Kun en saa suutani auki...

Moi - kaipailisin nyt hyviä neuvoja.

Minulla on diagnosoitu anoreksia ja olen tällä hetkellä avohoidossa kolmatta kuukautta. Painoni laski aikoinaan yli 20 kg ja tällä hetkellä normaalipainon alarajaan on n. 10 kg matkaa.

Ongelmanani on se, että huijaan jatkuvasti ateriasuunnitelmassani. Minun hoitoni aloitettiin perusruokavaliolla, jota noudatin vähän niin ja näin (välillä tuli jotain skippailtua). Paino ei sillä noussut, ja suunnitelmaa on moneen kertaan kasvatettu - energiamäärä on 3000 kcal paikkeilla nyt, ehkä vähän alle. En kuitenkaan pystynyt noudattamaan edes ensimmäistä listaa, joten nykyinen olisi minulle aivan liian suuri.
Lisäksi ruokavaliooni kuuluisi lisäravinnejuomat (Nutridrink), mutta koko kolmen kuukauden aikana en ole Nutria edes maistanut.

Vanhempieni tehtävä olisi valvoa ruokailujani, mutta he eivät sitä tee vaan luottavat sokeasti kun sanon välipalan menneen suunnitelman mukaan ja syöneeni lounaan leivän jo etukäteen.
Syön kuitenkin melko hyvin, vaikken ateriasuunnitelmien verran. Paino pysyy syömisilläni suunnilleen pailallaan.
Jostain syystä en pysty kertomaan huijaamisestani hoitajalle enkä vanhemmille, tuntuisi niin pahalta pettää heidät kun he pitävät minua niin rehellisenä.
Haluaisin kuitenkin parantua, mutta olen ihan umpikujassa. Minulle on monesti sanottu, että olisin jo osastolla jos en noudattaisi ateriasuunnitelmaa - ja oikeasti tiedän, etten selviäisi osastosta.

Mitä minun pitäisi tehdä? Olen ihan hukassa.
3319
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ambivalenssi; haluan tulla terveeksi mutta en halua että paino nousee!
Tyypillistä anoreksiassa. Tervetuloa kerhoon!!
Samaa olen tehnyt, niin, kuinkahan monta vuotta jo(?) en edes muista.

Neuvoa en osaa. Eihän tässä muu autttaisi kuin kertoa rehellisesti, mutta......!!!!
Osastot on kokeiltu. Avohoidossa olen nyt koska olen "mahdoton" hoitaa osastolla. Jos edes minkäänlaista yhteistyötä ja tuloksia halutaan, on jatkettava avohoidossa vaikka paino on mikä on. Tällä hetkellä BMI 14 ja koen olevani normaalipainoinen. Muut eivät.
Terapia joka viikko, lääkäri säännöllisesti kerran kuussa.
Ettänäillä mennään. Kai sitten lopun ikää.

Äänestä
  • mistä tiedät ettet osastosta selviäisi? Kyllä tuo vähän siltä kuulostaa ettet saa huijausta kuriin kotioloissa,eli osasto voisi olla paikallaan. Tai sitten vastoin sairauden tahtoa sanot vanhemmillesi että tarvitset vahtimista. Yksin et näköjään pärjää,ja ei ole järkeä jatkaa kituuttamista kun ei voi tietää milloin kroppa pettää.

    Ambivalenssi on kamala tila,itsekin siitä kärsin sairastaessani,mutta eroon pääsin vain sillä,että osastolla söin söin ja söin,puhuin,purin ahdistusta ja otin hoidon vastaan ollessani niin kyllästynyt sairauteen usean osastokierroksen jälkeen.
    Tsemppiä,you can do it!

    Äänestä

Hei !

Sinä haluat parantua, toipua vaarallisesta sairaudesta ! - Sinä pystyt siihen !

Kerro hoitajalle tai vanhemmille !

He tekevät mitä tahansa, että sinä tulet terveeksi, ja ovat helpottuneita, kun kerrot, mistä kiikastaa. Näytä vaikka tämä suomi24.fi keskustelu heille !

Sano sille anoreksialle, että ulos, minä määrään täällä !

Äänestä

Kommentoi aloitusta


huijarisyöjä kirjoitti:

Moi - kaipailisin nyt hyviä neuvoja.

Minulla on diagnosoitu anoreksia ja olen tällä hetkellä avohoidossa kolmatta kuukautta. Painoni laski aikoinaan yli 20 kg ja tällä hetkellä normaalipainon alarajaan on n. 10 kg matkaa.

Ongelmanani on se, että huijaan jatkuvasti ateriasuunnitelmassani. Minun hoitoni aloitettiin perusruokavaliolla, jota noudatin vähän niin ja näin (välillä tuli jotain skippailtua). Paino ei sillä noussut, ja suunnitelmaa on moneen kertaan kasvatettu - energiamäärä on 3000 kcal paikkeilla nyt, ehkä vähän alle. En kuitenkaan pystynyt noudattamaan edes ensimmäistä listaa, joten nykyinen olisi minulle aivan liian suuri.
Lisäksi ruokavaliooni kuuluisi lisäravinnejuomat (Nutridrink), mutta koko kolmen kuukauden aikana en ole Nutria edes maistanut.

Vanhempieni tehtävä olisi valvoa ruokailujani, mutta he eivät sitä tee vaan luottavat sokeasti kun sanon välipalan menneen suunnitelman mukaan ja syöneeni lounaan leivän jo etukäteen.
Syön kuitenkin melko hyvin, vaikken ateriasuunnitelmien verran. Paino pysyy syömisilläni suunnilleen pailallaan.
Jostain syystä en pysty kertomaan huijaamisestani hoitajalle enkä vanhemmille, tuntuisi niin pahalta pettää heidät kun he pitävät minua niin rehellisenä.
Haluaisin kuitenkin parantua, mutta olen ihan umpikujassa. Minulle on monesti sanottu, että olisin jo osastolla jos en noudattaisi ateriasuunnitelmaa - ja oikeasti tiedän, etten selviäisi osastosta.

Mitä minun pitäisi tehdä? Olen ihan hukassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu