Tottakai Halonen vastustaa globalisaatiota kun on itse sosialisti.
Suuri osa työpaikoista siirtyy sinne missä työntekijät ovat tehokkaita ja tuottavia:
eli pois suomesta.
Halosen pitäisi peräänkuuluttaa nyt Suomalaisten työntekijöiden yhteisvastuuta kilpailukyvystämme.
Halosen pitäisi komentaa Ihalaista puhumaan Suomalaisen työväen kilpailukyvystä, verrattuna esim. Kiinalaisiin.
Ja tämä tarkoittaa syksyn palkkaneuvotteluissa palkan ALENNUKSIA !!!
Suuri osa työpaikoista siirtyy sinne missä työntekijät ovat tehokkaita ja tuottavia:
eli pois suomesta.
Halosen pitäisi peräänkuuluttaa nyt Suomalaisten työntekijöiden yhteisvastuuta kilpailukyvystämme.
Halosen pitäisi komentaa Ihalaista puhumaan Suomalaisen työväen kilpailukyvystä, verrattuna esim. Kiinalaisiin.
Ja tämä tarkoittaa syksyn palkkaneuvotteluissa palkan ALENNUKSIA !!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei globalisaatio sitä merkitse, että teollinen tuotanto viedään halvan työvoiman maihin. Se merkitsee sitä, että tuotteiden valmistus viedään sellaisiin maihin joissa talous kasvaa ja syntyy uutta kysyntää tuotteille, jotka siis kannattaa mennä valmistamaan lähelle asiakkaita.
On täysin väärin kuvitella, että globalisaatio perustuisi sellaiseen omistajien ahneuteen, että voittoja haettaisi palkkakustannuksia alentamalla, kun homma perustuu siihen ahneuteen, että voittoja haetaan tavoittelemalla isompia myyntituloja sieltä, mihin syntyy eniten uutta ostovoimaa.
Jos Kiinan talouskasvu edustaa nyt 1/3 osaa globaalista talouskasvusta, niin onhan se järjetöntä yrityksille olla menemättä Kiinaan ja ottamatta omaa osaansa tuosta kasvusta.
Kuitenkin tähän..
"On täysin väärin kuvitella, että globalisaatio perustuisi sellaiseen omistajien ahneuteen, että voittoja haettaisi palkkakustannuksia alentamalla, kun homma perustuu siihen ahneuteen, että voittoja haetaan tavoittelemalla isompia myyntituloja sieltä, mihin syntyy eniten uutta ostovoimaa"
Että on ihan turha väittää muuta.
tapauksessa on omistajien (tuottamattomien) ahne voiton maksimointi, rahalla ei ole enään maata.
"Finanssimarkkinoiden etu (shareholder value) ja siitä juurensa juontava tuotannon dynamiikka (voitot saadaan pääosin tuotannon halpuudesta) ajaa modernissa saalistustaloudessa siihen ettei Henry Fordin teoria yleisen varallisuustason nostamisesta (nostetaan työntekijän palkkaa niin hänkin voi ostaa auton mikä lisää kysyntää) enää pidä paikkaansa. Yrityksen toiminnan kannalta täysin tarpeettomien omistajien hyödyttäminen on ainoa päämäärä. Tätä Martin ja Schumann kuvaavat mainiosti. "
" Itse asiassa osakkeenomistajat ovat henkilöitä jotka lainaavat rahaa firman toiminnan aloittamista varten - he eivät ansaitse muuta kuin koron tälle lahjoitukselleen. Muut kuin alkupääoman sijoittajat ovat turha loinen järjestelmässä."
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/53.html
tökkii, sivua ei voi näyttää jne´.......tapauksessa on omistajien (tuottamattomien) ahne voiton maksimointi, rahalla ei ole enään maata.
"Finanssimarkkinoiden etu (shareholder value) ja siitä juurensa juontava tuotannon dynamiikka (voitot saadaan pääosin tuotannon halpuudesta) ajaa modernissa saalistustaloudessa siihen ettei Henry Fordin teoria yleisen varallisuustason nostamisesta (nostetaan työntekijän palkkaa niin hänkin voi ostaa auton mikä lisää kysyntää) enää pidä paikkaansa. Yrityksen toiminnan kannalta täysin tarpeettomien omistajien hyödyttäminen on ainoa päämäärä. Tätä Martin ja Schumann kuvaavat mainiosti. "
" Itse asiassa osakkeenomistajat ovat henkilöitä jotka lainaavat rahaa firman toiminnan aloittamista varten - he eivät ansaitse muuta kuin koron tälle lahjoitukselleen. Muut kuin alkupääoman sijoittajat ovat turha loinen järjestelmässä."
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/53.html
spamcop myös osallistuu häirintään..........................................................................yritetään uudestaan...
Kokoomuksen vaalimainos!!!
Miksiköhän siellä joku ihmetteli pätkätöitä?
Kirjoitat luulojen pohjalta, kun et tiedä asiasta mitään.
Onko se keskustalaisille tyypillistä?
Vastaan itse: On se. Hyvin, hyvin tyypillistä.
Omistajien "ahne voiton maksimointi" on neutraalimmin ilmaistuna sijoitetun pääoman tuoton maksimointia. Se taas on taloudellisen aktiivisuuden ja siitä seuraavan veropohjan kasvun kautta ihmisten hyvinvoinnin olennaisin motivaattori, koska laiska raha ei ylläpidä hyvinvointia.
Henry Fordin teoria sopii hyvin voimakkaasti kasvaville markkinoille, jossa työntekijöiden ostovoiman lisääminen lisää kysyntää ja sitä kautta sijoitetun pääoman tuottoja. Juuri tästä syystä nyt investoidaan mm. Kiinaan ja Intiaan, sillä siellä kasvavat myös työntekijöiden palkat suhteessa kaikkein voimakkaimmin, koska talouskasvu on kaikkein voimakkainta.
Käsitys siitä, että voitot saataisi pääosin tuotannon halpuudesta on ainoastaan mitalin toinen puoli ja pätee yksinomaan bulkkituotantoon. Jo Henry Ford pyrki luomaan tuotannolleen sellaisen maineen oman nimensä avulla, ettei hänen olisi tarvinnut kilpailla yksinoman tuotannon kustannustehokkuudella ja hinnalla, vaan autoja haluavat ihmiset olisivat valinneet hänen tuotteensa juuri siksi, että se oli Ford.
Globalisaatioon liittyvä voimakas pääomien ja yritysten omistuksen keskittyminen yhä harvempien käsiin on suuri ongelma, koska pääomien globaali, taloudellinen valta kasvaa ylitse kansallisvaltioiden poliittisen vallan.