massennus vai jotain muuta?

Tässä viimeaikoina on ollut liikaa vapaa aikaan ja alkoi tuntua että on masennusta.
Koskaan aiemmin on ollut mitään ajatellut kun töitä, mutta kun nyt on työtön huomasin ajattelevani elämääni ja itseäni ja nyt kaduttaa jo.
Jos teen töitä tai pidän ajatukseni muussa kiinni niin ei mitään, mutta illat ja yöt ovat levottomia ja pitkiä pohtiessaan miten säälittävä, kävelevä ja puhuva paska olen.

Tuntuu että ei ole mitään odotettavaa elämässä kun ei ole minkäänlaista uskoa itseeni.
Itse vahingoitus on käynyt mielessä mutta siihen ne jää kuten George Carlin sanoi että itsemurha vaatii liikaa aikaa ja sen suunnittelua.

Varmaan hakisin apua jos tietäisin mihin sitä oikein hakee...
8153
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

No mutta kuka sinua painaa maahan?

Äänestä
  • Pääosin vanhat traumat, ja että ei ole ketään joka auttas ylös niin sanotusti.

    Erillaisuus on hyvä sanottiin aikoinaan, pelkkää harmia jos ei tottele normia.

    Äänestä

Ja mikä on sinun mielestä normi?

Äänestä
  • Vaikea sitä on selittää mutta harrastukseni, kiinnostukseni ja muutkin näkemykset eivät sopineet kyläni rasistisiin, homofobioisiin ja uskonnollisiin normeihin. (Satun olemaan ateisti)

    Äänestä

Joskus jotkut asiat on jätettävä taakseen. En sano että unohtaa koska aina on hyvä ymmärtää. Niin ja nimimerkistä huolimatta olen minäkin ateisti.

Äänestä
  • Kiitos vinkistä tosin en usko että helposti enää unohtaa.

    Äänestä

Terveyskeskukseen mars. Sieltä ne asiat laitetaan eteenpäin.

Äänestä

sos-kriisikeskus vastaa:

Hei,

Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-06, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-06, sunnuntaisin 15-22.

Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.

Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity


t. sos-kriisikeskus / pekka

Äänestä

Kommentoi aloitusta


LoonyToon kirjoitti:

Tässä viimeaikoina on ollut liikaa vapaa aikaan ja alkoi tuntua että on masennusta.
Koskaan aiemmin on ollut mitään ajatellut kun töitä, mutta kun nyt on työtön huomasin ajattelevani elämääni ja itseäni ja nyt kaduttaa jo.
Jos teen töitä tai pidän ajatukseni muussa kiinni niin ei mitään, mutta illat ja yöt ovat levottomia ja pitkiä pohtiessaan miten säälittävä, kävelevä ja puhuva paska olen.

Tuntuu että ei ole mitään odotettavaa elämässä kun ei ole minkäänlaista uskoa itseeni.
Itse vahingoitus on käynyt mielessä mutta siihen ne jää kuten George Carlin sanoi että itsemurha vaatii liikaa aikaa ja sen suunnittelua.

Varmaan hakisin apua jos tietäisin mihin sitä oikein hakee...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu