Onko kenelläkään minkäänlaista aavistusta vesikiertoisen lattialämmityksen laittohinnasta per neliö? Ajattelimme ottaa eteisestä seinästä vesipatterit pois ja laittaa eteiseen tilalle lattialämmityksen, pysyisi lattiatkin kuivempina, ja tulisi paremmin seinätilaa kaapeille yms.
Vesikiertoinen lattialämmitys
Blondi
205080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kun vesikiertoinen lattialämmitys laitetaan uuteen taloon, niin sen hinta on noin 20€ neliö (tarvikkeet asennus).
Mutta kun laitat sen vanhaan talloon, niin työn määrä on monin kertainen. Vesipatterin korvaaminen lattialämmityksellä ei myöstkään ole mikään ihan noin vain tehtävä juttu. Patteriverkoston vesi voi olla talvella 70 asteista kun lattiaan ei taas tarvita koskaan yli 40 asteista vettä.
Sälkökaapelillan lattailämmityksen teko onnistuu paljon halvemmalla, mutta energia on oletettavasti kalliimpaan, kuin se millä talo nyt lämpiää (öljy?).
Onhan kyseessä omakotitalo? Taloyhtiö tuskin antaa kajota lämmitysjärjestelmäänsä.
Kyseessä on tiilinen omakotitalo, nykyinen lämmitys on öljylämmitys, polttimessa voi tosin polttaa myös puuta, eli ihan hevillä emme sähköistä lattialämmitystä raaskisi laittaa.
hyvin toimivaa patterisysteemiä huonommaksi ja kalliimmaksi.
Onko se lattia pinta-ala kuin suuri mitä ajattelit lämmittää. Meinaan se pieni shuntti pumppu maksaa aivan hirveästi. Jos on pieni pinta-ala laita sähkövastukset lattiaan.
hinnasta puhutaan tämän shunttipumpun osalta?
Eteisen pinta-ala on vain n. kuusi neliötä, mutta mahdollisuus on yhdistää lattialämmitykseen myös wc sekä keittiön ruoanlaittopuoli, joihin tulee myöskin laatat, näin pinta-ala kasvaisi n. 25 neliöön. Itse ruokasalin puolelle tulee lankkulattia, eli sinne ei lattialämmitystä tarvittaisikaan.
hinta noin 50-100 eur.
Minulla sekä lattialämmitys ja tavallisia vesipattereita. shuntti pannun päällä ja yksi kiertovesipumppu. joka patterilla termari myös lattialämmityksillä omat siellä missä sitä on . saunassa ja pesuhuoneessa pelkkä sulku. Ja hyvin toimii
Timanttijyrsimellä urat lattiaan jos betonia, ainakin eteläsuomessa (pääkaupunkiseutu) tekijöitä löytyy.
Lattiamateriaali menee tietysti uusiksi.
Lämmitysveden lämpötila ei ole este työlle.
Hinta on aina suhteellinen ,mutta selviää kysyttäessä.
Oli n. 6:n neliön apukeittiö/kodinhoitohuone kyseessä. Vanhaan taloon siis jossa patterit seinillä ja pseuhuoneessa lattialämmitys. Lattioita ei ruvettu piikkaamaan vaan revittiin muovimatto pois, putket lattian pintaan ja päälle jotain aivan älyttömän äkästä Vetonittia n. 5-6cm. Samalla saatiin kaadot.
Jos kaatoja ei olisi tehty olisi laitettu betonin päälle tasoite, putket ja putkien väliin kipsilevyn suikaleita(Kaakeliluja kait) ja siihen päälle sitten kokonaiset levyt ja finaaliksi tietysti kaakelit tilpehööreineen.
Lattiapinta siis kohosi n. 10cm mutta nyt ei ole "porrasta" kynnystä lukuunottamatta pesuhuoneen ja apukeittiön välissä. Sen sijaan keittiön ja apukeittiön välissä on. Ties vaikka se tasottuu joskus samalla menetelmällä.
Suhteellisen hintavaa mutta ei mielestäni radikaalia. Hintoja en kuiteenkaan muista. Mielikuva vain jäi että ihan ookoo oli.
pattereita ja putkia samaan vesikiertoon tai kumpikaan ei toimi. jaa miksi? veden virtaustarve eri ja lämpökin.
Eli patteri verkoston vesi ei sovellu suoraan lattialämmitykseen. Patteri verkoston vesi on lämmityskaudella noin 70-40 asteista. Ei ole kiva kun lattia lämpenee 70 asteiseksi (voi paistella kananmunat lattialla). On meinaan tiedossa, kun talon isäntä oli kesäaikana tehnyt itse lattialämmityksen. Soitteli sitten lämmityskauden alussa putkimiehiä hommiin, kun alkoi lattia varpaita poltteleen. Eli tommoiseen vanhaan patteriverkostoiseen taloon suosittelisin Uponorin Wirsbo Push 12-sekoitusryhmää löytyy varmaan muitakin toimivia. Uponorin kotisivuilta voi löytyy lisätietoa. Tai kysyt paikalliselta putkiliikkeeltä. Hinnastossa hinta on 383 ja risat. On tietoa että on saatu saneerauskohteissa hyvää jälkeä ja toimivia ratkaisuja. Itse vetäisisin noin pinen lattia-alan sähkökaapelilla ja jättäisin vielä vanhan patterin toimimaan seinälle ehkä. Olisi paljon helpompaa ja tuskin on hirmuiset sähkön kulutukset. Ja varmaa työ on paljon halvempi.
Eikö termostaatti hoitaisi tämän ongelman? Ellei, niin sitten täytyy laittaa asia harkintaan vielä kertaalleen... ;-(
Toimii!
Meille siis laitettiin patterikierrosta lattialämmitys. Välissä on parikin termostaattia. Pesuhuoneen lattiassa samnalainen mutta 20 vuotta vanhempi systeemi.
Kysy LVI-liikkeestä.
Minkälainen termostaatti sulla on? Pitäähän siinä olla jokin sekoitus osa, mikä laskee veden lämpötilan, ettei lattia ole liian kuuma.
valitaan sellainen termostaatti/patteriventtiili missä on ulkopuolinen tuntoelin ja tämä tuntoelin kiinnitetään lattiaputken paluupuolelle.
Millä tossa systeemissä mitataan lattian lämpö/huoneenlämpö. Eikö toi nyt vain mittaa veden lämpötilaa. Ja paljonko sulla on patteriverkoston lämpötila lämmityskaudella. Ja eikö tossa ole vaara että lattiat vähän lämpenee enemmän kuin olisi tarve.
Voi olla että termostaattikin on pitänyt lattian sopivana, mutta kyllä siinä on sellainen vaara että lattia menee liian kuumaksi. Termostaattihan vain pätkii veden tuloa eikä säädä sen lämpöä.
Eli tilanne jolloin vesi on kuumaa ja lämmön tarve nousee, johtaa kyllä melko varmasti siihen että lattia menee liian kuumaksi, ennen kuin termostaatti on tyytyväinen huoneen lämpötilaan.
Edellä mainittu tilanne voi tulla, kun lämmitys on ollut pois päältä tai se on ollut pienemmällä ja sen jälkeen laitettaan taas normaalinn tasoon.
Ei kait ne LVI-liikkeet niitä muuten asentelis? :o
Lyhyesti: kiipaise LVI-liikkeeseen kysymään!
Itseäni tuo ei jaksa sikäli kiinnsotaa kun se on lattiassa ja toimii ja saman se on tehnyt pesuhuoneenkin lattiassa jo reilun 20 vuoden ajan. Sitä ei mikään teoria pysty kumoamaan.
Termostaatti siinä on koska se on saman näköinen kuin talon muutkin Danfossit. Ja niitä on kaksi kappaletta siis.
Jos oikein muistan niin se kierto oli jotenki jännästi päin että se vesi siihen lattiaan otettaisiinkin PALUUputkesta, jolloinka se on jo valmiiksi tuntuvasti viileämpää kuin menoputkessa.
Jotain anturistakin on ollut puhetta mutta ei sinne kyllä mitään sähköhärpäkettä ole laitettu tai sitten se toimii hyppysähköllä.
http://pfheating.danfoss.com/PCMLiterature/ShowFile.asp?FileID=4325