoistilanteet ovat sinulle turhan suuria ongelmia, luultavasti jo springin käyttö kylkikiinnityksessä tuottaa vaikeuksia. Mutta ei se mitään, meripelastus korjaa pulaan jääneet. Ole onnellinen, ettei sitä ehkä ole vielä kymmenessä vuodessa tarvittu.

Lue lisää

Miten niin "skuutattua vähän sinne päin"? Millä ihmeen perusteella väität, että skuuttiköysien kiinnitys haalla solmun asemesta vaikuttaisi jotain skuuttaukseen? Tai ylipäätään solmujen käyttämättömyyden?

Kyllä totuus on ihan tiukasti se, että solmuintoilijat eivät tiedä, mistä puhuvat väittäessään virityksiään välttämättömiksi. Sehän näissä keskusteluissa niin umpihuvittavaa onkin.

(Tuo springijuttu menee jo vähän ohi aiheen, mutta olen aina ihmetellyt, miksi siitä niin keuhkotaan. Kylkikiinnitystä nyt ei tietysti tule muutenkaan käytettyä kuin tilapäisesti, tankkaus- tai septintyhjennystilanteissa ja vastaavissa, mutta eipä minulle ole valjennus, miksei vene muka pysyisi paikoillaan normiköysillä, kun ne on asiallisesti kiristetty? Totta kai, jos jättää löysää köysiin, niin sitten vene voisi liikkua, mutta miksi jättää?)

Yksillä keulaköysillä olen aina pärjännyt, vaikka aina joskus olenkin miettinyt, että voisi laittaa kotilaituriin sakkeleilla vakioköydet. Mutta kun niihinkin pitäisi sitten laittaa joustimet, niin enpä ole viitsinyt investoida. Vaikka eihän ne itse köydet paljoa maksaisi, parimetriset riittäisivät, kun nuo nyt joka paikassa käytettävät ovat viisimetriset. Niitä mainitsemiani silmukkaköysiä tarvitsee silloin harvoin, kun sattuu eteen satama, jossa on tolpat, esim. Mariksen Itäsatama. Ai juu, ja Kökarin kyläsatamassahan on tolpat sen verran lähellä laituria, että joutuu vetämään köydet keulaknaapeilta tolppiin.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Miten niin "skuutattua vähän sinne päin"? Millä ihmeen perusteella väität, että skuuttiköysien kiinnitys haalla solmun asemesta vaikuttaisi jotain skuuttaukseen? Tai ylipäätään solmujen käyttämättömyyden?

Kyllä totuus on ihan tiukasti se, että solmuintoilijat eivät tiedä, mistä puhuvat väittäessään virityksiään välttämättömiksi. Sehän näissä keskusteluissa niin umpihuvittavaa onkin.

(Tuo springijuttu menee jo vähän ohi aiheen, mutta olen aina ihmetellyt, miksi siitä niin keuhkotaan. Kylkikiinnitystä nyt ei tietysti tule muutenkaan käytettyä kuin tilapäisesti, tankkaus- tai septintyhjennystilanteissa ja vastaavissa, mutta eipä minulle ole valjennus, miksei vene muka pysyisi paikoillaan normiköysillä, kun ne on asiallisesti kiristetty? Totta kai, jos jättää löysää köysiin, niin sitten vene voisi liikkua, mutta miksi jättää?)

Yksillä keulaköysillä olen aina pärjännyt, vaikka aina joskus olenkin miettinyt, että voisi laittaa kotilaituriin sakkeleilla vakioköydet. Mutta kun niihinkin pitäisi sitten laittaa joustimet, niin enpä ole viitsinyt investoida. Vaikka eihän ne itse köydet paljoa maksaisi, parimetriset riittäisivät, kun nuo nyt joka paikassa käytettävät ovat viisimetriset. Niitä mainitsemiani silmukkaköysiä tarvitsee silloin harvoin, kun sattuu eteen satama, jossa on tolpat, esim. Mariksen Itäsatama. Ai juu, ja Kökarin kyläsatamassahan on tolpat sen verran lähellä laituria, että joutuu vetämään köydet keulaknaapeilta tolppiin.

Lue lisää

Kaipa se sitten on uskottava, että ilman ihan perustaitojakin voi kymmenen vuotta purjehtia. Jännä juttu, mutta onhan sitä maailmassa kaikenlaista muutakin ihmeellistä ja uskomatonta.

Itselläni on iso matkapurjevene, jolla olen seilannut tuhansia maileja. En osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman solmujen hallitsemista.

Toisaalta, varmasti on liikkeellä paljon sellaisiakin veneilijöitä, jotka eivät tiedä ilmansuuntia, eivät osaa käyttää kompassia jne.

Springeistä: niitä käytetään estämään kylkikiinnityksessä veneen pituussuuntainen liikkuminen. Periaatteessa kai saman ajaisi keula- ja peräköyden vetäminen todella tiukalle, mutta jos mietit näiden köysien kulmia suhteessa veneeseen ja laituriin, ymmärrät varmaan hyvin springien hyödyt. Toinen erittäin hyvä ominaisuus springeissä on se, että niillä saa veneen perän tai keulan kätevästi irti laiturista, jos tuuli painaa venettä laituria päin. Keulapotkurillakin voi yrittää siirtää keulaa, mutta perän saa luotettavasti ulos vain springin avulla.

Ilman osaamista kirjoitti:

Kaipa se sitten on uskottava, että ilman ihan perustaitojakin voi kymmenen vuotta purjehtia. Jännä juttu, mutta onhan sitä maailmassa kaikenlaista muutakin ihmeellistä ja uskomatonta.

Itselläni on iso matkapurjevene, jolla olen seilannut tuhansia maileja. En osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman solmujen hallitsemista.

Toisaalta, varmasti on liikkeellä paljon sellaisiakin veneilijöitä, jotka eivät tiedä ilmansuuntia, eivät osaa käyttää kompassia jne.

Springeistä: niitä käytetään estämään kylkikiinnityksessä veneen pituussuuntainen liikkuminen. Periaatteessa kai saman ajaisi keula- ja peräköyden vetäminen todella tiukalle, mutta jos mietit näiden köysien kulmia suhteessa veneeseen ja laituriin, ymmärrät varmaan hyvin springien hyödyt. Toinen erittäin hyvä ominaisuus springeissä on se, että niillä saa veneen perän tai keulan kätevästi irti laiturista, jos tuuli painaa venettä laituria päin. Keulapotkurillakin voi yrittää siirtää keulaa, mutta perän saa luotettavasti ulos vain springin avulla.

Lue lisää

Taisi EOS luulla, että purjeet jollain solmulla skuutataan. Pysyköön hän mieluummin satamassa muualla kuin minun naapurina. En nimittäin luottaisi hänen taitoihinsa minäkään pätkän vertaa sen enempää purjeen skuutauksessa kuin veneen kiinnityksessä. Joo, kuka nyt ikinä voisi sitä springiäkään tarvita...

Ilman osaamista kirjoitti:

Kaipa se sitten on uskottava, että ilman ihan perustaitojakin voi kymmenen vuotta purjehtia. Jännä juttu, mutta onhan sitä maailmassa kaikenlaista muutakin ihmeellistä ja uskomatonta.

Itselläni on iso matkapurjevene, jolla olen seilannut tuhansia maileja. En osaa kuvitella, miten pärjäisin ilman solmujen hallitsemista.

Toisaalta, varmasti on liikkeellä paljon sellaisiakin veneilijöitä, jotka eivät tiedä ilmansuuntia, eivät osaa käyttää kompassia jne.

Springeistä: niitä käytetään estämään kylkikiinnityksessä veneen pituussuuntainen liikkuminen. Periaatteessa kai saman ajaisi keula- ja peräköyden vetäminen todella tiukalle, mutta jos mietit näiden köysien kulmia suhteessa veneeseen ja laituriin, ymmärrät varmaan hyvin springien hyödyt. Toinen erittäin hyvä ominaisuus springeissä on se, että niillä saa veneen perän tai keulan kätevästi irti laiturista, jos tuuli painaa venettä laituria päin. Keulapotkurillakin voi yrittää siirtää keulaa, mutta perän saa luotettavasti ulos vain springin avulla.

Lue lisää

Tässähän se asian ydin on, mitä minä tässä yritin sinulle selittää ja muutama muukin näkyy ketjun varrella koettaneen takoa vanhojen jäärien päähän: solmut eivät ole sellainen veneilijän "perustaito", joksi te sitä väitätte.
Oma veneeni on hilppasta vaille 11 metrinen matkapurjevene eikä ole tosiaan koskaan ollut solmuhommille tarvetta. Joka kesä tulee vähintään tuhat mailia lisää mittariin. En voi ajatella muut akuin että solmujen välttämättömyyteen uskovat ovat vain luutuneet siihen, mitä ovat joskus vuonna miekka ja papu, 1960-luvulla tai aiemmin, oppineet.

Tuo apuköyden käyttö on toki tuttua, vaikkei sitä juuri koskaan tarvitse, kun ei kylkikiinnityksiä harrasta. Sen sijaan varsinaisena kiinnitysköytenä en tosiaan ole havainnut springille lainkaan tarvetta. Ehkä se olisi tarpeen jossain sellaisessa paikassa, jossa normiköysiä ei kerta kaikkiaan saisi kuin jotakuinkin kohtisuoraan laituriin.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Tässähän se asian ydin on, mitä minä tässä yritin sinulle selittää ja muutama muukin näkyy ketjun varrella koettaneen takoa vanhojen jäärien päähän: solmut eivät ole sellainen veneilijän "perustaito", joksi te sitä väitätte.
Oma veneeni on hilppasta vaille 11 metrinen matkapurjevene eikä ole tosiaan koskaan ollut solmuhommille tarvetta. Joka kesä tulee vähintään tuhat mailia lisää mittariin. En voi ajatella muut akuin että solmujen välttämättömyyteen uskovat ovat vain luutuneet siihen, mitä ovat joskus vuonna miekka ja papu, 1960-luvulla tai aiemmin, oppineet.

Tuo apuköyden käyttö on toki tuttua, vaikkei sitä juuri koskaan tarvitse, kun ei kylkikiinnityksiä harrasta. Sen sijaan varsinaisena kiinnitysköytenä en tosiaan ole havainnut springille lainkaan tarvetta. Ehkä se olisi tarpeen jossain sellaisessa paikassa, jossa normiköysiä ei kerta kaikkiaan saisi kuin jotakuinkin kohtisuoraan laituriin.

Lue lisää

Hieman ihmetyttää miten sinulla on järjestetty köysien pituuden säätö jos toisessa päässä on haka, jonka laitat vaikka tankkauslaituriin, niin onko valmiina eri mittaisia köysiä silmukoilla varustettuna tarpeen mukaan?

EOS/vaiksan kirjoitti:

Tässähän se asian ydin on, mitä minä tässä yritin sinulle selittää ja muutama muukin näkyy ketjun varrella koettaneen takoa vanhojen jäärien päähän: solmut eivät ole sellainen veneilijän "perustaito", joksi te sitä väitätte.
Oma veneeni on hilppasta vaille 11 metrinen matkapurjevene eikä ole tosiaan koskaan ollut solmuhommille tarvetta. Joka kesä tulee vähintään tuhat mailia lisää mittariin. En voi ajatella muut akuin että solmujen välttämättömyyteen uskovat ovat vain luutuneet siihen, mitä ovat joskus vuonna miekka ja papu, 1960-luvulla tai aiemmin, oppineet.

Tuo apuköyden käyttö on toki tuttua, vaikkei sitä juuri koskaan tarvitse, kun ei kylkikiinnityksiä harrasta. Sen sijaan varsinaisena kiinnitysköytenä en tosiaan ole havainnut springille lainkaan tarvetta. Ehkä se olisi tarpeen jossain sellaisessa paikassa, jossa normiköysiä ei kerta kaikkiaan saisi kuin jotakuinkin kohtisuoraan laituriin.

Lue lisää

Tuttua juttua. Aina välillä huomaa olevansa sellaisen veneen, yleensä moottoriveneen, edessä tai takana, jossa ei springejä tunneta. Älyttömän kivaa, kun vene soutaa edestakaisin ja pitää jättää metritolkulla väliä, ettei osu.

Ja että solmut eivät ole veneilijän perustaito. Niin kai se sitten on, jos niin sanot.

Kerro nyt vielä esimerkiksi keinot hinaukseen, veneestä pudonneen poimimiseen ja köysien jatkamiseen, jos ei niitä solmuja kerran tarvita. Ja vielä sokeriksi pohjalle, kun sinulla tuota purjehduskokemusta on: miten löysäät vedossa olevan genoan skuutin, joka on kiertynyt vinssille engelsmannille, ilman sopivan solmun hallintaa...? Ajatko tuuleen ja ryhdyt sitten irrottelemaan hakkaavaa skuuttia? Mitenkäs isommassa aallokossa? Aikamoisia hankaluuksia sitä itselleen voi saada ihan vain siksi, että pari solmua tuntuu turhilta ja ylivoimaisilta opetella.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Tässähän se asian ydin on, mitä minä tässä yritin sinulle selittää ja muutama muukin näkyy ketjun varrella koettaneen takoa vanhojen jäärien päähän: solmut eivät ole sellainen veneilijän "perustaito", joksi te sitä väitätte.
Oma veneeni on hilppasta vaille 11 metrinen matkapurjevene eikä ole tosiaan koskaan ollut solmuhommille tarvetta. Joka kesä tulee vähintään tuhat mailia lisää mittariin. En voi ajatella muut akuin että solmujen välttämättömyyteen uskovat ovat vain luutuneet siihen, mitä ovat joskus vuonna miekka ja papu, 1960-luvulla tai aiemmin, oppineet.

Tuo apuköyden käyttö on toki tuttua, vaikkei sitä juuri koskaan tarvitse, kun ei kylkikiinnityksiä harrasta. Sen sijaan varsinaisena kiinnitysköytenä en tosiaan ole havainnut springille lainkaan tarvetta. Ehkä se olisi tarpeen jossain sellaisessa paikassa, jossa normiköysiä ei kerta kaikkiaan saisi kuin jotakuinkin kohtisuoraan laituriin.

Lue lisää

Ai hyvää päivää! Meillä on siis tässä tällainen nettipalsta, jolla perustellaan, miksi purjehtijan ei tarvitse osata solmuja.

Hyvä meininki, pojat!

knaapi solmu kirjoitti:

Hieman ihmetyttää miten sinulla on järjestetty köysien pituuden säätö jos toisessa päässä on haka, jonka laitat vaikka tankkauslaituriin, niin onko valmiina eri mittaisia köysiä silmukoilla varustettuna tarpeen mukaan?

Lue lisää

Nyt en ymmärrä kysymystä? Tietysti se köyden pituus säätyy siitä knaapin puoleisesta päästä eli köysi kiristetään knaapin päässä. Mitä tekemistä sillä on sen kanssa, miten köysi laiturin päässä kiinnitetään?

Tosin tankkauslaitureissahan on usein köydet asiakkaita varten valmiina eli omia köysiä ei tarvitse käyttää, nappaa vain haalla narun laiturilta ja kietaisee knaapiin.

Springit hukassa kirjoitti:

Tuttua juttua. Aina välillä huomaa olevansa sellaisen veneen, yleensä moottoriveneen, edessä tai takana, jossa ei springejä tunneta. Älyttömän kivaa, kun vene soutaa edestakaisin ja pitää jättää metritolkulla väliä, ettei osu.

Ja että solmut eivät ole veneilijän perustaito. Niin kai se sitten on, jos niin sanot.

Kerro nyt vielä esimerkiksi keinot hinaukseen, veneestä pudonneen poimimiseen ja köysien jatkamiseen, jos ei niitä solmuja kerran tarvita. Ja vielä sokeriksi pohjalle, kun sinulla tuota purjehduskokemusta on: miten löysäät vedossa olevan genoan skuutin, joka on kiertynyt vinssille engelsmannille, ilman sopivan solmun hallintaa...? Ajatko tuuleen ja ryhdyt sitten irrottelemaan hakkaavaa skuuttia? Mitenkäs isommassa aallokossa? Aikamoisia hankaluuksia sitä itselleen voi saada ihan vain siksi, että pari solmua tuntuu turhilta ja ylivoimaisilta opetella.

Lue lisää

Normihuviveneitähän ei ole tehty hinailuun, mutta jos tarvis on, niin knaapiin köysi. Mihin siinä solmua tarvittaisiin? Vedestä pudonneelle annetaan normaaliköysi, jossa on haka päässä ja hän lyö sen haan kiinni pelastusliivivaljaiden helaan. Toimii huomattavasti varmemmin kuin minkään solmun askartelu kohmeisin sormin.
Miten surkeita narunpätkiä sinä veneessä pidät, jos niitä pitää jatkaa???

Ja millainen vinssi sinulla oikein on, jos köysi pääsee sen päässä sotkeentumaan? Ei ole minulle tapahtunut koskaan.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Normihuviveneitähän ei ole tehty hinailuun, mutta jos tarvis on, niin knaapiin köysi. Mihin siinä solmua tarvittaisiin? Vedestä pudonneelle annetaan normaaliköysi, jossa on haka päässä ja hän lyö sen haan kiinni pelastusliivivaljaiden helaan. Toimii huomattavasti varmemmin kuin minkään solmun askartelu kohmeisin sormin.
Miten surkeita narunpätkiä sinä veneessä pidät, jos niitä pitää jatkaa???

Ja millainen vinssi sinulla oikein on, jos köysi pääsee sen päässä sotkeentumaan? Ei ole minulle tapahtunut koskaan.

Lue lisää

Mitä tarkoitat köyden sotkeentumisella vinssin päässä? Olet purjehtinut tuhansia maileja, eikä ole koskaan mennyt genoan skuutti tai jokin muu köysi vinssille engelsmannille, niinkö? Taitaa mennä jo hiukan tarinankerronnan puolelle, vai?

Miten liivitön ja valjaaton pudonnut nostetaan veneeseen, jos ei osata ensimmäistäkään solmua?

Veneessäni on yksi satametrinen köysi, yksi 200 m kela dyneemaa, muutamia 50 metrin köysiä ja lukuisia parikymmentämetrisiä. Olen silti ollut tilanteessa, jossa köysi on kiinnitettävä toiseen köyteen.

Kerro nyt, miten otat vedon pois köydestä osaamatta solmuja?

EOS/vaiksan kirjoitti:

Nyt en ymmärrä kysymystä? Tietysti se köyden pituus säätyy siitä knaapin puoleisesta päästä eli köysi kiristetään knaapin päässä. Mitä tekemistä sillä on sen kanssa, miten köysi laiturin päässä kiinnitetään?

Tosin tankkauslaitureissahan on usein köydet asiakkaita varten valmiina eli omia köysiä ei tarvitse käyttää, nappaa vain haalla narun laiturilta ja kietaisee knaapiin.

Lue lisää

Jos pärjäät ilman solmuja, niin pyöritteletkö köyden knaapiin ja kiinität sen siten jollain muulla konsilla?? kuin knaapi SOLMULLA :)

Springit hukassa kirjoitti:

Mitä tarkoitat köyden sotkeentumisella vinssin päässä? Olet purjehtinut tuhansia maileja, eikä ole koskaan mennyt genoan skuutti tai jokin muu köysi vinssille engelsmannille, niinkö? Taitaa mennä jo hiukan tarinankerronnan puolelle, vai?

Miten liivitön ja valjaaton pudonnut nostetaan veneeseen, jos ei osata ensimmäistäkään solmua?

Veneessäni on yksi satametrinen köysi, yksi 200 m kela dyneemaa, muutamia 50 metrin köysiä ja lukuisia parikymmentämetrisiä. Olen silti ollut tilanteessa, jossa köysi on kiinnitettävä toiseen köyteen.

Kerro nyt, miten otat vedon pois köydestä osaamatta solmuja?

Lue lisää

No niin se vaan on, ei ole ikinä köysi sotkeentunut sillä tavalla, että olisi jotain tuollaista ongelmaa tullut. En siksi todellakaan ymmärrä kysymystäsi. En oikeastaan käsitä, miten se voisikaan sotkeentua. Sehän ohjautuu hyvin nätisti vinssille skuuttiplokilta. Hmm... Jos skuuttiploki olisi jostain syystä viety aivan kiskon etureunaan, niin voisikohan silloin olla kulma jo niin huono, että sotkeutuminen olisi mahdollista? Mutta silloinkin pitää vinssaajan syyllistyä törkeään huolimattomuuteen.

Anyway, viisain ratkaisu olisi silloin epäilemättä kääntää tuuleen, jotta saa genuasta vetoa pois ja korjattua vinssillä.

Liivitön ja valjaaton? Ei sellaisia saa olla kulussa olevan veneen kansilla. Your question is invalid.

knaapi solmu kirjoitti:

Jos pärjäät ilman solmuja, niin pyöritteletkö köyden knaapiin ja kiinität sen siten jollain muulla konsilla?? kuin knaapi SOLMULLA :)

??? En minä siinä mitään solmua käytä. Köysi menee kahdeksikolle knaapin ympäri ja se jälkimmäinen lenkki pyöräytetään "ympäri" niin, että köyden vapaa pää jää silmukan alle. Silloin se lukittuu itsestään.

EOS/vaiksan kirjoitti:

??? En minä siinä mitään solmua käytä. Köysi menee kahdeksikolle knaapin ympäri ja se jälkimmäinen lenkki pyöräytetään "ympäri" niin, että köyden vapaa pää jää silmukan alle. Silloin se lukittuu itsestään.

Lue lisää

Se on knaapisolmu, halusit tai et.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Voi. Olen kipparoinut kohta kymmenen vuotta matkapurjevenettä enkä todellakaan osaa paalusolmua. Tai mitään muutakaan sellaista solmua, jolla tietäisin olevan jonkin nimen. Kai sillä kengännauhasolmullakin joku nimi kuitenkin, joskaan ei sitäkään veneessä ole tarvittu.
Keulapurjeen skuuttiköysissä on molemmissa haka, sellainen malli, jossa on eräänlainen lukitustappi. Tapin varmistan aina kesäksi nippusiteellä, ettei pääse vahingossa aukenemaan.
Kiinnitysköysissä on haat ja erikoistilanteita varten on lisäksi muutama eripituinen köysi, johon on jo alunperin pleissautettu silmukka päähän. Fendarinaruissa on koukut.

Ja ennen purjevenettä minulla oli matkamoottorivene, ei siinäkään ollut solmuille käyttöä.

Lue lisää

Kyllähän kaikki tietää ne kaverit, jotka kouluaikana koepäivän aamuna kehuskeli, että eivät ole tehneet mitään, eivätkä osaa mitään. Eivät olleet silloin, eivätkä ole nyt mitään arvostettavia tyyppejä.

pikkutieto kirjoitti:

Se on knaapisolmu, halusit tai et.

No jos välttämättä haluat sitä sellaiseksi kutsua. Minusta se ei ole mikään solmu.

osaamattomuudella kirjoitti:

Kyllähän kaikki tietää ne kaverit, jotka kouluaikana koepäivän aamuna kehuskeli, että eivät ole tehneet mitään, eivätkä osaa mitään. Eivät olleet silloin, eivätkä ole nyt mitään arvostettavia tyyppejä.

Lue lisää

Niinpä, oi aikoja oi tapoja, kun pitää oikein netissä alkaa retostella, ettei osaa muutamaa yksinkertaista solmua köyteen solmia.

No, eihän sille mitään voi, jos ei pysy solmunteko päässä, mutta en sitä kyllä millään "vanhanaikaista" tai muulla vastaavalla pateettisella tekosyyllä alkaisi puolustella.

osaamattomuudella kirjoitti:

Kyllähän kaikki tietää ne kaverit, jotka kouluaikana koepäivän aamuna kehuskeli, että eivät ole tehneet mitään, eivätkä osaa mitään. Eivät olleet silloin, eivätkä ole nyt mitään arvostettavia tyyppejä.

Lue lisää

Joo, tämä on myös netti-ilmiö. Osaamattomuuden tai tietämättömyyden esittäminen ja perusteleminen jonkinlaisena hyveenä. Ei se ole hyve, se on -- yllätys, yllätys -- osaamattomuutta ja tietämättömyyttä. Siinä kaikki, tyhjästä on paha nyhjäistä.

EOS/vaiksan kirjoitti:

No jos välttämättä haluat sitä sellaiseksi kutsua. Minusta se ei ole mikään solmu.

Nyt kyllä olet "heikoilla jäillä" ;) tuohon knaapisolmuun kun laitat vahingossa toisen samanlaisen päälle niin olet tehnyt veneilyn tärkeimmän solmun!!! Sen muunoksia on sitten paljon.

Kävin tätä viesti ketjua läpi ja aloittaja kysyi millä solmulla haka kiinni köyteen... nimim. "Sorkkarautaan" antoi vastauksen kysymykseen ja ylätys yllätys se on sen kyseisen solmun muunos ;).

Inttäjille, pleissi ei ole solmu ja metalli/köysi liitos ei saa luistaa ;)

yli 120 vastausta ja yksi melkein oikea vastaus... kannatta sitten netissä kysellä :)

Nyhjää tyhjästä kirjoitti:

Joo, tämä on myös netti-ilmiö. Osaamattomuuden tai tietämättömyyden esittäminen ja perusteleminen jonkinlaisena hyveenä. Ei se ole hyve, se on -- yllätys, yllätys -- osaamattomuutta ja tietämättömyyttä. Siinä kaikki, tyhjästä on paha nyhjäistä.

Lue lisää

200 vuotta sitten oli taito ja kunnia-asia osata tehdä tasalaatuisia päreitä tai hyviä tuohivirsuja. Eipä ole enää. Sama pätee moniin näihin veneilyjuttuihin. Yrittäisitte nyt vaan pysyä ajassa mukana.

heartbeat of time kirjoitti:

200 vuotta sitten oli taito ja kunnia-asia osata tehdä tasalaatuisia päreitä tai hyviä tuohivirsuja. Eipä ole enää. Sama pätee moniin näihin veneilyjuttuihin. Yrittäisitte nyt vaan pysyä ajassa mukana.

Lue lisää

On niitä paljon autoilijoitakin, jotka eivät osaa autoonsa rengasta vaihtaa. Ei se ole mikään ylpeyden aihe tai "nykyaikaisuuden" merkki. Se on vain kädettömyyttä ja uusavuttomuutta.

Pärekaton tilalle on tullut peltikatto, tuohivirsujen tilalle nahkakengät. Yritäpäs etsiä niille osaavia tekijöitä, kun kaikki ovat vain ajassa mukana...

EOS/vaiksan kirjoitti:

No niin se vaan on, ei ole ikinä köysi sotkeentunut sillä tavalla, että olisi jotain tuollaista ongelmaa tullut. En siksi todellakaan ymmärrä kysymystäsi. En oikeastaan käsitä, miten se voisikaan sotkeentua. Sehän ohjautuu hyvin nätisti vinssille skuuttiplokilta. Hmm... Jos skuuttiploki olisi jostain syystä viety aivan kiskon etureunaan, niin voisikohan silloin olla kulma jo niin huono, että sotkeutuminen olisi mahdollista? Mutta silloinkin pitää vinssaajan syyllistyä törkeään huolimattomuuteen.

Anyway, viisain ratkaisu olisi silloin epäilemättä kääntää tuuleen, jotta saa genuasta vetoa pois ja korjattua vinssillä.

Liivitön ja valjaaton? Ei sellaisia saa olla kulussa olevan veneen kansilla. Your question is invalid.

Lue lisää

Ei ole mulle ikinä sattunut=ei voi sattua....
Ja kuitenkin on kyse varsin tavallisesta tapauksesta, jota elävässä elämässä todella kaikille sattuu. Ei mikään jokapäiväinen asia, mutta jokaiselle kokeneelle tuttu. Ja alkuperäisen, todellisen Murphyn lain mukaan, jos jotain voi mennä vikaan, se voitapahtua pahimmalla mahdollisella hetkellä. Sen lain puitteissa olisi toimittava.

Kädetön kirjoitti:

On niitä paljon autoilijoitakin, jotka eivät osaa autoonsa rengasta vaihtaa. Ei se ole mikään ylpeyden aihe tai "nykyaikaisuuden" merkki. Se on vain kädettömyyttä ja uusavuttomuutta.

Pärekaton tilalle on tullut peltikatto, tuohivirsujen tilalle nahkakengät. Yritäpäs etsiä niille osaavia tekijöitä, kun kaikki ovat vain ajassa mukana...

Lue lisää

Hei, keksin tässä ihan uuden businessidean, rupean myymään uusavuttomille veneilijöille solmintapalveluja! Pleissaukset toki eri hintaan :)

EOS/vaiksan kirjoitti:

Voi. Olen kipparoinut kohta kymmenen vuotta matkapurjevenettä enkä todellakaan osaa paalusolmua. Tai mitään muutakaan sellaista solmua, jolla tietäisin olevan jonkin nimen. Kai sillä kengännauhasolmullakin joku nimi kuitenkin, joskaan ei sitäkään veneessä ole tarvittu.
Keulapurjeen skuuttiköysissä on molemmissa haka, sellainen malli, jossa on eräänlainen lukitustappi. Tapin varmistan aina kesäksi nippusiteellä, ettei pääse vahingossa aukenemaan.
Kiinnitysköysissä on haat ja erikoistilanteita varten on lisäksi muutama eripituinen köysi, johon on jo alunperin pleissautettu silmukka päähän. Fendarinaruissa on koukut.

Ja ennen purjevenettä minulla oli matkamoottorivene, ei siinäkään ollut solmuille käyttöä.

Lue lisää

"Olen kipparoinut kohta kymmenen vuotta matkapurjevenettä enkä todellakaan osaa paalusolmua. "

Vieläkään? Onneksi olkoon vaan...

EOS/vaiksan kirjoitti:

No niin se vaan on, ei ole ikinä köysi sotkeentunut sillä tavalla, että olisi jotain tuollaista ongelmaa tullut. En siksi todellakaan ymmärrä kysymystäsi. En oikeastaan käsitä, miten se voisikaan sotkeentua. Sehän ohjautuu hyvin nätisti vinssille skuuttiplokilta. Hmm... Jos skuuttiploki olisi jostain syystä viety aivan kiskon etureunaan, niin voisikohan silloin olla kulma jo niin huono, että sotkeutuminen olisi mahdollista? Mutta silloinkin pitää vinssaajan syyllistyä törkeään huolimattomuuteen.

Anyway, viisain ratkaisu olisi silloin epäilemättä kääntää tuuleen, jotta saa genuasta vetoa pois ja korjattua vinssillä.

Liivitön ja valjaaton? Ei sellaisia saa olla kulussa olevan veneen kansilla. Your question is invalid.

Lue lisää

Mitä teet falli-, reivi- ja skuuttiköysien päille, jotta ne eivät pääse lipsahtamaan esimerkiksi maston tai puomin sisään tai ulos skuuttiblokin läpi? Tuskinpa kuitenkaan pleissattua hakaa niihin laitat. Ehkä joku.... SOLMU? ;-)

Oppimiskäyrä kirjoitti:

"Olen kipparoinut kohta kymmenen vuotta matkapurjevenettä enkä todellakaan osaa paalusolmua. "

Vieläkään? Onneksi olkoon vaan...

Ei kai oikeasti pitäisi onnitella? Mieluummin suhtaudutaan ymmärtäväisesti ja kannustavasti. Jopa 20 prosentilla ihmisistä arvioidaan olevan jonkinlaisia oppimisongelmia.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Tässähän se asian ydin on, mitä minä tässä yritin sinulle selittää ja muutama muukin näkyy ketjun varrella koettaneen takoa vanhojen jäärien päähän: solmut eivät ole sellainen veneilijän "perustaito", joksi te sitä väitätte.
Oma veneeni on hilppasta vaille 11 metrinen matkapurjevene eikä ole tosiaan koskaan ollut solmuhommille tarvetta. Joka kesä tulee vähintään tuhat mailia lisää mittariin. En voi ajatella muut akuin että solmujen välttämättömyyteen uskovat ovat vain luutuneet siihen, mitä ovat joskus vuonna miekka ja papu, 1960-luvulla tai aiemmin, oppineet.

Tuo apuköyden käyttö on toki tuttua, vaikkei sitä juuri koskaan tarvitse, kun ei kylkikiinnityksiä harrasta. Sen sijaan varsinaisena kiinnitysköytenä en tosiaan ole havainnut springille lainkaan tarvetta. Ehkä se olisi tarpeen jossain sellaisessa paikassa, jossa normiköysiä ei kerta kaikkiaan saisi kuin jotakuinkin kohtisuoraan laituriin.

Lue lisää

Jos et kylkikiinnityksiä harrasta, et ilmeisesti koskaan mene satamaan, jossa on aisapaikat?

miten aisapaikalla? kirjoitti:

Jos et kylkikiinnityksiä harrasta, et ilmeisesti koskaan mene satamaan, jossa on aisapaikat?

No, esim Hangön Itämeren Portissa, jossa on aisapaikassa oltu, ei kyllä tarvitse kovin ihmeellistä springiä. Keulan kiinnityspisteen paikka aisassa on toki hiukan takaviistoon, joten olkoon se springi. Samoin persiin aisaköysi menee etuviistoon, kun vene on (onneksi) pidempi kuin aisa, eli olkoon sekin springi. Eli mielestäni tuollaisissa aisapaikoissa itse asiassa pärjääkin oikein hyvin niillä lyhyillä koukutetuilla kiinnitysköysillä.

Pastori Silli kirjoitti:

No, esim Hangön Itämeren Portissa, jossa on aisapaikassa oltu, ei kyllä tarvitse kovin ihmeellistä springiä. Keulan kiinnityspisteen paikka aisassa on toki hiukan takaviistoon, joten olkoon se springi. Samoin persiin aisaköysi menee etuviistoon, kun vene on (onneksi) pidempi kuin aisa, eli olkoon sekin springi. Eli mielestäni tuollaisissa aisapaikoissa itse asiassa pärjääkin oikein hyvin niillä lyhyillä koukutetuilla kiinnitysköysillä.

Lue lisää

Nimimerkkisi on erinomaisesti linjassa kirjoituksesi kanssa!

Hyvä nimimerkki! kirjoitti:

Nimimerkkisi on erinomaisesti linjassa kirjoituksesi kanssa!

Kiitos! Omassa vietissäsi tuo sisältöpuoli oli kyllä aika ohuella mallilla, mutta ei se mitään. Voitko tarkentaa?

Kädetön kirjoitti:

On niitä paljon autoilijoitakin, jotka eivät osaa autoonsa rengasta vaihtaa. Ei se ole mikään ylpeyden aihe tai "nykyaikaisuuden" merkki. Se on vain kädettömyyttä ja uusavuttomuutta.

Pärekaton tilalle on tullut peltikatto, tuohivirsujen tilalle nahkakengät. Yritäpäs etsiä niille osaavia tekijöitä, kun kaikki ovat vain ajassa mukana...

Lue lisää

kulkee tuo vanhentuneen asian raja vähän eri paikassa. Itse käytän hakoja, en ole vielä tavannut paikkaa johon ne eivät olisi sopineet. Jos tapaan, teen ilomielin solmun. Mutta solmujen muuttumista yleensäkin tulevaisuudessakaan tarpeettomiksi en osaa edes kuvitella. Sen sijaan vaikkapa paikanmääritys on mullistunut ja kaikki tuntuvat hyväksyvän sen vaikka sähkön varassa ollaankin. Opettelisin kyllä sekstantinkin jos olisin lähdössä isoille vesille.
Lyön vetoa että EOS osaa paalusolmun siinä kuin muutkin mutta sohaisi vain nähdäkseen kuinka paljon näitä ainaoikeassaolevia nämähänonväärintapettu-ihmisiä löytyy. Jo Enska Itkonen sanoi että suomalainen on valmis ajamaan kolarin vain osoittaakseen olevansa oikeassa :)

jokaisella kirjoitti:

kulkee tuo vanhentuneen asian raja vähän eri paikassa. Itse käytän hakoja, en ole vielä tavannut paikkaa johon ne eivät olisi sopineet. Jos tapaan, teen ilomielin solmun. Mutta solmujen muuttumista yleensäkin tulevaisuudessakaan tarpeettomiksi en osaa edes kuvitella. Sen sijaan vaikkapa paikanmääritys on mullistunut ja kaikki tuntuvat hyväksyvän sen vaikka sähkön varassa ollaankin. Opettelisin kyllä sekstantinkin jos olisin lähdössä isoille vesille.
Lyön vetoa että EOS osaa paalusolmun siinä kuin muutkin mutta sohaisi vain nähdäkseen kuinka paljon näitä ainaoikeassaolevia nämähänonväärintapettu-ihmisiä löytyy. Jo Enska Itkonen sanoi että suomalainen on valmis ajamaan kolarin vain osoittaakseen olevansa oikeassa :)

Lue lisää

Minäpä valitettavasti uskon, että EOS on ihan tosissaan. Toistaiseksi hän edustaa vielä vähemmistöä, mutta tämä hänenkaltaistensa uusien veneilijöiden joukko kasvaa koko ajan. Ei kai sille loppupeleissä oikein mitään voi, joten sikäli tietysti turha kinata.

Pastori Silli kirjoitti:

Kiitos! Omassa vietissäsi tuo sisältöpuoli oli kyllä aika ohuella mallilla, mutta ei se mitään. Voitko tarkentaa?

Minä ainakin osaan tarkentaa toisen puolesta. Minullakin nimittäin vene on aisaa pidempi ja ilman springiä ainoastaan keulan aisan puolelle tuleva köysi on edes hiukan takaviistoon. Ja ilman springiä se on ainoa estämässä keulaa osumasta laituriin. Ilmeisesti veneesi on niitä, joiden keula roikkuu siinä puoliksi laiturin päällä kulkuesteenä, koska muuten ei köydelle tule järkevää kulmaa. Perä vastaavasti pyörii naapurin kyljen tienoilla, kun tuuli painaa aisasta poispäin.

Haalla varustetut köydet tietenkin toimivat ongelmitta niillä paikoilla, nehän kiinittyvät kaikki haalle sopiviin lenkkeihin. Mutta nyt olikin kyse springin tarpeesta, ei siitä, mitä springin päässä on.

sillin aivoilla kirjoitti:

Minä ainakin osaan tarkentaa toisen puolesta. Minullakin nimittäin vene on aisaa pidempi ja ilman springiä ainoastaan keulan aisan puolelle tuleva köysi on edes hiukan takaviistoon. Ja ilman springiä se on ainoa estämässä keulaa osumasta laituriin. Ilmeisesti veneesi on niitä, joiden keula roikkuu siinä puoliksi laiturin päällä kulkuesteenä, koska muuten ei köydelle tule järkevää kulmaa. Perä vastaavasti pyörii naapurin kyljen tienoilla, kun tuuli painaa aisasta poispäin.

Haalla varustetut köydet tietenkin toimivat ongelmitta niillä paikoilla, nehän kiinittyvät kaikki haalle sopiviin lenkkeihin. Mutta nyt olikin kyse springin tarpeesta, ei siitä, mitä springin päässä on.

Lue lisää

Niin piti Pastorin oikein kuvasta tarkastaa, että kuinka paljon se keula oli laiturin päällä viime kesänä Hangössä. No, eipä ollut senttiäkään. Ja vene oli kiltisti aisaa vasten kolmen fendarin tukemana, eikä perä pyörinyt naapurissakaan...

Pastori Sili kirjoitti:

Niin piti Pastorin oikein kuvasta tarkastaa, että kuinka paljon se keula oli laiturin päällä viime kesänä Hangössä. No, eipä ollut senttiäkään. Ja vene oli kiltisti aisaa vasten kolmen fendarin tukemana, eikä perä pyörinyt naapurissakaan...

Lue lisää

Ja tuulta oli kuinka paljon mistä suunnasta?

jokaisella kirjoitti:

kulkee tuo vanhentuneen asian raja vähän eri paikassa. Itse käytän hakoja, en ole vielä tavannut paikkaa johon ne eivät olisi sopineet. Jos tapaan, teen ilomielin solmun. Mutta solmujen muuttumista yleensäkin tulevaisuudessakaan tarpeettomiksi en osaa edes kuvitella. Sen sijaan vaikkapa paikanmääritys on mullistunut ja kaikki tuntuvat hyväksyvän sen vaikka sähkön varassa ollaankin. Opettelisin kyllä sekstantinkin jos olisin lähdössä isoille vesille.
Lyön vetoa että EOS osaa paalusolmun siinä kuin muutkin mutta sohaisi vain nähdäkseen kuinka paljon näitä ainaoikeassaolevia nämähänonväärintapettu-ihmisiä löytyy. Jo Enska Itkonen sanoi että suomalainen on valmis ajamaan kolarin vain osoittaakseen olevansa oikeassa :)

Lue lisää

Ei, kyllä minä olen täysin tosissani ja lisäksi oikeassa. Nuo solmuhöpöttäjät vain eivät tajua konstiensa olevan tarpeettomia.

En osaa paalusolmua enkä aio edes opetella. Kun sitä ei todellakaan mihinkään tarvita. Tuskin se vaikea olisi, mutta on tämä myös periaatekysymys: vanhentuneet taidot kuuluvat historian roskatynnyriin.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Ei, kyllä minä olen täysin tosissani ja lisäksi oikeassa. Nuo solmuhöpöttäjät vain eivät tajua konstiensa olevan tarpeettomia.

En osaa paalusolmua enkä aio edes opetella. Kun sitä ei todellakaan mihinkään tarvita. Tuskin se vaikea olisi, mutta on tämä myös periaatekysymys: vanhentuneet taidot kuuluvat historian roskatynnyriin.

Lue lisää

Olet todella umpimielinen törppö, jos väität, että taito, jota koko ajan käytetään olisi tarpeeton. Eihän se ole tarpeeton, vaan nimenomaan tarpeellinen, olkootpa sitten vaikka miljoona muutakin tapaa hoitaa sama asia. Kukin tyylillään ja etenkin "TAIDOILLAAN"!

Mahtuuko tämän ahtaaseen kalloosi, inttäjä?

Älä osaa mitään!!!! kirjoitti:

Olet todella umpimielinen törppö, jos väität, että taito, jota koko ajan käytetään olisi tarpeeton. Eihän se ole tarpeeton, vaan nimenomaan tarpeellinen, olkootpa sitten vaikka miljoona muutakin tapaa hoitaa sama asia. Kukin tyylillään ja etenkin "TAIDOILLAAN"!

Mahtuuko tämän ahtaaseen kalloosi, inttäjä?

Lue lisää

"Tarpeeton" on "välttämättömän" vastakohta. Oma kokemukseni riittää todisteeksi, että solmut ovat tarpeettomia. Jos eivät olisi, olisin joutunut vaikeuksiin jo ensimmäisenä veneilykesänäni kauan sitten.

Opettele suomea ennen kuin tulet väittämään minua vastaan, aivovaurioinen!

EOS/vaiksan kirjoitti:

"Tarpeeton" on "välttämättömän" vastakohta. Oma kokemukseni riittää todisteeksi, että solmut ovat tarpeettomia. Jos eivät olisi, olisin joutunut vaikeuksiin jo ensimmäisenä veneilykesänäni kauan sitten.

Opettele suomea ennen kuin tulet väittämään minua vastaan, aivovaurioinen!

Lue lisää

Mites ne päätesolmut? Käytätkö niitä?

EOS/vaiksan kirjoitti:

"Tarpeeton" on "välttämättömän" vastakohta. Oma kokemukseni riittää todisteeksi, että solmut ovat tarpeettomia. Jos eivät olisi, olisin joutunut vaikeuksiin jo ensimmäisenä veneilykesänäni kauan sitten.

Opettele suomea ennen kuin tulet väittämään minua vastaan, aivovaurioinen!

Lue lisää

"Tarpeeton" on "välttämättömän" vastakohta. Oma kokemukseni riittää todisteeksi, että haat ovat tarpeettomia. Jos eivät olisi, olisin joutunut vaikeuksiin jo ensimmäisenä veneilykesänäni kauan sitten.

Päätesolmut kirjoitti:

Mites ne päätesolmut? Käytätkö niitä?

En. Ei pidä olla niin tunari, että tarvitsee sellaisia.

Ja tuolle toiselle neropatille: kukaan ei kai ole väittänyt, että haat olisivat välttämättömiä, keskustelu repesi siitä, että solmuidiootit taas kerran tunkivat väittämään, että heidän ratkaisunsa on ainoa oikea ja mahdollinen. Ilman hakojakin pärjää, jos välttämättä haluaa tehdä asiat vanhentuneella tavalla. Ja suostuu ymmärtämään sen, että joskus voi tiukassa paikassa tulla ongelmia, koska sitä avoköyttä ei vain kerta kaikkiaan saa lenkistä läpi samassa ajassa kuin haka olisi jo kiinni.

EOS/vaiksan kirjoitti:

En. Ei pidä olla niin tunari, että tarvitsee sellaisia.

Ja tuolle toiselle neropatille: kukaan ei kai ole väittänyt, että haat olisivat välttämättömiä, keskustelu repesi siitä, että solmuidiootit taas kerran tunkivat väittämään, että heidän ratkaisunsa on ainoa oikea ja mahdollinen. Ilman hakojakin pärjää, jos välttämättä haluaa tehdä asiat vanhentuneella tavalla. Ja suostuu ymmärtämään sen, että joskus voi tiukassa paikassa tulla ongelmia, koska sitä avoköyttä ei vain kerta kaikkiaan saa lenkistä läpi samassa ajassa kuin haka olisi jo kiinni.

Lue lisää

Voisitko ystävällisesti laittaa saalinkiin jonkinlaisen lipun, joka kertoo osaamattomuudestasi. Pystyisin mahdollisuuksien mukaan välttämään laituripaikkaa vieressäsi. Sen verran olet vaaraksi muille, joita tunareiksi kuvittelet.

Jos luet tarkemmin, näet, että nimenomaan hakaidiootit väittävät omaansa ainoaksi oikeaksi. Solmun puolustajat käyttävät sekä hakoja että solmuja tarpeen mukaan.

EOS/vaiksan kirjoitti:

En. Ei pidä olla niin tunari, että tarvitsee sellaisia.

Ja tuolle toiselle neropatille: kukaan ei kai ole väittänyt, että haat olisivat välttämättömiä, keskustelu repesi siitä, että solmuidiootit taas kerran tunkivat väittämään, että heidän ratkaisunsa on ainoa oikea ja mahdollinen. Ilman hakojakin pärjää, jos välttämättä haluaa tehdä asiat vanhentuneella tavalla. Ja suostuu ymmärtämään sen, että joskus voi tiukassa paikassa tulla ongelmia, koska sitä avoköyttä ei vain kerta kaikkiaan saa lenkistä läpi samassa ajassa kuin haka olisi jo kiinni.

Lue lisää

Ei päätesolmuja falleissa ja reiviköysissä?

Joo... Hyvin menee edelleen.

Mistä ihan oikeasti voisi kummuta ajatus siitä, että solmut ovat vanhanaikaisia?

Veneilyn lisäksi solmuja käytetään ja niitä on pakko käyttää muun muassa kirurgiassa, elektroniikassa ja avaruustekniikassa. Haluaisitko kertoa näiden alojen ammattilaisille, miksi he ovat tunareita?

Tiesitkö muuten, mikä oli ensimmäinen solmu, joka sinullekin näytettiin? Vinkki: kysypä joltain kätilöltä.

EOS/vaiksan kirjoitti:

"Tarpeeton" on "välttämättömän" vastakohta. Oma kokemukseni riittää todisteeksi, että solmut ovat tarpeettomia. Jos eivät olisi, olisin joutunut vaikeuksiin jo ensimmäisenä veneilykesänäni kauan sitten.

Opettele suomea ennen kuin tulet väittämään minua vastaan, aivovaurioinen!

Lue lisää

Eikö tämä samainen ääliö muutama viesti sitten kehunut käyttävänsä knaapi solmua köysien säätämiseen? ;)

lippu korkealle kirjoitti:

Voisitko ystävällisesti laittaa saalinkiin jonkinlaisen lipun, joka kertoo osaamattomuudestasi. Pystyisin mahdollisuuksien mukaan välttämään laituripaikkaa vieressäsi. Sen verran olet vaaraksi muille, joita tunareiksi kuvittelet.

Jos luet tarkemmin, näet, että nimenomaan hakaidiootit väittävät omaansa ainoaksi oikeaksi. Solmun puolustajat käyttävät sekä hakoja että solmuja tarpeen mukaan.

Lue lisää

Hyvä ajatus sellainen "ylpeä osaamattomuudesta"-lippu.

knaapi solmu kirjoitti:

Eikö tämä samainen ääliö muutama viesti sitten kehunut käyttävänsä knaapi solmua köysien säätämiseen? ;)

Nyt se taisi hiljentyä. Ehkä vihdoin tajusi oman hölmöytensä.

Oppia ikä kaikki.

lippu korkealle kirjoitti:

Voisitko ystävällisesti laittaa saalinkiin jonkinlaisen lipun, joka kertoo osaamattomuudestasi. Pystyisin mahdollisuuksien mukaan välttämään laituripaikkaa vieressäsi. Sen verran olet vaaraksi muille, joita tunareiksi kuvittelet.

Jos luet tarkemmin, näet, että nimenomaan hakaidiootit väittävät omaansa ainoaksi oikeaksi. Solmun puolustajat käyttävät sekä hakoja että solmuja tarpeen mukaan.

Lue lisää

Enemmän vaaraksi kaikille kanssakulkijoille olet sinä, koska olet selvästi tyhmä. Uskosi solmujen tarpeellisuuteen osoittaa sen selvästi. Meriturvallisuutta ja yleistä viihtyisyyttä parantaisi merkittävästi, että solmu-uskovaiset lopettaisivat veneilyn.

Solmuja EI TARVITA. Tämä on teräksenluja fakta, joka ei muutu miksikään siitä, että epäpätevät ja älyllisesti vajavaiset perinneveneilijät yrittävät muuta ihmisille uskotella. Tai sellaiset idioottipurjehtijat, jotka ovat niin käsittämättömän tunareita, että päästävät nostimen karkaamaan maston sisään.

Solmujen maailma kirjoitti:

Ei päätesolmuja falleissa ja reiviköysissä?

Joo... Hyvin menee edelleen.

Mistä ihan oikeasti voisi kummuta ajatus siitä, että solmut ovat vanhanaikaisia?

Veneilyn lisäksi solmuja käytetään ja niitä on pakko käyttää muun muassa kirurgiassa, elektroniikassa ja avaruustekniikassa. Haluaisitko kertoa näiden alojen ammattilaisille, miksi he ovat tunareita?

Tiesitkö muuten, mikä oli ensimmäinen solmu, joka sinullekin näytettiin? Vinkki: kysypä joltain kätilöltä.

Lue lisää

Me puhumme nyt veneilystä, emme kirurgiasta.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Me puhumme nyt veneilystä, emme kirurgiasta.

Eli veneilyssä ei tarvita solmuja, niinkö?

EOS/vaiksan kirjoitti:

Me puhumme nyt veneilystä, emme kirurgiasta.

Eikun, anteeksi... Piti tietysti kysymäni, tarkoitatko, että monella muulla alalla solmuja kyllä tarvitaan, mutta nimenomaan veneilyssä ei, koska siinä ne ovat vanhanaikaisia?

Tuotako tarkoitit?

Mieti nyt ihan tosissasi hetki, ennen kuin vastaat, ettet ihan ehdoin tahdoin tee itsestäsi julkisesti pelleä.

Solmujen maailma kirjoitti:

Eikun, anteeksi... Piti tietysti kysymäni, tarkoitatko, että monella muulla alalla solmuja kyllä tarvitaan, mutta nimenomaan veneilyssä ei, koska siinä ne ovat vanhanaikaisia?

Tuotako tarkoitit?

Mieti nyt ihan tosissasi hetki, ennen kuin vastaat, ettet ihan ehdoin tahdoin tee itsestäsi julkisesti pelleä.

Lue lisää

Nimenomaan sitä, koska veneilyssä on jo kauan ollut käytettävissä solmut täysin tarpeettomaksi tekevät NYKYAIKAISET ratkaisut, käytännössä siis haat. Kirurgia ei kuulu asiaan eikä minulla ole edes mitään tarvetta tietää, ovatko jonkinlaiset solmut sillä elämänalueella tarpeellisia.

Tämän ketjun aiheena on veneily ja veneilyssä tarvittavat ratkaisut. Ja tässä nimenomaisessa ketjussa monessakin mielessä pahasti jälkeenjääneiden tyyppien kuvitelma, että solmut olisivat jotain veneilijän perustaitoa. Ne eivät sitä ole ja muuta väittävät joko valehtelevat tietoisesti tai ovat idiootteja. Oma on asiasi, kumpaan ryhmään mieluummin lukeudut.

Eiköhän tämä asia ole loppuunpuitu. Solmujen kannattajien argumentit on nähty ja kelvottomiksi havaittu. MOT.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Nimenomaan sitä, koska veneilyssä on jo kauan ollut käytettävissä solmut täysin tarpeettomaksi tekevät NYKYAIKAISET ratkaisut, käytännössä siis haat. Kirurgia ei kuulu asiaan eikä minulla ole edes mitään tarvetta tietää, ovatko jonkinlaiset solmut sillä elämänalueella tarpeellisia.

Tämän ketjun aiheena on veneily ja veneilyssä tarvittavat ratkaisut. Ja tässä nimenomaisessa ketjussa monessakin mielessä pahasti jälkeenjääneiden tyyppien kuvitelma, että solmut olisivat jotain veneilijän perustaitoa. Ne eivät sitä ole ja muuta väittävät joko valehtelevat tietoisesti tai ovat idiootteja. Oma on asiasi, kumpaan ryhmään mieluummin lukeudut.

Eiköhän tämä asia ole loppuunpuitu. Solmujen kannattajien argumentit on nähty ja kelvottomiksi havaittu. MOT.

Lue lisää

Ajattelepa, jos joku tunnistaisi sinut ja kertoisi oikean nimesi täällä.

Ei olisi kiva juttu, eihän?

Minun puolestani on ok kirjoitella nimettömänä, niin minäkin teen. Mutta mitä järkeä on nimettömänäkään esiintyä vähälahjaisena tai muuten äärimmäisen typerästi?

En suostu uskomaan, että kehtaisit missään esittää noita tähän ketjuun kirjoittamiasi juttuja omalla nimelläsi ja naamallasi. Joten mikä sinä sitten olet, kun niitä tänne kirjoittelet? Tai mikä haluaisit olla, millaista vastakaikua toivoisit?

Outoa on...

EOS/vaiksan kirjoitti:

Enemmän vaaraksi kaikille kanssakulkijoille olet sinä, koska olet selvästi tyhmä. Uskosi solmujen tarpeellisuuteen osoittaa sen selvästi. Meriturvallisuutta ja yleistä viihtyisyyttä parantaisi merkittävästi, että solmu-uskovaiset lopettaisivat veneilyn.

Solmuja EI TARVITA. Tämä on teräksenluja fakta, joka ei muutu miksikään siitä, että epäpätevät ja älyllisesti vajavaiset perinneveneilijät yrittävät muuta ihmisille uskotella. Tai sellaiset idioottipurjehtijat, jotka ovat niin käsittämättömän tunareita, että päästävät nostimen karkaamaan maston sisään.

Lue lisää

Sinä kutsut solmut hallitsevaa purjehtijaa tyhmäksi, epäpäteväksi, älyllisesti vajavaiseksi, idiootiksi ja tunariksi.

Miksi sinä niin teet?

Mikä sinulla on? kirjoitti:

Ajattelepa, jos joku tunnistaisi sinut ja kertoisi oikean nimesi täällä.

Ei olisi kiva juttu, eihän?

Minun puolestani on ok kirjoitella nimettömänä, niin minäkin teen. Mutta mitä järkeä on nimettömänäkään esiintyä vähälahjaisena tai muuten äärimmäisen typerästi?

En suostu uskomaan, että kehtaisit missään esittää noita tähän ketjuun kirjoittamiasi juttuja omalla nimelläsi ja naamallasi. Joten mikä sinä sitten olet, kun niitä tänne kirjoittelet? Tai mikä haluaisit olla, millaista vastakaikua toivoisit?

Outoa on...

Lue lisää

Totta. Nimimerkki EOS on kirjoittanut tähän aiheeseen niin paljon ikäviä ja oikeastaan ihan seinähulluja viestejä, että jos hänet tunnistettaisiin, pelkästään tästä tulisi jo isoja ongelmia Suomessa. Mahtaisiko esimerkiksi yksikään pursiseura huolia häntä jäsenekseen? Millaisen vastaanoton hän saisi vierassatamissa? Olisiko vakuutuksen saamisessa vaikeuksia? Mitä perheessä ja työpaikalla ajateltaisiin?

Aika isoja juttuja. Ei minusta kyllä kannattaisi edes anonyymisti ihan noin överiksi mitään vetää.

EOS R.I.P. kirjoitti:

Nyt se taisi hiljentyä. Ehkä vihdoin tajusi oman hölmöytensä.

Oppia ikä kaikki.

Ei taida hiljentyä.. eikä tajuta hölmöyttään ;)

On se kumma kuinka voi olla noin ehdoton asenne. Itsellä ei ole mitään hakoja vastaan, käytän siellä missä ovat käteviä esim. lippu naruissa. Veneen kiinnitykseen ovat vain turhan hankalia.

EOS/vaiksan kirjoitti:

Enemmän vaaraksi kaikille kanssakulkijoille olet sinä, koska olet selvästi tyhmä. Uskosi solmujen tarpeellisuuteen osoittaa sen selvästi. Meriturvallisuutta ja yleistä viihtyisyyttä parantaisi merkittävästi, että solmu-uskovaiset lopettaisivat veneilyn.

Solmuja EI TARVITA. Tämä on teräksenluja fakta, joka ei muutu miksikään siitä, että epäpätevät ja älyllisesti vajavaiset perinneveneilijät yrittävät muuta ihmisille uskotella. Tai sellaiset idioottipurjehtijat, jotka ovat niin käsittämättömän tunareita, että päästävät nostimen karkaamaan maston sisään.

Lue lisää

Jos osaa enemmän kuin EOS, on idiootti tunari. Mikähän EOS on?

knaapi solmu kirjoitti:

Ei taida hiljentyä.. eikä tajuta hölmöyttään ;)

On se kumma kuinka voi olla noin ehdoton asenne. Itsellä ei ole mitään hakoja vastaan, käytän siellä missä ovat käteviä esim. lippu naruissa. Veneen kiinnitykseen ovat vain turhan hankalia.

Lue lisää

Jospas puuttuisi tähän pitkäksi venyneeseen haaraan hiukan. En ymmärrä, millä tavoin haat ovat mielestäsi turhan hankalia? Tai millä tavoin ne ovat lainkaan hankalia? Minunkin mielestäni ne ovat ylivoimaisesti kätevin tapa kiinnittää vene: haka kiinni laiturissa olevaan lenkkiin ja vot, kiireet ovat ohi ja voi rauhassa tehdä loppusäädöt eli laittaa toisenkin köyden kiinni ja kiristellä keulaköydet ja peräköyden sopiviksi.
Venesatamissahan on normaalisti ne lenkit.

Vaarallista leikkiä kirjoitti:

Totta. Nimimerkki EOS on kirjoittanut tähän aiheeseen niin paljon ikäviä ja oikeastaan ihan seinähulluja viestejä, että jos hänet tunnistettaisiin, pelkästään tästä tulisi jo isoja ongelmia Suomessa. Mahtaisiko esimerkiksi yksikään pursiseura huolia häntä jäsenekseen? Millaisen vastaanoton hän saisi vierassatamissa? Olisiko vakuutuksen saamisessa vaikeuksia? Mitä perheessä ja työpaikalla ajateltaisiin?

Aika isoja juttuja. Ei minusta kyllä kannattaisi edes anonyymisti ihan noin överiksi mitään vetää.

Lue lisää

Hiukan ihmeellinen viesti. Oli mitä mieltä tahansa mainitsemasi nimimerkin kirjoituksista (eikä tuo hänen sanomansa nyt niin kovin omituiselta kuulosta, aika hemmetin moni veneilijä pärjää isoillakin veneillä solmujen kanssa puuhaamatta), niin en saata käsittää, miksi hänelle mitään tuollaisia ongelmia tulisi. Miksi esimerkiksi vierassatamissa ei haluttaisi ottaa vastaan veneilijää, joka kiinnittää veneensä hakoja käyttäen kuten lähes kaikki muutkin? Mahtaako vierassatamien henkilökunta ylipäätään kiinnittää paljoakaan huomiota kiinnityksiin? Tai miksi hänellä olisi vaikeuksia saada vakuutusta? Miksi työpaikalla oltaisiin kiinnostuneita hänen veneilystään?

riitanne huvittaa kirjoitti:

Jospas puuttuisi tähän pitkäksi venyneeseen haaraan hiukan. En ymmärrä, millä tavoin haat ovat mielestäsi turhan hankalia? Tai millä tavoin ne ovat lainkaan hankalia? Minunkin mielestäni ne ovat ylivoimaisesti kätevin tapa kiinnittää vene: haka kiinni laiturissa olevaan lenkkiin ja vot, kiireet ovat ohi ja voi rauhassa tehdä loppusäädöt eli laittaa toisenkin köyden kiinni ja kiristellä keulaköydet ja peräköyden sopiviksi.
Venesatamissahan on normaalisti ne lenkit.

Lue lisää

Ai joo. Muistin jälkikäteen, että olen yhden vierassataman nähnyt, jossa ei ollut kunnon lenkkejä. Se oli Tammisaari, aikaa tosin on jo lähemmäs 10 vuotta eli ovat saattaneet korjata asian sittemmin.

riitanne huvittaa kirjoitti:

Jospas puuttuisi tähän pitkäksi venyneeseen haaraan hiukan. En ymmärrä, millä tavoin haat ovat mielestäsi turhan hankalia? Tai millä tavoin ne ovat lainkaan hankalia? Minunkin mielestäni ne ovat ylivoimaisesti kätevin tapa kiinnittää vene: haka kiinni laiturissa olevaan lenkkiin ja vot, kiireet ovat ohi ja voi rauhassa tehdä loppusäädöt eli laittaa toisenkin köyden kiinni ja kiristellä keulaköydet ja peräköyden sopiviksi.
Venesatamissahan on normaalisti ne lenkit.

Lue lisää

Ei kai haoissa mitään vikaa ole. Nehän ovat ihan näppäriä, jos laiturilla on lenkit.

Enemmän ihmetystä herättää tämä kaveri, joka väittää, ettei tarvitse solmuja osata veneilijän. Ja jos osaa, on idiootti, tunari jne.

slipknot is the best kirjoitti:

Hiukan ihmeellinen viesti. Oli mitä mieltä tahansa mainitsemasi nimimerkin kirjoituksista (eikä tuo hänen sanomansa nyt niin kovin omituiselta kuulosta, aika hemmetin moni veneilijä pärjää isoillakin veneillä solmujen kanssa puuhaamatta), niin en saata käsittää, miksi hänelle mitään tuollaisia ongelmia tulisi. Miksi esimerkiksi vierassatamissa ei haluttaisi ottaa vastaan veneilijää, joka kiinnittää veneensä hakoja käyttäen kuten lähes kaikki muutkin? Mahtaako vierassatamien henkilökunta ylipäätään kiinnittää paljoakaan huomiota kiinnityksiin? Tai miksi hänellä olisi vaikeuksia saada vakuutusta? Miksi työpaikalla oltaisiin kiinnostuneita hänen veneilystään?

Lue lisää

Mitä itse ajattelisit ihmisestä, jonka kuulisit ja näkisit kertovan sanasta sanaan tuon kaiken , mitä EOS on tähän ketjuun kirjoittanut?

Palkkaisitko töihin? Haluaisitko jäseneksi pursiseuraasi?

riitanne huvittaa kirjoitti:

Jospas puuttuisi tähän pitkäksi venyneeseen haaraan hiukan. En ymmärrä, millä tavoin haat ovat mielestäsi turhan hankalia? Tai millä tavoin ne ovat lainkaan hankalia? Minunkin mielestäni ne ovat ylivoimaisesti kätevin tapa kiinnittää vene: haka kiinni laiturissa olevaan lenkkiin ja vot, kiireet ovat ohi ja voi rauhassa tehdä loppusäädöt eli laittaa toisenkin köyden kiinni ja kiristellä keulaköydet ja peräköyden sopiviksi.
Venesatamissahan on normaalisti ne lenkit.

Lue lisää

Otetaan kaksi eri tapausta. Tulen omaan laituriin jossa on köydet kiinni, otan laituri köyden pyöräytän sen knaapin ympäri ja sen avustuksella säädän veneen etäisyyden sopivaksi ja siten siihen solmu. Tai menen "vieraaseen" satamaan, niin veneestä maihin mennessä otan veneessä kiinni olevan köyden mukaan ja kiinnitän sillä veneen sopivaalle etäisyydelle rannasta. Siinä jää pois turhat edes takaisin veneeseen kiipeilyt. Onhan se joidenkin ohjeiden vastainen kun köyden päät on laiturilla, mutta voihan sen vetää vaikka silmukan läpi ja kiinnittää veneeseen.. lähtiessä voi laskea sitten köydet irti veneestä käsin ;).

EOS/vaiksan kirjoitti:

Nimenomaan sitä, koska veneilyssä on jo kauan ollut käytettävissä solmut täysin tarpeettomaksi tekevät NYKYAIKAISET ratkaisut, käytännössä siis haat. Kirurgia ei kuulu asiaan eikä minulla ole edes mitään tarvetta tietää, ovatko jonkinlaiset solmut sillä elämänalueella tarpeellisia.

Tämän ketjun aiheena on veneily ja veneilyssä tarvittavat ratkaisut. Ja tässä nimenomaisessa ketjussa monessakin mielessä pahasti jälkeenjääneiden tyyppien kuvitelma, että solmut olisivat jotain veneilijän perustaitoa. Ne eivät sitä ole ja muuta väittävät joko valehtelevat tietoisesti tai ovat idiootteja. Oma on asiasi, kumpaan ryhmään mieluummin lukeudut.

Eiköhän tämä asia ole loppuunpuitu. Solmujen kannattajien argumentit on nähty ja kelvottomiksi havaittu. MOT.

Lue lisää

"MOTMOT, mikäs ihme ja kumma sykkyrä tuo on?", sanoi nykyaikainen purjehtija, kun paalusolmun näki.

slipknot is the best kirjoitti:

Hiukan ihmeellinen viesti. Oli mitä mieltä tahansa mainitsemasi nimimerkin kirjoituksista (eikä tuo hänen sanomansa nyt niin kovin omituiselta kuulosta, aika hemmetin moni veneilijä pärjää isoillakin veneillä solmujen kanssa puuhaamatta), niin en saata käsittää, miksi hänelle mitään tuollaisia ongelmia tulisi. Miksi esimerkiksi vierassatamissa ei haluttaisi ottaa vastaan veneilijää, joka kiinnittää veneensä hakoja käyttäen kuten lähes kaikki muutkin? Mahtaako vierassatamien henkilökunta ylipäätään kiinnittää paljoakaan huomiota kiinnityksiin? Tai miksi hänellä olisi vaikeuksia saada vakuutusta? Miksi työpaikalla oltaisiin kiinnostuneita hänen veneilystään?

Lue lisää

Miten sinä hoidat köyden kiinityksen veneen päässä jos laiturin päässä on haka, siis ilman solmuja? Tämä pahin solmuton jänkkääjä EOS käyttää solmuja ;).

MOTMOTMOT kirjoitti:

"MOTMOT, mikäs ihme ja kumma sykkyrä tuo on?", sanoi nykyaikainen purjehtija, kun paalusolmun näki.

Annas nyt muita määreitä sille nykyaikaiselle purjehtijalle kuin se, ettei osaa jotain. Minkälaisella veneellä purjehtii? Mikä on hänen purjehdusalueensa? Mitä muuta ei saa osata, että olisi nykyaikainen?

Ja toisaalta vähän viitteitä siitä, mikä ja kuka on vanhanaikainen? Voiko olla nykyaikainen, jos purjehtii jollain viimeisen päälle hi-tec-viritelmällä hydraulikkoineen ja elektroniikkoineen, mutta käyttää siinä solmuja muuhunkin kuin nopeuden mittaamiseen?

Mitä ajattelet? kirjoitti:

Mitä itse ajattelisit ihmisestä, jonka kuulisit ja näkisit kertovan sanasta sanaan tuon kaiken , mitä EOS on tähän ketjuun kirjoittanut?

Palkkaisitko töihin? Haluaisitko jäseneksi pursiseuraasi?

Lue lisää

Luin nyt varmuuden vuoksi koko ketjun uudestaan läpi. En löytänyt siitä mitään, mikä estäisi minua häntä palkkaamasta, jos hän sattuu olemaan töissä omalla alallani ja olisin rekrytoivana osapuolena. Mistäpä minä itse asiassa tiedän, vaikka olisinkin hänet joskus palkannut, muutaman ihmisen olen eri firmoihin ollut valitsemassa.
Sama juttu pursiseuran kanssa.

Kovin kärsivällinen hän ei näytä olevan erimielisten ihmisten kanssa, mutta haitanneeko tuo, jos työnsä osaa.

http://www.youtube.com/watch?v=755h1i0yBYg&feature=youtu.be

suomeksi! kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=755h1i0yBYg&feature=youtu.be

Ai kauhea! Siinähän laitetaan springitkin! Eikös niiden pitänyt olla ihan turhaa hienostelua?

Kauheat springit kirjoitti:

Ai kauhea! Siinähän laitetaan springitkin! Eikös niiden pitänyt olla ihan turhaa hienostelua?

Ja missä haat? Hakoja ei näkynyt edellisen linkin videoissakaan!

muutakin kauheata kirjoitti:

Ja missä haat? Hakoja ei näkynyt edellisen linkin videoissakaan!

Se johtuu siitä, että videoissa esiintyvät pellet eivät ole ajassa mukana.

Eivät ajassa kirjoitti:

Se johtuu siitä, että videoissa esiintyvät pellet eivät ole ajassa mukana.

Voi olla muu syy siihen, ettei veneen käsittelyn opetusvideoissa käytetty hakoja kiinnitysköysissä. Niitä ei ollut edes ammattilaisten videoissa. Pellejä en huomannut.

Ehkä sinun kannattaisi oppimismielessä katsoa ne videot vielä uudelleen, jos olet hakariippuvainen.

suomeksi! kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=755h1i0yBYg&feature=youtu.be

MISSÄ FENDARIT ???

Tässä on tyyliä !!
http://www.youtube.com/watch?v=vWYgcgkreoI

Kyllä EOS:lle tulee paikka Suomi24:n Hall of Fameen yhdessä Jodlarin ja Välittäjä_LKV:n kanssa. Tavallaan olisi kyllä jännä nähdä tuokin kolmikko luonnossa. Millaisiahan ne oikein ovat? Toivottavasti eivät kuitenkaan veneilijöitä, sillä vesillä en suuremmin välittäisi heitä kohdata...