Pari esimerkkiä, istut syömässä ravintolassa, ainoa vapaa paikka on pöydässä, missä istut, henkilö ei voi tulla istumaan samaan pöytään, ennen kuin olet poistunut siitä. Bussi on täynnä, ainoa vapaa paikka on vieressäsi, kukaan ei uskalla istua viereesi, vaan jää seisomaan käytävään.
Kyllä on vaikeaa tämä elämä suomessa, kun on näin sairaita ihmisiä tässä kummallisessa maassa nimeltä suomi.
Kyllä on vaikeaa tämä elämä suomessa, kun on näin sairaita ihmisiä tässä kummallisessa maassa nimeltä suomi.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Söikö se henkilö seisaaltaan vai? :D
Junassa kans huomaa, ku suomalaiset tykkää nykyajan leluista. Puolet ihmisistä räpeltää kännykkää :)
ei uskaltanu tulla pöytään, kuin vasta, kun olin lopettanut. Mikä siinä toisen ihmisen kohtaamisessa on niin vaikeaa? toista olisi esim. jenkeissä, missä ihmiset istuvat mielellään tuntemattomien kanssa juttelemaan ym.
No sanoit kai hänelle, että "istu vaan, ole hyvä"? Vai tuijotitko vain eteesi teeskennellen, ettet näe häntä?
Ei tossa kännykän räpeltämisessä oo mitään ihmeellistä. Monet tykkää käyttää matkan siihen, että pitää yhteyttä vaikka kavereihin tekstaamalla tai puhumalla tai sitten haluavat vain jotain tekemistä ja pelaavat ja poistavat viestejä. Paljon mielekkäämpää kuin vastapäisen tyypin naaman tai ikkunasta ulos tuijottaminen! Ekassa tapauksessa tyyppi kiusaantuisi muutenkin aika todennäköisesti :P
Ja kun joskus joutuu vastakkainistumispaikalle junassa niin aina voi leikkiä lukutoukkaa tai väsynyttä jotta saa hyvän syyn olla kattomatta vastapäistä tyyppiä.
Sitten junassa katsoa silmiin kokomatkan ajan!
Kännykän räplääminen ei kuulu kenellekään.
Junassa vastakkaiset penkit pitäs poistaa,ettei tartte jotain kyttäävää
möllikkää tuijottaa.
Joo, tää on sisäänpäinkääntyneiden maa. Aika hiton hankalaa saada yhteyttä toisiin ihmisiin, kaikki on aina niin hiton jäätyneitä. Mikä ihme on toisissa ihmisissä muka niin pelottavaa ettei voi edes viereen istua bussissa? Kuitenkin aika harva on potentiaalinen sarjamurhaajia tai psykopaatti!
Oon kuullut ihmisiltä jotka ovat reissanneet ympäri maailmaa että toisissa maissa ihmiset ovat avoimempia ja vähemmän pelokkaan oloisia. Vaikka monissa muissa maissa on paljon todennäköisempi tulla esim. ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi. Vaikka Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, niin silti ihmiset on täällä hiton jäisiä toisiaan kohtaan... Miksi? En voi tajuta!
ajatuksestasi, valitettavasti asia on useimmiten juuri näin täällä suomessa. Onneksi maahanmuuttajat ja monet nuoret ja nuorekkaat ihmiset ovat avoimempia tutustumaan sekä juttelemaan asioista :D
Hyvää talvea kaikille ja mörökölleille myös :D
Miten se maahanmuuttaja, nuori tai nuorekas olisi toiminut aloittajan tilanteessa =
Katsonut istumapaikkaa etsivää ruokailijaa silmiin, hymyillyt ja ilmaissut että kyllä tähän saa istua.
Vähän matkaillut ihminen aina ihastelee, kuinka "ystävällisiä" muissa maissa ollaan. Todellisuudessa hänestä tuntuu sitlä kokemuksen puutteen vuoksi, matkailijaan suhtaudutaan usein vähän kiinnostuneesti ja matkailija kohtaa enemmän muita turisteja ja matkailijoita palvelevaa henkilökuntaa, etenkin suosituissa turistipaikoissa.
Lisäksi suomalainen on tottunut kotimaassaan siihen, että kun täällä sanotaan kohteliaisuuksia, niitä myös tarkoitetaan. Ulkomailla kohteliaisuuksia satelee paljon enemmän ja syntyy tunne, että siellä ollaan kohteliaampia, mutta kokeneempi matkailija tietää, että esim. etelässä kohteliaisuudet ovat pinnallista höpinää, eikä niitä todella tarkoiteta. Syntyy väärä harhakuva.
Sisäänpäin kääntyneisyydessä ei ole mitään vikaa, se on paljon parempi kuin teennäinen lipevyys, jota esim. eteläisessä Euroopassa harrastetaan. Suomalainen on vähän vaikeammin lähestyttävä, mutta tutustuttaessa hänestä saa todella hyvän ja luotettavan ystävän, joka todella tarkoittaa mitä sanoo. Tosiasiassa etelässä on vaikea muodostaa syviä ystävyyssuhteita, pinnallisia kavereita saa helposti kyllä.
Suomalainen kansanluonne on hyvä. Moni haukkuja unohtaa, että hän on myös itse osa meitä suomalaisia, vaikka yrittää esittää olevansa erilainen. On huonoa käytöstä häiritä ihmistä, joka selvästi haluaa olla rauhassa omissa ajatuksissan, yksinäisyyttä potevan tuppautujan on tietenkin vaikea ymmärtää, että hyvän sosiaalisen elämän ja verkoston omaava ihminen ei halua välttämättä koko ajan seurustella tuntemattomien kanssa tai ettei hänellä ole välttämättä halua hankkia lisää ystäviä, koska nykyisten ystävyyssuhteiden hyvä hoitaminen vie jo sen verran aikaa, ettei yksinkertaisesti ole resursseja laajentaa verkostoja.
Tää maa ja aika tuntuu olevan jotenkin pelkoa täynnä. Suomalaisten pelokkuuden huomaa kyllä joka paikassa. Ja kun haluat kassallakin sanoa muutaman hauskan sanan, niin jo kokenut ja pitkää uraa tehnyt rouva jäätyy välittömästi.
"Ja kun haluat kassallakin sanoa muutaman hauskan sanan, niin jo kokenut ja pitkää uraa tehnyt rouva jäätyy välittömästi."
Olen savosta kotoisin, mutta asunut pitkään uudellamaalla. Jännä, miten erilainen kokemus eri ihmisillä on samanlaisesta tilanteesta. Mulla on tapana savolaisittain aina turista kaupoissakin asioidessa, enkä kyllä ole oikein koskaan törmännyt "jäätyvään" kassarouvaan tai -neitiin, aina tulee ystävällinen vastaanotto, monesti heitetään vähän herjaakin. Toki siinä tarvitaan tilannetajua, ettei ole pitkän jonon tukkeena tai anna kassarouvalle väärää käsitystä esim. että yrittäisi vokotella. Paljon se on itsestä kiinni.
Minä menin kerran bussissa istumaan jonkun viereen, vaikka oli niitäkin paikkoja vapaana missä vieressä ei istunut kukaan. Niin tämä kyseinen ihminen ei sanonut mitään, mutta vaikutti siltä että, mitä vittua sää ny siihen tulit, kun tuolla on muuallakin vapaita paikkoja.
Onhan tuo sinulta omituista ja huonoa käytöstä. Eikö käynyt mielessä, että moni haluaa istua bussissa omassa rauhassaan?
En usko. Itse istun useinkin toisen viereen, koska en halua istua ikkunapaikalle ihan siksi, että jään melko pian pois ja on tylsää pyytää vieressä istuvaa siirtymään. Ei ole ikinä tullut mieleenkään, että joku voisi "ajatella siitä jotain". En itsekään edes muista, millainen ihminen vieressäni istui tänä aamuna.
Mitä se sinulle kuuluu, mitä muut tekevät? Monet haluavat varsinkin syödä ruokansa rauhassa. Minä jään bussissa usein seisomaan, koska olen hyväkuntoinen enkä tarvitse lyhyellä matkalla penkkiä. Jätän sen jollekin vanhukselle tm.
En minä ainakaan halua, että joku tulee häiritsemään minua yleisillä paikoilla.
Älä mene sitten yleisille paikoille! Pysy vaan kotonasi, jos et halua ihmisiä "häiritsemään" sinua. Tai muuta johonkin vitun luostariin vaikka!
Ei yleinen paikka ole tarkoitettu kenenkään yksityistilaksi.
Mitä muuten teet yleisillä paikoilla kun sinua ei saa häiritä?
Jokainen, joka liikkuu julkisilla kulkuvälineillä tai käy syömässä lounasruokaloissa, tulee "häirityksi" siinä mielessä, että joutuu jakamaan tilan muiden kanssa. Jos ei sitä halua niin sitten pitää käyttää taksia ja käydä syömässä vain sellaisissa ravintoloissa, joissa voi varata pöydän yhdelle hengelle.
Toisaalta myös niillä bussimatkustajilla ja lounasruokalasyöjillä on oikeus omaan tilaan siinä mielessä, että jos ei halua kenenkään kanssa jutella niin ei todellakaan ole pakko.
Olen sinkkunainen, jota on huonosti kohdeltu, kun olen mennyt tunkemaan pöytään, jossa istuu pari nainen mies. Ei miehet pane siitä pahakseen, mutta naiset.
No huhuh. Kyllä se on varman sun parempi pysyä kotona, jos noin pienestä hyppäät henkseleistäsi ja rupeat näippäimistö paukkuen kirjoittamaan solvauksia.
Suomessa ja muissakin länsimaissa ovat "individualistiset" ihmiset alkaneet vaatia ihan mahdottomia asioita juuri "oman rauhansa" vuoksi. Yleisillä paikoillakin pitäisi saada ympärilleen halutessaan jokin "turva-alue", jonka sisäpuolelle ei toiset saisi tulla. Ja naapureista ei saisi kuulua mitään, ei mitään elämän ääniä. Kun pitää saada olla omassa rauhassaan!
Sen vuoksi on monille aika shokki mennä Euroopan ulkopuolelle kun siellä isoissa kaupungeissa ihmiset elää oikeasti tiiviisti. Ja maaseudulla pienissä taloissa kaikki nukkuu samassa huoneessa aina isovanhemmista lapsenlapsiin. Eikä niillä ihmisillä ole mitään ongelmia "oman rauhan" kanssa. Ovat oppineet että se rauha löytyy jostain ihan muualta kuin jättimäisestä yksityisasunnosta ja omasta pöydästä ravintolassa.
Joten hienohelmat, ottakaa itseänne niskasta kiinni ja alkakaa sietää toisia ihmisiä vähän paremmin!
Joo oon itsekin huomannut ton "ei voi istua viereen" bussissa ilmiön. Kai se on vaan Suomalainen piirre. Itse kyllä tunnustan että saatan olla vähän uhkaavan näköinen, että vain epätoivoisimmat ja rohkeimmat saattaa istua viereen, heheh. Itsekin olen hyvin valikoiva että kenenviereen istun. Yleensä hyvän näköisten tyttöjen viereen en uskaltaudu koska mulla on niin huono itsetunto ja tuntuu aina siltä että nyt pilaan sen päivän kun änkeän siihen viereen tai jotain.
Ja paikkojen loppuessa syliin pitäisi istahtaa tai tuomitaan huonona ihmisenä
Tunnen itseni arvottomaksi ja en sen halua että minulle tullaan juttelemaan enkä myöskään istu bussissa kenenkään viereen
Suomes ei voi tutustua naisiin kun ne heti ajattelee jotain pahaa miehestä joka tulee viereen ja alkaa juttelee.
Luulen että kaikki lähtee siitä, että Suomessa suhtaudutaan lapsiin aika kylmäkiskoisesti. Muistan ainakin itse lapsuudestani, että kun jossain vähine pennosineen asioi, niin kohtelu oli todella tylyä. Ja monet aikuiset huutelivat kommenttejaan milloin melusta, milloin nurmikon tallaamisesta tai turhasta oleskelusta. Ja läpikulusta, herra isä, siinä rikoksista pahin, hyvä asfaltti kuluu.
Lapseen iskostuu uskomus, että ventovieraat ovat vihamielisiä ja herkempään ihmiseen vieläpä käsitys, että aina on väärässä paikassa, liian kovaääninen ja haitaksi muille.
Minä en halua ketään kanssani samaan pöytään syömään siitä syystä, että tilanteesta tulee kamalan kiusallinen, kun en osaa jutella mitään ja häpeän itseäni. Tunnustan sen, että minulla on suuri reviiri, sairaalloisen suuri. Tarvitsen paljon omaa rauhaa.
Joskus joku pitää laukkuaan tyhjällä paikalla bussissa tai junassa. Epäkohteliasta muuten. Sitten ei tiedä, uskaltaako k.o. ihmisen siirtää laukkunsa pois, että pääsisin istumaan.
Itse tällaisessa tapauksessa paiskaan laukon lattiaan, vieläpä ensin tyhjennän sen sisällön lattialle jos se sattuu olemaan auki. Oppiipahan olemaan.
Tällaiset pienet arjen koulutustapahtumat onnistuvat minulta ilman suurempia vastaväitteitä, koska olen 195-senttinen bodari.
Yleensä nämä koulutukset lopettaa tehokkaasti se, että vastaan tuleekin vielä isompi bodari. Tai sitten pienempi, jolla ei ole mitään hävittävää. Kannattaisi siis opetella käyttäytymään kunnolla, ettei joku tule ja opeta.
Siinä ei paljon lihakset auta jos satut heittämään jonkun äärimmäisen vaarallisen nistin kamat lattialle, jos sattuu tämä kaveri huitomaan esim. puukolla tai menee sekoaa kunnolla.
Ennen kuin rupeat mitään viskomaan niin kannattaa kysyä että voiko tähän istua. Ymmärrän kyllä että tälläinen ei aina toimi sterioidien käyttäjillä koska se peniksen surkastuminen ottaa yleensä aika pahasti päähän.
Kaltaisesi aivottomat hormoonihirviöt kuuluisivat jonnekin leirille.......
Onneksi suurin osa istuu jonkun viereen, kuin että seisoisi bussissa. Tosin jos matkustaa vain parin pysäkin verran, voi seisomaanjäänti olla ihan perusteltua-
Ravintolassa koen hiukan kiusalliseksi, jos vastapäätä istuu vieras henkilö. Häpeän vähän ulkoista olemustani, mutta pääasissa aterintenkäsittelytaitojani.. mm. tietynlaisen ruoan kanssa minulla kestää kohtuuttoman kauan saada sitä riittävä määrä haarukkaan veitseä apuna käyttäen ja saa aina vähän jännittää pysyykö se siinä haarukassa matkalla suuhun, vai tippuuko sitä vähän matkalla. Mm. spagettia/nuudelia kun on saanut käärittyä haarukkaan, se aukeneekin matkalla ja iso osa voi jäädä roikkumaan suun ulkopuolelle. Siitä siten yrittää imuuttaa sitä sievästi, kunnes suustani kuuluu sellainen imuääni. Sitten yritän eleilläni ilmaista jotenkin, että ei nyt mennyt ihan fiksusti, ymmärrän kyllä.
Et kai spagetin syönnissä käytä haarukkaa ja veistä? Tuosta kun voi saada sellaisen käsityksen.
Kun luin nuo ravintolamietteet, minulle tuli valtava tarve rutistaa sinua tiukasti. Suloinen kuvaus. =)
Ihmisillä on suuret ongelmat, toisilla vielä suuremmat. (imuutetaan nuudelia) Viestisi oli todella hauska, aivan loistava!
vieruskaverin laukun päälle !
raiskata..pitää huutaa
Voi se olla pahempaakin kuin vain ujoutta. Jokku on vaa henkisesti nii lukossa tukahtutettujen tunteitten ja ongelmien takia, etteivät jaksa ottaa yhteyttä muihin. Lisäksi jostakusta tuntua että hän on niin sönkkö, ettei jaksa kuunnella itseään, vasinkaan toisten seurassa.
Joku voi vaikuttaa aivan ujolta viilipytyltä vaikkei muuta haluaisikaan kuin jutella. On semmoisia hölösuita joille ujonkin on helppoa puhua mutta niissä tahtoo olla se ongelma että ne ei kuuntele kauaa ja jatkaa hyväntuulisina omia juttujaan nopeasti, nauravasti ja sujuvasti pulputellen.
Sanoisin että aloittaja ei itsekään ole normaali,kun tuollaisia höpöttää.Ujous ei ole mikään sairaus ja on täysin normaalia jos haluaa välillä omaa rauhaa,olla itsekseenkin.
Yksinäiset eivät ilmeisesti ymmärrä sitä, että suurimalla osalla ihmisistä on hyvin tyydyttävä sosiaalinen elämä. Ensiksi on perhe ja ystävät- ja tähän vielä lisää työkaverit ja facebook niin päivä alkaa olla jo hyvin pulkassa. Syy ei ole kulttuurissa vaan niissä, jotka ovat aivan hysteerisessä ihmiskontaktin janossa.
Mä veikkaan että tämän ketjun aloittaja on ihminen joka on silmäkulmastaan katsellut kuinka joku on ruokalassa etsinyt istumapaikkaa, mutta ei itse ole eleelläänkään ITSE ottanut kontaktia ja ehdottanut että tähän saa istua.
Mitä on ujous? Oman navan ympärillä pyöriviä tuppisuita suomalaiset ovat ja asenne vielä metsäläismäinen. Kommunikointi on maailman vaikein laji eikä tuntemattomille 'saa' puhua. Miten silloin voi kysyä, saako viereen istua saatika, että lähellä oleminen on kaiketi syntiä.
Mutta toisaalta: jos itse näkisin jonkun olevan ilman istumapaikkaa, sanoisin että hei, tule tänne.
Kyllä tuolla syrjäseuduilla missä noita metsäläisiä asuu niin osataan myös ihan erilailla puhua kuin täällä etelän suurkaupunkien kyrpien joukossa.Ei se ole ujoutta vaan vakava asenne vamma!
Asun maalla, mutta en pidä itseäni metsäläisenä, liikun täältä niin paljon. Mutta jooo-o, voipipa olla, että meikästä huomaa Hesassa, että maalta tuo on tullut. Pyörin kuin puolukka, katson kohti ja hymyilenkin jos sattuu eikä siellä juurikaan kukaan tee niin. Nooo, ehkä nuoret ihmiset voi lukea joukosta pois, ne, jotka vielä haluavat nähdä ympärilleen.
Oli nyt asennevammoja tai mitä tahansa syitä, mitä immeisillä tuppaa olemaan. Miksi noin ruma nimitys?
Sana ujo tarkoittaa ihan eri asiaa kuin sitä, ettei jaksa jutella tuntemattomien kanssa ja mieluummin seisookin bussissa kuin istuu tuntemattomien vieressä. Ujo on sellainen psyykkinen ominaisuus, ettei kehtaa vaikka käydä saunassa ollenkaan ilman vaatteita, vähän niinkuin häpeällinen kainostelu tai vaatimattomuus. Ei kaikki aina johdu uskalluksen tai rohkeuden puutteesta, vaan ihan hyvistä tavoista.
Maailma on täynnä myös häiriköintiä ja seksuaalista ahdistelua ja monet kiertävät kaukaa, jos on vaikka saanut raiskaajan mainetta. Tai jos sinulla on muuten vain huono maine kaupungissa. Kerrankin eräs pedofiili valitti juuri sitä suomalaisten ujoutta, eikä ymmärtänyt ollenkaan omaa mainettaan. Eikä edes ymmärtänyt, että hänellä on sellainen erityisesti lapsien äitien viha osanaan tässä maassa, kun hän sitten aina alkoi kertomaan, kuinka niin mielellään tappaa samannäköisiä lapsia kuin itsekin on ja sitten hänellä oli se eläinpsykoosi, että saahan niitä itsensä näköisiä lapsia tappaa, jos niitä luulee eläimiksi. Sarjamurhaajiakin on liikkeellä ja nekin kaikki kiertävät kaukaa, jos vaan pystyvät.
Minä en uskalla tehdä aloitetta jutusteluun. Osa ei halua jutella (en aina itsekään), osa on kiukkusia ja osa liian tunkeilevaa. Vietän matkan mieluusti musiikkia kuuntelemalla ja ajattelemalla. Jos joku reippaasti alkaa juttelemaan vaikka säästä, jutustelen mieluusti takaisin.
Naapureissa on sellasia jotka tervehtii ja ei tervehdi. Välillä ite tervehdin mutta toinen ei vastaa. Olo on tyhmä ja se johtaa usein siihen, etten viitsi tervehtiä ketään pihalla vastaantulevaa ellen tunne vähän paremmin tai toinen tekee alotteen.
Minua on luultu tylyksi jne. Olen oikeesti ujo ja odotan toisen alotetta. Jos toinen ei tee, ei se mitään. Minun elämässä on muutakin sisältöä kuin miettiä vieraiden sielunelämää.
Ei se ole mitään ujoutta tai sairautta, jos ei välitä seurustella tuntemattomien kanssa. Eikä myöskään ainoastaan suomalainen ilmiö.
Monet tykkää olla omassa rauhassa silloin, kun eivät ole omien kavereiden seurassa. Siinä ei ole mitään outoa tai epänormaalia. Ennemmin on tungettelevaa ängetä höpöttämään joutavia tuntemattomalle varmistamatta sitä, onko tämä kiinnostunut seurustelemaan sillä hetkellä.
Muista, että sinäkin olet suomalainen, vaikka yrität esittää, ettet ole tavallinen suomalainen.
Menin uuteen työpaikkaan jossa miehiä, teollisuustyö. Äijät istuu ruokalassa tuppisuina. Muutama mies sentään juttelee, sama meno jatkunu jo vuoden päivät. Nököttävät vaan tuijotellen eväsleipiään.
käytöstavat vain opitaan sekunneissa uudessa ympäristössä...
Ite oon niin arka, ujo, hiljainen ja autistin oloinen, etten saa aikaan keskustelua tuntemattomien kanssa, saatikka puhu niille edes yhtäkään sanaa.
Tämä oli yleistä kun olin koulussa, kun en puhunu luokkatovereille mitään.
Koulut kävin kuitenki.
Mut sittemmin syrjäytynyt, syrjäytetty tästä ilkeästä ytheiskunnasta, jossa ei hyväksytä hiljaisia ihmisiä, vaikka se on perin Suomalaisuuteen kuuluvaa.
Juha. et ole ainoa suomalainen mies joka on ujo arka hiljainen, ta niin ne muut ainakin luulee sinä kuvittelet
itse luulin olevani suomen hiljaisin ja ujoin mutta se helpottaa kun
suurin osa on samanaisia suomen miehistä.
koulut meni jotenkin kärsien ja välillä ihan hyvin, samoin työpaikat.
en pahemmin ole kavereita kaivannaut sitten alaasteen.
erakko luonne musiikin kanssa viihdyn ja ulkoilun.
pikkuhiljaa alkanut jo muutamia ihmisiä alkanut lähestyä ja
se on hyvä juttu. mielen terveys pysyy kasassa ja yleensäkin masennus ei pääse
halittseen.
Vielä kun tuo vastakkainen sukupuoli olisi helpompi lähestyä
niin ei tässä kummempaa huolta oliskaan.
paitsi kyllähän siinä parisuhteessa on omat vaikeutensa
, pitäs muistaa ensin katsoa toisen parasta ja sitten vasta omia
mieli halujaan. on nähty niin monen vaikeudet parisuhteissa.