Rikin maadoitus

Mitä ihmeellistä siinä on? Salama iskee Suomessa muutamaan veneeseen per kesä, joten todennäköisyys osua juuri tiettyyn botskiin on aika pieni.

Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

spkoo kirjoitti:

Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

Paras ottaa vaan asiat sellaisena kuin ne ylhäältä meille annetaan.

spkoo kirjoitti:

Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

Eköhän se alumiinimasto tee rikistä houkuttelevan riippumatta siitä, onko se maadoitettu vai jollain kipinävälillä erotettu. Maston pituuteen verrattuna matka maston tyvestä mereen märkää lasikuitua pitkin tai jonkun kipinävälin yli on kuitenkin mitätön. Eli masto kunnolla maihin vain, mieluiten kannen läpi kulkeva masto tukevasti kölipulttiin kiinni.

Tämmöinen toimisi nähdäkseni lähinnä vain "hätäratkaisuna" kulussa ollessa, jos ukkosenjohdatusta ei ole tehty kunnolla. Jos vene on pari viikkoa laiturissa ilman miehitystä, niin tuskin sinne viitsii mitään kaapeleita jättää roikkumaan veteen. Kunnollisen systeemin rakentaminen ei ole kallis eikä aikaa vievä juttu, joten sen tekemättä jättämistäkään ei oikein voi järkisyin perustella.

Salamii kirjoitti:

Tämmöinen toimisi nähdäkseni lähinnä vain "hätäratkaisuna" kulussa ollessa, jos ukkosenjohdatusta ei ole tehty kunnolla. Jos vene on pari viikkoa laiturissa ilman miehitystä, niin tuskin sinne viitsii mitään kaapeleita jättää roikkumaan veteen. Kunnollisen systeemin rakentaminen ei ole kallis eikä aikaa vievä juttu, joten sen tekemättä jättämistäkään ei oikein voi järkisyin perustella.

Veneatamassa voi olettaa että salama iskee muiden korkeampiin maadoitettuihin mastoihin ja merellä voi heittää vantista kaapelin veteen.

spkoo kirjoitti:

Tätä ajatusta en ole oikein sisäistänyt ikinä. Vene on kuitenkin yksin laiturissa selvästi enemmän kuin miehitettynä.

Vuosittain ukkossuojauksesta on keskustelua. Olisi tosiaan kiva kuulla josko jotain uutta on tutkittu, keksitty tai kehitetty.

Perinteisesti asiaan on kaksi lähestymistapaa tai uskomusta: toisen mukaan riki pitää maadoittaa ja toisen mukaan ei pidä maadoittaa. Ajatus noiden molempien lähestymistapojen takana on tuttu ja ymmärrettävä. Maadoitus tekee rikistä salamalle houkuttelevamman kohteen, eli oletettavasti lisää osuman todennäköisyyttä. Maadoitus toisaalta pienentää oleellisesti vahinkoja mahdollisen osuman tapahtuessa. Itselläni ei ole vahvaa kantaa kumpaankaan suuntaan. Veneeni ratkaisu on siitä välimaastosta, maadoitus on, mutta reilulla kipinävälillä. Sitä ajatusta puoltaa myös tavoite välttää galvaanisia pareja. Oikeasta ratkaisusta ei edelleenkään ole varmuutta (vuosikymmenten ihmettelyn jälkeen). Voihan olla, että oikeaa ratkaisua ei olekaan.

Miten niin "maadoitus tekee houkuttelevamman"? Ei se salama iskiessään tiedä onko masto maadoitettu vai ei. Salama ei ajattele. Kirkontornitkin varmaan mielestäsi houkuttelevat salamat juuri tuon maadoittamisen takia...

3+9 kirjoitti:

Miten niin "maadoitus tekee houkuttelevamman"? Ei se salama iskiessään tiedä onko masto maadoitettu vai ei. Salama ei ajattele. Kirkontornitkin varmaan mielestäsi houkuttelevat salamat juuri tuon maadoittamisen takia...

Itseasiassa salama taitaa lähteä alhaalta ylöspäin : )

Tukevasti_maihin kirjoitti:

Eköhän se alumiinimasto tee rikistä houkuttelevan riippumatta siitä, onko se maadoitettu vai jollain kipinävälillä erotettu. Maston pituuteen verrattuna matka maston tyvestä mereen märkää lasikuitua pitkin tai jonkun kipinävälin yli on kuitenkin mitätön. Eli masto kunnolla maihin vain, mieluiten kannen läpi kulkeva masto tukevasti kölipulttiin kiinni.

Sen eristyksen tarkoitus on estää galvaaninen yhteys sähkökemiallisen korroosion takia, mitään merkitystä salamaniskuun sillä ei tosiaankaan ole.

3+9 kirjoitti:

Miten niin "maadoitus tekee houkuttelevamman"? Ei se salama iskiessään tiedä onko masto maadoitettu vai ei. Salama ei ajattele. Kirkontornitkin varmaan mielestäsi houkuttelevat salamat juuri tuon maadoittamisen takia...

Ilmatieteen laitoksen sivuilta:

"Kun tavallisimman salamaniskun alkuvaihe, negatiivinen esisalama, saapuu pilvestä lähelle maata, johonkin kohtaan maassa (usein korkeaan ja terävään) syntyy vastasalama, joka syöksyy ylös, tavoittaa esisalaman kärjen ja täydentää kanavan, jota pitkin varsinainen voimakas pääsalama iskee.

Vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, mutta yleensä vain yksi niistä tavoittaa esisalaman."

Salama siis lähtee pilvestä, ei alhaalta ylöspäin. Mutta vastasalama tulee alhaalta, ja kuten edellä sanottua, vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, ja tässä tilanteessa voidaan arvella, onko maadoitettu masto parempi reitti ja parempi vastasalamaehdokas kuin maadoittamaton.

..... kirjoitti:

Ilmatieteen laitoksen sivuilta:

"Kun tavallisimman salamaniskun alkuvaihe, negatiivinen esisalama, saapuu pilvestä lähelle maata, johonkin kohtaan maassa (usein korkeaan ja terävään) syntyy vastasalama, joka syöksyy ylös, tavoittaa esisalaman kärjen ja täydentää kanavan, jota pitkin varsinainen voimakas pääsalama iskee.

Vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, mutta yleensä vain yksi niistä tavoittaa esisalaman."

Salama siis lähtee pilvestä, ei alhaalta ylöspäin. Mutta vastasalama tulee alhaalta, ja kuten edellä sanottua, vastasalamaehdokkaita voi syntyä useita, ja tässä tilanteessa voidaan arvella, onko maadoitettu masto parempi reitti ja parempi vastasalamaehdokas kuin maadoittamaton.

Jatketaanpa vielä eri kohdasta kyseistä sivua http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen

"Vaikka salaman tuhovoima on peräisin pääsalamasta, on sen synnystä ja reitin valinnasta vastuussa esisalama, ja siksi on perusteltua sanoa esisalaman suuntaa myös salamaniskun suunnaksi."

4+3 kirjoitti:

Veneatamassa voi olettaa että salama iskee muiden korkeampiin maadoitettuihin mastoihin ja merellä voi heittää vantista kaapelin veteen.

Vene kiinni maasähkössä ja sen töpseli on maadoitettu.
Sinne salamat vaan valtakunna verkkoon, saadaan nekin sähköt ekolookisesti talteen.

4+3 kirjoitti:

Veneatamassa voi olettaa että salama iskee muiden korkeampiin maadoitettuihin mastoihin ja merellä voi heittää vantista kaapelin veteen.

Laskepas sen vantista mereen kaapelin märkäpinta-ala ja vertaa tuohon vaadittuun 91 neliömetriin, niin alat tajuta kuinka tehoton se oikeasti on.
Eli virta löytää kyllä muitakin reittejä, kun tuota pitkin ei pääse kuin murto-osa kokonaisvirrasta. Meriveden vastus nyt vaan on aika suuri ja murtoveden ja makean veden vieläkin suurempi. Siksi virta jakautuu kyllä kymmenien neliömetrien alueelle joka tapauksessa, ja kaapelisi ei sellaista yhteyttä mereen tarjoa.

..... kirjoitti:

Jatketaanpa vielä eri kohdasta kyseistä sivua http://ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen

"Vaikka salaman tuhovoima on peräisin pääsalamasta, on sen synnystä ja reitin valinnasta vastuussa esisalama, ja siksi on perusteltua sanoa esisalaman suuntaa myös salamaniskun suunnaksi."

Niin, ja kun esisalamalla oli tässä sama suunta kuin pääsalamallakin niin ...

Vastasalaman suunta ei siis ole se mikä määrää nimitykset. Salaman tuhoihin nimityksillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta.

50 v vesillä kirjoitti:

Paras ottaa vaan asiat sellaisena kuin ne ylhäältä meille annetaan.

Tämä on pohjimmiltaan paras tie.

Tämän:
http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_resistivity_and_conductivity#Resistivity_of_various_materials
mukaan austeniittisen teräksen 18/8 resistiivisyys on 6.9×10−7 ohmimetriä ja kuparin taas 1.68×10−8 ohmimetriä. Kölipulttimateriaalin resistiivisyys on siis noin 41 kertainen kuparikaapeliin verrattuna. Mikäli riittävän paksulla kaapelilla tarkoitetaan sellaista, jonka vastus metriä kohti on sama kuin kölipultilla, tulee kuparikaapelin halkaisija olla 15,6% kölipulttien kierteen sisämitan halkaisijasta.
Eli ei mitenkään erityisen paksu. Paksua kaapelia käytettäessä kölipultti kuumenee sähkövirrasta huomattavasti kaapelia enemmän. Takaako joku ettei pultin heikkeneminen tai jopa sulaminen tuota suurempaa vaaraa veneelle, kuin mitä hieman ohuemman kaaplein käyttäminen olisi tuottanut?
Toisaalta meriveden (siis ei kotimaisen murtoveden) resistiivisyys on 290 000 kertainen kölipulttimateriaaliin verrattuna. Siis vaatii 91 neliömetrin poikkipinta-alan meriveteen, että vastus on metriä kohti sama kuin 20mm pyörötangolla austeniittista terästä, eli noin 2,2 milliohmia/metri.
Ei kellään niin isoa maadoituspinta-alaa kölissä ole, joten pääosa vastuksesta on joka tapauksessa siellä.
100 kA virralla metrin pituisen kölipultin yli vaikuttaa siis jännite 220 V, ja hetkellinen pätöteho on 22 MW. Metrin matkalla merivettä jännite onkin sitten helposti yli 10 kV, joten ukkosella ei tosiaankaan kannata uida, ei kölin vieressä eikä muualla.
Olennaista ei siis ole jättimäiset poikkipinta-alat kuparikaapeleissa, vaan kaapeleiden riittävä suoruus, ettei virta oikaise jotain muuta reittiä vahinkoa tuottaen.

Onko lasikuituun leivottu rautaköli maadoitettu?

johtimet vanteilta kirjoitti:

Onko lasikuituun leivottu rautaköli maadoitettu?

http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_resistivity_and_conductivity#Resistivity_of_various_materials

Lasin resistiivisyys on lähteen mukaan: 10×10^10 to 10×10^14 ohmimetriä, ilman 1.3×10^16 to 3.3×10^16 ohmimetriä.
Eli paremmin johtaa kuin ilma, mutta aivan surkeasti meriveteenkin verrattuna.
Laminaatti siis todellakin sulaa tai höyrystyy salaman iskussa, muttei ohuena kerroksena läpilyöntiä todellakaan estä, kun virta kuitenkin pääsee sitä kautta helpommin kulkemaan kuin ilmaa pitkin.
0,46 nanometrin halkaisijainen kuparikaapeli johtaa vähintään yhtä hyvin kuin neliömetrin pinta-ala lasia.
0,46 nanometriä = 0,00046 mikrometriä = 0,00000046 millimetriä.
Tuo kertonee suuruusluokan tilanteesta, eli johtavuus on juuri niin surkea että sähköteho on jättimäinen.

laskelmia kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_resistivity_and_conductivity#Resistivity_of_various_materials

Lasin resistiivisyys on lähteen mukaan: 10×10^10 to 10×10^14 ohmimetriä, ilman 1.3×10^16 to 3.3×10^16 ohmimetriä.
Eli paremmin johtaa kuin ilma, mutta aivan surkeasti meriveteenkin verrattuna.
Laminaatti siis todellakin sulaa tai höyrystyy salaman iskussa, muttei ohuena kerroksena läpilyöntiä todellakaan estä, kun virta kuitenkin pääsee sitä kautta helpommin kulkemaan kuin ilmaa pitkin.
0,46 nanometrin halkaisijainen kuparikaapeli johtaa vähintään yhtä hyvin kuin neliömetrin pinta-ala lasia.
0,46 nanometriä = 0,00046 mikrometriä = 0,00000046 millimetriä.
Tuo kertonee suuruusluokan tilanteesta, eli johtavuus on juuri niin surkea että sähköteho on jättimäinen.

Ei ole lasiveneitä kuitenkaan.

johtimet vanteilta kirjoitti:

Onko lasikuituun leivottu rautaköli maadoitettu?

Hyvä kysymys. Omassa on inplastad bly eli sisäänvalettu lyiy. Enkä muuten tiedä missä mahdollinen maadoituskaapeli menee.