Ketä ollut suljetulla?

Leffan näyttelijät kävivät osastolla opetelemassa tavoille, joten ei oo yllätys, että on oikeanlaista.

Kylmät kädet,oletko oikeasti joutunut tekemisiin demonien kanssa?

Mitä hittoa? Mä olen ollut suljetulla ja ei suljetulla ja yhteensä 3 kertaa osastolla semmosia 2-3 viikon jaksoja kerrallaan. Onko muka demoneita oikeasti olemassa? Mä en jaksa oikein uskoa moiseen. Elokuvissa ne näyttää kyllä aidoilta kohtaukset kuten gothika, emily rosen riivaaja ja the conjuring- kirottu, manaaja, kauna jne jne.. Mä en oo ikinä kohdannu moisia, vaikka näen väkivaltaisi unia ja välillä veri roiskuu oikein kunnolla unissa, mutta en mä niistä oo milläskään eli en vaivaa mua olleskaan. Kaipa mä oon vahva ihminen luonteeltani ettei mua saa semmoset haltuunsa jos semmosia on. En kyllä usko, että moisia ees on olemassa. Olen ollut suljetulla itsetuhoisuuden vuoksi en demonien takia:) Mutta ois se varmaan kiva kokemus. Joskus oikein toivon että joku semmonen tulis kylään, mulla olisi asiaa semmoselle:)

mielentervys sairaala on ollut aina huonossa maineessa lääkärien ja potilaiden keskuudessa. sitä on käytetty läpi historian mitä erilaisempiin kokeiluihn ja kysenalaisiin metodeihin. (lue mielenkiintoinen kirja: hulluuden historia).

vasta 1800 luvulla alkoi enemmän tai vähemmän systemaattinen hulluuden kartoitus, jonka kehitys vei nykypäivän kemialliseen hoitoon, siis pillerihoito, joka hoitokeinona on vallitseva ja edullisin.

Aivojen tutkimus ei ole pitkällä, joten henkilökohtaisesti neuvon olla uskomatta kaikkea mitä tiede sanoo. Avainrooli on juuri potilaalla itsellään. Avainkysymys on: tee elämästäsi mielekästä, juuri siellä missä olet, juuri siten miten haluat, juuri sellaisena kuin olet. Kaikki on mahdollista. Usko. Pois auktoriteetit ja pelot.

Mielenkiintoista on, että tutkimuksissa todettiin, että uskovaisella tai ihmisellä jolla on usko korkeampaan, on suurempi selviytymismahdollisuus kuin ateistilla.

Intialaisilla ja muilla "kolmannen luokan mailla" on pitkät perinteet hulluuden ymmärtämisessä. Hulluutta lähestytään jumala-näkökulmasta ja otetaan kantaa juuri siihen aatemaailmaan, mitä hullu käy, uskontofilosofian kautta. Länsimaissa tätä näkökulmaa ei ole samassa määrin. Usein ei yhtään.

Mielenkiintoista että kehitysmaissa on suurempi prosentti parantua mielipuolisuudesta kuin länsimaissa, jossa potilaita ruokitaan pillereillä, koska lääkäreillä ei ole uskoa hulluuteen. Heille se on pelkkä vitsaus, sairaus, siksi he parantavat vain joitakin kemiallisia muutoksia aivoissa. Ayrveda - intialainen hoitomenetelmä taas tutkii syitä ja räätälöi hoitoa yksilöllisesti. Intiassa voi valita hoitotavaksi joko perinteisen tai länsimaisen hoidon. Pillerihoito auttaa akuuttikipuun tosi hyvin kun taas perinteinen lääkehoito on tehokasta pidemmällä ajalla. Siihen on olemassa hoitomenetelmiä, jotka aktivoivat kehoa, mieltä ja sosiaalista osallistumista. Itse koen, että Suomessa potilaista kukaan ei välitä paljoakaan, koska ei ole näkemystä hulluudesta. Länsimaissa tosin ollaan erinomaisia hoitamaan syöpää eli sitä mitä voidaan ainoastaan havainnollisesti todistaa.

Michel Fouchault kertoi että hulluuden määritys on vaihdellut kunkin aikakauden mukaan, joten hullu on joksikin aikakauden uhri ja hulluuksi leimaaminen on myös valtakysymys.
Onneksi on hulluja, että maailma ei ole sellainen normipakko paikka, jossa ollaan kuin robootit ilman tunteita, uskoa, mystiikkaa, salaisuuksia, unelmia, visioita, kosmosuskoa ja inhimmillisyyttä! Toivottavasti yhteiskunta ei kehity sellaiseen yksitoikkoiseen suoritus malliin. Intiassa hullu voi saada pyhän leiman ja sitä jopa arvostetaan. Kuusikymmentä luvulla hippie aatteen siipeillä luotiin teoriaa, että hulluus ei ole edes sairaus.

Maailma on paljon mielenkiintoisempi paikka kuin teidemiehet kertoo. Se on monitasoinen ja siinä ON paikka jumalalle. Jos ihminen on erilainen, se ei tarkoita että hän on tyhmä ja hullu. Ei kannata jäädä suremaan samoja asioita, vaan mennä eteenpäin. Jos sinä, hullu, tunnet kipua, niin älä pelkää käyttää kaikki voimasi parantuaksesi. Tee kaikkesi sen eteen. Jossakin on varmasti, joka ymmärtää juuri sinua, jossakin on varmasti jokin ajatus, tapahtuma, ihminen, asia, joka on juuri sinulle. Elämä ei ole turhamainen. Siinä on tarkoituksensa. Kaikki on paljon yksinkertaisempaa kuin haluamme ajatella.

otsikkon KUKA ei ketä....

Vieläkö GERTY elää? Moon on minun ja erään toisen kirjoittajan lempielokuvia.

Kuu (2009)
www.imdb.com/title/tt1182345/