Puolueena $DP:tä ei voi sanoa toimettomaksi. Varsinkaan silloin, kun pitää keksiä entistä huonompi ehdokas täyttämään paikkaa, jossa jo ennestään on istumassa huono asiainhoitaja.
Tervetuloa puheenjohtajakilpaan valtiomme surkean varattomuusministerin , Jutta Urpilaisen, haastaja, Antti Rinne.
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158759-aijafeministi-sdpn-johtoon
Miessukupuolelle Antti Rinne näyttää olevan suunnilleen samaa, kuin muste iltapuvulle. Mies, joka on tunnustautunut feministiksi. Aito luopio miessukupuolen riveissä. Heittäytymässä demarinaisten jalkoja (ja ehkä muitakin ruumiinosia) nuolemaan päästäkseen eteenpäin.
Ennen kuin kuulin Antti Rinteestä, ajattelin, että yksi asia, johon moni-idea (ja tietenkin -kulttuuri) demarit eivät ikinä pysty, on löytää ehdokas puheenjohtajaksi, joka on itse asiassa vastenmielisempi kuin papukaijamainen, tekohymyyn naamioituva Jutta Urpilainen. Ja voila! Demut vetivät kanin hatusta ja tuottivat Antti Rinteen jonkinlaisena Lovecraft-imitaationa Suomen kansan nähtäville.
Henry Laasanen lienee oikeassa siinä, että jopa Jutta Urpilainen olisi parempi demareiden puheenjohtajaksi kuin tämä Antti Rinne. Urpilainen sentään on "oikeaa" sukupuolta, tarkoittaen, että hän on valmiiksi nainen eikä hänen siis tarvitse nuolla puolueen feministieukkojen jalkoja (ja muita ruumiinosia) jatkuvasti. Sen sijaan Rinne on väärää sukupuolta ja joutuu tämän tästä edistämään feminismiä jos ei muuten niin ainakin puusilmäisten iskulauseiden kuten "Naisten euro on 80 senttiä" (Tai mikä tahansa arvo alle 100 sentin).
Silti feminismi on vain yksi merkittävä miinus Antti Rinteelle. Toinen on se, että hän on AY-liikkeen johtajistoa:
http://thomastaussi.blogspot.fi/2013/06/ay-liike-ylpeilee-kapitalistien.html
Erinomaisessa blogikirjoituksessaan Thomas Taussi käsittelee AY-liikkeen merkitystä taloudelle. Talouden alalla harva taho on Suomessa (ja monessa muussa maassa) netonnut niin paljon ansiotonta kunniaa kuin AY-liike.
Ensimmäinen AY-liikkeelle yleensä annettavista ansioista on se, että se takaa työntekijälle kunnollisen vähimmäispalkan. Tämä jättää huomiotta sen, minkä Taussi ottaa puheeksi kirjoituksessaan, että kun tietyllä alalla menee hyvin, ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän tuon alan töistä ja tuotteista. Siten kilpailu pitää huolta siitä, että työntekijöiden palkat ovat korkeita.
Toisaalta AY-liikkeen rooli näkyy siinä, että kun ajat menevät hyvistä huonoiksi, markkinatalousmekanismi laskisi näinä aikoina myös työntekijöiden palkkoja. Heidän kysyntänsä on vähentynyt ja tämä näkyy. Nyt AY-liike tulee jarruksi tälle kehitykselle ja estää palkkojen laskemisen. Seurauksena on, että työnantaja ei voikaan laskea työntekijöidensä palkkoja, vaan joutuu antamaan osalle potkut. Potkun saajat ovat usein niitä, jotka vähiten miellyttävät työnantajaa, joten AY-liike edistää myös favoritismia.
Toinen tapa, jolla AY-liike edistää työttömyyttä, ovat minimipalkkalait. Kun työntekijä on oikeutettu minimipalkkaan, häntä ei voi, vaikka hän olisi halukas, palkata vähemmälllä. Siten työnantaja kokee työntekijän isommaksi riskiksi kuin jos tämä tulisi vähemmällä töihin ja jättää palkkaamatta.
Suosittelen Taussin erinomaisen kirjoituksen lukemista. Se osoittaa, että jos taloudella menee hyvin, se ei johdu Antti Rinteen tapaisista AY-pomoista vaan hyvinvointi syntyy heistä huolimatta.
Tervetuloa puheenjohtajakilpaan valtiomme surkean varattomuusministerin , Jutta Urpilaisen, haastaja, Antti Rinne.
http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158759-aijafeministi-sdpn-johtoon
Miessukupuolelle Antti Rinne näyttää olevan suunnilleen samaa, kuin muste iltapuvulle. Mies, joka on tunnustautunut feministiksi. Aito luopio miessukupuolen riveissä. Heittäytymässä demarinaisten jalkoja (ja ehkä muitakin ruumiinosia) nuolemaan päästäkseen eteenpäin.
Ennen kuin kuulin Antti Rinteestä, ajattelin, että yksi asia, johon moni-idea (ja tietenkin -kulttuuri) demarit eivät ikinä pysty, on löytää ehdokas puheenjohtajaksi, joka on itse asiassa vastenmielisempi kuin papukaijamainen, tekohymyyn naamioituva Jutta Urpilainen. Ja voila! Demut vetivät kanin hatusta ja tuottivat Antti Rinteen jonkinlaisena Lovecraft-imitaationa Suomen kansan nähtäville.
Henry Laasanen lienee oikeassa siinä, että jopa Jutta Urpilainen olisi parempi demareiden puheenjohtajaksi kuin tämä Antti Rinne. Urpilainen sentään on "oikeaa" sukupuolta, tarkoittaen, että hän on valmiiksi nainen eikä hänen siis tarvitse nuolla puolueen feministieukkojen jalkoja (ja muita ruumiinosia) jatkuvasti. Sen sijaan Rinne on väärää sukupuolta ja joutuu tämän tästä edistämään feminismiä jos ei muuten niin ainakin puusilmäisten iskulauseiden kuten "Naisten euro on 80 senttiä" (Tai mikä tahansa arvo alle 100 sentin).
Silti feminismi on vain yksi merkittävä miinus Antti Rinteelle. Toinen on se, että hän on AY-liikkeen johtajistoa:
http://thomastaussi.blogspot.fi/2013/06/ay-liike-ylpeilee-kapitalistien.html
Erinomaisessa blogikirjoituksessaan Thomas Taussi käsittelee AY-liikkeen merkitystä taloudelle. Talouden alalla harva taho on Suomessa (ja monessa muussa maassa) netonnut niin paljon ansiotonta kunniaa kuin AY-liike.
Ensimmäinen AY-liikkeelle yleensä annettavista ansioista on se, että se takaa työntekijälle kunnollisen vähimmäispalkan. Tämä jättää huomiotta sen, minkä Taussi ottaa puheeksi kirjoituksessaan, että kun tietyllä alalla menee hyvin, ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän tuon alan töistä ja tuotteista. Siten kilpailu pitää huolta siitä, että työntekijöiden palkat ovat korkeita.
Toisaalta AY-liikkeen rooli näkyy siinä, että kun ajat menevät hyvistä huonoiksi, markkinatalousmekanismi laskisi näinä aikoina myös työntekijöiden palkkoja. Heidän kysyntänsä on vähentynyt ja tämä näkyy. Nyt AY-liike tulee jarruksi tälle kehitykselle ja estää palkkojen laskemisen. Seurauksena on, että työnantaja ei voikaan laskea työntekijöidensä palkkoja, vaan joutuu antamaan osalle potkut. Potkun saajat ovat usein niitä, jotka vähiten miellyttävät työnantajaa, joten AY-liike edistää myös favoritismia.
Toinen tapa, jolla AY-liike edistää työttömyyttä, ovat minimipalkkalait. Kun työntekijä on oikeutettu minimipalkkaan, häntä ei voi, vaikka hän olisi halukas, palkata vähemmälllä. Siten työnantaja kokee työntekijän isommaksi riskiksi kuin jos tämä tulisi vähemmällä töihin ja jättää palkkaamatta.
Suosittelen Taussin erinomaisen kirjoituksen lukemista. Se osoittaa, että jos taloudella menee hyvin, se ei johdu Antti Rinteen tapaisista AY-pomoista vaan hyvinvointi syntyy heistä huolimatta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Otapa kuule huomioon, että SDP on tasa-arvopuolue. Kyrpiintyneet naiset ja vittumaiset miehet pitävät huolta, että tavallisen suomalaisen elämä on mahdollisimman ankeata.
Siten en itse näe Rinteen feminismiä mitenkään radikaalina. Katso noita muita luuserimiehiä siellä. Lindtman, Backman jne. Mitä muuta ne tekeävt kun pyörivät naisten pompoteltavina. Kaikki samanlaisia tusinatuotteita. Tai miesten irvikuvia kuten sanot.
Lindtman ja muut tuskin ovat noin avoimesti mainostaneet feminismiään. En nyt sano että he eivät olisi feministejä. Muuten samaa mieltä kanssasi heistä.
Hyvänä puolena tässä Rinteessä on se, että hän todennäköisesti ei tule seuraavaksi puheenjohtajaksi. Demut ovat varmaan vain nostaneet hänet esiin viedäkseen huomiota pois Urpilaisen kohelluksista.
Tuo Rinne näyttää kyllä ihan täyspelleltä ainakin lausuntojensa mukaan. Tyypillistä demarityyliä syytellä ilman mitään todisteita muita rasisteiksi, fasisteiksi jne.
Tuo pellerinne taitaa häipyä kuvioista heti kun demut löytää jonkun vakavasti, demariksi siis, otettavan naisen puheenjohtajaehtokkaaksi.
Kuten sinä ja "Selvä tapaus" sanotte, Rinne saattaa tosiaan olla jokin dummy-nukke joka on nostettu hämäyksen vuoksi esille.
Aika karmea ajatus, että tuon tason "älykkö" kuin tämä ay-pomomme pääsisi ministeriksi tai edes kansanedustajaksi.
Se on lakimies tuo Rinne. Täytyy nyt sanoa, että vei sata-nolla heikkohermoista poliitikkoa. Ei yhtään ihmettelisi, että ay-kansanedustaja on eduskunnan tupakkakopissa vinkannut ay-pomolle, että eräillä ei pää kestä ja hermo on pinkeellä. Siitä sitä vain puolimaratonia kesällä juoksemaan, kunhan vähän rauhoittuu.
Antoihan tuo Koneen omistajakin selvät sävelet, että käykää kiinni populismiin turha pelätä. Stubbi ja Rinne laittoivat tuulemaan.
Ei kyllä uskoisi lakimieheksi kun kaikenlaista typerää näkyy suustaan suoltavan.
Rinteen valinnassa olisi tietenkin se hyvä puoli, että $DP:stä tulisi vielä nopeammin kuin Urpilaisen kanssa entistä vihatumpi.
TAISTELE DEMAREIDEN ROTUOPPEJA VASTAAN
Demarit valjastivat valtion rotuoppeihin Ruotsissa ollessaan vallassa
Onneksi eivät päässeet valtaan Suomessa
Viranomaiset kävivät joukolla tohtori Halla-ahon kimppuun
mutta kun läskipersedemari Rinne
joka saa yhteiskunnan tukemalta ammattiliitola 200 000 euroa vuosi
ja joka on värvännyt ammattiliiton tukemaan vaimonsa eduskuntavaaliehdokkuutta
kun tällainen läskipersedemari aloittaa vihapuheet,
ei tapahdu mitään.
Tätä on arkipäivän natsismi tänään.
Muistetaan että demarit aloittivat 1920-luvulla rodunjalostuksen ollessaan
vallassa Ruotsissa, onneksi eivät päässeet kansalaissodan jälkeen
valtaan Suomessa.
RUOTSIN VALTIOROTUINSTITUUTTI
pääosin demarien perustama siellä
http://sv.wikipedia.org/wiki/Statens_institut_för_rasbiologi
socialdemokraterna Edvard Wavrinsky och Alfred Petrén[
Taussin kirjoitus laittoi ajattelemaan. Totta, että Antti Rinteen kaltaisten pomojen on turha ottaa kunniaa itselleen.
Suosittelen tätä kirjoitusta.
osiut naulankantaan. hyvä kirjoitus.
tästä ei hyvä seuraa.
SDP:tä seuraa kannoilla tasaisesti kasvava kurjuus kuten parvi kärpäsiä lantakärryjen tuntumassa.
Enpä olisi uskonut, että Rinteen tapainen pelle pääsisi SDP:n puheenjohtajaksi. Urpilainenhan tosin oli tosi surkea jokaisella tapaa mutta hän sentään oli "oikeaa" sukupuolta so nainen.
Kansalla menee sitä paremmin mitä enemmän SDP menettää kannatustaan.
Äijäfeminismin määritelmää voisi avata sen antipoolin kautta: muijasovinisti. Kuinka monta muijasovinistia tiedät? Et yhtään? Miten siis miesfeministejä voi edes olla olemassa? Ja miksi sovinismi olisi raakaa miesten etujen ajamista, kun taas feminismi olisi tasa-arvon ajamista naisille? Joku taitaa pissiä miwhiä silmään. Ja se on feministinen liike, joka on nämä määrittelyt näille sanoille tehnyt.
On:
sovinismia ja feminismiä
miesten etujen ajamista ja naisten etujen ajamista toisia sortamatta
aidon tasa-arvon ajamista muut huomioiden
Viimeisimpään ryhmään ei kovin montaa ihmistä taida kuulua.
Niin miesfeministi, kuin naissovinisti on sukupuolensa petturi.