Terve! Nyt tarvittais neuvoja/kokemuksia noista keskuslämmityksien lämpövaraajoista.
Elikkäs mulla on 63 rakennettu pientalo jossa vesikeskuslämmitys puukattilalla ja n. 1200 litran varaajalla, kyseessä ns. avoin järjestelmä ja vintillä on avoin pytty joka siis korvaa paineastian. Tämä pirulainen meni jäätymään koska en tyhmyyttäni kesällä muistanut eristää sitä uudelleen, tutkiessani paikkoja ja systeemejä, ja jäätymisen seurauksena varaajan yksi hitsaussauma petti kun paine pääs vähäsen nousemaan. NYT ASIAAN: tässä varaajassa on ylhäällä 2 yhdettä ja alhaalla 1.
http://s272.photobucket.com/user/msmsalminen/library/
Kahessa vikassa kuvassa näkyy koko hoito. Se systeemi toimii, mutta poinnti on se kuinka hel....tissä ton varaajan tilalle laitetaan semmonen varaaja jossa ylhäällä vaan yks yhde, niinkun ne kaikki semmosia nykyään kai on?
Selvyydeksi että toi eristämätön putki ylhäällä vasemmalla menee sille "paisunta astialle" kai, niin oletan ainakin. Patteriverkolle on yksi meno ja yksi paluu. Alhaalla varaajalta kattilalle johon yhtyy verkon paluu.
Elikkäs mulla on 63 rakennettu pientalo jossa vesikeskuslämmitys puukattilalla ja n. 1200 litran varaajalla, kyseessä ns. avoin järjestelmä ja vintillä on avoin pytty joka siis korvaa paineastian. Tämä pirulainen meni jäätymään koska en tyhmyyttäni kesällä muistanut eristää sitä uudelleen, tutkiessani paikkoja ja systeemejä, ja jäätymisen seurauksena varaajan yksi hitsaussauma petti kun paine pääs vähäsen nousemaan. NYT ASIAAN: tässä varaajassa on ylhäällä 2 yhdettä ja alhaalla 1.
http://s272.photobucket.com/user/msmsalminen/library/
Kahessa vikassa kuvassa näkyy koko hoito. Se systeemi toimii, mutta poinnti on se kuinka hel....tissä ton varaajan tilalle laitetaan semmonen varaaja jossa ylhäällä vaan yks yhde, niinkun ne kaikki semmosia nykyään kai on?
Selvyydeksi että toi eristämätön putki ylhäällä vasemmalla menee sille "paisunta astialle" kai, niin oletan ainakin. Patteriverkolle on yksi meno ja yksi paluu. Alhaalla varaajalta kattilalle johon yhtyy verkon paluu.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Onhan niitä useammallakin yläyhteella ja t-haarakin on keksitty.
Näyttäis olevan asbestieristeistä putkea sulla. Toivottavasti olen väärässä, mutta mikäli asbestia niin älä ala itse purkamaan noita putkia. Muutenkin näyttäis siltä, että kattilankin voisi uusia?
60-luvun asennuksia.. On ihan varmasti asbestia. Olisin muuten aika varovainen myös sen ajan villojen kanssa.. Saattaa kivivilloissa hyvinkin olla asbestikuituakin. Aikanaan sitä käytettiin suurinpiirtein kaikkialla. Ja asbesti on siitä kivaa, että sellaisten tavallisten paperinaamareiden käyttö on sitten ihan turhaa, yhtä hyvin voisit vetää vappunaamarin päähäsi. Se asbestikuitu on niin pientä että menee heittämällä läpi tavallisista pölysuodattimista. Rautakaupoista toki saa parempiakin, ei ne niin ammattilaiskamaa ole etteikö niitä tavallisillekin kuolevaisille myytäisi. Sanon tämän ihan vaan sen takia, että on parempi käyttää asiallisia suodattimia jos on olemassa pienikin mahdollisuus että joutuu tekemisiin asbestin kanssa.
"semmonen varaaja jossa ylhäällä vaan yks yhde, niinkun ne kaikki semmosia nykyään kai on? "
Ööö.. Siis nykyäänhän varaajat on aikalailla täynnä yhteitä, kun täytyy olla varauksia ties mille.
Ihan yksinkertaisimmillaankin energiavaraajassa on vähintään kahdet yhteet.. Toiset latauspiirille (kattila-varaaja) ja toiset lämmityspiireille (patterit, lattialämmitykset ym.) Ja noiden lisäksi on sitten usein aika paljonkin reikiä mm. varoventtiileille, ilmakelloille, termostaateille, mittareille ja antureille.. Sekä tietenkin sähkövastuksille, tyypillinen vastuksen reikä taitaa olla 2" sisäkierre.. No, vastukset ei tietenkään ole ihan huipulla.. Mutta kunhan luettelen.
Melkein kyllä suosittelisin että uusisit koko systeemin samalla kun aloitat. Saatat yllättyä iloisesti kun huomaat miten paljon se lämmitystyö vähenee, kun vaihdat johonkin hieman modernimpaan.
Juu kytkentähän on todella monimutkainen. Kattilasta varaajan yläosaan ja alaosasta takaisin kattilaan, väliin latauspumppu. Ei siihen kaksia putki tarvita. Lämmityslinjojen lähdöt on sitten erikseen. Ylhäältä suntille ja alhaalle paluu. Paisunta kannattaa haaroittaa varaajan alaosasta niin säiliö kestää paremmin jos laitat kalvoastian.
Tuosta näet kuinka yksinkertainen kytkentä todellisuudessa on.
http://www.youtube.com/watch?v=05Zb1BgNHDY
"Ei siihen kaksia putki tarvita. "
Ei niin, mutta kahdet yhteet.. Ellet sitten aio laittaa lataus- ja lämmityspiirejä samoihin yhteisiin. Tässä on ilmeisesti jo lämmityksen paluu yhdistetty samaan latauspiirin paluuputken kanssa.. Jolloin varaajassa on ilmeisesti kaikenkaikkiaan kolme reikää.
Niin ja luit taas kirjoitukseni ajatuksella ja kommentoit sitten sen mukaan.
Eli uusitaampa niin kaikki ymmärtää... Kattilan kytkemiseen varaajaan ei tarvita kaksia putkia. Ja lämmityslinjojen lähdöt on sitten erikseen, huom erikseen. Ja tuossa videon patkässä on vaan kuvattu se kattilan ja varaajan kytkentä. Tässä toinen missä on sitten kytketty kaikki mahdollinen, niin ei tule enää väärin käsityksiä...
http://www.youtube.com/watch?v=Cv8AeYwU8Ho
Kävin tossa tosiaan kattomassa yhtä varaajaa jossa on vaan ylhäällä ja alhaalla yhdet reiät. Ei ole enempää yhteitä joten lämmityksen lähdöt ja paluut on haarotettava noista varaajan latauslinjoista, niinkun tossa nykyisessäkin systeemissä on. Eikä ainakaan toi systeemi tarvi mitään latauspumppua vai mikä se ny oli. Tulta kattilaan niin lähtee varaaja lämpiään. Pattereissakin kiertää hyvin vesi ilmankin tota kv pumppua. Kovilla pakkasilla tosin oon sitä päällä pitäny.
Joo kuumahan nousee ylöspäin ja kylmä taas alaspäin, et hyvin toimii systeemit ilman pumppuja kun on oikein sijoitettu kaikki laitteet ja linjat.
Eihän se varaaja tarvitse sitä latauspumppua, vaan sillä lisätään kattilan ikää.
Olenko väärässä?
Vaan miten tarkkaan itse luit?
Ap ihmetteli että miten vain kahdella yhteellä varustettu varaaja saadaan kytkettyä, ja sinä selostat ettei siihen tarvita kuin "yhdet putket".. Eipä niin, mutta yhdet putket kahdelle eri piirille. Ei siihen varaajaan ilmesty toisia yhteitä sillä että sinä postaat toisenkin kytkentäkaavioesimerkin.
ei latauspumppu vaiktua kattilan ikään, jos
Hei pojat tulkaa sieltä 50 luvulta nykypäivään. Toki saa tehdä antiikkisenkin järjestelmän jos haluaa. Tuskin nykykattiloiden tehoilla enää mikään vapaakierto toimii.
Eikös ne nykykattilat nimenomaan o just hyötysuhteeltaan tehokkaampia kuin vanhat. Eipä se vapaakierron toimiminen mistään kattilan tehosta riipu käsittääkseni. Mutta nykypäivänähän vaan luotetaan pumppuihin ja jätetään kaikki niiden varaan. Mulla ainakin vielä tolla vanhalla systeemillä pysyy talo lämpösenä vaikka oltaisiin ilman sähköö viikkotolkulla.
Nimenoman jos kattilan palolämpö on 1200 astetta entisen 600 asteen sijaan niin tarvitaan sitä kiertoa että energia siirtyy veteen eikä mene piipusta pihalle. No noilla käryyttimillä se vielä onnistuu jotenkin. Ja varaajan latauksessa edoton tuo latauspumppu. Sillä lämmitetään varaaja tehokkaasti ja hienosti kerrostumalla. Eipä ole enää paluuta vapaakiertoihin. Juuri tyypillinen suomalainen ajattulutapa "vanhassa vara parempi". Yläpalo ja vapaakierto jos on varaaja niin se on jo liian tekninen laite. Puulämmitys voi olla helppoa tai sitten pirun vaikeaa. Valitse mieluummin se helppo.
Ok joo nyt tajusin pointin :)
Eiköhän tuo ole loppujen lopuksi aika sama mikä se lämpötila on, oleellisintahan vesikierron kannalta on se teho. Itseasiassa voi hyvinkin olla että nykyaikaisessa kattilassa siirtyy jopa vähemmän tehoa per neliö kuin vanhoissa kattiloissa. Palotilat kun on vuorattu keramiikalla ja sen perässä onkin sitten pitkät konvektiokanavat.
Että kaipa sen ala- tai käänteispaloisenkin saisi toimimaan vapaakiertoisena. Tosin monessa mallissa on sitten savukaasuimurit (ei kaikissa), eli jos tavoitteena on saada toimimaan ilman sähköä, niin sitten todennäköisesti suurin osa kattiloista täytyy jättää laskuista pois.
Nykyaikaisen latauspiirin ehkä se suurin tarkoitus onkin oikeastaan siinä, että ei pidetä kattilaa lämpöisenä ja tuuletella jo kerran varaajaan ladattua lämpöä kattilan tulipintojen kautta piippuun. Ja sitten on tietysti se, että saadaan kattila lämpiämään nopeasti, jolloin saadaan polton hyötysuhteet mahdollisimman korkeiksi eikä konvektiokanaviin ala tiivistyä nestettä kattilaa ruostuttamaan. 60-luvun valurautakattilalla tosin sitä ongelmaa tuskin on, kun savukaasujen lämpötila taitaa huidella jossain 500-600 asteen tienoilla.
Eli jos nykyaikanen kattila palaa reippaan tuhannen asteen lämmöllä ja hormiin menee n. 250 astetta. Ja sitten on vanha kattila jonka palolämpö 600 astetta ja hormiin menee 500 astetta. Kuitenkin vanhassa kattilassa siirtyy tehoa enemmän veteen. Nyt ei oikein mennyt jakeluun.
Kerro mihin se lämpötila ero menee jos ei veteen?
Siis tottakai se lämpö menee veteen..
Mutta lämpötila sinänsä ei ole loppujen lopuksi kovinkaan merkittävä asia. Oleellista on se teho. 40 kilowatin kattila kehittää tehoa 40 kilowattia. Mutta 60-luvun valurautainen, lähestulkoot ilman konvektiokanavia tehty pannu polttaa aivan erilaisia määriä puita kuin se 2000-luvun käänteispalokattila pitkine konvektiokanavineen.
Hieman sivuraiteille eksynyttä pohdiskeluani tehosta pinta-alayksikköä kohti, ei tarvitse ottaa liikaa stressiä.. Kunhan mietiskelin mikä on mahdollista..
Olennaista on kuitenkin se, että tietyllä teholla tietty virtaama saa aikaan tietynsuuruisen lämmönnousun. Tämän voi helposti johtaa ja laskea veden ominaislämpökapasiteetista. Sen enempiä tietoja ei oikeastaan tarvita. Se virtaama joka riittää pitämään 60-luvun valurautapannun alle kiehumispisteen, riittää pitämään myös 2000-luvun käänteispalokattilan alle kiehumispisteen, olettaen että noiden hyötyteho on sama. Poltettu puumäärä on toki aivan eriluokkaa, kuin myös polttotekniikka ja liekinlämpötila.. Mutta lämmönsiirron kanssa noilla on melkein yhtä vähän tekemistä kuin kosmetiikkapellityksen värilläkin.. Siis tottakai on, mutta lähinnä kattilan sisäisen rakenteen kannalta, latauspiirin toiminnan kannalta nuo ovat sivuseikkoja.
Ja jos tähän nyt ihan huvikseni lisäisin sellaisen pikkujutun, että se miten on mahdollista että korkeammalla lämpötilalla voi silti päätyä samaan tehoon, niin tässä on syytä haettava siitä virtaamasta.
Kun siinä käänteispalokattilassa se lämpötilaero, eli lämpötilan lasku palolämpötilasta siihen mitä hormiin menee on selvästi suurempi kuin vanhoilla kattiloittaloilla.. On selvää että jonkin täytyy olla pienempää. Kuten maalaisjärjelläkin voi päätellä, parempi hyötysuhde tarkoittaa käytännössä sitä että sama teho syntyy pienemmällä puumäärällä. Tästä voi ihan helposti päätellä, että jos puita on vähemmän, niin tarvitaan vähemmän ilmaakin ja palokaasuja syntyy vähemmän..
Eli lämmönsiirtoa ajatellen, olennaista on se, että virtaama on pienempi, lämpötiaero korkeampi ja teho sama. Kun teho on sama, voidaan se jäähdyttää edelleen samalla vesipuolen virtaamalla kuin ennenkin.
Tähän väliin voisi mielessään kuvitella vaikkapa kaasu- ja sähköhellan. Sähkölieden valurautainen levy on suurinpiirtein 100 asteinen, mutta kaasuliedellä kattilan pohjaa lämmittää yli 1000 asteinen liekki. Silti teho on sama, ja vesi kiehuu kummassakin kattilassa samalla tavalla. Eli lämpötilalla sinänsä ei useinkaan ole loppujen lopuksi kovinkaan suurta merkitystä tehon kannalta. Tottakai, sillä on jokin merkitys, mutta asiaa ei pidä myöskään liioitella.
60 luvun kattila alkaa olla jo vaihto iässä. Uskon että pääset halvimmalla kun uusit kattilan ja varaajan sekä apulaitteet. Uudet kestää taas vuosikymmenet, eikä tarvitse kokoajan pelätä mikä kohta seuraavaksi pettää.