Kepun Tulvavaarasta tulosa Rautaruumis, taas myrkyt ongelmana.

Heh-heh, Lehtomäki alkaa taas laulamaan karaokea `mä joka päivä töitä teen´ mäni omat ja vieraat hulevesissä;-)))

Mummo palasi pelistä polkupyörällä ajaen Rannilan mäkeä alas ja kaatui. Vastaan tullut kirkkoherra riensi kysymään miten kävi? Mummo nousi ojasta ja vastasi: "Vimpeli voitti."

Rannilan veljekset Esa ja Kari myivät yrityksensä 1990-luvun alussa Rautaruukille ja saivat sievoiset summat rahaa. He ovat sijoittaneet osan varoistaan uuteen yritystoimintaan Vimpelissä. Esa, nuorempi veljeksistä, asuu edelleen Vimpelissä.

Lupa rikastua Rannilan tehtaiden ansiosta Vimpeliin ja lähialueelle syntyi voimakas ohutlevyteollisuus. Parhaimmillaan alueella on ollut 500-600 työpaikkaa ohutlevyteollisuudessa. Yritykset ovat tehneet vientikauppaa ja menestyneet siinä hyvin.

Vimpelin esimerkki osoittaa, että myös syrjäisellä, vähäväkisellä maaseutualueella voi olla kansainvälistä kauppaa tekevää teollisuutta. Se edellyttää osaamista, rohkeutta, osaavaa työvoimaa ja hyviä yrittäjiä. Ennen kaikkea se mielestäni edellyttää, että yhteisö tukee yrittäjyyttä, hyväksyy riskin oton. Ja sen, että riskiä ottamalla voi rikastua.

Kaikki tuntevat Esan pienellä kylällä. Kaikki tietävät myös, että hän on varakas. Hän ajelee hienoilla autoilla, omistaa veneitä ja liikkuu niillä Lappajärven laineilla, hänellä on moottoripyöriä, polttelee sikaria. Häntä ei kuitenkaan kadehdita, kuten ei muitakaan, jotka ovat yrittämisellä rikastuneet.

Mahdollisuus tulla rikkaaksi yritystoiminnalla jopa yritystä myymättä on erittäin kunniallinen motiivi yrittämiselle. Esimerkit rikastuneista innostavat uusia yrittäjiä ottamaan isoja henkilökohtaisia riskejä ja panemaan itsensä kaikin tavoin peliin ihan eri tavalla kuin palkkatyöläinen tekee.

25.11.2013 19:22



Eteläpohjalaiset saivat vuorostaan kuulla hyviä uutisia maanantaina, kun Keitele Forest kertoi ostavansa alajärveläisen Myllyahon Saha Oy:n konkurssipesältä maa-alueet, rakennukset ja irtaimiston.

Siitä ei ole kuin kaksi kuukautta, kun Keiteleen sahakonserni ilmoitti perustavansa Kemijärvelle sahan ja puutuotetehtaan.

Kun olemassaoleva ja suunniteltu sahauskapasiteetti lasketaan yhteen, saadaan luvuksi 860 000 kuutiota, josta ensi vuonna on käytössä 700 000 kuutiota.

Jo ensi vuonna konserni ostaa pyöreää puuta 1,2 miljoonaa kuutiota. Määrä kasvaa helposti 1,5 miljoonaan lähivuosina, kunhan investoinnit valmistuvat. Sahatavarasta vähintään puolet menee jatkojalostukseen, josta tulee esimerkiksi sormijatkettua sahatavaraa ja liimapuuta.

Vuonna 2015 konserni tavoittelee 200 miljoonan euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihto oli 114,5 miljoonaa euroa.

Tuotannon lukuja tärkeämpää Keitele Groupille on se, että konserni kykenee vastaamaan kasvavaan kysyntään Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaukoidässä. Edelleen konserni pitää tiukasti kiinni päätöksestään jatkojalostaa puolet kaikesta sahatavarasta.

Kannattava sahaustoiminta on ollut Suomessa hyvin harvinaista. Keiteleen sahakonsernilta tuloksenteko on onnistunut lähes poikkeuksetta joka vuosi.

Suurin menestyksen selittäjä lienee se, että Keitele Group on etsinyt ja myös löytänyt sahatavaralle asiakkaat, jotka ymmärtävät sen arvon. Alajärveläissahan konkurssia selittänee sama mikä selittää hyvin monen muun sahan jatkuvia tappioita: hyvästä raaka-aineesta on tehty hyvää sahatavaraa, mutta myyty se väärille markkinoille halvalla.

Sahayrittäminen olisi kovin helppoa, jos kannattavuus paranisi pelkästään päättämällä ryhtyä perimään oikeilla markkinoilla oikeita hintoja. Yli kolmenkymmenen vuoden määrätietoinen asiakaslähtöisyys selittää menestystä. Tänä vuonna sahakonserni lyö jälleen entiset ennätykset. Liikevaihto kasvaa ja tulos paranee.

Viime vuonna Suomen metsissä hakattiin 52 miljoonaa kuutiota puuta. Metsät kasvoivat samaan aikaan 104 miljoonaa kuutiota. Kansallisen metsäsuunnitelman mukaan kestävä hakkuumäärä olisi 75 miljoonaa kuutiota. Luvut todistavat, että Keitele Groupille riittää puuta. Riittäisi monelle muullekin sahalle.

Lähivuosien kasvua Keitele Group odottaa Pohjois-Afrikan maista. Kaasun ja öljyn rikastuttamat Tunisia, Marokko, Libya ja Algeria ostavat pian paljon nykyistä enemmän sahatavaraa. Samaan seuraan kuuluu myös Turkki sekä Egypti. Kaikille noille maille on yhteistä se, että nuorta väkeä on paljon.

Heti kun Yhdysvalloissa asuntorakentaminen palaa normaalille tasolle, Kanadan sahatavara suuntautuu sinne, mikä merkitsee Japanin ja Kiinan markkinoiden kysynnän kohdistumista mm. suomalaissahojen tuotteisiin. Tilaisuuteen on syytä varautua kuten Keitele Group.

Vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse tekee nyt hyvää tulosta. Vuoden kolmannella neljänneksellä tilauskanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna yli 55 prosenttia. Syyskuun lopussa tilauskanta oli yli 97 miljoonaa euroa.

http://yle.fi/uutiset/metsakoneiden_kysynta_vahvistunut__ponssella_kaanne_parempaan/6893889

Hallitus tuhoaa Urpilaisen ja Vapaavuoren johdolla Suomen teollisen pohjan.
Verkkosukissa ei asu viisaus.

Kepulaisilla Pk-yrityksillä menee hyvin, mistähän se johtuu?