Jos juristin ura siintää mielessä, kannattaa ehkä vielä miettiä. Ainakaan Helsingissä ei ole kovinkaan tasokasta koulutusta, ja jos jotain menee pieleen, se on aina opiskelijan vika.
Vaikka maa-, vesi- ja ympäristöoikeus. Siitä on lähtenyt molemmat pitkäaikaiset proffat eläkkeelle, ja koska virkaatekevä ei ehtinyt luennoimaan tänä vuonna, kaivoivat sitten vanhuudenhöperön Emerituksen luennoimaan. Luennosta saattoi saada 1-4 hyvityspistettä tenttiin, mutta se oli lähinnä lakikirjasulkeisia. Mitään muuta opetusta ei ole tarjolla, ei minkäänlaista käsitteitä tai vastaustekniikkaa selventävää apua/opetusta, vaikka ongelma on kuulemma siinä, että opiskelijat vastaavat väärin.
Näin siinä sitten käy:
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/maa_vesi_ymparistooikeus/tentit/0082_001.pdf
Hylkyjä 52,3%, ykkösiä 30,1%, kakkosia 11,9%, kolmosia 4,7% ja nelosia 1% eli kahdestasadasta vastanneesta peräti kaksi oli saanut toisiksi parhaan arvosanan. Yksikään ei saanut parasta.
Tottakai opiskelijat purnasivat. Tiedättekö, mitä oppiaineen edustajat vastasivat?
"Opiskelijat hyvät,
Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden päätenttikierroksen tulokset ovat aiheuttaneet runsasta keskustelua. Tahdomme tällä tenttiin ilmoittautuneille lähetetyllä viestillä kertoa oppiaineen näkemyksen asiaan. Kiitämme opiskelijoita, jotka ovat henkilökohtaisesti lähestyneet oppiainetta. On kunnioitettavaa puhua vaikeista asioista suoraan ja omalla nimellä.
Tahdomme tuoda esille seuraavaa.
1) Päätenttikierroksen hylkyprosentti ei, valitettavasti, ole mitenkään poikkeuksellisen suuri tilanne on ikävä kyllä oppiaineessa usein näin. Mahdollisuutta kohtuullistamiseen olemme käyttäneet, jos hylkyprosentti on noussut esim. 70-80 %:iin.
2) Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että tenteissä käytetyt pisterajat tulevat hallinnolta. Niihin oppiaine ei voi vaikuttaa vaikka haluaisikin. Sama toisin sanoen: hyvien arvosanojen niukka määrä ei riipu oppiaineesta, vaan tiedekunnassa yhteisesti tehdystä päätöksestä rajoittaa korkeiden arvosanojen määrää. Päätös luonnollisesti vaikuttaa eri tavoin eri oppiaineissa. Tämä on seikka, johon yksi oppiaine ei voi vaikuttaa.
3) Kuten tiedetään, prof. Majamaa on pitkään pitänyt oppiaineessa korvaavan luentosarjan. Luentosarjan puuttuminen viime syksynä näkyy tuloksissa, koska vaikeana pidetty kysymys luentosarjan aiheesta on yhä osa tenttiä.
4) Erityisen painokkaasti toteamme, että tämänhetkisten resurssien puitteissa opetuksen järjestämiseksi on oppiaineessa tehty kaikki voitava. Tiedekunnassa poikkeuksellisesta opiskelijoiden työ- ja opintotilanteen huomioimisesta luentojen tallentamisesta nettiin saimme viime syksynä opiskelijajärjestöjen edustajilta kiitostakin.
Rajoitukset opetuksen määrälle eivät tule oppiaineelta, vaan tiedekunnan tekemistä resurssointia koskevista päätöksistä. Jos opetuksen määrä on harmin pääasiallinen lähde, kannattaa asiasta olla yhteydessä tiedekunnan johtoon. Hallinto osannee vastata siihen, miksi opettajatilanne oppiaineessa on niin niukka kuin on, vaikka sieltä saatu vastaus ei välttämättä olisikaan sama kuin oppiaineen oma.
5) Lopuksi toteamme kunkin kysymyksen pistejakauman osoittavan, että opiskelijat ovat joko osanneet asiansa hyvin (eli saaneet 6-9 p) tai eivät lainkaan (eli saaneet 2-3 p). Jos esitetyt väitteet oppiaineen tentin yleisestä mahdottomuudesta ja opetuksen olemattomuudesta olisivat totta, ei lienisi mahdollista, että suuri määrä opiskelijoita kuitenkin saa kysymyksistä hyviä tai kiitettäviä pistemääriä.
Oppiaineen puolesta tohtorikoulutettavat,
x.x. ja y.y."
Että näin Helsingissä. Miettikää, haluatteko näin tasokkaan koulutuksen, jossa lototaan itsensä ehkä juristiksi joku päivä.
Vaikka maa-, vesi- ja ympäristöoikeus. Siitä on lähtenyt molemmat pitkäaikaiset proffat eläkkeelle, ja koska virkaatekevä ei ehtinyt luennoimaan tänä vuonna, kaivoivat sitten vanhuudenhöperön Emerituksen luennoimaan. Luennosta saattoi saada 1-4 hyvityspistettä tenttiin, mutta se oli lähinnä lakikirjasulkeisia. Mitään muuta opetusta ei ole tarjolla, ei minkäänlaista käsitteitä tai vastaustekniikkaa selventävää apua/opetusta, vaikka ongelma on kuulemma siinä, että opiskelijat vastaavat väärin.
Näin siinä sitten käy:
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/maa_vesi_ymparistooikeus/tentit/0082_001.pdf
Hylkyjä 52,3%, ykkösiä 30,1%, kakkosia 11,9%, kolmosia 4,7% ja nelosia 1% eli kahdestasadasta vastanneesta peräti kaksi oli saanut toisiksi parhaan arvosanan. Yksikään ei saanut parasta.
Tottakai opiskelijat purnasivat. Tiedättekö, mitä oppiaineen edustajat vastasivat?
"Opiskelijat hyvät,
Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden päätenttikierroksen tulokset ovat aiheuttaneet runsasta keskustelua. Tahdomme tällä tenttiin ilmoittautuneille lähetetyllä viestillä kertoa oppiaineen näkemyksen asiaan. Kiitämme opiskelijoita, jotka ovat henkilökohtaisesti lähestyneet oppiainetta. On kunnioitettavaa puhua vaikeista asioista suoraan ja omalla nimellä.
Tahdomme tuoda esille seuraavaa.
1) Päätenttikierroksen hylkyprosentti ei, valitettavasti, ole mitenkään poikkeuksellisen suuri tilanne on ikävä kyllä oppiaineessa usein näin. Mahdollisuutta kohtuullistamiseen olemme käyttäneet, jos hylkyprosentti on noussut esim. 70-80 %:iin.
2) Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että tenteissä käytetyt pisterajat tulevat hallinnolta. Niihin oppiaine ei voi vaikuttaa vaikka haluaisikin. Sama toisin sanoen: hyvien arvosanojen niukka määrä ei riipu oppiaineesta, vaan tiedekunnassa yhteisesti tehdystä päätöksestä rajoittaa korkeiden arvosanojen määrää. Päätös luonnollisesti vaikuttaa eri tavoin eri oppiaineissa. Tämä on seikka, johon yksi oppiaine ei voi vaikuttaa.
3) Kuten tiedetään, prof. Majamaa on pitkään pitänyt oppiaineessa korvaavan luentosarjan. Luentosarjan puuttuminen viime syksynä näkyy tuloksissa, koska vaikeana pidetty kysymys luentosarjan aiheesta on yhä osa tenttiä.
4) Erityisen painokkaasti toteamme, että tämänhetkisten resurssien puitteissa opetuksen järjestämiseksi on oppiaineessa tehty kaikki voitava. Tiedekunnassa poikkeuksellisesta opiskelijoiden työ- ja opintotilanteen huomioimisesta luentojen tallentamisesta nettiin saimme viime syksynä opiskelijajärjestöjen edustajilta kiitostakin.
Rajoitukset opetuksen määrälle eivät tule oppiaineelta, vaan tiedekunnan tekemistä resurssointia koskevista päätöksistä. Jos opetuksen määrä on harmin pääasiallinen lähde, kannattaa asiasta olla yhteydessä tiedekunnan johtoon. Hallinto osannee vastata siihen, miksi opettajatilanne oppiaineessa on niin niukka kuin on, vaikka sieltä saatu vastaus ei välttämättä olisikaan sama kuin oppiaineen oma.
5) Lopuksi toteamme kunkin kysymyksen pistejakauman osoittavan, että opiskelijat ovat joko osanneet asiansa hyvin (eli saaneet 6-9 p) tai eivät lainkaan (eli saaneet 2-3 p). Jos esitetyt väitteet oppiaineen tentin yleisestä mahdottomuudesta ja opetuksen olemattomuudesta olisivat totta, ei lienisi mahdollista, että suuri määrä opiskelijoita kuitenkin saa kysymyksistä hyviä tai kiitettäviä pistemääriä.
Oppiaineen puolesta tohtorikoulutettavat,
x.x. ja y.y."
Että näin Helsingissä. Miettikää, haluatteko näin tasokkaan koulutuksen, jossa lototaan itsensä ehkä juristiksi joku päivä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ihan mielenkiintoinen avautuminen tentistä, joka on herättänyt tiedekunnassa paljon keskustelua kuluneina viikkoina.
Ensinnäkin totean itse joulukuun tentistä sen verran, että oikeustapaukset oli laadittu varsin tarkasti ja edellyttivät ympäristölupajärjestelmän hahmottamista kokonaisuudessaan.
Aika iso osa opiskelijoista olettaa pääsevänsä tentistä aina lävitse, jos selailee nopeasti kirjallisuuden lävitse ja löytää oikeat pykälät tapauksiin. Toisaalta tenttiin valmistautuminen oli ehkä tavallista vaikeampaa siinä mielessä, että vanhoja kysymyksiä ja arvosteluita ei ollut juuri saatavilla. Sama tilanne on tullut esille mm. finanssioikeuden tentissä.
Minusta kummallakin osapuolella on peiliin katsomisen paikka. Opiskelijat (ja itsekin olen sortunut tähän vaikka pääsin tämän ympäristön tentin rimaa hipoen lävitse) eivät lue materiaalia kunnolla. Oppiaineen edustajilta voisi taasen odottaa vanhojen kysymysten laittamista tiedekunnan sivuille.
Resurssien ollessa rajalliset on ehkä kuitenkin parempi, että hylsyjä on paljon...jos toinen vaihtoehto on päästää ihmisiä lävitse lievemmällä arvostelukäytännöllä. Pikkutarkkuus ja muu sen sellainen sattuu kuulumaan juristin ammattiin, ei sellainen "no hyvä yritys vaikka sovelsit rakennuslakia ysl:n sijasta, tuossa pari säälipistettä" - meininki.
ps. Tämän ei ole siis tarkoitus toimia minään tekosyynä finanssin ja ympän oppiaineiden toiminnalle. Laittakaa ne arvosteluperusteet ja vanhat kyssärit sinne tiedekunnan sivuille hop hop! :)
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/esineoikeus/tentit.htm
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/maa_vesi_ymparistooikeus/tentit.htm
Lisäten vielä edelliseen viestiin: Esineoikeuden puolella vanhojen kysymysten osalta asiat on hoidettu kiitettävällä aikataululla. Mallivastauksissa on myös kritisoitu oppilaita, jos sille on ollut aihetta (esim 24.9.2013 tehtävä 2).
Tämä on myös omiaan vähentämään julkisia avautumisia ja yleistä ärrimurinaa Porthanian käytävillä. Hylsy on helpompi ottaa vastaan, jos arvosteluperusteet ovat saatavilla ja oppilaita on tylytetty perusteluiden kera.
ps. Tsemppiä kaikille ja takaisin vain kirjojen ääreen. Ympäristöoikeus on ollut kova pala purtavaksi monille opiskelijoille vuosien saatossa ja hylsyprosentit ovat usein nousseet korkealle..
..mutta....
Oikeustieteellinen on kova koville - Viidakon sanonnat
Laki on soveltamista. Tämä taisi olla se tentti mistä eniten itkettiin sen takia kun ulkoluku ei riittänyt(kuten esim. oikiksen pääsykokeissa) vaan piti nimenomaan soveltaa lakeja ja pykäliä kokonaistilanteeseen.
Siis esimerkiksi rikosoikeus, joka on varsin vaikea ala myös, tarjoaa kattavaa materiaalia omien sivujensa kautta, vanhat tenttikysymykset on listattu monelta vuodelta nettiin, samoin mallivastaukset, ja prof. Lahti on laittanut satasivuisen prujun aiheesta, ja on erilaisia luentosarjoja, joilla tentin voi pilkkoa osiin. Esimerkiksi Lahti käyttää omilla luennoillaan paljon aikaa yleisten oppien ja rikosoikeuden ajatusmaailman avaamiseen.
Rikosoikeutta OPISKELLESSA asia on mahdollista oppia ja ymmärtää syvällisesti, kunhan vaan tutustuu materiaaliin, ympässä ei. Ympäristöoikeudessa ei selosteta, missä määrin soveltaminen on hallintolainkäyttöä, missä määrin yksityisoikeudellista, periaatteet ja käytäntö jäävät aivan irralleen tenttimateriaalissa, vaikka tietäisit mitä laki sanoo, siitä ei ole mitään hyötyä itse tapauksia miettiessä (Hollo esimerkiksi kävi pääosan luennoistaan läpi pykäliä yksi kerrallaan ja ulkoluki niitä).
Ja tämä on opiskelijan vika? Pitää lukea huomattavasti yli tentin opintopistemäärän aiheesta kirjallisuuden ulkopuolelta tai uusia tentti keskimäärin ainakin kerran, jotta voi ARVATA, mitä nää itseensäkäpertyneet nörttitytöt siellä tahtoo.
Jos halutaan, että opiskelijat YMMÄRTÄVÄT mistä ympäristöoikeudessa on kyse eli osaavat omaksua alan myös työssään, pitäisi OPETTAA alaa heille. Jos ei ole varaa pitää luentosarjoja, niin tehkää edes joku moniste, jossa selitetään alan soveltamisen oppeja. Perheoikeudessa Lohi on tehnyt samantyyppisiä ratkaisuja, ja hyvin toimii. Kun ihmiset tietävät, mitä pitää opiskella ja miten vastataan, molemmat osapuolet pääsevät huomattavasti helpommalla.
On paljon helpompaa kaivautua norsunluutorniin ja sanoa, että opiskelijat on kyllä niin laiskoja, ne vaan lottoaa. Tottakai ne lottoaa, kun eivät edes ymmärrä, mitä siellä haetaan.
Kyllä tuo kuulostaa silti paremmalta kuin turun oikis. Siellä jos proffalta kysyy apua, he sanovat lue kirjasta (varsinkin, kun ongelmana on juuri se, että kirjaa, jonka proffa on itse kirjoittanut, niin ei aina ymmärrä). Toiseksi siellä on henkilöt (postdoc, kursseja vetävä) Mika Viljanen, joka haukkuu toisia opiskelijoita avoimesti toisille opiskelijoille ja Jaakko Salminen (tohtorikouutettava), joka pilkkaa opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet alan työtä. Edelleen väitän, että stadi on paljon parempi kuin turku, vaikka tentit olisi kuinka hanurista.
Ei ole Joensuussa tuollaista ongelmaa. Ympäristöoikeudessa luentopakko, tehdään luentopäiväkirjaa ja oikeustapauksia, etsitään itse tietoa. Kirjatenttiä ei tule (tosin kurssi on ehkä juuri siksi niin hemmetin työläs) mutta ainakin oppii asiat hyvin. Se mitä ei ymmärrä, kysytään luennoitsijalta ja saadaan asiallisesti vastauksetkin. Antakaa vaan palautetta siellä Helsingissä sinnikkäästi, täytyy niiden jossain vaiheessa ottaa asia vakavasti. Huono maine leviää eikä se palvele kenenkään tarpeita.
Pääsin todella helposti ymp.oikeuden tentistä läpi, kun olin aina osallistunut kaikkeen opetukseen siinä,
Pidin kovin prof. Hollosta sekä Majamaasta.:) myös kaikista muista proffessoreista ja opettajista. Paitsi kerran, oliko se oik.filosofia?, jossa luennoitsija esitti isolle salille kuvan ja liitti sen tapahtumaan, johon se ei millä lailla liittynyt. Eli esitti väärää tietoa ihmisistä kuvassa ja väitti, että kuva liittyy kyseisen maan xxtapahtumiin, mutta itse asiassa siinä oli erl tapahtuma.