Kaveriksi eikä kumppaniksi. Varsinkaan naiset ei halua. Ei siis kannata kertoa olevansa yksinäinen. Jos on masennusta tai muuta niin siitäkään ei pidä kertoa mitään kun se nyt karkoitaa viimeisetkin toiveet saada kumppanin.
Yksinäistä ei kukaan halua
karvaotus
421208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Totta, pääsee vielä helpommalla kun vaan luovuttaa koko seurustelun suhteen
Näinhän se menee. Täytyy olla jo valmiiksi vähintään kulissiparisuhde jotta naisille kelpaisi. Mies ei ole mies ilman naista.
No itse olen nainen ilman miestä ja olen lähinnä ajatellut että en kelpaa juuri sen takia että minulla ei ole ikinä ollu miestä, eli vaikka itselläni sosiaalisten tilanteiden kammo kyllä sysää ihmisiin tutustumisen seuraavaan jääkauteen, toivottavasti sulla menee paremmin.
jostain luin että mies on kiinnostavinpi naisten seurassa naisen silmin mutta miehellä nainen kiinnostaa enenmän jos nainen on ilman seuraa.
Mies kiinnostaa enemmän jos hän ulkoiluttaa symppistä koiraa.
Joo juuri niin koirien tekohampaat.
Arvelitko, että kumpikaan asia ei käy ilmi, kun aletaan seurustella? Tai todennäköisesti jo tutustumisvaiheessa.
Ainakaan itsellä ei ole tutustumisvaiheessa tullut ilmi. Oon ilmeisesti aikamoinen taituri. Tosin en kyllä keksi miten se tulisi ilmi ellei sitten suoraan kysy ja vastaisin rehellisesti.
Kauanko tätä tutustumisvaihetta on nyt kestänyt? Kun mietin, millaisista asioista itse olen tottunut tutustuessani johonkin ihmiseen keskustelemaan, niin yleisimpiä kai ovat työssäkäynnin/ammatin lisäksi harrastukset, mielenkiinnon kohteet ja että mitä hän ylipäänsä on milloinkin puuhannu. En niistä kysele siksi, että saisin selville onko toisella kavereita mutta yleensä vastauksista käy ilmi, että onko asioita tehty yksin vai yhdessä muiden kanssa, esim. "kävin leffassa"/"käytiin parin kaverin kanssa leffassa".
Onhan tässä nyt jonkin aikaa tapailtu, mutta luulisin ettei yksinäisyys hirveästi paista läpi. Ehkäpä tuo johtuu siitä, että useimmat illat harrastan liikuntaa, missä nyt on muitakin ihmisiä vaikkakin menen sinne siis yksin. Eipä sitä arkipäivisin oikein muuta kerkiäkään tehdä. Löytyy myös lähisukua, joiden kanssa tulee puuhattua välillä jos jonkinmoista. Toki nyt joku voi sanoa etten ole yksinäinen, koska ihmisiä löytyy ympäriltä, mutta ei se ihan niinkään mene.
Eli kokemuksesi antaa toivoa myös aloittajalle ja muille kirjoittajille, jotka väittävät ettei yksinäinen voi löytää naista - hyvä!
Se on kyllä ärsyttävää, että nainen katsoo karsaasti, jos miehellä ei ole miespuolisia kavereita. Facebook on vielä pahentanut tätä ongelmaa. Olen kyllä piilottanut kaverini, tai oikeammin niiden puutteen, face-kavereiltanikin, mutta kyllähän sen näkee, ettei mitään sosiaalista toimintaa ole.
Miespuoliset kaverit kun eivät todellakaan kiinnosta. En jaksa kuunnella mitään jääkiekko- ja autonviritysjuttuja. Sen sijaan naisystävälle olisi tilausta. Lisäksi naiset ovat asiassa epäloogisia - jos miehellä on paljon kavereita, niin sitten valitetaan kun mies viettää aina aikaansa kavereiden kanssa....
Oletan että olet itse mies, ja et tykkää puhua jääkiekosta ja autonvirityksestä? Miksi sinä sitten oletat - että kaikki muut miehet paitsi sinä puhuvat vain kyseisistä asioista
-_-
Kai se vaan on se yleinen oletus, koska kai kuitenkin suurempi osa miehistä on just "äijäilijöitä" kuin tälläisiä "hempeilijöitä" (tai miksi ei-äijäilyä nyt kutsuisikaan)
No jaa, olen kiinnostunut mm. kvanttifysiikasta, kosmologiasta ja molekyylibiologiasta. Ehkä nämä ovat sitten hempeilyä.
Ja on todennäköisempää löytää samoista aiheista kiinnostuneita naisia kuin miehiä?
Naisten kanssa on muutakin tekemistä. Naisia voi helliä, myös sanoin, mikä on kivaa. En muutenkaan etsi liveseuraa ihmisistä keskustellakseni erikoistuneista kiinnostuksenkohteistani. Netti on paljon parempi väline siihen.
En minä ainakaan usko että löydän ketään kumppania enään. Ikää kun on yli 30 niin tän ikäiseen ei monikaan halua tutustua. Ne tuttavuus suhteet solmitaan jo nuorena ja ne sitten kestää elämän jos niitä saa.
No ei kai nyt kukaan haluakaan tutustua tuollaiseen ruikuttajaan.
Olen nainen ja en säikähdä yhtään jos mies kertoo masennuksestaan. Kai sitten ymmärrän kun kohtalotoveri olen. Tiedän myös mitä on olla yksin, vaikken enää niin yksinäinen olekaan kuin aikaisemmin. Kaveriksi/ystäväksi siis kelpuutan ja jopa kumppaniksi jos kemiat kolahtavat täysin.
Ei halua varsinkaan tällä palstalla. Tän palstan vois lopettaa koska ei täältä nyt apua tai seuraa saa ikinä.
Tämä palsta ei ole varsinaisesti seuranhakua varten, tuo suomi24 treffit on sitä seuranhakua varten
Ei sitä kaveriseuraa oikein sieltä saa. Monet muutkin seuranhakupaikat ovat enemmän tai vähemmän "seksuaalis"väritteisiä, paremman sanan puutteessa.
En sitten tiedä soveltuuko joku muu näistä S24:sen keskustelupaikoista paremmin seuranhakuun, ehkä joku niistä on erityisesti sitä varten? Eipä siitä nyt varmaan haittaakaan ole jos joku muun keskustelun ohessa täällä seuraa hakee. Saa olla pinna aika kireällä jos ei kestä muiden seuranhakua täällä ollessaan :D
No eikai, kun miehille ei tunnu kelpaavan muut miehet kavereiksi täällä... Musta tuntuu että porukka yrittää kuitenkin täältäkin vain löytää sitä treffiseuraa. Kun itse taas hakisin mielelläni juuri lisää niitä muita miespuolisia kavereita. Jos vaan on samat intressit.
Eikö Suomi24:ssä pitänyt olla joku "Ystävät"-palsta? Niin ainakin minulle silloin vinkattiin kun lenkkiseuraa kyselin.
Ei kun se oli Ystävyys ja sekin keskustelupalsta, mutta näyttäisi että siellä on myös ystävänhakuilmoituksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3599
Ei minua haittaa, jos joku hakee keskustelun ohessa täältä myös seuraa (spammaamatta samaa ilmoitusta tänne moneen kertaan), mutta se haittaa jos keskustelijoita moititaan siitä, että hei eivät ole täällä seuranhakumielessä.
Suomi 24 treffit on viimeinen paikka josta seuraa kannattaa hakea.
Naurettava ajatusmaailma jollakin :O. Aina syyllistetään henkilöä joka on syytön omaan tilanteeseensa..entäs jos joku toinen on ns. lahjonut/ varastanut kaikki toisen kaverit omalle puolelleen ( niin kävi mun yhdelle läheiselle). Ihminen voi olla hirveän ujo ja arka tutustumaan uusiin ihmisiin jos on kokenut paljon kaikkea pahaa elämässään kuten ystävyys/ seurustelusuhteissa. Toinen juttu on se että osa ihmisistä on hirveän pinnallisia. Ihmistä voi kiusata niin lapsellisista syistä joihin ei voi aina edes itse vaikuttaa, ja tätä kiusaamista tuntuu olevan ihan joka puolella eikä se ole hyväksyttävää tai suotavaa..siinä kun on aina jonkun ihmiselämä kysymyksessä. Jokaisen pitäisi saada olla omanlaisensa eikä mihinkään tiettyyn muottiin pakattu.
Hmm, no hei! Minä olen nainen ja minulla on sama ongelma. Tyyliin ystävät tosi harvassa, en käy koskaan vanhempieni luona, koska ovat liian erilaisia, olen käytännössä yksin, koulussakin. Niin, ja olen nainen. Onko se vain miesten ongelma. Yhtälailla olen kokenut, että en kelpaa miehille, koska minulla ei ole sosiaalisia piirejä, mitä nyt ainakin yksi urheiluharrastus, mikä on sen luonteinen, ettei siellä helposti ihmisiin tutustu, koska en edes uskalla.
Et kelpaa koska olet ruma.
Mulle kelpaa seura....siis seura-lehti lolz eh eh eh ehe eheheheheheheh
ahhahahahahahahohohohohooh
hohohohohoh
hihihihih
hahahahahahaha
Niin perusongelma on siinä empatiakyvyn puutteessa, jos joku on yksinäinen ja sairas, niin semmosta ei hyväksytä, eli se pitää nähdä ongelmana niillä jotka dissaa sairaita ja yksinäisiä.
Oman sukupuolen edustajat olis tämän mukaan suvaitsevaisempia. Tai miksei vastakkainenkin voisi olla jos kohtalontoveri. Mutta kirjoitus antaa yleistyxen, että vastakkaiset olis epäsuvaitsevampia ystävättömiä kohtaan.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä että jos sitten kerta hengaa usein samojen poikakavererden kesken ni eihän se voi toimia karkottimena vastakkaisille.
Jossei kelpaa yksinkulkevat eikä ihmiset keillä usein samat kaverit ni pysykää sitten vaan omien lajitoverien seurassa
Tämä on kanssa sitten niin kauhea yhteiskunnallinen harha, mistä minä ainakin joudun kärsimään, että maailma on täynnä näitä naimisissa olevia miehiä, jotka sitten luulevat, että sinkkuja saisi häiriköidä kuinka paljon vaan, kun eihän niille ole ketään. Ja sitten usein vaimotkin vielä tuputtavat tätä oppia niille omille aviomiehilleen, kuinka maailma olisikin sitten täynnä niitä sinkkuja ja juuri heidän omille aviomiehilleen. Monet sellaiset sosialistisen maailmankatsomuksen omaavat miehet varsinkin sitten elävät niissä utopioissaan, kun kerran omalle vaimolle on kelvannut, niin sitten pitäisi kaikki maailman muutkin naiset teoriassa olla hurmattavissa sitten ainakin jollakin keinolla. Niin eihän se ole totta ollenkaan, vaan monillekin tekisi ihan hyvää sellainen paluu niille sinkkumarkkinoille sitten tosiaankin arvottamaan sitä omaa omaa seuranhakustatustaan, eikä vain haaveilla oman vaimonsa kanssa siitä kaikkien maailman naisten valloittamisista.
Moni mies on koiraakin tyhmempi, että on se aviovaimo sitten ehkä rakastunut, mutta ei kaikki maailman naiset. Vaan naisetkin on sitten kaikki täysin erilaisia, eikä ole mitään bordellia olemassa kenellekään. Ja etenkin sitten tällaiset oman suhteen remppajat sitten saattavat oikein pohtia sitä, mikseivät kaikki maailman naiset sitten olekaan samanlaisesti rakastuneita kuin se oma vaimo. Sitten tungetaan vaan seuraan ja ollaan ihan, että mites niillä kaikilla muilla onkin se parisuhdehäiriö psyykkeessä... kun ei tosiaankaan ole mitään suhdetta. Yksinkertaisesti. Eivätkä sinkutkaan oikeasti ole mitään aviossa elävien leikkiharjoittelusuhteita, joiden kanssa testaillaan parisuhteen toimivuutta. Häiriköt kuriin!
Kun kerran koiria koulutetaan erilaisiin avustustehtäviin, niin miksi ei koiria kouluteta etsimään kumppania sinkuille?
Ennenvanhaan ujolle tai aralle sinkulle palkattiin puhemies, joka alkoi etsiä seuraa lähialueilta.
Hän kehui ja esitteli toimeksiantajaansa paisutellen hyviä puolia ja kutistaen huonoja.
Labradorinnoutajasta tulisi muutaman viikon kurssilla mainio "puhekoira". Kukapa voisi vastustaa lempeitä silmiä, jotka katsovat vuoroin isäntäänsä/emäntäänsä ja vuoroin huolellisesti nuuskittua kohdehenkilöä.
Koirankouluttajat-Pankaas toimeksi!
Jos toi lappis olis sellanen ett ei paskos eikä kusis niin suattasi toimiakin, mie en tykkää koiranpaskasta ja kusesta, yäk.
p.s. samakoskee myös miehiin.
Joiltain koirilta tuollainen onnistuu luonnostaan ilman kouluttamistakin.
Kyllä koiran ja miehenkin pitää välillä paskoa.
Muuten henki menee.
Missä on paljon p.a.s.k.a.a. on paljon elämää.
Sanovat että rehellisyys maan perii.
Toisinaan tuo sanonta on kyllä koetuksella hiukka ikävän puoleisesti :(
Mulle kelpaa. Kaverilliset ei kelpaa. Molemmat taitavat vain hävetä tilannettaan niin ettei mitään avautumista ja täten tutustumista tule tapahtumaan. Kulissithan on pidettävä pystyssä eikös juu.. Kummastakin tuntuu ettei toiselle kelpaa.
Ongelma on siinä juuri., ettei yksinäisiä haluta.
Eli ongelma ei ole yksinäisissä.
Eräs kuuluisa näyttelijä ja kuuluisa kirjailija sanoivat, että Suomen yhteiskunnan yksi suurimpia ongelmia on se, että et saa olla erakko ja yksineläjä, sillä muuten sut tuomitaan.
Minkäänlaista erilaisuutta ei siis hyväksytä.
Jos on yksinäinen, ni se on jotenki liian suuri miinus tääl Suomes, sanoi kaksi kuuluisaa henkilöä eräässä lehdessä.
Olen samaa miektä heijän kaa.
Näin se menee. Olen itse nainen ja on vaikea saada naispuolisia kavereita.