Salliiko Suomen laki asuinrakennuksen rakentamisen niin, että sitä ei kytketä lainkaan valtakunnanverkkoon? Tarkoitus olisi rakentaa uusi mökki tuonne vähän syrjemmälle ja sinne sähkön vetäminen ja myöhemmin siirtomaksut tulisivat aika kalliiksi.
Ajatus olisi, että lämmitys tapahtuisi pääsiassa puulla ja valaistus akuilla, joita ladattaisiin tuuligeneraattorilla ja aurinkokennoilla. Uskoisin rakennuksen olevan teknisesti täysin toteutettavissa, mutta mitähän sanoo laki?
Ajatus olisi, että lämmitys tapahtuisi pääsiassa puulla ja valaistus akuilla, joita ladattaisiin tuuligeneraattorilla ja aurinkokennoilla. Uskoisin rakennuksen olevan teknisesti täysin toteutettavissa, mutta mitähän sanoo laki?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kannattaisiko kysyä mieluummin kunnan/kaupungin rakennustarkastajalta kun täältä suoli24 asiantuntija palstalta. Voisit saada vastauksen jopa sähköpostilla niin ei tarvitse edes käydä paikan päällä. Ja ihan faktaa tämän fiktio palstan sijasta.
Niinpä niin, kaikkihan selviää muuallakin. - Minusta ihan mielenkintoinen aihe pohdittavaksi täälläkin...
Mitenkähän ilmastoinnin toteuttaminen nykyään onnistuu ilman sähköä?
Kukaan ei enää muista painovoimalla toimivaa ilmanvaihtoa.
Ja hyvä niin...
Mutta ilmanvaihdon saisi varmaan toimimaan noilla aurinkokennoilla akuillakin. Jääkaappi ja hella nestekaasulla. Valaistukseenkin voi käyttää nestekaasua (mutta vaatii ihan oikeasti kunnon ilmanvaihdon - kosteudenpoiston takia).
Akut pitää sijoittaa tekniseen tilaan ja sekin on saatava hyvin ilmastoitua. Ehkä siellä riittää painovoimainen. Kesällä voi olla tuuletusta enemmänkin.
Periaatteessa pitäisi onnistua.
Vastikään tuli rakentajien ja remointoijien huijaamislehti. Sitä sytykkeiksi taitellessa huomasin TERMOSTAATTISEN TULOILMAVENTTIILIN
Siinähän on järkeä. Painovoimaisen ilmanvaihdon tilavuusvirta kasvaa pakkasen kiristyessä ja tuloilmaa siis pitää jarruttaa
Ei sähköä tai edes viemäröinti tarvitse rakentaa, jos ei halua. Lämmitys hoituu tulisijoilla, ilmanvaihto painovoimaisena ja vesi kulkee sisään/ulos kantamalla. Homma saattaa riippua vähän rakennuspaikasta ja ei mahdollisesti onnistu taajamassa.
Tuulella ja auringolla saattavat lamppujen poltto jäädä sydäntalvella vain ajatukseksi varsinkin, jos kyseessä on vakituinen asunto.
Valitettavasti vaan taitaa olla niin, että määräykset kieltävät tekemästä vedetöntä ja viemäritöntä asuinrakennukseksi. Vapaa-ajan asuntona kyllä menee, mutta asuinrakennukselta edellytetään tiettyjä asioita.
En sinänsä tiedä miksei niitä vaatimuksia voisi halutessaan saada täyttymään myös ilman sähköliittymää.. Ihan halvalla se ei kyllä tule tapahtumaan.
Toisaalta asiassa on sitten sekin puoli, että vaikka ei saisi unelmataloaan hyväksytyksi asuintalona, niin kukaan ei tule kieltämään siinä asumista. Tilastoissa saattaa tosin päätyä kohtaan "kodittomat", mutta mikäli ei anna sellaisten häiritä itseään, niin samapa tuo. Itsellä voi olla sama edessä, jos en saa läpi "käyttötarkoituksen muutosta", rakennukselle joka on ollut vuosikymmeniä asuintalo.. Olkoot rakennustarkastaja mitä mieltä hyvänsä, minä remontoin ja asun talossani kunhan saan remontin riittävän pitkälle.
On se kyllä kiva kun laajentaessa täytyy soveltaa tämän päivän määräyksiä vain uuteen osaan, mikä nyt on ihan järkevää.. Mutta kun asuinrakennuksen muuttaa asuinrakennukseksi, täytyisi vanhakin osa saada jotenkin puristettua uusien normien määrittelemään muottiin. Mikä ei ole ihan yksinkertaista.
Painovoimaisen ilmanvaihdon suhteen on sitten syytä muistaa, että lämmöntalteenoton puuttumisen joutuu sitten kompensoimaan jollain muulla, eli käytännössä eristysvaatimukset kovenevat hieman.
Riittävä ilmanvaihto on myös taattava, eikä sekään ole helpoimmasta päästä painovoimaisella. Sähkötön talo on mahdoton tehdä, jos tehdään määräysten mukaisesti. Se on sitten eri asia jos lepsun valvojan avulla saa tuon menemään läpi.
Tässäpä onkin yksi syy, miksi niin moni nykyään asuu kesämökillä. Asuinrakennukselta kun vaaditaan sellaisia ominaisuuksia, mitä asukas ei halua.
Tuskinpa siitä kannattaa EU:ta syyttää.. En oikein usko että RakMk:n säädösten alkuperää joutuu paljon Helsinkiä pitempää etsimään..
Mitä nyt jonkin verran joitain standardeja on pyritty yhdenmukaistamaan (mikä on yleisesti ottaen ihan järkevää ja kannatettavaa).. Ja tuskin sekään ensisijaisesti EU:n aikaansaannos, vaan todennäköisesti maailman standardoimislaitokset ovat muutenkin havainneet että standardien yhdenmukaistaminen on järkevää.
Se on sitten eriasia mihin kaikkeen ylipäätään voi ja on järkevää soveltaa globaaleja standardeja.
Ylisuureksi paisuneen virkamieskunnan tekosia sitten.
Teollisuuden loppaamat virkamiehet pantu myymään rakentajaparoille hyödykkeitä, jotka eivät menisi muuten kuin pakolla kaupaksi.
Kuten nyt esimerkiksi CE-merkitty sahatavara.
No sahatavaran CE-merkinnäthän ovat ihan selkeä yritys raivata pienemmät sahat ja kenttäsahurit pois jaloista.
Sitä on ihan turha yrittää markkinoida turvallisuusnäkökulmilla. Yksikään puurunkoinen rakennus ei ole romahtanut niin sanotusti materiaalivirheiden takia. Ja sittenkin on syytä muistaa, että kattorakenteet on se kriittinen kohta, ja sekin lähinnä suuremmissa rakennuksissa. Pienillä jänneväleillä (mitä ne väkisinkin pientaloissa ovat) vakavan rakennusvirheen todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Sellaiset rakenteet on niin helppo ylimitoittaa sellaisilla kertoimilla että romahdus ylikuormituksen, tai materiaalivirheistä johtuen olisi käytännössä katsoen mahdoton. Ja yleisesti ottaen juuri näin pientalot onkin rakennettu, niin selvästi ylimitoitettuina että tarvitaan paljon enemmän kuin muutama oksankohta että kattorakenne murtuisi edes ylikuormitettuna.
Minkä lisäksi tunnetut tapaukset puisten kattorakenteiden pettämisistä ovat johtuneet järjestelmällisesti annettujen ohjeiden laiminlyönneistä (puuttuvia vahvisteita, kiinnikkeitä ym), eikä kyse silloinkaan ole ollut puusta materiaalina, eikä edes suunnitelmista vaan räikeistä asennusvirheistä.
Kattorakenteiden osalta voisi silti edes jotenkin (pitkin hampain) kiristykset hyväksyäkin.. Mutta laatuluokitellun puun vaatiminen jopa seinärungoilta on sulaa hulluutta. Kiitos, kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten, puiset seinärungot ovat nykyään vahvempia kuin koskaan.. Ja kaikenlisäksi kaikki kestävyyslaskelmat osoittavat jo perinteisenkin tolpparungon olevan sen verran ylimitoitettu, että kantavuutta on käytännössä mahdoton ylittää. Käytännössä aiemmatkin määräykset riittäisivät ihan hyvin, kunhan niitä edes yritettäisiin valvoa.. Edes niillä suurimmilla ja vaativemmilla työmailla.
Saaristo on pullollaan sähköttömiä mökkejä. Miksei se mantereella kävisi
Mökki on eri asia, kuin ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu asunto.
Mistä löydät sellaisen lain joka pakottaa vetämään sähköt taloon. et mistään. Se on jokaisen oma asia mitä mukavuuksia haluaa kämpäänsä.
on muuteen ihan perusteltua että ei vedä sähköjä, noila aurinko jkennoilla pärjää 8-9kk suomessa aika hyvin.
Muistaisin lukeneeni, että sähkön itsetuotannossa pitää maksaa kuitenkin sähköverot :)
Millä perusteella siitäkin veroa maksetaan jos kaikki sähkö tulee omaan käyttöön?
No, perusteita varmaan löytyisi jos haluaa etsiä.. Mutta en usko. Sähköä myytäessä saattaa joutuakin veroa maksamaan. Mutta tuskin kotitarvetuotannosta, muutenhan pitäisi varmaan maksaa veroa siitäkin että autossakin on laturi. Hankala sitä olisi todeta minkä verran sähköä on ylipäätään tuotettu ja käytetty. Ei noilla ole mitään mittarointipakkoakaan.
En ole itsekään löytänyt mitään lainkohtaa, jossa velvoitettaisiin hankkimaan sähköliittymä, mutta lähinnä tulee mieleen, että joku pakollinen varustus voisi pakottaa sähköliittymän hankintaan.
Esim. ilmastointi voisi olla vähän tuollainen, mutta jos painovoimainen on sallittu, niin sitten ei hätää. Myös WC ja pesutilat aiheuttanevat jonkinlaista haastetta, mutta sekään ei kuulu tämän palstan aihepiiriin.
Talo tulisi ympärivuotiseen asumiskäyttöön.
Ei missään vaadita sähköverkkoon liittymistä, sen sijaan joillakin paikkakunnilla on pakko ottaa kaukolämpöliittymä ja jossakin on pakko liittyä vesi- ja viemäriverkostoon.
Jos talo tulee ympärivuotiseen asumiskäyttöön, niin se ei enää ole mökki (vapaa- ajanasunto), vaan tavallinen asuintalo ja niihin on eri pykälät.
Liitymä ei ole pakollinen, mutta helpottaa elämää kummasti tuollaisissa tapaukissa. Agregaatillakin voi kärvistellä, jos haluaa.
Laillista asumista ainakin kaavoittamattomalla haja-asutusalueella kun kaavamääräykset eivät pakota liittymään vesiin ja viemäreihin. Näihin riistohinnoiteltuihin sähköverkkoihin ei ainakaan vielä ole pakko liittyä.
Aurinkokeräimet, tuulisähkö ja isot akut sekä polttomoottoriagregaatti pimeintä vuodenaikaa varten. Liedet, lämpimät vedet ja jääkaapit toimivat kaasulla ja 12 voltin sähköverkko hoitaa valaistuksen ja tv:t & radiot sekä tietokoneet. Asennukset voi tehdä itse, eikä laki rikkoudu.
Juu, asennukset voi tehdä itse, kun pitäytyy 12 voltin systeemeissä.. Mutta se ei tarkoita sitä etteikö olisi silti hyvä tietää mitä tekee.
12 voltin järjestelmässä joutuu usein käyttämään isompia virtoja kuin 230 VAC systeemissä.. Ja sitten on syytä pitää mielessä, että mitä matalampi jännite, sitä herkempi se on jännitteen laskulle, 230 voltilla 10 volttia sinne tai tänne on aikalailla samantekevää, mutta 12 voltin järjestelmässä on 10 voltin jännitteenaleneman jälkeen jäljellä enää 2-3 volttia, eli ei juuri mitään. Tämä tarkoittaa ihan käytännössä sitä, että kannattaa käyttää hieman isompia kaapeleita, etenkin vähänkään pitemmillä vedoilla.
Ja akkujen käytössä on hyvä pitää mielessä se, että jo pienikin akku antaa oikosulussa virtaa satoja ampeereja, talojen sähköistyksessä taidetaan yleensä käyttää useampia isoja akkuja rinnakkain, jolloin akuston oikosulkuvirta taitaa olla aika pitkälti tuhannen ampeerin tuolla puolen.. Eli akuston oikosulkuvirtojen kanssa ei ole leikkimistä. Akkukaapelit on syytä varustaa asianmukaisin sulakkein, mahdollisimman lähellä akkukenkiä, ettei pääse vahingossakaan syntymään sellaista vikatilannetta joka saisi akun oikosulkuun.
Vety on toinen asia mikä on syytä pitää mielessä. Akuista kun saattaa haihtua vetyä, ja se on äärimmäisen ikävää ainetta. Vety on niin pientä, että teräskin on sille lähinnä tiheää verkkoa.. Ja vety on syttymisherkkää hyvin laajalla seos-alueella, kun esimerkiksi bensahuurujen syttyminen vaatii aika tarkan seossuhteen.
Ajatelkaapa kuinka riippuvaisia nykytalot ovat sähköstä.
Talviaikaan viikko ilman sähköä pakottaa muuttamaan pois.
Vuosi ilman sähköä, niin rakenteet ova homeessa kun ilmastointi ei toimi.
Niin, no mitä vaihtoehtoja?
Sähkö, tai jatkuva päivystys. Itse en usko löytäväni sellaista emäntää joka viitsisi hoitaa lämmitystä samalla tavalla kuin emännät tekivät, vuosisatojen ajan.
Minä löysin sellaisen emännän. On hoitanut lämmityksen puu-uuneilla jo kymmenen vuotta. Emäntä piti etsiä ulkomailta.
Ja kaka vuotta ilmastointi päällä niin homeessa.
Onneksi olkoon vaan..
Silti, itse ainakin haluaisin ottaa emännän välillä mukaankin, jos vähän reissuun lähtisi. Eipä onnistu, jos lämmitys on siitä riippuvainen.
Muuta ongelmaa ei taida olla kuin koneellinen ilmanvaihto. Se ei ole pakollinen mutta laskentakaavat on sellaiset että ei ole muuta mahdollisuutta.
Tätä samaa ei ole pakko mutta pitää kuitenkin Jykä soveltaa kaikkeen kun se on kerran keksitty. Kuten nämä kuntaliitokset...
Suomalaiset rakenneratkaisut ei yleensä kestä kovin matalia lämpötiloja joten siinä tarkuutta.
Tuota pari juttua :
1. Sähkäveroa pitäisi maksaa kuitenkin tuottamastaan sähköstä.
2. Ihminenkin toimii lämmittimenä. Luvut ovat hataria muistini varaisia, mutta tällainen muistikuva : lapsi = n.80w lämmitin ja aikuinen n.120 w.
Sitten kun on lapsia ja aikuisia mökki täynnä, lämmitys on hyvä !
Tyynysota kasvattaa lämmöntuottoa.
Lukemassani tuottoluvuissa oli lepotuottoa ja toimintatuottoja.
Varmaan löytyy jostakin netissäkin.
Mielestäni ajatuksesi on kuitenkin hienoa ja olisikin hienoa olla irti kainelaisista rahastuslaitoksista. Se tekisi hyvää niille. Itselle hyvää tekeminen on harkinnassa.
Sähkötön rakentaminen on ekologinen vaihtoehto, jonka Suomen valtio on tehnyt mahdottomaksi YLItäydellisillä rakennusmääräyksillään.
Ei taida olla olemassa toista niin hyvin säädeltyä elämänaluetta kuin rakentaminen ja silti jatkuvasti rakennetaan täyttä pas-kaa. Voi kysyä, että paraneeko tämä maa sääntelemällä ja puuttumalla jokaiseen pikkuasiaan, vai olisiko asiat paremmin jos sama määrä rahaa olisi käytetty vaikka rakentajien valistamiseen?
Luulisi, että nykyisessä ilmastonsuojeluvillityksessä tällaista rakentamista mieluummin suosittaisiin kun syrjittäisiin, jos joku suostuu elämään alkeellisesti.
Minulla on -83 rakennetu omakotitalo 160 neliötä, siinä on painovoimainen ilmanvaihto enkä osaa siitä nimetä minkäännimistä ongelmaa.
mailma on vähän vanhempaa laatu akuin nämä kynällä tehdyt pakkotoiminnot, sekin olisi syytä muistaa.
eli se siitä.
Lämmitän painovoimaisella ilmastoinnilla varustettua 1919 rakennettua taloani kolmella pönttöuunilla ja puuhellalla. Talo on kaikin puolin terve ja sisällä on raikas ilma kesät talvet. Sähköä ei kulu juuri muuhun kuin valaistukseen, pesuveden lämmittämiseen, ruuan säilyttämiseen ja valmistamiseen.
Ikinä ei ole ollut pienintäkään kosteusongelmaa missään. Toisaalta sauna on ulkorakennuksessa, niin sisällä ei läträtä vedellä kovinkaan paljon.
Kun uuneissa palaa tuli, niin pienhiukkasista ei ole tietoakaan. Piipun päässä näkyy vain lämpöväreilyä. Savun hajua ei tule juurikaan edes sytyttämisen jälkeen. Nykyään sytytän uunit ns. päältäpäin ja aina on käytetty ylivuotista polttopuuta.
Toisin on tuossa naapurissa, joka lämmittää uudehkoa taloaan pelleteillä. Pihassa on jatkuva savunhaju. En tunne tuota pellettilämmitystä , mutta vaikuttaisi siltä kuin pellettejä poltettaisiin jollain kituliekillä. Muuten varmaan vaivaton systeemi.
Ennen osattiin, vaikka ei ollut pakkolakeja ja turhaa sääntelyä.